Protokollien yleiset toiminnot
|
|
- Vilho Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1
2 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden puhua samaa kieltä eli mitä, kuinka ja koska täytyy olla molempien osapuolien tiedossa Tätä yhteistä kieltä kutsutaan protokollaksi 2
3 Protokolla Protokolla koostuu: Syntaksista (Syntax) mm. sanaston, tiedon muotoilun (pakettien kentät) ja signaalitasot Semantiikasta (Semantics) toimintalogiikka (mitä tehdään kun jokin paketti saapuu, esim. virheenkorjaus) Ajoituksesta (Timing) Pitää sisällään mm. siirtonopeuden, pakettien oikean järjestyksen ja muut siirron ajoitukseen liittyvät toimenpiteet 3
4 Yhteisen protokollan etu 4
5 Kommunikointijärjestelmät 5
6 Protokollien toimintoja Erilaisten protokollien perustoimintoja (kaikki toiminnot eivät tietenkään sisälly kaikkiin protokolliin): Segmentointi ja kokoaminen (segmentation and reassembly) Paketointi (encapsulation) Yhteyden hallinta (Connection control) Toimitus oikeassa järjestyksessä (ordered delivery) Vuon valvonta (flow control) 6
7 Protokollien toimintoja Erilaisten protokollien perustoimintoja (kaikki toiminnot eivät tietenkään sisälly kaikkiin protokolliin): Virheen havainnointi (Error control) Osoitteet (Addressing) Kanavointi (Multiplexing) Kuljetuspalvelut (Transmission services) 7
8 Segmentointi ja kokoaminen Protokollan tehtävänä on datavirtojen välittäminen kahden kommunikoivan olion välillä (datalohkoina riippuen sovelluksesta) Kaikilla kerroksilla ei kuitenkaan käsitellä samankokoisia datalohkoja, jolloin pienempiä lohkoja käsittelevä kerros voi joutua pilkkomaan datan pienempiin osiin (segmentointi) 8
9 Segmentointi ja kokoaminen Mahdollisia syitä segmentoinnille Verkko voi usein käyttää vain tietyn kokoisia datalohkoja. Esim. ATM 53 (5 + 48) tavua ja Ethernet maksimissaan 1526 tavua) Virheenkorjaus on usein tehokkaampaa pienellä paketilla. Esim. selective repeat tekniikassa päästään vähemmillä biteillä Tasaisempi verkon käyttö. Jos lähetetään valtavia paketteja, niin yksi sovellus saattaa varata koko siirtotien Pienempi datalohkon koko mahdollistaa pienemmät lähetysja vastaanottopuskurit Mahdollistaa lähetyksen sisällä tarkastuspisteiden käytön 9
10 Segmentointi ja kokoaminen Segmentoinnin haittoja: Mitä pienempi datalohko sitä enemmän ohjausinformaatiota joudutaan siirtämään Paketin saapuminen voi aiheuttaa keskeytyksen mikä tietysti hidastaa toimintaa Enemmän aikaa käytetään yksittäisten datapakettien käsittelyyn Kokoaminen on luonnollisesti segmentoinnin vastatoimenpide 10
11 Paketointi Datalohkot sisältävät aina datan lisäksi ohjausinformaatiota (joskus dataa ei ole ollenkaan) Ohjausinformaatio voi olla Osoite esim. lähettäjä / vastaanottaja Virheenkorjauskoodi esim. pariteetti Protokollan ohjausinformaatio Ohjausinformaation lisäämistä kutsutaan paketoinniksi 11
12 Yhteyden hallinta Olioiden välinen kommunikointi voi tapahtua: Yhteydettömästi esim. postikortti Yhteydellisesti esim. puhelinkeskustelu Yhteydellinen kommunikointi on suotavaa, mikäli Siirrettävää dataa on jatkuvasti paljon ja/tai vaaditaan reaaliaikaisuutta Yhteydetön kommunikointi on suotavaa, mikäli protokollan tulee toimia dynaamisesti 12
13 Yhteyden hallinta Yhteydellinen kommunikointi koostuu Yhteyden muodostaminen Tiedon siirto Yhteyden purkaminen Kehittyneissä protokollissa yhteys voidaan keskeyttää (interrupt) ja palauttaa (recovery) 13
14 Yhteyden hallinta 14
15 Yhteyden hallinta Yhteyden muodostamisessa: Toinen olioista pyytää yhteyttä (yhteydetöntä kommunikointi käyttäen) Vastaanottaja joko hyväksyy tai hylkää pyynnön Molempien tulee tietysti käyttää samaa protokollaa Voidaan neuvotella syntaksiin, semantiikkaan tai ajastukseen liittyvistä asioista 15
16 Yhteyden hallinta Tiedonsiirtovaiheessa: Sekä dataa että ohjausinformaatiota vaihdetaan Yhteys voidaan lopettaa kumman tahansa kommunikoijan tai palvelun tarjoajan toimesta Tärkeä osa yhteyden hallintaa on tietoyksiköiden numerointi (sequencing) Numeroinnilla mahdollistetaan oikea järjestys, virheenkorjaus ja vuon valvonta 16
17 Toimitus oikeassa järjestyksessä Olioiden välillä välitetyt paketit eivät välttämättä aina saavu oikeassa järjestyksessä johtuen pakettien eri reiteistä tai virheistä Yhteydellisessä kommunikoinnissa vaaditaan yleisesti oikeata järjestystä Jos paketit numeroidaan, niin ne voidaan helposti järjestää uudelleen ongelmana on lähinnä numeroinnin rajallisuus 17
18 Vuon valvonta Vuon valvonta on toimenpide, jolla vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta Vuon valvontaa toteutetaan useiden kerrosten protokollissa Yksinkertaisimmillaan stop-and-wait jokaiseen pakettiin tultava vahvistus ennen seuraavan lähetystä Liukuvan ikkunan menetelmät jo varsin tehokkaita (lähetys/vastaanottopuskurit) 18
19 19
20 Virheenkorjaus Käytetään pienentämään virheiden vaikutuksia Usein virheen havainnointi ja uudelleenlähetys virheenhavainnointikoodi jokaisessa PDU:ssa, tarkistetaan vastaanotettaessa Uudelleenlähetystä ohjataan ajastimilla mikäli ei vahvistusta vastaanottajalta tietyssä ajassa, PDU lähetetään uudelleen Jossain protokollissa virheet voidaan myös korjata PDU:n virheenkorjauskoodin avulla Virheenkorjausta tapahtuu myös monilla kerroksilla 20
21 Virheentarkkailu Erilaisia tapoja virheentarkkailuun Virheiden havainnointi Saapuneiden pakettien vahvistus Uudelleenlähetys tietyn ajan jälkeen Virheellisten pakettien vahvistus Automatic repeat request (ARQ) stop-and-wait ARQ Go-Back-N ARQ Selective-reject ARQ 21
22 Virheiden havainnointi 22
23 Virheenkorjaus 23
24 Osoitteet Osoitteisiin liittyy monia eri asioita: Osoitustaso (addressing level) Osoituksen laajuus (addressing scope) Yhteystunnisteet (connection identifiers) Osoitustila (addressing mode) Esimerkkinä TCP/IP verkon toiminta 24
25 Osoitustaso Osoitustasolla viitataan kommunikoivan olion tasoon järjestelmässä Usein erillinen osoite varataan sekä järjestelmille että verkon solmuille (verkkotason osoite, IP osoite, NSAP) Järjestelmän sisällä paketti on ohjattava sovellukselle tai yhteydelle (TCP/IP:ssä portti, OSI:ssa SAP) TCP/IP:ssä käytetään kaksitasoista osoitusta (IP ja portti) kun taas OSI:ssa kullekin kerrokselle voidaan määrätä oma SAP 25
26 Osoitteet 26
27 Osoituksen laajuus Verkkotason osoitetta käytetään pakettien reitittämiseen verkossa, jolloin se on globaali koko verkon alueella (esim. IP) Globaalin osoitteen oltava yksikäsitteinen ja kaikkialla käytettävissä Kullakin aliverkolla tulee olla yksikäsitteiset osoitteet kaikille verkon laitteille Esim. Ethernetin MAC, (yleisesti network attachment point address) Ylempien tasojen osoitteiden (portit, SAP:t) ei tarvitse olla globaaleja (portti 1 järjestelmissä A ja B voidaan merkitä A.1 ja B.1 => ainutlaatuisuus) 27
28 Osoitustila Käytetty osoite voi olla Unicast Lähetys yhdelle järjestelmällä / oliolle Multicast Lähetys useammalle kuin yhdelle, mutta ei kaikille Broadcast Lähetys kaikille vastaanottajille 28
29 Kanavointi Multipleksointi Voidaan käsittää useina yhteyksinä yksittäiseen järjestelmään tai yksittäisellä siirtotiellä Esim. portit TCP/IP:ssä Vaihtoehtona on myös yhteyksien kuvaus tasolta toiselle one-to-one upward (monta ylemmän tason yhteyttä yhdelle alemman tason yhteydelle) downward (yksi ylemmän tason yhteys jaettuna useille alemman tason yhteyksille) 29
30 Kanavointi 30
OSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotKohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotKohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotKuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti
Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 5: Kuljetuskerros luotettavan tiedonsiirron periaatteet Syksy 2017, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen
LisätiedotMulticast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotJohdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast
LisätiedotInternet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
LisätiedotT-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet
T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio
LisätiedotMulticast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella
Lisätiedotkynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K RTT
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
Lisätiedotkynnysarvo (threshold)
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
LisätiedotTietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista
Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista T. Karvi October 2017 T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 1 / 7 Kokeesta Kurssikoe ti 24.10.2017 klo 16:00,
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotMulticast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotITKP104 Tietoverkot - Teoria 3
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan
LisätiedotTietoliikenneohjelmointi. v. 0.01
Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat
Lisätiedotkynnysarvo (threshold)
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
LisätiedotChapter 1 Introduction
Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete
LisätiedotKuljetuskerros. Kirja sivut: 280-301, 326-330
Kuljetuskerros Kirja sivut: 280-301, 326-330 Kuljetuskerroksen tehtävä Kuljetuskerros yhdistää sovelluksia Verkkokerros välittää viestejä koneelta toiselle Kuljetuskerros lisää tarkemman osoitteen koneen
LisätiedotKuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6
LisätiedotMulticast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen
Multicast perusteet Ins (YAMK) Karo Saharinen 20.04.2016 Lyhenteitä Multicastissä Lyhenne PIM PIM-SM PIM-DM MC ASM SSM RP BSR IGMP UC (S,G) Selite Protocol Independent Multicast PIM Sparse Mode PIM Dense
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotProjektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?
Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset
LisätiedotKuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotD-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi
LisätiedotTurvallisuus verkkokerroksella
Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security
LisätiedotTurvallisuus verkkokerroksella
Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security
LisätiedotAH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake
Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security
LisätiedotBAFF Perus- ja sovellustietoja Yleistä Automaation tiedonsiirtoon liittyviä termejä ja käsitteitä
BAFF Perus- ja sovellustietoja Yleistä Duocon Oy, mailto:seppo.pyyskanen@duocon.fi 1 JOHDANTO Tähän paperiin on koottu eräitä keskeisiä tiedonsiirtoon liittyviä käsitteitä, joista osaan on tehty laatijan
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1.
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotEetteriverkon rakenne
väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
LisätiedotCSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus
väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
LisätiedotJohdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista
Tiedonsiirtoviiveet Johdanto Internetissä liikkuva tieto siirretään pienissä paketeissa. Se kuinka nämä paketit liikkuvat siirtotiellä vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen internetyhteyden laadusta.
LisätiedotIHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
LisätiedotICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Lisätiedot3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotJyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
LisätiedotIPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011
IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden
LisätiedotTCP. TCP-optiot. Erilaisia suorituskykyongelmia. Aikaleima (timestamp) TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä.
TCP TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin osin vain harjoitustehtävissä TCP:n uusia piirteitä S Window scaling time stamping RED (Random Early Detection) ECN (Explicit Congestion Notification) Source
LisätiedotTCP. TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä. osin vain harjoitustehtävissä
TCP TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin osin vain harjoitustehtävissä TCP:n uusia piirteitä SACK Window scaling time stamping RED (Random Early Detection) ECN (Explicit Congestion Notification) TCP-otsakkeen
LisätiedotTCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. osin vain harjoitustehtävissä. TCP:n uusia piirteitä
TCP TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin osin vain harjoitustehtävissä TCP:n uusia piirteitä SACK Window scaling time stamping RED (Random Early Detection) ECN (Explicit Congestion Notification) TCP-otsakkeen
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
LisätiedotJos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä
..128.214.4.29.. A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite 128.214.4.29 66-55-44-33- 22-11 Pitää saada selville IP-osoitetta vastaava verkko-osoite. Yleislähetyksenä
LisätiedotWL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS
WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)
LisätiedotKuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus
do what I mean Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotVuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
LisätiedotNimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin
1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
LisätiedotJyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotInternet perusteet. Analyysin tasot
Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat
LisätiedotEetteriverkon rakenne
Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotTCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:
TCP/IP-protokollapino Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 kerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:
Lisätiedot7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä
7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa
Lisätiedot7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä
7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa
LisätiedotKuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort
LisätiedotT-110.4100 Harjoitustyöluento
1. lokakuuta 2009 Yhteenveto 1 2 3 Linkkitilaprotokolla 4 5 6 DL! Ensimmäinen deadline lähestyy: harjoitustyön suunnitelma pitäisi palauttaa 15.10 klo 12 mennessä. Itse harjoitustyöstä lisää tuota pikaa..
Lisätiedot..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan
..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä
LisätiedotKymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Tiedot KORJA, TUOMO Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Huhtikuu 2011 Avainsanat
LisätiedotVerkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed
Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv
LisätiedotTekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet
Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...
LisätiedotTeleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu
LisätiedotLinkkikerros. Kirja 102-128, 135-151, 170-180
Linkkikerros Kirja 102-128, 135-151, 170-180 Johdanto Luennon tavoitteena on oppia linkkitason teknologiaan liittyviä käsitteitä kuten Kehystys Ylemmän tason datan kapselointi Jaetun median käyttö Jaetun
Lisätiedot