ELEC-C1210 Automaatio Tietoliikenne 2014
|
|
- Minna Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEC-C1210 Automaatio Tietoliikenne 2014 Panu Harmo 2014, Jukka Peltola 2013
2 Toimisto CAD/suunnittelu Tehdas Prosessi Liikenne Viestejä (1KB), dokumentteja 100KB, tiedostoja (1MB) Graafiset tiedostot (5MB), tuotantoohjelmat (1MB) Ohjelmat (0,5MB), viestit (2KB), tilatiedostot (20KB) Viestiliikenne satunnaista satunnaista satunnaista ja jatkuvaa Kapasiteettivaatim us Muuttujatiedot (50B), tilatiedot (2KB), ohjelmat (100KB) jatkuvaa ja satunnaista korkea erittäin korkea korkea vaatimaton Vasteaika 2-6 s 2-5 s 0,5-2 s 0,01-0,5 s Verkon varaus tilastollinen (CSMA/CD) tilastollinen (CSMA/CD) vaihteleva (CSMA/CD tai varaus) Varmennettu ei ei usein usein Laajakaista joskus joskus mieluiten joskus Kotelointi etc. toimisto toimisto "puolikovennettu" Tehon syöttö verkossa deterministinen (valtuuden varaus tai isäntä - renki (master-slave) "kovennettu" ei ei ei joskus
3 Tehdasväylät Yhdistää eri automaatiojärjestelmät toisiinsa Järjestelmäväylät Yhdistää automaatiojärjestelmän eri osia toisiinsa, pääasiassa prosessiasemia toisiinsa. Valvomoväylä yhdistää valvomot, tiedonkeräys- ja raportointi, sekä järjestelmän hallinta-asemat toisiinsa. Kenttäväylät asemien välinen tiedonsiirto (pääasiallinen sovellus) kommunikointi analogisten mittaus- ja ohjauslaitteiden kanssa kommunikointi binäärimittausten ja toimilaitteiden kanssa
4
5
6
7
8
9 Vaatimuksia Tiedonsiirrolle Toimintojen kommunikointi-vaatimukset (= Miten toimintojen pitäisi kommunikoida?) Kullakin toiminnolla on omat sovelluskohtaiset kommunikointivaatimukset, jotka valittavan tiedonsiirtoratkaisun (teknologian) tulee täyttää. Tiedonsiirtoratkaisu (esim. kenttäväylä) tarjoaa yhden tai useamman tyyppisiä kommunikointimekanismeja (syklinen, tapahtumat, luku/kirjoitus). Automaatiosuunnittelijan tulee tuntea erilaisia tiedonsiirtotekniikoita ja valita niistä projektiin sellainen ratkaisujoukko, joka täyttää sovelluksen kaikkien toimintojen kaikki toiminnalliset (kommunikointimekanismit) ja laadulliset (esim. vasteajat, kapasiteetti, yms.) kommunikointivaatimukset. Samalla tulee täyttää joukko muita, mm. kustannuksiin ja tekniseen ylläpidettävyyteen liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi suuret etäisyydet ja kommunikoivien laitteiden lukumäärä nostavat kaapeloinnin kustannuksia. oerilaisten tekniikoiden suuri määrä puolestaan nostaa ylläpitokustannuksia. Lopullinen ratkaisu on monen (usein ristiriitaisen) vaatimuksen kompromissi
10 Erilaisia tiedonsiirron toteutustekniikoita Langoitettu automaatio.perinteinen ja edelleen yleisin tapa toteuttaa I/O kommunikointi. Luotettava, mutta hankala asentaa ja tehdä muutoksia. Perinteiset 4-20mA, 0-10V, 0/10V, 0/24V sähköiset signaalit kuljettavat mittaus-ja ohjausviestit anturilta automaatiojärjestelmän mittaus/ohjauskortille saakka, omalla johtimellaan. Point-to-point yhteydet. Asynkroninen sarjaväyläyhteys kahden laitteen välillä. Sovellettu paljon esim. tietokone robottiohjain / PLC / jne. väliseen kommunikointiin. Esimerkiksi RS 232-C standardin mukainen sarjaväyläyhteys kahden laitteen välillä Kenttäväylät. Tiedonkeruu antureilta ja ohjaus toimilaitteille prosessin kenttätasolla. Laitteiden välinen tiedonsiirto. Kunnonvalvonta-, vikadiagnostiikka-ja ohjausparametritiedon välittäminen. Sovellukset tuotantoprosesseissa, ajoneuvoissa ja työkoneissa sekä rakennusautomaatiossa. Älykkäitä antureita/toimilaitteita ja hajautettuja I/O moduuleja. Lähiverkot. LAN (Local Area Network). Tietokonelaitteiden ja järjestelmien välinen kommunikointi tyypillisesti tehdastasolla. Nykyisin usein myös robottiohjaimissa ja PLC:ssä on lähiverkkoliitäntä. (Ethernet) Langattomat tiedonsiirtoyhteydet. Esim. ZigBee, WirelessHART, WLAN, Bluetooth, GPRS, GSM ja Radiomodeemit point-to-pointyhteyksiin, jne.
11
12
13
14
15 Protokollista yleensä Lähettäjän ja vastaanottajan välinen sopimus mm. Signaalin sähköisistä ominaisuuksista, bittien/datan järjestyksestä ja yhteydenmuodostus-prosessista Kuvataan yleensä kerrosrakenteena (stack), jossa alimpana on sähköinen mekanismi datan lähetykseen/vastaanottoon siirtotietä pitkin (johdin, kuitu, radio). Ylimpänä on käyttäjäsovelluksen näkemät ohjelmistopalvelut (API) Välissä on kerroksia, jotka tekevät virhetarkastuksia, ratkaisevat reitityksiä ja osoitteita, pilkkovat/yhdistävät pitkiä viestejä ja neuvottelevat oikeudesta lähettää jaetulle siirtotielle ( Mastering ). Kukin kerros saa lähetettävän viestin käsiteltäväksi yläpuoleltaan (payload) ja lisää siihen oman kerroksen mukaiset kehystiedot. Tämän jälkeen se antaa kehystetyn viestin alemmalle kerrokselle, kunnes se kirjoitetaan siirtotielle. Vastaanotossa alempi kerros vastaavasti kuuntelee ja käsittelee viestin ja antaa se ylemmälle kerrokselle, kunnes sen saa vastaanottava käyttäjäsovellus. Siirtotiellä olevasta datasta voi suurin osa olla eri protokollakerrosten tarvitsemia kehysbittejä/merkkejä
16 Sovelluskerros Esitystapakerros Yhteyskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Siirtoyhteyskerros Fyysinen kerros
17 OSI-mallin kerrokset ovat: 7. Sovelluskerros (Application layer), jolle itse käyttäjälle näkyvät sovellukset sijoittuvat. 6. Esitystapakerros (Presentation layer), joka muuttaa tiedon käyttäjälle sopivaan muotoon, kuten kuvan pikseleiksi tai Unicode-tekstin kiinankielisiksi merkeiksi. 5. Istuntokerros (yhteysjakso, Session layer), joka huolehtii useiden yhdessä yhteydessä kulkevien istuntojen multipleksoinnista. 4. Kuljetuskerros (Transport layer), joka huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen. Myös vuonhallinta on kuljetuskerroksen tehtävä. 3. Verkkokerros (Network layer), joka hoitaa globaalin reitityksen ja kohdekoneen löytämisen koko Internetistä. 2. Siirtoyhteyskerros tai siirtokerros (Data Link layer), joka hoitaa paikallisen lähiverkon laitteiden välisen liikennöinnin. 1. Fyysinen kerros (Physical layer), joka käsittelee sähköimpulsseja, valoa tai muuta fyysistä tekniikkaa. [muokkaa] Huumori Usein OSI-malli myös esitetään humoristisessa kontekstissa 9-kerroksisena, 8. ja 9. kerroksen ollessa taloudellinen ja poliittinen kerros. Järjestelmien ylläpitäjät myös viittaavat usein 8. kerroksen ongelmiin tarkoittaen sovellusten käyttäjiä. wikipedia / OSI-malli
18 wikipedia / OSI-malli
19 Tyypilliset Kenttäväylien Toteuttamat OSI-kerrokset: 1 (Physical), 2 (Data Link) ja 7 (Application) 1 Physical Layer / Fyysinen kerros Ei sisällä siirtomediaa, vaan sähköisen ja loogisen rajapinnan siihen Mm. Jännite-/taajuus-/vaihetasot, symbolit (0/1), tiedon koodaustapa (miten sähköisen suureen muutokset tai tasot tulkitaan symboleiksi), signalointitapa, fyysiset liittimet ja johdinten roolit (pinout), jos mahdollista niin masterointi (esim. CSMA/CD), vuon ohjaus (keskeytetään lähetys, jos vastaanottaja ilmoittaa, ettei ehdi) Tiivistetysti, kerros sisältää keinot, joilla tunnistetaan/kirjoitetaan kaikki vaadittavat bitit.
20 Rinnakkainen ja sarjamuotoinen dataliikenne Weste
21 Fyysiset mediat Kuva: westermo
22 Pimentel, 1990
23
24 Tyypilliset Kenttäväylien Toteuttamat OSI-kerrokset: 1 (Physical), 2 (Data Link) ja 7 (Application) 2 Data Link Layer / Siirtoyhteyskerros Logical Link Control (LLC) alikerros määrittelee viestin perusrakenteen (esim. Ethernet-kehys), ml. Osoitteistus (from/to) sekä virheiden tunnistus ja korjaus. Media Access Control (MAC) alikerros määrittelee laitteen osoitteen ja hallitsee siirtotielle pääsyä (master/slave, token passing, collisionbased, peer to peer) Tyypilliset Kenttäväylien Toteuttamat OSI-kerrokset: 1 (Physical), 2 (Data Link) ja 7 (Application) 7 Application Layer / Sovelluskerros Protokollapinon ylin kerros, mutta ei siis sisällä sovellusta! Sovellukset käyttävät näitä palveluja joko suoraan tai usein käyttöjärjestelmän kautta. Esim. HTTP, FTP, SMTP, DHCP, Telnet,... (kuuluvat TCP/IP perheeseen)
25 Sykliset viestit vs. asykliset (satunnaiset) viestit: Syklistä viestintää tarvitaan esimerkiksi mittausten ja säätöjen ja ohjausten toteutuksessa. Satunnaisia viestejä ovat mm. prosessin muuttuvat tilatiedot, hälytykset, tiedostojen lataukset, operaattorin toimenpiteet jne. Viestillä on aina yksi lähettäjä, mutta sillä voi olla yksi tai useampi vastaanottaja. Isäntä-renki-viestinnässä isäntä kontrolloi rengin viestien lähettämistä; mitä viestejä, kenelle ja koska. Asiakaspalvelintyyppisessä (client-server) kommunikoinnissa asiakassovellus pyytää palvelimelta viestejä itselleen. Tämä viestintämuoto on point-topoint tyyppistä. Tuottaja-kuluttaja-mallissa (producer-consumer model) tuottaja lähettää verkkoon yleislähetys (broadcast) -tyyppisen viestin, jonka käyttäjät lukevat, jos se on niille tarpeellinen. Vastaanottajan on mahdollisesti kuitattava vastaanotettu viesti tai viesti ei vaadi kuittausta. Kuittaus varmentaa viestintää, mutta kuluttaa samalla verkkoresurssia ja aikaa.
26 Kuva: Asiakas-palvelija (client-server) mallin mukaisessa kommunikoinnissa asiakas tilaa palvelijalta jonkin palvelun tai dataa. Palvelin lähettä viestin, jossa on kuittaus tapahtumasta. (lähde: Softing GmBh)
27 Kuva: Isäntä-renki (master-slave) mallin mukaisessa kommunikoinnissa isäntä ohjaa rengin toimintaa ja määrä koska renki voi lähettää verkkon tietoa. Renki lähttää tapahtumasta kuitteauksen isännälle.(lähde: Softing GmBh)
28 Kuva: Tuottaja-kuluttaja (producer-consumer) mallin mukaisessa kommunikoinnissa tuottaja lähettää yleislähetystyyppisen viestin verkkoon, joko omatoimisesti tai jonkun asiakkaan pyynnöstä. (lähde: Softing GmBh)
ELEC-C1210 Automaatio 1. Luento 4: Automaation järjestelmärakenne ja tietoliikenne
ELEC-C1210 Automaatio 1 Luento 4: Automaation järjestelmärakenne ja tietoliikenne ELEC-C1210 Automaatio 1 Automaatiojärjestelmien osat ja rekenteet Mitä kaikkea hajautetaan. Ohjelmistojen hajautus Datan
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotTURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö
TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotKohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotKohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
Lisätiedotin condition monitoring
Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä
LisätiedotKUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS
KUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS Vesihuolto 2017 Raimo Rahkonen 11.5. 2017 SUOMEN KYBERTURVALLISUUDEN NYKYTILA Valtioneuvoston selvitys- ja
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotLinkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
LisätiedotProtokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotJulkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009
4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotKaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen
LisätiedotConnection Manager -käyttöohje
Connection Manager -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Tee yhteysongelmien vianmääritys 10 Tietoja yhteydenhallintasovelluksesta 3 Näin pääset alkuun 3 Avaa yhteydenhallintasovellus 3 Tarkista nykyisen yhteyden
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines
Lisätiedot4 Tietoliikenne automaatiossa
Automaation tietoliikenne / Automaatio 1/ ELEC-C1210 / 2015 4 Tietoliikenne automaatiossa Elämme tällä hetkellä voimakasta tietoliikenneboomia kaikkialla yhteiskunnassa. Samaa tapahtuu automaatiossa. Oikeastaan
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2016-17 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
LisätiedotKuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti
Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali
LisätiedotT-110.4100 Tietokoneverkot kertaus
kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys
LisätiedotBACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa
BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa Yrityksen toimintamalli Toimitusjohtajataso Toimitusjohtajan tehtävät Organisoi ja valvoo organisaation toimintaa sekä reagoi tarvittaessa. Myös raportointi on
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotYhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen
LisätiedotTulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma
Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotMaailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite
Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite PATENTOITU RATKAISU» Suojattu patenteilla laitejärjestely sekä yhteydenmuodostus menetelmä ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotVideoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut
Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2017-18 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotTeollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana
Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö
LisätiedotÄlykäs automaatio ja teollinen internet
Älykäs automaatio ja teollinen internet - hankkeen esittely maakuntahallitukselle Projektipäällikkö Janne Känsäkoski, Centria Hankevastaava Veli-Matti Tornikoski, Chydenius 14.11.2016 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotIP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman
IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden
LisätiedotTOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille
ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun verkkolaitteet yhdistetään toisiinsa internetin yli, yhteys ei muodostu automaattisesti» Yhteyden muodostus perinteisesti on vaatinut
Lisätiedot6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Kurssi takaperin 3. Synteesipohdittavaa kurssin
Lisätiedot6. Erilaisia verkkoja
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotLyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?
Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov syksy 2001
Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotKODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut
ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita
LisätiedotÄlykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Älykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 26.10.2016 IT-yksikkö tutkimus Informaatioteknologian yksikön tutkimus on keskittynyt IoT-teknologioihin
LisätiedotLabcom LoRa-A1. Asennus- ja käyttöohje. LoRa-tiedonsiirtoyksikkö
Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Internet: www.labkotec.fi 15.1.2019 1/6 Labcom LoRa-A1 LoRa-tiedonsiirtoyksikkö Copyright 2019 Labkotec Oy Pidätämme oikeuden muutoksiin SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotZigBee-ohjaus kuorma-autolle
ZigBee-ohjaus kuorma-autolle Juho Frits Petteri Koivumäki 10. helmikuuta 2010 Tavoitteet Projektityössä on tavoitteena rakentaa langaton ZigBee-ohjausverkko kaukoohjattavalle kuorma-autolle (kts. Kuva
LisätiedotPalvelukuvaus ja hinnasto Ethernet monipalvelunielu Versio
1 (6) Palvelukuvaus ja hinnasto monipalvelunielu Versio 1.1 1.4.2018 2 (6) Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Lyhenteet... 3 3 Nielupisteet... 3 4 Fyysisen liitäntä... 4 5 monipalvelunielu... 4 6 Liikenteen luokittelu...
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotTeollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana
Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö
LisätiedotMFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä
Ominaisuudet älykäs, moduulirakenteinen järjestelmä sisäänrakennettu modeemi helppo konfigurointi useita tiedonsiirtomahdollisuuksia keskusyksikössä lukuisia kommunikointiliitäntöjä itsediagnostiikka Järjestelmäkomponentit
LisätiedotYhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotÖljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen
Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen tilavalvonta PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 26.10.2016
LisätiedotTilanvarausjärjestelmä: Mercantus Tilanvarausjärjestelmästä saadaan perustiedot tulevista varauksista, josta voidaan päätellä, onko tila käytössä vai ei, ja onko sinne pian tulossa varaus. Tietoa voidaan
LisätiedotAutomaatio 1 Toiminnot osa 2, 2014 ELEC-C1210
Automaatio 1 Toiminnot osa 2, 2014 ELEC-C1210 Perustoiminnot: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Mittaukset Mittausten käsittely Ohjaukset Säädöt Hälytykset Tiedonkeräys Raportointi Käyttäjäliityntä (näytöt ja operointi)
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros Pasi Sarolahti (monet kalvot: Sanna Suoranta) 20.2.2018 Seuraavat askeleet kurssilla 5-kierroksen määräaika vasta viikon kuluttua (ke 28.2.) Tällä viikolla ei siis
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
LisätiedotMiten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
Lisätiedot