ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet
|
|
- Olavi Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Verkoista & Kurssin ohjelma» Kalevi Kilkki Luennot ja kurssin sisältö Prof. Ville Pulkki» Prof. Tom äckström» Juho Kaivosoja: Kurssiassistentti, laskuharjoitukset 1. Johdanto ma 9.1. & ke Liiketoiminta ma & ke Tiedonsiirto ma & ke Kiinteät verkot ma & ke Kommunikaatioakustiikka ma 6.2. & ke Matkaviestintä ma & ke Tietojenkäsittely ma & ke Puheteknologia ma & ke Internet ma 6.3. & ke
2 Tämän viikon aiheet» Maanantain oppimistavoitteita 1. Verkkojen rakenteet (topologiat) 2. Verkon kustannus vs. luotettavuus» Keskiviikon oppimistavoitteita 1. OSI-malli 2. Poisson-liikenne ja Erlangin kaava Laskuharjoitus 1. Verkon luotettavuus 2. Erlangin kaava Verkkoihin liittyviä kysymyksiä 1. Miten verkon topologia vaikuttaa verkon avulla tuotettavan 1. tunti tiedonsiirtopalvelun kustannuksiin ja luotettavuuteen? 2. Mitkä ovat piiri- ja pakettikytkentäisten verkkojen tärkeimmät edut ja ongelmat? 3. Mitä käytännöllistä hyötyä on OSI-mallista ja sen tasoista? Tarvitaanko tasoja 7 vai riittääkö vähemmän tasoja? 4. Minkälaisessa tilanteessa CSM/CD-periaate on hyödyllinen ja joissakin tapauksissa jopa välttämätön osa tiedonsiirron toteutusta? 5. Miksi Poisson-malli ja sen avulla johdettu Erlangin estokaava toimii hyvin puhelinliikenteen mallinnukseen ja puhelinverkkojen mitoitukseen, mutta ei juuri lainkaan dataliikenteelle mallinnukseen tai Internetin mitoitukseen? ELEC-C
3 ELEC-C Vikatilastoja kaapeleille Sellaisenaan upotettu kaapeli (216 vikaa) Putkitettu kaapeli (160 vikaa) Kaivuu 80% 65% Jyrsijät 5% 2% Työmiehet 2% 13% Tulva 2% - Salama 2% - Höyry - 2% Äärilämpötila - 2% Muut syyt 9% 17% lcoa Fujikura Ltd (May 2001) ELEC-C
4 Kustannus vs. luotettavuus» Luotettavuutta voidaan parantaa lisäämällä resursseja Kustannus «hyöty» Yksinkertainen malli Resurssi = tiedonsiirtoyhteys = jänne solmujen välillä Kustannus = jänteen rakentaminen ja ylläpito Hyöty = luotettavampi palvelu + mahdollisesti suurempi kapasiteetti (riippuu siitä onko pullonkaula siirto- vai välityskapasiteetti) ELEC-C Verkkorakenteita eli topologioita Väylä Rengas Silmukoitu (ristikko) Tähti Puu Täysin silmukoitu ELEC-C
5 Erään verkon 16 solmua Paikat arvottu! - Lopputulos tosin lähes epäilyttävän tasainen! ELEC-C Paikat kartalla. Pituuksien hahmottamiseksi! 100 km ELEC-C
6 Vastaat pankin runkoverkosta Minkä verkon valitsisit näistä 5:stä? C D E ELEC-C Täysin silmukoitu (full mesh) 120 * 216 = km Jänteiden Jänteiden lukumäärä keskipituus Täysin silmukoidun verkon jänteiden yhteispituus ~ N 2 (kun alueen koko on vakio) huono laajennettavuus ELEC-C
7 Tähti 15 * 164 = 2460 km < 10 % täysin silmukoidun verkon kokonaispituudesta Yksi solmu on kriittinen resurssi, toisaalta muut solmut voivat olla yksinkertaisia Kokonaispituus ~N (kun alueen koko on vakio) ELEC-C Hierarkkinen 2 tasoa 15 * 115 = 1722 km muutos edelliseen (tähti) = -30% Jos päätepisteitä on paljon, hierarkia on luontainen ratkaisu (16 solmua on hierarkkiseksi verkoksi pieni) ELEC-C
8 Vain yksi väylä 15 * 92 = 1380 km Signaalin ei tarvitse kulkea minkään solmun kautta (solmu siis poimii oman signaalin) ELEC-C Rengas 16 * 99 = 1578 km muutos edelliseen (väylä) = +14% Lyhyimmän reitin etsiminen eli Kauppamatkustajan ongelma on ns. NP täydellinen eli ongelma joka on äärimmäisen vaikea ratkaista kun solmujen määrä on suuri ELEC-C
9 Puu 15 * 84 = 1256 km < 5% täysin silmukoidun verkon kokonaispituudesta Lyhyin mahdollinen jänteiden kokonaispituus, joilla voi yhdistää kaikki solmut Kokonaispituus ~ (kun alueen koko on vakio) 17 ELEC-C7110 Silmukoitu (harva) 18 * 96 = 1722 km muutos edelliseen (puu) = +37% Muutamakin lisäjänne parantaa olennaisesti verkko-palveluiden saatavuutta (luotettavuutta) ELEC-C
10 Silmukoitu (melko tiheä) 27 * 115 = 3108 km muutos edelliseen (harva) = +80% Tässä verkossa on vähintään 3 vaihtoehtoista (täysin eri) reittiä jokaisen solmuparin välillä ELEC-C Kustannus» Oletukset alueen koko on vakio solmut sijoittuvat tasaisesti alueelle N = solmujen lukumäärä» Kokonaispituus Puumainen verkko» Ristikkoverkko» 2 Tähtimäinen verkko» 0,38 Täysin kytketty verkko» 0,26 N = N = ELEC-C
11 Vertailu Max linkkejä Linkkejä Keskipituus Kokonaispituus Vaihtoehtoisia reittejä Väylä Rengas Tähti tason hierarkia Puu Silmukoitu harva Silmukoitu tiheä Täysin silmukoitu ELEC-C Saatavuuden analyysi» Kaapeleissa keskimäärin (korkeintaan) 2 vikaa/1000 km/vuosi» Oletetaan Jänteen pituus = 100 km Korjausaika = 8 tuntia Saatavuus = 1-2*100/1000/8/365/24» 99.98%» Poikkeustilanteissa voi olla paljon huonompi myrsky, kriisi, hyökkäys» Lisäksi sama ohjelmistovika voi ilmetä useassa solmussa vian aiheuttama ylikuormitus voi levitä läpi verkon ELEC-C
12 Laskelma» Kustannus = jänne (tai kaapelikilometri)» Hyötylaskelma (tai epäluotettavuuden kustannuslaskelma) Yhden jänteen (i) saatavuus: i = todennäköisyys että yhteys jänteen yli toimii Reitti jolla on N kappaleita (riippumattomia) jänteitä peräkkäin = (P = tekijöiden tulo) Yhteysväli jolla on M kappaletta vaihtoehtoisia, toisistaan riippumattomia reittejä (j) =1 1 = reitin j saatavuus ELEC-C Laskelma solmujen ja välille ( i = vakio) =1 1 1 Reitti 1: 6 jännettä 6 = Reitti 2: 7 jännettä 6 = 2015 ELEC-C
13 Vaihtoehtoisten reittien vaikutus Ei vaihtoehtoisia reittejä Kaksi vaihtoehtoista reittiä Kolme vaihtoehtoista reittiä 99% 25 vrk/vuosi 35 tuntia/vuosi 50 min/vuosi 99.9% 61 tuntia/vuosi 22 minuuttia/vuosi 3 s/vuosi Keskimääräinen aika, jona yhteys ei ole käytettävissä i = Yhden jänteen saatavuus (toiminnan todennäköisyys, oletetaan vakioksi) ELEC-C Minkä verkon valitsisit nyt näistä? C D E ELEC-C
14 14 4 solmua & 3 6 jännettä 2015 ELEC-C C D C D C D C D C D C D Yksi reitti» (jänne) = 99%» Reitti -C: saatavuus = 0,99 * 0,99 = 0,9801» 98% ELEC-C C D
15 Kaksi reittiä C D» Reitti --C: saatavuus = 98%» Reitti -D-C: saatavuus = 98%» Tn että kumpikaan ei käytössä = 0,02 * 0,02 = 0,0004» Väli -C saatavuus = 1 0,0004 = 99,96% ELEC-C Saatavuuden erot! Yhden linkin saatavuus p = 99% => Yhteyden -C epäkäytettävyys/vuosi? C C C C D D D D 174 t/v = 98,0% 3,5 t/v = 99,96% 2 min/v = 99,9996% 1 min/v = 99,9998% Epäkäytettävyyden kokonaisaika ELEC-C
16 Internetin topologia Puhelinverkosta ei vastaava kuvaa löydy vaan pikemminkin ELEC-C Puhelinverkon rakenne Kaukokeskus Ulkomaankeskus Ristikytkentä Paikalliskeskus Vastuuraja Katujakamo Talojakamo talojakamo Keskitin 16
17 Looginen rakenne eri tasoilla Täysin silmukoitu (esim. kansainväliset operaattorit) Silmukoitu (yhden operaattorin runkoverkko) Rengas (metropolialue) Tähti (tilaajaverkko) ELEC-C IPR-kevennys, mutta mikä on pointti? Mitä informaatiota ei mitään sisältää? ELEC-C
18 Minkälaisia yhteyksiä on olemassa? Yhteydet Kiinteästi kytketyt Valintaiset N Piirikytkentäiset Pakettikytkentäiset ELEC-C Kytkentäisyydet» Piirikytkentäinen (circuit switching) Tarvittavat resurssi on varattu ja käytettävissä koko yhteystapahtuman ajan riippumatta siitä käytetäänkö yhteyttä vai ei mutta varaus on venyvä käsite, samoin yhteystapahtuma Sopii esim. puheelle tai videolle» Pakettikytkentäinen (packet switching) Tiedon siirto paketeissa, joissa osoitetieto mukana ei tarvitse resurssin varausta Internetin toimintaperiaate (sovelluksesta riippumatta) ELEC-C
19 Vertailua Piirikytkentä Puhelinverkoissa alusta alkaen naloginen tai digitaalinen Osoitetieto välitetään vain kerran (vaatii erillisen merkinannon) Tehoton jos tarve vaihtelee yhteystapahtuman aikana Informaatio kulkee aina samaa reittiä, järjestystä muuttamatta Päätelaitteiden pitää toimia samalla nopeudella Viiveen vaihtelu minimaalista Informaatiota hukkuu vain vikatilanteissa Kapasiteetin lisäys jäykkää Pakettikytkentä Dataverkoissa yleisin ina digitaalinen Jokaisessa paketissa osoitetieto (ei välttämättä erillistä merkinantoa) Tehokas siirtokapasiteetin käyttö Paketit voivat kulkea eri reittejä ja niiden järjestys voi vaihtua Päätelaitteet voivat toimia eri nopeuksilla Viiveen vaihtelu voi olla huomattavaa Paketteja voi hukkua matkalla, mutta ne voidaan lähettää uudelleen Kapasiteetin lisäys joustavaa ELEC-C Mihin mennään» Kun kapasiteetit ja yhteyksien määrät ovat hyvin suuria pakettikytkentä Runkoverkon perusteknologia (IP) pakettikytkentäistä Eri tekniikat voivat toimia samanaikaisesti eri verkkokerroksilla ELEC-C
20 Verkkoihin liittyviä kysymyksiä 1. Miten verkon topologia vaikuttaa verkon avulla tuotettavan tiedonsiirtopalvelun kustannuksiin ja luotettavuuteen? 2. Mitkä ovat piiri- ja pakettikytkentäisten verkkojen tärkeimmät edut ja ongelmat? 3. Mitä käytännöllistä hyötyä on OSI-mallista ja sen tasoista? Tarvitaanko tasoja 7 vai riittääkö vähemmän tasoja? 4. Minkälaisessa tilanteessa CSM/CD-periaate on hyödyllinen ja joissakin tapauksissa jopa välttämätön osa tiedonsiirron toteutusta? 5. Miksi Poisson-malli ja sen avulla johdettu Erlangin estokaava toimii hyvin puhelinliikenteen mallinnukseen ja puhelinverkkojen mitoitukseen, mutta ei juuri lainkaan dataliikenteelle mallinnukseen tai Internetin mitoitukseen? ELEC-C ISO:n OSI-malli» OSI = Open Systems Interconnection Reference Model Kehitetty 1980-luvulla tietoliikenneverkkojen toimintojen kuvaamiseen ja jäsentämiseen Kansainvälinen standardi (ISO, ITU) Kuvaa tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmän 7 kerroksessa Kukin kerroksista käyttää yhtä alemman kerroksen palveluja ja tarjoaa palveluja yhtä kerrosta ylemmäs» OSI-verkko ei saavuttanut suosiota (TCP/IP jyräsi) Silti, tietoliikenteen asiantuntijan on tunnettava OSI-tasot! ELEC-C
21 ISO:n OSI-mallin kerrokset 7. Sovelluskerros (pplication layer): käyttäjälle näkyvät sovellukset 6. Esitystapakerros (Presentation layer): Vain teoriassa! [muuttaa tiedon käyttäjälle sopivaan muotoon, esim. Unicode-tekstin kiinankielisiksi merkeiksi] 5. Istuntokerros (Session layer) [tietokoneiden väliset yhteydet (=istunnot): avaa ja sulkee ja tarvittaessa käynnistää uudelleen] 4. Kuljetuskerros (Transport layer): huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja järjestää paketit oikeaan järjestykseen vuonhallinta estää vastaanottopuskurin ylivuodon 3. Verkkokerros (Network layer): globaalin reitityksen ja kohdekoneen löytäminen koko verkosta 2. Siirto(yhteys)kerros (Data Link layer) paikallisen lähiverkon laitteiden välinen liikennöinti, vuoron jakomenettely 1. Fyysinen kerros (Physical layer) mm. sähköiset ja mekaaniset määrittelyt ELEC-C Esimerkki = analogia 7. Sovellus rmeijan johtaminen 6. Esitystapa Puhuttu lause 5. Istunto Kuninkaan vastaanotto 4. Kuljetus Kirje käskyketjun läpi 3. Verkko Optisen lennätinverkon kartta Hell, minun pitää näyttää olevani ankara kuningas Kuningas on seonnut, mutta pakko on totella Häiriölähde Käyttöliittymä rmeija hyökätköön aamulla kello 6 Kuninkaan käsky: hyökkäys kello 6 Vastaanotin Käyttöliittymä Ilmaus (puhe, ele, kirjoitus) Havaitseminen Ymmärrys Mielen automa- Tietoisuus tiikka jatus Mielen automa- Tietoisuus tiikka Vastaanottajan haku Informaation käsittely Kooditaulukko Informaation käsittely Lähetin Kanava 2. Siirtoyhteys Viestien käsittely lennätinasemilla 1. Fyysinen Optisen lennättimen taulut ELEC-C
22 Nykymaailmassa Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Kerros = ohjelmistomoduli Sisäisesti Kerrokset keskustelevat yhtä alemman ja yhtä ylemmän kanssa Ulkomaailman kanssa Samalla kerroksella toisessa päässä Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Verkkokerros Verkkokerros 2 Siirtokerros Siirtokerros Siirtokerros 1 Fyysinen kerros Fyysinen kerros Fyysinen kerros Päätelaite Reititin Palvelin ELEC-C Mutta miksi tasoja?» Erityisesti koska eri tasojen ohjelmistoja ja laitteita voidaan kehittää toisistaan riippumatta Tämä vaatii avoimia standardeja Ja usein sopimuksia koskien patenttien käyttöoikeuksia 2015 ELEC-C
23 CSM/CD» Carrier Sense Multiple ccess With Collision Detection Ethernetissä käytetty siirtotien varaus -menetelmä Ei ennalta sovittua tapaa välttää törmäyksiä vaan perustuu törmäyksien havaitsemiseen jälkikäteen Jos törmäys havaitaan lähettäjät lähettävät saman tiedon satunnaisen ajan kuluttua uudelleen uuden törmäyksen todennäköisyys on (suhteellisen) pieni ELEC-C CSM/CD Lähetä kehys Kokoa kehys on Kantoaalto? ei Odota loita lähetys rvo viive Törmäys? on ei ei Valmis? on Lähetä sotkua Liikaa yrityksiä? on ei OK Ei onnistu ELEC-C
24 CSM/CD Carrier Sense Multiple ccess With Collision Detection ei ennalta sovittua tapaa välttää törmäyksiä vaan törmäyksien jälkikäteiseen havaitsemiseen. Jos törmäys havaitaan, lähettäjät lähettävät saman tiedon satunnaisen ajan kuluttua uudelleen, jolloin uuden törmäyksen todennäköisyys on pieni. ELEC-C semalla on viesti semalle Sanoma alle: veni vidi ELEC-C
25 aloittaa lähetyksen, samaan aikaan päättää lähettää viestin :lle. Sanoma eelle: lea iac Sanoma le: Veni vidi vici ELEC-C Sanomat törmäävät väylälle mutta kukaan ei huomaa vielä mitään ma eelle: lea iacta est Sanoma alle: Veni vidi vici. rthago delenda est. ELEC-C
26 sema huomaa törmäyksen koska saapuva sanoma tulee samaan aikaan lähetyksen kanssa iacta est San Sanoma eelle: alle: Veni vidi vici. Carthago de da est. ELEC-C Lopulta myös havaitsee törmäyksen (/& %!=) /&% / ( %#! vidi a eelle alea%(& ##(:?!&+ =&( Carthago delen# % / )=! #/&/ Sa # ELEC-C
27 CSM/CD» Miksi edelleen tarpeen?» Uusi asema radioyhteydellä ELEC-C Liikenneteorian perusteita 2015 ELEC-C
28 Termit puheluina» Estojärjestelmässä uusi kutsu joko välitetään (hyväksytään) tai se estyy (menetetään)» Puheluita on siten kolmea tyyppiä Tarjottu Välitetty Estynyt» Kutsuesto = estyneet puhelut / tarjotut puhelut» Liikenne = kutsujen määrä * puheluiden (keski)pituus» mutta miten puhelut lasketaan jos 3 epäonnistunutta yritystä ja 4. onnistuu? 55 Liikenneprosessi Puhelun pituus Puheluiden alkamisajankohdat Menetetty liikenne Kanavien määrä (6) Välitetty liikenne aika kuva: Pasi Lassila 56 28
29 Poisson-malli» Määritelmä: Poisson-mallissa Ääretön määrä toisistaan riippumattomia asiakkaita Saapumisaikojen välit ovat toisistaan riippumattomia ja eksponentiaalisesti jakautuneita, keskiarvolla 1/y Eli asiakkaat tulevat Poisson-prosessin mukaisesti Palveluajat ovat toisistaan riippumattomia ja eksponentiaalisesti jakautuneita, keskiarvolla h Ääretön määrä palvelupaikkoja» Liikenteen voimakkuus = y h Yksikkö Erlang 57 Liikenne simuloituna ( = 10 Erl, Poisson) 20 Erl min 60 Tilan todennäköisyys (simuloitu) ELEC-C
30 Liikenne: 100 Erlangia 125 Erl min 60 ELEC-C Ennustamisen sietämätön keveys Vaarini tiesi päivälleen ja minuutilleen, milloin hän kuolisi. Siis hän oli todella jalostunut sielu! Mistä hän sen tiedon sai? Tuomari kertoi hänelle. Platon ja vesinokkaeläin menivät kapakkaan 2015 ELEC-C
31 Suorituskykyanalyysi Vaiheet 1. Tilojen määrittäminen 2. Tilojen välisten siirtymien määrittäminen 3. Tilojen välisten siirtymien intensiteetit 4. Yhtälöt perustuen lokaaleihin tasapainoihin 5. Todennäköisyyksien ratkaiseminen 6. Johtopäätösten teko Wikipedia: Intuitively, the state of a system describes enough about the system to determine its future behaviour. ELEC-C Yksinkertaisin järjestelmä n dt 0 1 m dt min ELEC-C
32 Järjestelmän tila Tila = muuttujien joukko, joka riittää kuvaamaan järjestelmän käyttäytymisen tulevaisuudessa kun järjestelmään syötteet tunnetaan (?) (tai niiltä osin kuin se on mahdollista tuntematta järjestelmän syötteitä)? fi 0 1 fi fi fi 2 3 Toinen järjestelmä 1 l = 2 4 l = 3 2 Yhtälöt: l = 5 C 3 l = 1 D l = 4 Entä jos tilan muutos C fi D estetään? 2015 ELEC-C
33 Poisson-liikenne & estojärjestelmä l l l l l 0 1 i -1 i i +1 S -1 S m im (i+1)m m S Keskimääräinen palveluaika = h = 1/m ELEC-C Periaate 0.15 Tilan todennäköisyys 0.10 = 10, S = 14 Poisson-jakauma: =! Tila = käynnissä olevien puheluiden määrä ELEC-C
34 Lopputulos teoriassa ja aika hyvin käytännössäkin Sallittu 100% kuormitusaste 90% (/S) 80% = 1 % 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% = 0.1 % 0% Palvelupaikkojen määrä (S) Eli: jos tunnetaan palvelupaikkojen määrä (S) ja liikenne (), voidaan ennustaa kuinka suuri osa yrityksistä estyy. ELEC-C
Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tietoverkkojen perusteita. Minkälaisia yhteyksiä on olemassa?
Kurssin perustiedot Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Verkoista 15.2. & 17.2.2016» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi,
LisätiedotDemonstraatiot Luento
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-8.45 Liikenneteorian perusteet, Kevät 8 Demonstraatiot Luento 8..8 D/ Tarkastellaan seuraavaa yksinkertaista piirikytkentäistä (runko)verkkoa.
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotLiikenneteoriaa (vasta-alkajille)
Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotDemonstraatiot Luento 7 D7/1 D7/2 D7/3
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-8.45 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 7 7.2.2008 D7/ Tarkastellaan piirikytkentäisen järjestelmän n-kanavaista
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotEstojärjestelmä (loss system, menetysjärjestelmä)
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Estojärjestelmä 1 Estojärjestelmä (loss system, menetysjärjestelmä) Tarkastellaan perinteistä puhdasta estojärjestelmää, jossa on annettu n = johtojen (varattavien elementtien)
LisätiedotTiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
LisätiedotELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet
ELEC-C711 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Internet 6.3. & 8.3.217 Kurssin ohjelma» Kalevi Kilkki Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi»
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotLittlen tulos. Littlen lause sanoo. N = λ T. Lause on hyvin käyttökelpoinen yleisyytensä vuoksi
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 1 Littlen tulos Littlen lause Littlen tuloksena tai Littlen lauseena tunnettu tulos on hyvin yksinkertainen relaatio järjestelmään tulevan asiakasvirran, keskimäärin
Lisätiedot2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)
2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot
Lisätiedot3. Esimerkkejä. Sisältö. Klassinen puhelinliikenteen malli (1) Klassinen puhelinliikenteen malli (2)
Sisältö Puhelinliikenteen malli Pakettitason malli dataliikenteelle Vuotason malli elastiselle dataliikenteelle Vuotason malli virtaavalle dataliikenteelle luento03.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot3. Esimerkkejä luento03.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät
luento03.ppt S-38.1145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2006 1 Sisältö Puhelinliikenteen malli Pakettitason malli dataliikenteelle Vuotason malli elastiselle dataliikenteelle Vuotason malli virtaavalle
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet
ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Internet 12.3. & 14.3.2017 Kurssin ohjelma 1. Johdanto ma 8.1. & ke 10.1. 2. Tietoliikennealan palvelut
LisätiedotK. Kilkki Informaatioteknologian perusteet (2017) 93
K. Kilkki Informaatioteknologian perusteet (2017) 93 4. Kiinteät verkot Kiinteällä verkolla (fixed network) tarkoitetaan tässä yhteydessä verkkoja, joiden siirtoteinä käytetään ainakin pääosin kiinteästi
LisätiedotOSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio OSImalli S8.88 Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR.\WNHQWlMUHLWLW\V esitystapakerros yhteysjakso esitystapakerros yhteysjakso
LisätiedotInternet. » Internet = maailman laajuinen tietoverkko (iso I) » IP = Internet Protocol = Internet protokolla (yhteyskäytäntö)
Kurssin perustiedot ELEC-C711 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Internet 7.3. & 9.3.21» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi»
LisätiedotLiikenneteorian tehtävä
J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotHarjoituksen sisältö ja tavoitteet
Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit Harjoitus 3/01: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoitelu Klaus Nieminen Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Aiheena: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoittelu Rajaus: Tilaajan
LisätiedotS Tietoliikenneverkot
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotK. Kilkki (2015) Informaatioteknologian perusteet 93
K. Kilkki (2015) Informaatioteknologian perusteet 93 4. Kiinteät verkot Kiinteällä verkolla (fixed network) tarkoitetaan tässä yhteydessä verkkoja, joiden siirtoteinä käytetään (ainakin pääosin) kiinteästi
Lisätiedot1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät
luento01.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2005 1 Sisältö Tietoliikenneverkot ja välitysperiaatteet Liikenneteorian tehtävä Liikenneteoreettiset mallit Littlen kaava 2 Tietoliikenneverkot
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotBayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly
Bayesin pelit Kalle Siukola MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 12.10.2016 Toistetun pelin esittäminen automaatin avulla Ekstensiivisen muodon puu on tehoton esitystapa, jos peliä
LisätiedotIP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman
IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden
LisätiedotVuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
LisätiedotEstynyt puheluyritys menetetään ei johda uusintayritykseen alkaa uusi miettimisaika: aika seuraavaan yritykseen Exp(γ) pitoaika X Exp(µ)
J Virtamo 383143 Jonoteoria / Engsetin järjestelmä 1 Äärellinen lähdepopulaatio: M/M/s/s/n-järjestelmä Tarkastellaan estojärjestelmää (ei odotuspaikkoja) tapauksessa, jossa saapumiset tulevat äärellisestä
LisätiedotKohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio Tietoliikenne 2014
ELEC-C1210 Automaatio 1 4.1 Tietoliikenne 2014 Panu Harmo 2014, Jukka Peltola 2013 Toimisto CAD/suunnittelu Tehdas Prosessi Liikenne Viestejä (1KB), dokumentteja 100KB, tiedostoja (1MB) Graafiset tiedostot
Lisätiedotj n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-38.115 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 12 29.2.2008 D12/1 Tarkastellaan verkkoa, jossa on solmua ja linkkiä.
LisätiedotTeleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus
LisätiedotKohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotIPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011
IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2018 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto A! Yleistä Esitiedot:
LisätiedotIPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi
IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta Jorma Kilpi Näkökulma ja esityksen sisältö Tarkastelen aihetta verkko operaattorin (transport operator) näkökulmasta Palvelun tarjoajan (IPTV service provider)
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
LisätiedotS Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia
S-38.118 Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia Mika Ilvesmäki lynx@tct.hut.fi 1st December 2000 Abstract Tässä dokumentissä esitellään enemmän tai vähemmän taydellisesti ratkaisuja syksyn 2000 teletekniikan
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotHenkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot
Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118 Aloitusluento 13.9.2000 Mika Ilvesmäki Henkilökunta - harjoitukset Pääassistentti: Kirsi Voipio Laskuharjoitukset: Eeva Nyberg Mika Ilvesmäki Markus Peuhkuri/Marko
LisätiedotKombinatorinen optimointi
Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio. 10. Verkon suunnittelu ja mitoitus
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio 10. Verkon suunnittelu ja mitoitus luento10.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2004 1 Sisältö Johdanto Verkon suunnittelu Liikenne-ennusteet
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 11 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 11 Ti 24.4.2018 Timo Männikkö Luento 11 Rajoitehaku Kapsäkkiongelma Kauppamatkustajan ongelma Paikallinen etsintä Lyhin virittävä puu Vaihtoalgoritmit Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä
Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2016 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto Yleistä Esitiedot: (kurssi
Lisätiedot5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Verkot todennäköisyyslaskennassa Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut Kertymäfunktio, Momentit, Odotusarvo,
LisätiedotPakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen
Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Jussi Laimio Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen May 30, 2006 Internal/Relation/Identifier/Version 1 (?) Sisällysluettelo
LisätiedotVideoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut
Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
LisätiedotProtokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden
LisätiedotTeleverkon synkronointi
Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä
LisätiedotAB TEKNILLINEN KORKEAKOULU
AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio luento10.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2002 1 Sisältö Johdanto Verkon suunnittelu Liikenne-ennusteet Mitoitus 2 Tietoliikenneverkko
LisätiedotYleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Jonojärjestelmät 1 JONOJÄRJESTELMÄT Yleistä Jonojärjestelmät muodostavat keskeisen mallinnuksen välineen mm. tietoliikenne- ja tietokonejärjestelmien suorituskyvyn analysoinnissa.
LisätiedotSeminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator
S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotOpus SMS tekstiviestipalvelu
Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita
LisätiedotKiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa
Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Lektio 20.12.2012, Annemari Soranto Tietotekniikan laitos annemari.k.soranto@jyu.fi 1 Agenda Vertaisverkon määritelmä Haku vertaisverkossa
LisätiedotKohdassa on käytetty eksponentiaalijakauman kertymäfunktiota (P(t > T τ ) = 1 P(t T τ ). λe λτ e λ(t τ) e 3λT dτ.
25.2.215 1. Autossa on 4 rengasta ja 1 vararengas (T i Exp(λ), [λ] = 1/km, i=1,...,5). Kulkeakseen auto tarvitsee 4 ehjää rengasta. Aluksi auto käyttää neljää alkuperäistä rengasta. Kun yksi näistä vikaantuu,
Lisätiedothttps://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=6909&i dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014
1 MTTTP3 Tilastollisen päättelyn perusteet 2 Luennot 8.1.2015 ja 13.1.2015 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=6909&i dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014
LisätiedotAB TEKNILLINEN KORKEAKOULU
TEKNILLINEN KORKEKOULU Tietoverkkolaboratorio 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2002 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta
LisätiedotLiittymän vikadiagnosointi
Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.
LisätiedotTiedonsiirron perusteet
Tiedonsiirron perusteet Sisältö:. Johdanto tiedonsiirtoon. Perusteoriaa signaaleista. Siirtotiet ja antennit.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR Sisältö:. Johdanto tietoliikenteeseen eri osa-alueet ja
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotVerkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla
Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla 5 12 30 19 72 34 Jukka Suomela 15 77 18 4 9. tammikuuta 2012 19 2 68 Verkko 2 Verkko solmu 3 Verkko solmu kaari 4 Hajautettu järjestelmä solmu (tietokone)
Lisätiedot6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)
6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11) 1. a) Sivun 102 hypergeometrisen jakauman määritelmästä saadaan µ µ 13 39 13! 13 12 11 10 9 µ 0! 8! 1! 2 2! 2 1 0 49 48! 47!! 14440 120 31187200 120 1287
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2004 Sisältö Tietoliikenneverkot Verkkotaso:
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot TarkastellaanM/G/1-jonojärjestelmää, jossaasiakkaaton jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k =1,...,K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
Lisätiedot25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla
LisätiedotVerkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
LisätiedotT-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet
T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio
Lisätiedot