EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. marraskuuta 2009 (19.11) (OR. en) 15530/09 SOC 665 ECOFIN 709 SAATE

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. marraskuuta 2009 (19.11) (OR. en) 15530/09 SOC 665 ECON 709 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Työllisyyskomitean analyysiasiakirja: "Työmarkkinoille osallistuminen laajemmaksi" Valtuuskunnille toimitetaan oheisena työllisyyskomitean analyysiasiakirja neuvoston ja pidettävää istuntoa (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) varten /09 tt/krl/sk 1

2 Työllisyyskomitea Työmarkkinoille osallistuminen laajemmaksi TYÖLLISYYSKOMITEAN ANALYYSIASIAKIRJA Tärkeimmät suuntaukset ja haasteet Arviolta 30 prosenttia EU:n työikäisestä väestöstä on tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella. Konkreettiset luvut vaihtelevat selvästi EU-maiden välillä (Tanskassa 23 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä on työelämän ulkopuolella, ja toisessa ääripäässä Maltassa 60 prosenttia naisista ja 23 prosenttia miehistä), ja konkreettiset syyt (esim. opiskelu) työelämän ulkopuolella olemiseen saattavat olla erilaisia, mutta on selvää, että viimeaikainen talouskehitys on lisännyt paineita laajentaa osallistumista työmarkkinoille. Talouskriisi on pysäyttänyt työllisyyden kasvun ja työpaikkojen lisääntymisen ja johtanut työttömyyden kasvuun, joka ei ehkä vielä ole saavuttanut huippuaan. Kriisin vaikutukset reaalitalouteen ovat nähtävissä entistä pienempänä työvoiman kysyntänä, joka johtaa muun muassa vapaana olevien työpaikkojen vähenemiseen. EU:n työllisyys on laskenut jatkuvasti vuoden 2008 alusta alkaen, millä on ollut suurimmat (haitta)vaikutukset teollisuuteen, rakennusalaan, rahoituspalveluihin ja liike-elämään. Työllisyys väheni 1,2 prosenttiyksikköä vuoden 2008 toisen vuosineljänneksen ja vuoden 2009 toisen vuosineljänneksen välisenä aikana. Huomattakoon kuitenkin, että työmarkkinoiden tulokset vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä: elokuussa 2009 EU:n työttömyysaste oli 9,1 prosenttia, vaihdellen Espanjan 18,9 prosentista ja Latvian 18,3 prosentista Alankomaiden 3,5 prosenttiin ja Itävallan 4,7 prosenttiin. Työttömyysaste on yleisesti noussut enemmän miesten kuin naisten keskuudessa, koska kriisi on koetellut enemmän miesvaltaisia aloja /09 tt/krl/sk 2

3 Talouden taantumalla voi olla pitkäaikaiset vaikutukset Euroopan talouden kasvupotentiaaliin ja sitä kautta työvoiman kysyntään. Kriisi voi jatkuessaan aiheuttaa jopa merkittävästi korkeampaa rakenteellista työttömyyttä. EU:n työttömyyden odotetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 11 prosenttiin ja kohdistuvan ensisijaisesti heikommassa asemassa oleviin työntekijäryhmiin (tilapäiset työntekijät, ikääntyneet työntekijät, nuoret, vähän koulutetut työntekijät ja maahanmuuttajat) kuten useissa jäsenvaltioissa (mm. ES, IE, HU ja LV) on jo havaittu. Kokemus on osoittanut, että ellei asiaan puututa riittävän hyvin ja ajoissa, kasvavan työttömyyden suurimpana uhkana on pysyvä syrjäytyminen, mikä vaikeuttaa työmarkkinoiden reunamille joutuneiden pääsemistä (takaisin) työmarkkinoille. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sen vaikeampaa henkilön on palata työelämään. On olemassa empiiristä näyttöä siitä, että työttömyys johtaa lannistumisen kautta helposti jättäytymiseen työelämän ulkopuolelle. On syytä todeta, että aikaisemmista kriiseistä poiketen varhaista työmarkkinoilta poistumista (mm. varhaiseläkejärjestelmien avulla) on kyetty välttämään, mikä on myönteinen seikka. Syvässä taloudellisessa taantumassa mitataan työmarkkina- ja sosiaaliturvapolitiikan kestävyyttä. Jatkuva suurtyöttömyys, jolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia työmarkkinoihin ja kasvupotentiaaliin, saattaa uhata Euroopan sosiaaliturvajärjestelmiä, joita väestön ikääntyminen jo koettelee. Lähitulevaisuudessa keskeisenä kysymyksenä on talouskriisin kiireellisimpien vaikutusten hallitseminen samalla kun pyritään toteuttamaan pitkän aikavälin haasteisiin liittyviä rakenneuudistuksia. Maailmanlaajuistuminen, osaamistalouden jatkuva kasvu ja siihen liittyvät teknologiset muutokset sekä ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikat muuttavat jatkuvasti EU:n taloutta ja erityisesti eurooppalaisia työmarkkinoita /09 tt/krl/sk 3

4 Merkille pantavaa on ennen kaikkea se, että nykyisestä talouskehityksestä riippumatta EU:lla on edessään väestörakenteen muutoksia, jotka johtavat pian työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Euroopan ikärakenteessa tapahtuu tulevina vuosikymmeninä huomattavia muutoksia, joille on tunnusomaista alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen. Näillä muutoksilla on yhdessä talouskriisin seurausten kanssa todennäköisesti merkittävät taloudelliset, sosiaaliset ja rahoitukselliset vaikutukset työmarkkinoihin. Työikäisen väestön määrä tulee vähenemään vuodesta 2012 alkaen ja työvoiman määrä vuodesta 2018 alkaen. Väestön ikääntymiseen liittyvien menojen (erityisesti eläkkeet ja terveydenhuolto) osuus BKT:sta 1 kasvaa oletettavasti 0,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä ja 4,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2060 mennessä, ja vanhushuoltosuhde 2 kasvaa nykyisestä 0,25:stä 0,5:een vuonna 2060, mikä rasittaa huomattavasti kansallisia talousarvioita, ellei politiikkaa uudisteta merkittävästi. Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat ohjanneet työvoiman tarjontaa tehostamalla pyrkimyksiä lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille, pitää ikääntyneet työntekijät mukana työelämässä ja saada nuoret ja muut heikommassa asemassa olevat (kuten maahanmuuttajat ja vammaiset) osallistumaan työmarkkinoille. Naisten työllisyysaste lisääntyi noin 5,5 prosenttiyksikköä ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste 8,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen Nykyisissä olosuhteissa on tärkeää analysoida erilaisia työelämän ulkopuolella olemisen ja työttömyyden syitä ja puuttua niihin kiinnittäen huomiota myös kriisistä johtuviin työttömyyden rakenteen muutoksiin ja erilaisten epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien tarpeiden käsittelyyn. Jatkuva työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon edistäminen ja maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille ovat olennaisia keinoja edistää työvoiman tarjontaa. Hallitun maahanmuuton mahdollisuudet olisi tiedostettava kaikilta osin, mutta maahanmuuton avulla voitaneen kattaa vain osa työvoiman kysynnästä. 1 2 Lähde: "2009 Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States ( )", European Economy, (julkaistaan piakkoin). Vanhushuoltosuhde on suhdeluku, joka saadaan jakamalla 65 vuotta täyttäneiden määrä vuotiaiden määrällä /09 tt/krl/sk 4

5 Kun kriisi on ohitettu, EU:n talouksien haasteena on löytää tehokkaita ratkaisuja, joilla estetään työmarkkinoiden lamaantuminen ja inhimillisen pääoman menettäminen. Työnhakijoiden kannustaminen ottamaan vastaan matalapalkkaista työtä samoin kuin työssäkäynnin kannattavuuden pitäminen poliittisella asialistalla ovat jatkuvia haasteita. Tässä vaiheessa olisi asianmukaisen koulutuksen ohella varmistettava ennen kaikkea se, että mahdollisimman moni pystyy palaamaan työhön. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on kannustaa luomaan laadukkaampia ja suurempaa lisäarvoa tuottavia työpaikkoja. Lopuksi jäsenvaltioiden on edellä mainittuja haasteita käsitellessään kyettävä sovittamaan yhteen toisaalta työmarkkinatoimet ja toisaalta pyrkimykset minimoida kriisin ja elvytyspakettien talousarviovaikutukset, koska terve makrotaloudellinen kehys on ratkaisevan tärkeä osa toimivia työmarkkinoita. Kun talouden laskusuhdanne kääntyy jälleen nousuun ja finanssipoliittisten elvytystoimien tarve vähenee, työllisyyspolitiikkojen painopistettä on siirrettävä vähitellen lyhyen aikavälin kriisintorjuntatoimista rakenteellisiin työmarkkinauudistuksiin, joilla edistetään kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä lisäämällä työvoiman tarjontaa ja parantamalla työmarkkinoiden toimivuutta. Poliittiset painopisteet Jäljempänä esitetään toimenpiteitä, joilla voidaan vastata edellä mainittuihin suuntauksiin ja haasteisiin. Kriisin seuraukset huomioon ottaen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteiden keskinäiseen johdonmukaisuuteen ja täydentävyyteen. Joustoturva tarjoaa jäsenvaltioille hyödylliset puitteet painopisteiden asianmukaiseen yhdistelyyn työmarkkinatilanteidensa ja -haasteidensa mukaisesti. Nykyisessä tilanteessa tarvitaan erityisesti sellaisia joustoturvastrategioita, joilla helpotetaan työhön siirtymistä ja etenemistä työmarkkinoilla. Tässä yhteydessä nousee esiin kaksi tärkeää tavoitetta: työvoiman tarjonnan säilyttäminen ja lisääminen sekä työpaikkojen luominen kaikilla ammattialoilla. Ottaen huomioon kesäkuun Eurooppa-neuvostossa korostetut kolme painopistealaa i) työllisyyden ylläpitäminen, uusien työpaikkojen luominen ja liikkuvuuden edistäminen; ii) osaamisen kehittäminen ja työmarkkinatarpeisiin vastaaminen; iii) työnsaannin parantaminen jäsenvaltioita pyydetään harkitsemaan seuraavia työllisyyspoliittisia ehdotuksia: 15530/09 tt/krl/sk 5

6 Verotusjärjestelmän ja etuusjärjestelmien vaikutusta työnteon kannustamiseen olisi tutkittava edelleen. Aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen ja tulotukipolitiikkojen täydentävyyttä on parannettava. On myös tärkeää pitää ikääntyneet työntekijät työmarkkinoilla ja välttää tarjoamasta mahdollisuuksia poistua työmarkkinoilta liian aikaisin. Sukupuolten eriarvoisuuden kaventamiseen työllisyysalalla olisi edelleen kiinnitettävä huomiota. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, erityisesti edullisten ja laadukkaiden lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen saatavuus ja joustavat työaikajärjestelyt, on tässä yhteydessä tärkeä näkökohta. Aktiivista työvoimapolitiikkaa olisi vahvistettava, jotta kyetään estämään pitkät työttömyysjaksot. Työnhakijoita olisi neuvottava kohdennetusti varhaisessa vaiheessa, ja työvoimapalvelujen valmiuksia olisi kehitettävä tältä osin. Nopea toiminta on erityisen tärkeää irtisanomisten yhteydessä. Aktiivisen työvoimapolitiikan, myös työllistämistuen ja työttömien (uudelleen)koulutuksen, tuloksia olisi seurattava ja arvioitava järjestelmällisesti. Työnhakijoiden ammattitaitoprofiilin vahvistaminen on tärkeää. Laadukas perus- ja ammattikoulutus on työmarkkinoille pääsyn olennainen edellytys. Koulutusohjelmien olisi vastattava työmarkkinoiden tarpeita, ja koulutusohjelmia eniten tarvitsevien olisi päästävä niihin. Työmarkkinaosapuolet ovat tärkeässä asemassa osaamistarpeiden määrittelyn ja ennakoimisen ja koulutusohjelmien järjestämisen kannalta. Epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tunnustaminen edistää myös paluuta työmarkkinoille, varsinkin vähän koulutettujen työntekijöiden tapauksessa. Nuorten siirtymistä työelämään ja jatkokoulutukseen on edistettävä erityisesti koulunkäynnin keskeyttäneiden ja vastavalmistuneiden osalta. Kaksiosaisen ammattikoulutuksen, esimerkiksi harjoittelujärjestelmän, hyödyllisyys tunnustetaan yhä laajemmin, ja laadukkaiden harjoittelupaikkojen järjestämistä olisi edistettävä. Työn laadun edistämisellä on edelleen tärkeä merkitys työmarkkinoille osallistumisen kannalta, ja sitä olisi edistettävä edelleen. Laittoman työnteon muuttaminen lailliseksi työnteoksi on tässä yhteydessä tärkeää. Itsenäisen ammatinharjoittamisen edellytyksiä olisi myös parannettava sekä kehitettävä sopivia kannustimia. Henkilökohtaisten palvelujen tarjoamat mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomisessa olisi tutkittava perusteellisesti /09 tt/krl/sk 6

7 Tilastoliite Table 1 Employment rate Persons in employment in age groups as a proportion of total population in the same age group. Breakdown by sex. Total Q022009Q02 Men Q Q02 Women Q Q02 EU EU EU BE BE BE BG BG BG CZ CZ CZ DK DK DK DE DE DE EE EE EE IE IE IE EL EL EL ES ES ES FR FR FR IT IT IT CY CY CY LV LV LV LT LT LT LU LU LU HU HU HU MT MT MT NL NL NL AT AT AT PL PL PL PT PT PT RO RO RO SI SI SI SK SK SK SE SE SE UK UK UK Source: EU Labour Force Survey, annual average (spring data until 2004) and detailed quarterly results Table 2 Unemployment rate Unemployed persons in age groups 15+ as a share of the active population in the same age group. Breakdown by sex. Total Men Women Aug Aug Aug EU EU EU BE BE BE BG BG BG CZ CZ CZ DK DK DK DE DE DE EE EE EE IE IE IE EL EL EL ES ES ES FR FR FR IT IT IT CY CY CY LV LV LV LT LT LT LU LU LU HU HU HU MT MT MT NL NL NL AT AT AT PL PL PL PT PT PT RO RO RO SI SI SI SK SK SK SE SE SE UK UK UK Source: EU Labour Force Survey, annual average (spring data until 2004) and harmonised monthly unemployment rates (seasonally adjusted Note: EE, EL, IT, LT, RO, UK: Data for August 2009 are not available, July 2009 is shown for UK and June for EE, EL, IT, LT and RO 15530/09 tt/krl/sk 7

8 % Unemployment rates 2000, 2008 and August 2009 (seasonally adjusted) Unemployed persons as as a share of total acitve population Aug-09 0 NL AT CY DK SI RO LU CZ BG MT IT DE UK BE PL EU27PT EL SE HU FR SK IE EE LT LV ES Source: Eurostat - European Union Labour Force Survey Note: EE, EL, IT, LT, RO, UK: Data for August 2009 are not available, July 2009 is shown for UK and June for EE, EL, IT, LT and RO 15530/09 tt/krl/sk 8