Espoon kaupunki Pöytäkirja 168. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2015 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan ja sen perusteella valtuustoryhmien tekemän neuvottelusopimuksen mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 12 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun sekä peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 3 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2016, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että asia käsitellään pöydälle jaetun käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti, eli että asia päätetään ja muutosehdotukset käsitellään tänään ja asiaan liittyvät toiveet jätetään pöydälle kokoukseen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska käsittelyjärjestysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Guzenina Hopsun kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen nro 15: Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Hoitajamitoitus säilytetään ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Espoo-lisä säilytetään, mutta se laskee 200 euroon kaikissa ikäryhmissä eli noin 18 eurolla kuukaudessa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus sovittiin päätettäväksi tammi-helmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Ruoho Lahtisen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen nro 18: s. 238 Lisäys kohtaan Kevyen liikenteen väylät : Nupurintien kevyenliikenteen väylän rakentamista välille Brobackantien risteys - Kirkkonummen raja kiirehditään Ämmässuon ja Kulmakorven raskaan liikenteen ja muun vilkkaan autoliikenteen aiheuttaman turvallisuusriskien vuoksi. Ruoho Lahtisen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen nro 19: s. 239 Lisäys: Kohtaan 1 kpl loppuun lauseen kokouksessaan jälkeen: Tässä yhteydessä huolehditaan Mustanpurontien ja Kolmperän kunnallistekniikan rakentamisesta. Hyrkkö Tiina Elon kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 20: Valtuustoryhmien välisissä talousarvioneuvotteluissa sovittiin, että lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämisestä tai rajaamisesta päätetään erikseen valtuustossa alkuvuonna 2016 ja että sitä ennen toteutetaan ihmisiin ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnit. Valtuusto toivoo, että ihmisiin ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi toteutetaan huolellisesti ja että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kuulee valmistelun yhteydessä asiantuntijoita, esimerkiksi

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Lapsiasiavaltuutettua ja lastensuojelujärjestöjä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita. Lahtinen Grönroosin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 21: Toimiala 2 sosiaali- ja terveystoimi Valtuusto toivoo, että kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n vapaaehtoisen paluun ohjelmaa tarjotaan kaikille turvapaikanhakijoille. Lahtinen Grönroosin ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen nro 22: Tekstilisäys sivun Kappaleen (alk. Vuonna 2016 Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n vapaaehtoisen paluun ohjelma tarjotaan kaikille turvapaikanhakijoille. Värmälä Sallin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen nro 5: 2 Sosiaali- ja terveystoimi / Kaikki tehtäväalueet Valtuusto toivoo, että ennen sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2016 asiakasmaksuista päättämistä tehtäisiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, jossa huomioidaan myös terveyskeskusmaksuista luopuminen. Seppä Sallin ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 14: Valtuusto toivoo, että nykyisen taloustilanteen vallitessa niitä vanhuspalvelumaksuja, joista päätöksen tekee Espoon kaupunki, ei koroteta. Kilpi Grönroosin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 2: Taloussuunnitelmaan seuraavat muutosesitykset: Määrärahamuutosesitys: Taloussuunnitelma , s. 215: * Tapiolan taseyksikön Investoinnit, poistetaan Kehä I:n kattamisen menoja: Tae 2016: -20 milj. 2017: -20 milj. 2018: -10 milj. Vähennyksen mukaiset muutokset tehdään virkamiestyönä Tuloslaskelmaan, Rahoituslaskelmaan ja liitetietoihin.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Kilpi Grönroosin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 3: 4 Tekninen ja ympäristötoimi Raide-Jokerin suunnittelun jäädyttäminen, muutosesitykset: s. 169, Tehostamme joukkoliikennettä ensimmäinen kpl: poistetaan sanat ja luomalla edellytykset Raide-Jokerille. Tilalle uusi virke: Raide-Jokerin suunnittelu jäädytetään suunnittelukaudella odottamaan joukkoliikenne- ja sähköautotekniikan kehityksen tarjoamien uusien mahdollisuuksien täsmentymistä. s. 185, Toiminnan kehittäminen, toinen kpl: poistetaan sanat sekä raide- Jokerin ympärillä s. 213, viides kpl: Poistetaan ensimmäisestä virkkeestä sanat 2015 loppuun mennessä, joiden tilalle sanat viimeistään 10 vuoden kuluttua kun joukkoliikenteen uusien teknologioiden kehitysmahdollisuudet voidaan huomioida suunnittelussa. Kilpi Grönroosin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 4: 3 Sivistystoimi Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen: s. 120, Kohtaamisia, vuorovaikutusta, yhteistyötä, ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään virke Palvelujen osana suunnataan tukea maahanmuuttajaryhmien oma-aloitteeseen toimintaan demokratian, turvallisuuden, sekä naisten ja lasten oikeuksien puolustamiseksi maahanmuuttajien lähtömaissa. s 134, Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus, ensimmäinen kpl, kappaleen viimeinen virke Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 41 eri kielellä. poistetaan ja sen tilalle virke Maahanmuuttajaryhmien omaaloitteista toimintaa kielten ja kulttuuriperinnön opiskelussa tuetaan. " Tiina Elo Louhelaisen kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 7: Valtuusto toivoo, että Tapiolan taseyksikkö varmistaa sujuvat ja turvalliset pyöräreitit päivittämällä ja toteuttamalla Tapiolan pyöräilykaupunkisuunnitelman. Grönroos Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 8: Sivistystoimen osalta esitän seuraavat muutokset: Sivun 127 Asukkaat ja palvelut

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Kolmas kappale muotoon: Sivistystoimen palvelut tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä. 3 sivistystoimi 312 Peruskoulu Sivu 134 Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Toisesta kappaleesta poistetaan lause: Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan. 352 Kaupunginkirjasto Sivu 152 Palvelut Ensimmäisestä kappaleesta kirjaston painopisteistä poistetaan: monikulttuurisuus. Grönroos Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 9: Sivu 152 Toiminnan kehittäminen Kolmas kappale muotoon: Kaupunginkirjasto tarjoaa maahanmuuttajille tietoa erilaisista paluumuuton mahdollisuuksista. Grönroos Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 10: Kaikkien toimialojen osalta esitän poistettavaksi tavoitteen maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrän nostamisesta lähemmäs maahanmuuttajataustaisen väestön osuutta Espoon väestöstä. Jungner Aarnion ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 6: Me valtuutetut toivomme että uusi Puolarmetsän sairaalan saattohoitoyksikkö saa kaupungilta kaiken mahdollisen tuen kehittyäkseen hyväksi, laadukkaaksi saattohoitoyksiköksi, yhteistyössä Terhokodin kanssa toteutettavana saattohoitopolkuna. Tämä tarvitsee paitsi aikaa myös vahvaa sitoutumista kaikilta meiltä päättäjiltä että virkamiehiltä. Partanen Rahkosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 12: Toimiala Tekninen ja ympäristötoimi Valtuusto toivoo, että budjettisopimuksen 11. pöytäkirjamerkinnän: - mukainen esteettömyysohjelma valmistellaan hyvässä yhteistyössä vammais- ja vanhusneuvostojen kanssa. - mukaisessa esteettömyysohjelmassa päivitetään rakennuslupaprosessin esteettömyysneuvonta siten, että esteettömyysohjeistukset annetaan suunnittelun varhaisessa

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 vaiheessa, jo ennen virallista lupakäsittelyä, jottei rakennusluvan käsitteleminen hidastu ja jotta esteettömyysohjeet voidaan vielä toteuttaa. - mukaista esteettömyysohjelmaa valmistellaan rinnan rakennusvalvonnan toimintatapojen kehittämistyön kanssa, jotta linjaukset ja käytännöt eivät ole ristiriidassa keskenään. Partanen Rahkosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 13: Toimiala Tekninen ja ympäristötoimi / Rakennusvalvonta Valtuusto toivoo, että pöytäkirjamerkinnän nro. 20 mukaiset rakennusvalvonnan toimintatapojen kehittämistoimenpiteet tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2016 aikana ja että niiden valmistelussa kuullaan rakennuslupia hakeneiden pääsuunnittelijoiden palautteita. Niemi Laihon ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 23: Valtuusto toivoo, että kaupunki tehostaa tiedottamista Yritys Espoon palveluista kaupungin eri medioissa. Simon Elo Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 11: Sivu 164 Nuorisoyhdistysten avustuksia koskevan kappaleen jatkeeksi: Poliittisten nuorisojärjestöjen kunnalliseen toiminta-avustukseen varattu määräraha käytetään Espoossa täysimääräisesti yleisten nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen. Hopsu Järvenpään ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen nro 24: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta seuraa luokkakokojen kehitystä ja avustajaresurssin riittävyyttä ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetun valtion tuen poistuttua. Huhta Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 16: 2 Sosiaali- ja terveystoimi 25 Terveyspalvelut Terveyskeskusmaksu pois. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon kokouksessa tehdyistä muutos-, lisäys- ja toivomusehdotuksista sekä totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus on tullut muilta osin hyväksytyksi. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä muutos- ja lisäys ehdotuksista äänestetään niille annetun numerojärjestyksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen.

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Äänestys Kilven ehdotuksesta nro 2 Kilven muutosehdotusta nro 2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Kilven ehdotuksesta nro 3 Kilven muutosehdotusta nro 3, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 8 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Kilven ehdotuksesta nro 4 Kilven muutosehdotusta nro 4, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi Kilven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Grönroosin ehdotuksesta nro 8 Grönroosin muutosehdotusta nro 8, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 9 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Grönroosin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Grönroosin ehdotuksesta nro 9 Grönroosin muutosehdotusta nro 9, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi Grönroosin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Grönroosin ehdotuksesta nro 10

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 Grönroosin muutosehdotusta nro 10, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 9 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Grönroosin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Simon Elon ehdotuksesta nro 11 Simon Elon muutosehdotusta nro 11, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 7 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Simon Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Guzeninan lisäysehdotus nro 15 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Äänestys Huhdan ehdotuksesta nro 16 Huhdan muutosehdotusta nro 16, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi Huhdan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Ruohon ehdotuksesta nro 18 Ruohon lisäysehdotusta nro 18, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 9 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Ruohon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Ruohon ehdotuksesta nro 19

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 Ruohon lisäysehdotusta nro 19, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 9 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Ruohon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Lahtisen ehdotuksesta nro 22 Lahtisen lisäysehdotusta nro 22, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi Lahtisen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestysten jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus on tullut Guzeninan lisäysehdotuksella hyväksytyksi ja että kokouksessa tehdyt toivomukset jätetään hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti pöydälle kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto 1 hyväksyi liitteenä olevan talousarviokirjan ja sen perusteella valtuustoryhmien tekemän neuvottelusopimuksen mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyi liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeutti kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 12 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun sekä peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 3 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeutti Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2016,

10 Valtuusto Sivu 10 / 10 5 oikeutti konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. 6 päätti, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Hoitajamitoitus säilytetään ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Espoo-lisä säilytetään, mutta se laskee 200 euroon kaikissa ikäryhmissä eli noin 18 eurolla kuukaudessa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus päätetään valtuustossa tammi-helmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Tehdyt toivomusehdotukset jätettiin yksimielisesti pöydälle kokoukseen. Liite Selostus 1 Raha-asia-aloitteet 2 Vuoden 2016 talousarvio sekä taloussuunnitelma 3 Neuvottelusopimus Neuvottelutulos euroina 5 Pöytäkirjamerkinnät 6 Äänestyslistat 168 asiaan 3 Vuoden 2016 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden kehitysnäkymät Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin kolmen vuoden aikana ja Isossa- Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen kasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn suhteellisen halpa hinta edesauttaa Suomen talouden kasvunäkymiä. Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo kolmena edellisenä vuotena supistunut. Valtion talousarvioehdotuksen pohjana olevan talousennusteen mukaan Suomen talous ei juurikaan kasva kuluvana vuonna. Talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016

11 Valtuusto Sivu 11 / 11 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkästi investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin hankalaa monestakin syystä ja ensi vuoden kasvuennusteeseen sisältyy riski. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän parantumisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 % Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Kaupungin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia kehitetään uudeksi toimintamalliksi, jossa tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitos yhdistetään uudeksi Kuntatekniikan keskukseksi ja Tilakeskusliikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos yhdistetään uudeksi Espoo Tilapalvelut - liikelaitokseksi alkaen Palveluliiketoimen toimialan jäljelle jäävät toiminnot, jotka koostuvat sisäisistä konsernipalveluista Ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, tullaan siirtämään yleishallintoon. Yleishallintoon perustettavaan Konsernipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt: Hallinto- ja kehittämisyksikkö, Espoo Tietotekniikka, Kaupunkitieto, Henkilöstöpalvelut, Talouspalvelut, Logistiikka, Hankintakeskus ja Pelastustoimi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa liikelaitoksena nykyisin tehtävin. Näitä koskevat johtosääntötarkistukset tulevat valtuuston käsiteltäviksi joulukuussa. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperusteluihin on koottu vuodesta 2012 lähtien kaupungin konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Vuosien suunnitelmaan on koottu myös konsernin käyttötaloutta kuvaavia tietoja. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuodelle 2016 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetrolle. Talousarviokirjan liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta

12 Valtuusto Sivu 12 / 12 koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio oli 24 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate oli 21 milj. euroa parempi kuin elokuussa 2014, vuoden 2015 talousarvion pohjaksi tehty ennuste. Se antoi hyvät edellytykset parantaa vuoden 2015 katteita ja tulosta. Kun valtio luopui kiinteistöveron lisätuoton takaisinperinnästä aiemmin suunnittelemallaan tavalla, kaupungin kustannuskehitys on ollut maltillista ja tulokertymä talousarvion mukainen, nousee vuoden 2015 vuosikate elokuussa tehdyn ennusteen mukaan 137 milj. euroon eli 42 milj. euroa paremmaksi kuin joulukuussa hyväksytty alkuperäinen talousarvio. TATU-ohjelman toimeenpano on nostanut koko kaupungin toimijoiden kustannustietoisuutta ja osa talousarviota paremmasta tuloskehityksestä voidaan lukea ohjelman ansioksi. Kaupungin johtoryhmä asetti elokuussa tavoitteeksi, että kaupungin toimintakate saataisiin tänä vuonna alkuperäisen talousarvion mukaiseksi huolimatta siitä, että toimialat raportoivat eräistä menojen ylitysuhkista ja arvioiduista tulovajauksista. Syyskuun lopun kuukausiraportin ennusteiden perusteella näyttää vahvasti siltä, että johtoryhmän asettama tavoite toteutuu. Ennusteen mukaan toimintakatteen alijäämä jää pienemmäksi kuin alkuperäinen talousarvio. Vuosikatetta ja tulosta parantaa merkittävästi rahastojen budjetoitua suurempi tuotto, joka ei ole käytettävissä suoraan investointien rahoitukseen. Vuoden 2015 vuosikate on kuitenkin terveen taloudenpidon näkökulmasta milj. euroa liian alhainen. Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU-tavoitteet sisällytettiin toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Taloussuunnitelman luvut sisältävät merkittävästi tuottavuuden parantamistavoitteita. Talousarvion toimintakate on 6,2 milj. euroa heikompi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymä kehys, mikä johtuu siitä, että kaupunginjohtajan ehdotuksessa on tehty pieniä lisävarauksia turvapaikanhakijoiden lisääntymisestä johtuviin palvelulisäyksiin sekä kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilasryhmien tukemiseen. Valtion talousarvioehdotukseen liittyen sosiaali- ja terveystoimen tuloarviota on lisätty ja vastaavasti määrärahoja on lisätty toimeentulotukeen, erikoissairaanhoitoon sekä toimialan esikuntaa vuoden aikana tarkemmin kohdistettavaksi niihin palveluihin, joissa valtion säästöt todennäköisesti lisäävät kaupungin palvelukysyntää. Espoon väestönkasvu jatkuu vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2014 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton

13 Valtuusto Sivu 13 / 13 ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöverotulojen kertymä samoilla veroprosenteilla kuin vuonna Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus putoaa vuoden 2016 alussa 6 prosenttiyksikköä, mikä pudottaa Espoolle tilitettävää määrää noin 20 milj. euroa. Verotulojen kasvuksi vuodelle 2016 arvioidaan 0,8 prosenttia. Vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia ja 3,0 prosenttia vuonna Verotulojen heikko kasvu johtuu heikosta taloustilanteesta, edellä mainitusta yhteisöveron kuntaosuuden alenemisesta, sekä siitä että verotuksen työtulovähennystä kasvatetaan merkittävästi vuonna Valtio kompensoi työtulovähennyksen muutoksen vaikutuksen kuntakohtaisesti valtionosuuksien kautta sekä vuodelle 2016 päätetty valtionosuuksien pohjana olevien kustannustason tarkistus selittää valtionosuuksien merkittävää kasvua vuonna Verorahoituksen kokonaisuutena arvioidaan kasvavan 2,9 %. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä syyskuun 2015 lopulla oli Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan paitsi kaupungin omien henkilötyövuosien määrää myös aiempaa tarkemmin vuokratyövoimana ostettuja henkilötyövuosia suhteessa kaupungin asukasmäärän kehitykseen sekä arvioidaan, miten kaupungin palveluostot vaikuttavat näihin henkilötyövuosimääriin. Tuottavuuden paranemista on edistetty ja edelleen edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Viime vuosina kehitys on tässä suhteessa ollut hyvää. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisen projekti (ESJO) jatkuu vuonna Tulevien vuosien työvoiman saannin varmistamiseksi kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin ja tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä kasvaa. Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti osaava ja uudistumiskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoite on, että johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla.

14 Valtuusto Sivu 14 / 14 Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintakatteen alijäämän kasvu vuoden 2015 elokuussa tehtyyn tilinpäätösennusteeseen on 2,4 prosenttia talousarviovuonna Kuluvana vuonna toimintakatteen alijäämän kasvu jää pienemmäksi, 2,1 prosenttiin. Huolimatta aktiivisesta tuottavuustyöstä nettomenon kasvu kiihtyy, sillä vuosina valmistuu useita suuria palveluhankkeita (Opinmäki, Leppävaaran uimahalli, Espoon sairaala ja suurimpana Länsimetron 1. vaihe), jotka nostavat selvästi kaupungin kustannuksia. Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta nostettiin jo vuoden 2014 syksyllä koko suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa toimintakatetta. Tulo-odotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron 1. vaiheen valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asuntosekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuonna 2016 vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 milj.euroa ja 155 milj.euroa vuosina 2017 ja TATU-tavoitteiden mukaan vuosikatteen pitäisi olla 180 milj. euroa vuonna 2017 mutta tämän hetken tiedoilla siihen ei tulla pääsemään. Valtion hallitusohjelman mukaisista kuntatalouden keventämistoimenpiteistä on saatava valtion päätökset ja näiden päätösten pohjalta tehtävä kaupungin omat päätökset, joilla talouden tasapainoa voidaan parantaa. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 376 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 41 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna käytetään rahastoja 15 milj. euroa/vuosi. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 20 milj. euroa eli lähes nelinkertaiset vuoden 2015 korkomenoihin verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2015 olemaan noin 12 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviovuoden 2016 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 milj. euroa alijäämäinen. Suunnitelmakauden tulos on laskelmien mukaan niukasti ylijäämäinen. Vuonna 2015 emokaupunki ottaa talousarviolainaa yhteensä 269 milj. euroa ja lyhennykset ovat 54,3 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 501 milj. euroa eli euroa/asukas. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa 303 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 731 milj. euroa eli euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2018 lopussa 934 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen sekä Länsimetron lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien

15 Valtuusto Sivu 15 / 15 (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen. Lainamäärän kasvu on kokonaisuutena selvästi nopeutunut viime vuosina, eli kaupungin rahoitustasapaino heikkenee toisin kuin TATU-ohjelmassa tavoitellaan. Kaupungin lainamäärän kasvu on jo tänä ja ensivuonna huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten ennustettiin. Kaupungin maksuvalmius on viime vuosina heikentynyt ja toiminnan sekä investointien rahoittamiseksi on jouduttu ottamaan lisääntyvästi tilapäislainaa. Tapiolan taseyksikkö tulee tarvitsemaan tänä vuonna merkittävästi lisärahoitusta, joka on hoidettava lisälainalla. Myös lähivuosina taseyksikön maksuvalmius on heikko, koska investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka tontinmyyntitulot ja maankäyttömaksut kertyvät. Em. syiden vuoksi vuoden 2016 talousarvioon on merkitty otettavaksi talousarviolainaa 50 milj. euroa enemmän kuin ko. vuoden maksuihin tarvitaan. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa on käsitelty koko Espoo-konsernin investointi-ohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taseisiin vaikka niiden rahoitus pitkällä aikavälillä hoidetaan pääosin verorahoituksella. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella jatkuu edellisvuosien tapaan mittavana. Konserni investoi vuonna 2016 noin 800 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Kauden investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen Kivenlahteen asti, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, päivähoitotilojen rakentaminen, yli 65-vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen ja T3 -alueen kehittäminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokraasuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja

16 Valtuusto Sivu 16 / 16 viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyi vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä 643 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 128 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestömäärän palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen lisää tarvetta rakentaa yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemia palvelutiloja. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi viidessä kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka sopimuksen allekirjoittaneet valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät. Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen vuoden 2016 käyttötalouden loppusummaa 5,86 miljoonalla eurolla, joka katetaan lisälainan otolla.

17 Valtuusto Sivu 17 / 17 Neuvottelusopimukseen sisältyy 47 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2016 aikana. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 12 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun sekä peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 3 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2016, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa.

18 Valtuusto Sivu 18 / 18 Käsittely Puheenjohtaja Elon kannattamana teki seuraavan pöydällepanoehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan ja sen perusteella valtuustoryhmien tekemän neuvottelusopimuksen mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 12 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun sekä peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 3 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2016,

19 Valtuusto Sivu 19 / 19 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Päätös Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perusturvajohtaja Juha Metso. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

20 Valtuusto Sivu 20 / 20