OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet"

Transkriptio

1 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa verkoissa Perustuu ominaisuuksien ryhmittelyyn osajärjestelmiksi Kaikki rinnakkaiset osajärjestelmät muodostavat kerroksen Jokainen osajärjestelmä keskustelee Ylempien ja alempien kerrosten osajärjestelmien kanssa Oman kerroksen osajärjestelmien kanssa käyttäen alempien kerroksien tarjoamia rajapintoja 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros 5 Yhteyskerros 4 Siirtokerros 3 Verkkokerros 2 Siirtoyhteyskerros 1 Fyysinenkerros

2 Fyysinen kerros (L1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/38) Tarjoaa mekaanisen, sähköisen, funktionaalisen keinon aktivoida, ylläpitää ja purkaa fyysisen yhteyden informaation siirtoa varten kahden siirtoyhteyskerroksen välillä. Tarjoaa siirtoyhteyskerrokselle: fyysisen yhteyden fyysisen kerroksen SDU:n fyysisen kerroksen palvelun päätepisteet siirtoyhteyden identifioinnin vikatilailmoitukset palvelun laauparametrit M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (4/38) L1 laitteisto L1 välitin on toistin Toistimessa regeneroidaan siirtotien signaali Päätarkoitus on luoda mahdollisuus etäisyyden kasvattamiseksi suoralla yhteydellä. Esimerkiksi: Lähiverkoissa, ethernet toistin (HUBi) Kaukoverkoissa, SDH toistin L1

3 Siirtoyhteyskerros (L2) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (5/38) Kahden peräkkäisen laitteen tapa vaihtaa informaatiota hallitusti keskenään, siten että ne muodostavat yhden jänteen verkosta Tarjoaa verkkokerrokselle Siirtoyhteysiä siirtoyhteyskerroksen SDU:ta siirtoyhteyden päätepisteitä virheilmoituksia vuonhallintaa palvelun laatuparametreja M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (6/38) L2 ja osoitteistus L2 eli siirtoyhteyskerros käsittelee OSI mallissa lokaalia kahden pisteen välistä informaatiota Kahden pisteen välillä oleva siirtoyhteys voi olla: kiinteä jaettu pakettipohjainen aikavälipohjainen Jotta jaetussa mediassa kulkeva informaatio voidaan ohjata oikealle päätelaitteelle tarvitaan osoitteistusta L2 osoitteet ovat siirtoyhteyskohtaisia eli lokaaleja osoitteita: ATM VPI/VCI Ethernet MAC PDH aikaväli

4 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (7/38) L2 ja laitteisto L2 välitin on pakettikytkin L2 laitteet huolehtivat siirtoyhteystason verkottamisesta, eli ne toimivat paikallisilla osoitteilla. Usein loogisia osoitteita, joiden sarja muodostaa varsinaisen yhteyden verkon päästä päähän. Tyypillisiä laitteita ovat: Silta eli ethernet kytkin (MAC osoitteet) ATM kytkin (VPI/VCI osoitteet) SDH kytkentälaitteet Miksi kytkentää??? Suoraan yhteyteen perustuvat verkot asettavat rajoituksia sille, kuinka monta päätelaitetta voi olla kytkettynä verkkoon Pelkästään linkkien määrä rajoittaa hallittavuutta Päätelaitteet monimutkaistuvan linkkien lukumäärän kasvaessa M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (8/38)

5 Miksi kytkentää??? Suoraan yhteyteen perustuvat verkot ovat maantieteellisesti rajallisia (pitkät linkit eivät kata aluetta niiden välillä). Ethernet verkon pituutta rajoittaa paketin päästä päähän kulkuaika M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (9/38) Verkkokerros (L3) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (10/38) Yhden tai useamman laitteen muodostama taso verkossa, jonka yli sovellukset voivat kommunikoida haluamaansa pisteeseen. Suorittaa reititystä ja välitystä virheiden havainnointia virheistä toipumista Tarjoaa siirtokerrokselle: verkko osoitteita verkkoyhteyksiä verkkoyhteyden päätepisteitä verkkokerroksen SDU:ta edellisten siirtoa palvelun laatuparametreja virheilmoituksia vuonhallintaa yhteyshallintaa

6 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (11/38) L3 laitteisto L3 välitin on pakettikytkin L3 laitteet tietävät verkon loogisen konfiguraation. Voi olla yksilöllistä Voi olla kokoomatietoa Verkkotason informaation saadaan käsin syöttämällä reititysprotokollilla Laitteet IP reititin (IP osoitteet ja linkit) ATM kytkin (ATM osoitteet ja linkit [NSAP]) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (12/38) L3 ja osoitteistus L3 eli verkkokerros käsittelee OSI mallinmukaisissa verkoissa koko verkon tasolla tapahtuvaa informaation siirtoa L3 yhteyden päätepisteiden välinen yhteys muodostuu ketjuna L2:n loogisia yhteyksiä Jotta oikea ketju yhteyksiä voidaan muodostaa, täytyy olla verkon laajuinen osoitteistus L3 osoitteet ovat verkko osoitteita ATM NSAP osoite (20 tavua) IP IP osoite (4 tavua) PSTN E.164 puhelinnumero

7 Sukellus tosimaailmaan M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (13/38) Käytännössä siirtoyhteys on aina jaettu, joko: Fyysisesti (ethernet segmentti) Loogisesti (kytkimiä yhdistävät linkit) Osoitteistus on siis keskeinen tekijä. Seuraavassa tarkastelemme L1, L2 ja L3 välittimien toimintaa todellisessa verkossa todellisten osoitteiden kautta. Esimerkki perustuu verkkoon, jonka laitteet käyttävät: IP protokollaa (L3) (käsitellään luennolla Verkkojen välinen liikenne ) Informaatioyksikkö: Paketti Ethernet lähiverkossa (L2+L1) (käsitellään luennolla Linkkipalvelut ) Informaatioyksikkö: Kehys Tosimaailman esitiedot M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (14/38) IP osoite (L3) 32 bittiä Jaettu neljään 8:n bitin ryhmään Esitetään desimaalisena piste ryhmien välissä Esimerkiksi: Käyttäjän asetettava Ethernet osoite (L2) Media Access Control (MAC) osoite 64 bittiä Esitetään heksadesimaalisena tyypillisesti viiva tai kaksoispiste erottimena Esim:00:80:C8:8A:BE:B4 Jokaisella verkkokortilla on globaalisti uniikki

8 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (15/38) Toimii L1:llä Informaatio kulkee läpinäkyvästi. Ei puutu mihinkään osoiteinformaatioon Tarkoitettu kahden segmentin yhteenliitäntään... Toistin A C B D Toistin M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (16/38) Sekä eri medioilla liitettyjen laitteiden liittämiseen samaan verkkoon. A B C D EF

9 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (17/38) Silta Toimii L2:lla Vastaanottaa kehyksen yhdestä liitännästä ja välittää sen toiseen mikäli on siellä puolella verkkoa. Poistaa törmäykset kahden liitännän välillä puskuroimalla kehyksiä. Törmäys on Ethernetin medianvarauksen (L2) tapa saada kanava haltuun Lähetetään kilpaa ja jos toinen laite lähettää samaan aikaan tapahtuu törmäys Törmäyksiä poistetaan jakamalla verkkoa pienempiin osiin 256 laitetta > suuri riski 32 laitetta > kohtuullinen riski 8 laitetta > pieni riski M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (18/38) Silta A B C D

10 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (19/38) Ethernet kytkin C D E F M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (20/38) Reititin L3 välitin Tarvitaan, jotta voidaan rakentaa suuria verkkoja yksinkertaisesti. oli globaalisti uniikki mutta koska se on kiinteästi koodattu jokaiseen korttiin ei osoitteiden jakautuminen maapallolle ole mitenkään hallinnassa. Tarvitaan toinen globaaliosoite, joka on hallinnoitavissa > IP osoite Huolehtii eri IP verkkojen yhdistämisestä. Vastaanottaa uloslähetettävän IP paketin verkosta ja välittää sen verkkoon, johon sen kuuluu osoitteensa perusteella mennä. Reititintä tarvitaan myös lähiverkossa, jossa on useampia IP verkkoja

11 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (21/38) Reititin A B IP osoite IP osoite C D M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (22/38) Reititin A C D B IP osoite IP osoite

12 Reititys / Välitys / Kytkentä Reititys (routing) on prosessi, jossa rakennetaan tietokanta kohdeosoitteen ja lähtöjohdon välille. Välitys (forwarding) on prosessi, jossa reititystietokannasta etsitään haluttua kohdeosoitetta vastaava lähtöjohto. Kytkentä (switching) on prosessi, jossa tulojohdolta kopioidaan informaatio lähtöjohdolle. Switching User Plane Control Plane Network Link layer layer Management Plane M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (23/38) Routing Routing agent Link layer Network Physical layer layer Management agent Network layer Link layer Link layer Physical layer Forwarding Link layer Physical Link layer Physical layer Physical layer Physical layer M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (24/38) Pakettikytkin Useita tulo ja lähtöjohtoja Tehtävät: Muodostaa reititystaulukko ja välittää reititys informaatiota. Suorittaa paketin välitys perustuen paketin osoitteeseen. Kytkeä paketti oikealle lähtöjohdolle Huolehtia eri johtojen sovituksesta (nopeus, protokolla jne) Route database Line card Line card Line card Line card Network processor Switch fabric Line card Line card Line card Line card

13 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (25/38) Verkotus Pakettikytkimillä muodostetaam yhdistettyjäverkkoja liittämällä useita lähiverkkoja toisiinsa useita pakettikytkimiä toisiinsa Välitystavat Välitystavat eroavat: Informaation rakenteesta riippuen Jatkuva bittivirta Paketti Välitykseen käytettävän osoiteinformaatiosta riippuen Yksinomaan globaaliosoite (L3) Yksinomaan lokaaliosoite (L2) Sekä globaali että lokaaliosoite (L3+L2) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (26/38)

14 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (27/38) Piirivälitys Piirivälitys pohjautuu jatkuvan (vakio) bittivirran siirtämiseen kahden pisteen välillä. Tekniikka kehitettiin puhelinverkon tarpeisiin Välitystapahtuma edellyttää kanavan aukaisemista ennen varsinaisen informaation siirtoa (merkinanto) Tapahtuu L3 osoitteita hyödyntäen (puhelin numero) Kanava on ketju L2 osoitteita, jotka puhelinverkkossa ovat PDH linkkien aikavälejä Välitys perustuu L2 osoitteisiin!!! HUOM!!! Voidaan käyttää myös datan siirtoon Piirivälitys M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (28/38)

15 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (29/38) Piirivälitys Edut: Informaatiota ei tarvitse kehystää (hyötysuhde 100%) Verkon tila tunnettu koko yhteyden ajan (ei ylimääräistä jonotusviivettä) Ei informaation hukkaa Haitat: Kanava pitää avata ennen informaation siirtoa Siirtokanava vakionopeuksinen (jatkuva bittivirta periaate) Sanomavälitys M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (30/38) Perustuu tarpeen vaatiessa tapahtuvan informaation riippumattomaan siirtoon verkkossa. Kommunikoivien päätelaitteiden välille ei muodosteta erillistä kanavaa (yhteyttä) Kommunikaatio hyödyntää yksistään globaaleja osoitteita Informaatio kehystetään L3 osoitteilla Välitys tapahtuu L3 osoitteilla Informaatio kulkee paketoituna toisistaan riippumattomia polkuja Järjestys voi muuttua Paketteja voi hukkua Resurssitasosta ei ole tietoa Vastaanottajan tilasta ei ole tietoa

16 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (31/38) Sanomavälitys M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (32/38) Sanomavälitys 3 0 B A 2 1 B

17 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (33/38) Sanomavälitys Edut Ei viivettä yhteyden pystyttämisen ja informaation siirron välillä Hyödyntää verkon resurssit tehokkaasti Haitat Jokainen paketti käsitellään omana tietoyksikkönään Pitemmät osoitteet (globaali osoite) Päätelaite ei tiedä verkon tilaa lähettäessään dataa verkkoon Linkkien tila vaihtelee > puskurointia > viiveitä Virtuaalipiirivälitys Sekoitus kahta edellistä Informaatio paketoitua (vakio tai vaihtelevan mittaista) Välitys yhteyspohjaista Yhteyden alussa avataan kanava (merkinanto) Hyödynnetään globaalia osoitetta (L3) Luodaan ketju lokaaleja osoitteita (L2) Informaatio lähetetään kehystettynä lokaalilla osoitteella (L2) Välitys tapahtuu lokaaleilla osoitteilla M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (34/38)

18 Virtuaalipiirivälitys M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (35/38) Virtuaalipiirivälitys M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (36/38) Tulojohto Osoite Lähtöjohto Osoite

19 Virtuaalipiirivälitys M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (37/38) Etuja Osoite kiinteän mittainen ja pienempi Välitys mahdollista toteuttaa raudalla Mahdollistaa resurssien varauksen (esim ATM) Haittoja Yhteyden pystyttäminen vaatii RTT:n mittaista aikaa ennen kuin varsinainen datan siirto voi alkaa Jos jokin verkon komponenteista vioittuu (virhetila), joudutaan yhteys pystyttämään uudestaan Yhteenveto M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (38/38) Verkon sisäiset toiminteet ovat OSI mallin kolmella ensimmäisellä kerroksella L2 ja L3 ovat vastuussa verkon osoitehierarkiasta L2 linkkikohtaisesti L3 verkonlaajuisesti Välitystavat hyödyntävät osoitteita, joko Pelkästään L3:lla Sekä L3:lla ja L2:lla Kolme keskeistä prosessia: Reititys: luodaan tietokanta, joka kuvaa minkä linkin kautta mikin kohde on saavutettavissa Välitys: saapuneen paketin kohdeosoitteen perusteella etsitään reititystietokannasta oikea linkki Kytkentä: siirretään saapunut paketti kyseiselle linkille (tai linkin puskuriin, jos linkki on varattu)

S Tietoliikenneverkot

S Tietoliikenneverkot Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Kattava katsaus reititykseen

Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua)» 0xxxxx yksilöosoite» 1xxxxx ryhmäosoite»

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

1. ISDN FYYSINEN KERROS

1. ISDN FYYSINEN KERROS . ISDN FYYSINEN KERROS OSI-mallin mukaisen fyysisen kerroksen tehtäviin ISDN:ssä kuuluu laitteiden aktivointi, digitaalisen tiedon linjakoodaus, full-duplex tiedonsiirto B- ja D-kanavilla sekä ko. kanavien

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi? Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Liikenne ATM- ja SDHverkoissa

Liikenne ATM- ja SDHverkoissa Liikenne ATM- ja SDHverkoissa 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liikenteen kanavointi Liikenteen hallinta Reititys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto 3 verkko

Lisätiedot

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Aki Timonen CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.5.2012 Tekijä(t) Timonen Aki Juhani Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori linkkikerroksen toiminnot (LK)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori linkkikerroksen toiminnot (LK) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... (switching fabric) 12.10.2001 41 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset,

Lisätiedot

" Reititysprosessori. " suorittaa reititysprotokollaa " RIP, OSPF, BGP,.. " päivittää reititystauluja. " hallinta- ja ylläpitotoimintoja

 Reititysprosessori.  suorittaa reititysprotokollaa  RIP, OSPF, BGP,..  päivittää reititystauluja.  hallinta- ja ylläpitotoimintoja Reitittimen rakenne sisäänmenoportit...... (switching fabric) ulostuloportit Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta,

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/20) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Service Level greement S 38.192 Verkkojen tuotanto Luento 1: Service Level greement Sopimus, jokaa kuvaa tuotettua a ja siitä maksettavaa korvausta

Lisätiedot

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta 1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko

5.5 Ethernet-lähiverkko 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Seramon projekti Kimmo Haukimäki & Jani Lirkki Agora Center Jyväskylän yliopisto, 40351 Jyväskylä Suomi Contents 1 Johdanto 1 2 Systeemin kuvaus 1 2.1 MPLS tekniikka................................. 1

Lisätiedot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118 Aloitusluento 13.9.2000 Mika Ilvesmäki Henkilökunta - harjoitukset Pääassistentti: Kirsi Voipio Laskuharjoitukset: Eeva Nyberg Mika Ilvesmäki Markus Peuhkuri/Marko

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Service Level Agreement. Service Level Agreement. Service Level Agreement. Palveluntarjoajan tavoitetila

Service Level Agreement. Service Level Agreement. Service Level Agreement. Palveluntarjoajan tavoitetila Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/28) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/28) S-38.192 Verkkojen tuotanto S-38.192 Network Service Provisioning Lecture 11: Service Level greement Service Level greement Sopimus, jokaa

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tietoverkkojen perusteita. Minkälaisia yhteyksiä on olemassa?

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tietoverkkojen perusteita. Minkälaisia yhteyksiä on olemassa? Kurssin perustiedot Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Verkoista 15.2. & 17.2.2016» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi,

Lisätiedot

CISCO-VERKOT JA IS-IS PROTOKOLLA

CISCO-VERKOT JA IS-IS PROTOKOLLA Jesse Tuunanen CISCO-VERKOT JA IS-IS PROTOKOLLA Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.05.2012 Tekijä(t) Jesse Tuunanen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit Reititysprosessori Kytkentäosa...... (switching fabric) 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen

Lisätiedot

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta Jorma Kilpi Näkökulma ja esityksen sisältö Tarkastelen aihetta verkko operaattorin (transport operator) näkökulmasta Palvelun tarjoajan (IPTV service provider)

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 5 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015

Internet ja tietoverkot. 5 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015 811338A 5 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross,

Lisätiedot

Ongelmallinen Ethernet

Ongelmallinen Ethernet Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander Tietoliikenteen perusteet Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch4 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot

Internet ja tietoverkot 811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti Jorma Mellin PJ, FICI ry 1 FICI? Suomen IP-yhdysliikennepiste Perustettu 1993, rekisteröity 2001 (Euroopan #1) 27 jäsentä (lokakuu 2008)

Lisätiedot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen

Lisätiedot