Sisäministeriö MINVA SM OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Transkriptio

1 Sisäministeriö MINVA SM KVY Rytkönen Riikka(SM) Viite Asia OSA; Oikeus ja sisäasioiden neuvosto OIKEUS JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Petteri Orpo. Komissio esittelee neuvostossa antamansa tiedonannon vahvemmista ja älykkäämmistä tietojärjestelmistä ja ministerit käyvät aiheesta keskustelun. Viime vuosien aikana tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen on noussut esille erityisesti terroriiskujen sekä maahanmuuttokriisin seurauksena, ja komission tiedonanto pyrkii vastaamaan esille nousseisiin kysymyksiin. Suomi pitää tiedonantoa tervetulleena. Samassa yhteydessä komissio esittelee uusitut Älykkäät rajat asetusehdotukset ja niistä käydään ensimmäinen näkemystenvaihto. Suomi suhtautuu komission antamiin ehdotuksiin pääsääntöisesti myönteisesti. Uusien järjestelmien käyttöönotolla on positiivinen rajaturvallisuuden kehittymiseen ja rajanylitysten sujuvuuteen liittyvä vaikutus. Ehdotuksista toimitetaan eduskunnalle Ukirjelmä. Tietojärjestelmiin liittyen ministerit keskustelevat myös eurooppalaisten ja kansainvälisten tietojärjestelmien tehokkaasta käytöstä ja tietojen systemaattisesta syöttämisestä ja yhdenmukaisesta käytöstä erityisesti terrorismin torjunnan näkökulmasta. Komissio antoi tiedonannon koskien yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämistä. Asiakohta on agendalla mahdollisena asiakohtana ja tarkoitus on käydä aiheesta ensimmäinen poliittinen keskustelu. On käynyt ilmeiseksi, että nykyinen järjestelmä, ml. Schengen ja Dublinjärjestelmät, ei tarjoa välineitä suuriin muuttopaineisiin vastaamiseen. Tärkeä tavoite yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa on turvapaikkaprosessien ja päätöksenteon yhdenmukaistaminen. Lisäksi neuvostossa saadaan tilannekatsaus Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä annetusta asetusehdotuksesta ja vahvistetaan Coreperissa hyväksytty neuvoston neuvottelumandaatti parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Muuttoliikkeen osalta ministerit keskustelevat Eurooppaneuvoston kokouksen jatkotoimista ja tulevista toimista.

2 Asialista: SISÄASIAT 2(29) Esityslistaehdotuksen hyväksyminen (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt Euroopan raja ja rannikkovartiosto: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys s. 4 Rajaturvallisuutta tukevat tietojärjestelmät a) Komission tiedonanto: "Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi" s. 6 b) Älykkäät rajat paketti: i) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja maahanpääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta ii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta = Periaatekeskustelu s. 10 Muut asiat Muut kuin lainsäädäntöasiat Akohtien luettelon hyväksyminen Muuttoliike: Eurooppaneuvoston kokouksen jatkotoimet ja tulevat toimet = Keskustelu s. 13 (mahd.) Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen: Komission tiedonanto: "Towards a reform of the Common European Asylum System and enhancing legal avenues to Europe" ("Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen") = Keskustelu s. 19 Tietokannat: Eurooppalaisten ja kansainvälisten tietokantojen järjestelmällinen täydentäminen ja johdonmukainen käyttö 1 = Keskustelu s. 26 Muut asiat Brdon prosessia käsittelevä sisäasiainministereiden kokous, 18. ja 19. huhtikuuta 2016 = Slovenian valtuuskunnan tiedotusasia 1 Schengenin säännöstöön osallistuvien valtioiden ollessa poikkeuksellisesti läsnä.

3 Neuvoston istunnon yhteydessä: 3(29) SEKAKOMITEAN kokous (klo 10.00) Muuttoliike: Eurooppaneuvoston kokouksen jatkotoimet ja tulevat toimet = Keskustelu Euroopan raja ja rannikkovartiosto: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys Rajaturvallisuutta tukevat tietojärjestelmät a) Komission tiedonanto: "Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi b) Älykkäät rajat paketti i) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja maahanpääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta ii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta = Periaatekeskustelu Muut asiat

4 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM RVL Rytkönen Mika(SM) (29) Asia OSA; oikeus ja sisäasioiden neuvosto ; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Oikeus ja sisäasiainneuvostossa vahvistetaan Coreperissa hyväksytty neuvoston neuvottelumandaatti Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä (EuRMV) annetusta asetusehdotuksesta parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Suomi pitää tärkeänä, että puheenjohtaja tekee jatkotyötä ripeästi siten, että asetusehdotuksen osalta yhteisymmärrys Euroopan parlamentin kanssa voidaan saavuttaa Eurooppaneuvoston edellyttämällä tavalla kesäkuussa. Näin ollen Suomi tukee puheenjohtajan kompromissiesitystä neuvottelumandaatiksi. Suomi on saanut neuvoston käsittelyssä läpi kaikki keskeiset tavoitteensa (mm. 18 artiklan päätöksenteon muuttaminen neuvoston päätökseksi ja ohjausryhmän, Supervisory board, poistaminen). Lisäksi Suomi on saanut tekstiin useita ehdottamiaan parannuksia, kuten haavoittuvuusarvioinnin kriteerien laatiminen, nopean toiminnan reservin käyttämisen yhteydessä tapahtuvan viraston toiminnan priorisointiarvion, palautushenkilöstön käytön vuosisuunnittelun sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden määritelmän (IBM) selkeyttämisen. Neuvoston käsittelyssä ei kyetty löytämään nopean toiminnan reservin kansallisten kiintiöiden muodostamiseen soveltuvaa oikeudenmukaista laskentaavainta. Puheenjohtajan aloitteesta kiintiöt muodostettiin kahdenvälisissä keskusteluissa indikoitujen osallistumismahdollisuuksien perusteella. Neuvoston ehdotuksessa Suomen kiintiöksi määritettiin 30 henkilöä, joka on hyväksyttävissä. Komissio antoi asetusehdotuksen Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä (EuRMV), joka sisältää Euroopan raja ja merivartiojärjestelmän perustamisen, yhdennetyn rajaturvallisuuden määritelmän, EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin vahventamisen ja uudelleen nimeämisen, ja rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämisen.

5 5(29) Rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämiseen liittyen komissio antoi ehdotukset Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) perustamisasetusten muuttamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston kannasta päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Parlamentin raportoijan on Artis Pabriks/EPP. Raportin luonnos esiteltiin ja LIBEvaliokunnan kanta saataneen toukokuun kuluessa. EUministerivaliokunta U 2/2016 vp (PeVL 3/2016 vp, HaVL 2/2016 vp, SuVEK 5/2016 vp, SuVP 6/2016 vp, 3 ). Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Rajavartiolaitokselle 40 htv:n lisätarve johtuen nopean toiminnan reservin osoittamisesta viraston käyttöön. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 7680/2016 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Rytkönen, SM/RO Mikko Simola, SM/RO EUTORItunnus EU/2015/1715, EU/2015/1723, EU/2015/1742 Liitteet Viite

6 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Taavila Hannele (29) Asia Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle vahvemmista ja älykkäimmistä tietojärjestelmistä Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 6. huhtikuuta tiedonannon vahvemmista ja älykkäämmistä tietojärjestelmistä. Tiedonanto esitellään oikeus ja sisäasiainneuvostossa. Puheenjohtaja laatii ministereiden keskustelun pohjaksi kysymyksiä sisältävän asiakirjan. Asiakirjaa ei vielä ole saatu. Komission tavoitteena on jatkaa tiedonannon käsittelyä uudessa, perustettavassa komission työryhmässä. Lainvalvontaviranomaisten käytössä on useita EU:n laajuisia tietojärjestelmiä. Viime vuosien aikana tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen on noussut esille erityisesti terroristiiskujen sekä maahanmuuttokriisin seurauksena. Komission tiedonanto pyrkii vastaamaan esille nousseisiin kysymyksiin. Suomi pitää tiedonantoa tervetulleena. Suomi katsoo, että EU:ssa jo käytössä olevat tietojärjestelmät yhdessä suunnitteilla olevien järjestelmien, kuten Entry/Exitjärjestelmä, kanssa ovat tehokkaita. Pääasiallisena ongelmana on kuitenkin se, etteivät jäsenvaltiot käytä järjestelmiä tehokkaasti tai laittavat hitaasti niitä täytäntöön. Tietojärjestelmissä voi myös olla puutteita, joista aiheutuu muutostarpeita. Toimeenpano ja kehittäminen voisivat tehostua, jos ongelmia nostettaisiin helpommin poliittiseen keskusteluun. Suomi pitääkin tervetulleena komission valvonnan lisäämistä EUlainsäädännön (muun muassa API, Prümpäätös) täytäntöönpanossa. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotosta ei ole juuri hyötyä, jos olemassa olevia järjestelmiä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Suomi pitää tärkeänä pyrkiä tiedon saatavuuden varmistamiseen siten, että tulevaisuudessa lainvalvontaviranomaisilla olisi tarpeellisin osin käytettävissä toisen EUmaan lainvalvontaviranomaisen rekistereissä oleva ajantasainen tieto. Tämän vuoksi Suomi pitää hyvänä, että komissio on tiedonannossaan nostanut esille Euroopan poliisirekisterien indeksijärjestelmän (EPRIS), jonka pilottiprojektiin Suomi osallistuu

7 7(29) yhdessä neljän muun jäsenvaltion kanssa. Komissio tulee huomioimaan pilottiprojektista saadut tulokset jatkoarvioinnissaan. Komission tiedonannossa on esitetty sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Lyhyen aikavälin toimet koskevat olemassa olevien tietojärjestelmien kehittämistä. Suomi on valmis tutkimaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) oikeusperustan muuttamista ja tässä erityisesti palautuspäätösten sisällyttämistä järjestelmään sekä mahdollisten uusien kuulutusluokkien lisäämistä. Lisäksi oikeusperustaa muutettaessa voitaisiin selvittää mahdollisuutta kehittää SISjärjestelmää siihen suuntaan, että terrorismin torjunnan tiedusteluvaiheesta vastaavat viranomaiset voisivat vielä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää SISjärjestelmää kohdehenkilöidensä liikkeiden seurannassa. Niin ikään Suomi pitää hyvänä, että komissio tutkii, onko olemassa tarvetta arvioida uudelleen lainvalvontaviranomaisten pääsyä viisumitietojärjestelmään (VIS) ja EURODACiin Suomi katsoo, että jäsenmaiden henkilökorttien turvatekijöille tulisi saada ministandardit ja turvatekijät täyttävät kortit tulisi ottaa käyttöön lyhyen siirtymäajan jälkeen. Suomi voi hyväksyä ETIAS järjestelmän (EU Travel Information and Authorisation System) käyttömahdollisuuksien selvittämisen. Pitkällä aikavälillä komissio esittää harkittavaksi toimenpiteitä, joilla lisättäisiin EU:n laajuisten tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja yhteiskäyttöä. Suomi pitää tätä erittäin kannatettavana. Sen sijaan, että jatkossa luotaisiin uusia osia EU:n laajuiseen tietojärjestelmäarkkitehtuuriin, tulee huomiota kiinnittää enemmänkin olemassa olevien tietojärjestelmien yhteensopivuuden ja yhteiskäytön sekä samanaikaisesti tietojärjestelmien tarjoaman lisäarvon ja niiden tukeman viranomaisyhteistyön tehokkuuden lisäämiseen. Samalla keskitettyjen rajapintojen rakentaminen mahdollistaa entistä helpomman integrointimahdollisuuden tietojärjestelmien osalta. Tällä voitaisiin välttää muun muassa se, että sama tieto tulisi toimittaa useisiin eri tietojärjestelmiin, tai että tietohaut eivät tuota kaikkia olemassa olevia hakutuloksia. Kehittämisessä tulee tiedonannon mukaisesti huomioida yhteensopivuus ja yhteiskäyttö varsinkin biometristen tietojen osalta ja järjestelmien vasteaikojen sopivuus muun muassa rajatarkastusten tarpeisiin. Tietojärjestelmähakujen tulee säilyä riittävän yksiselitteisinä ja yksinkertaisina käyttäjälle. On selvää, että tässä työssä tulee huomioida myös yksityisyyden ja henkilötietojen suoja, mukaan lukien henkilötietojen käsittelyä koskeva tarpeellisuus ja suhteellisuusvaatimus, käyttötarkoituksen rajoitus ja tietojen laatu. Suomi on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:ssa hyväksytyt tietosuojaasetus ja tietosuojadirektiivi helpottavat tietosuojakysymysten huomioonottamista tässä työssä. Komissio esittää uuden työryhmän perustamista jatkotyöstämään yllä esitettyjä asioita. On tärkeää, että asian käsittelyä jatketaan tehokkaasti, joten Suomi tukee komission työryhmän perustamista. Pääasiallinen sisältö EU:ssa on useita lainvalvontaviranomaisten käytössä olevia tietojärjestelmiä. Näiden tietojärjestelmien käytöstä ja tehokkuudesta on keskusteltu viime vuosien aikana erityisesti EU:ssa tapahtuneiden terroristiiskujen ja maahanmuuttokriisin yhteydessä. Komission tiedonanto pyrkii vastaamaan esille nousseisiin kysymyksiin. Tiedonannossa komissio esittää toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin tehostaa olemassa olevien tietojärjestelmien käyttöä ja tarvittaessa kehittää uusia ja täydentäviä

8 8(29) toimenpiteitä mahdollisten aukkojen korjaamiseksi. Pitkän tähtäimen tavoitteena komissio painottaa tarvetta parantaa tietojärjestelmien yhteistoimivuutta ja käyttöä. Edelleen komissio esittää ideoita siitä, miten tietojärjestelmiä voidaan kehittää siten, että poliisi, tulli ja rajaviranomaisilla sekä oikeusviranomaisilla olisi tarpeellinen tieto saatavilla. Komissio katsoo, että puutteita on ainakin tietojärjestelmien toiminnoissa, EU:n tiedonhallintaarkkitehtuurissa ja siinä, ettei aina ole tarkkaa selvyyttä siitä, mitä tietokantoja tulisi tarkistaa ja missä tilanteissa. Komissio käy tiedonannossa läpi olemassa olevat EUlaajuiset tietojärjestelmät ja tietojenvaihtojärjestelyt. Näitä ovat Schengenin tietojärjestelmä (SIS II), Interpolin varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja sisältävä tietokanta (STLD), matkustajien ennakkotietojen (API) vaihtaminen, viisumitietojärjestelmä (VIS), EURODAC, Europol, Prümin päätöksen mukainen tietojenvaihto sekä eurooppalainen rikosrekisterijärjestelmä (ECRIS). Komissio esittää näkemyksiään siitä, miten edellä mainittuja järjestelmiä/järjestelyjä tai niiden käyttämistä voisi tehostaa. Komissio nostaa esille myös muutaman uuden tietojärjestelmän/tiedonvaihtojärjestelyn, kuten Entry/Exit (EES) järjestelmän, ETIASjärjestelmän (EU Travel Information and Authorisation System sekä eurooppalaisen poliisirekisterijärjestelmän (EPRIS). Nämä ovat vielä suunnitteluvaiheessa, pisimmällä niistä on EESjärjestelmä, jonka oikeusperustaehdotuksen komissio on antanut. Komissio tuo esille, että perusoikeuksien ja tietosuojasäännösten noudattaminen on ennakkoehto mahdollisia muutoksia tehtäessä. Teknologia ja tietojärjestelmät voivat myös auttaa viranomaisia suojelemaan kansalaisten perusoikeuksia. Toisaalta taas laajat tietojärjestelmät luovat myös mahdollisen riskin yksityisyyden suojalle. Pitkän aikavälin tavoitteena komissiolla on lisätä EUlaajuisten tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja yhteiskäyttöä. Tällä on vaikutuksia niin oikeudellisiin, teknisiin kuin operatiivisiin kysymyksiin, ml. tietosuoja. Komission tavoitteena on perustaa ylemmän tason työryhmä, jossa olisi edustettuina EUvirastot, jäsenvaltiot ja relevanttien sidosryhmien edustajat. Työryhmä jatkotyöstäisi tiedonannossa esitettyjä seikkoja. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Tiedonannoilla ei ole oikeusperustaa EU:n perustamissopimuksissa. Asiassa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Sisäministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö, Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi sekä Tulli. Eduskuntakäsittely Tiedonannosta laaditaan eduskunnalle Ekirje.

9 9(29) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat KOM(2016) 205. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Hannele Taavila, SM/PO, puh Mika Rytkönen, SM/RVLE, puh Tero Mikkola, SM/MMO, puh Mari Hämäläinen, Poliisihallitus, puh Tiina Piipponen, suojelupoliisi, puh Anssi Kangas, keskusrikospoliisi, puh Leena Rantalankila, OM, puh Päivi Blinnikka, UM, puh Ollipekka Mäkitalo, Tulli, puh Liitteet Viite

10 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM RVL Rytkönen Mika(SM) (29) Asia OSA; oikeus ja sisäasioiden neuvosto ; Älykkäät rajat asetusehdotukset Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio esittelee oikeus ja sisäasiainneuvostossa uusitut Älykkäät rajat asetusehdotukset ja esityksestä käydään ensimmäinen näkemysten vaihto samassa yhteydessä komission tietojärjestelmiä koskevan tiedonannon kanssa. Suomi suhtautuu komission antamiin ehdotuksiin pääsääntöisesti myönteisesti. Uusien järjestelmien käyttöönotolla on positiivinen rajaturvallisuuden kehittymiseen ja rajanylitysten sujuvuuteen liittyvä vaikutus. Komission ehdotus koskee kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä, eikä sillä ole vaikutuksia EUkansalaisten rajanylityksiin. Ehdotukseen kuuluu entryexit (EES) asetus sekä muutosesitykset Schengenin rajasäännöstöön, eulisa asetukseen ja viisumitietojärjestelmäasetukseen (VIS). Aikaisemmin pakettiin kuulunut erillinen rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP) asetus on jätetty pois. Ehdotusten keskeisimpiä asioita ovat: EES sisältää keskusjärjestelmän ja kansallisen käyttöliittymän jokaiseen jäsenmaahan. ESS ja VIS kommunikoivat keskenään. EESjärjestelmään rekisteröidään kaikki kolmansien maiden kansalaisten rajanylitykset (pl. jotkut kategoriat). Rekisteröinti sisältää biometriikan: neljä sormenjälkeä ja kasvokuva. Tietojen säilytysaika on 5 vuotta. Rajatarkastuksissa biometriikka on verifioitava aina (mieluiten kasvokuva). Jäsenmailla on mahdollisuus ottaa käyttöön kansallisia RTPjärjestelmiä (facilitation programmes). RTP:n status mahdollistaa sen, ettei matkan tarkoitusta, määränpäätä, rahavaroja yms. tarvitse selvittää. Statuksen antamiseen on tietyt kriteerit ja status on voimassa vuoden. Jäsenmailla on mahdollisuus tehdä RTPohjelmissa yhteistyötä toistensa kanssa siten, että ne voivat hyväksyä statuksia

11 11(29) toistensa lukuun. Kolme vuotta asetuksen voimaantulosta tehdään arviointi kansallisten RTPjärjestelyjen toimivuudesta ja EU:n laajuisen RTP:n tarpeesta. Automatisoitujen rajatarkastusten mahdollistaminen myös kolmansien maiden kansalaisille. Rajatarkastusautomaattien käyttäminen on mahdollista myös siten, että osa toiminnoista tehdään etukäteen itsepalvelukioskilla. Kolmansien maiden kansalaisille (pl. RTP) automaattien käyttö vaatii kyselyihin vastaamista. Lainvalvontaviranomaisille annetaan pääsyoikeus EES:n tietoihin vakaviin rikoksiin liittyen. Aikaisempi kustannusarvio, joka sisälsi myös RTPjärjestelmän ja oli 1,1 miljardia on yli puolitettu (480 M ). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston kannasta päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Parlamentti ei ole vielä aloittanut ehdotusten käsittelyä. EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan yhteinen keskusteluasiakirja tietojärjestelmätiedonannosta ja Älykkäät rajat ehdotuksesta (asiakirjaa ei ole vielä saatu). COM(2016) 194 ja COM(2016) 196 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Rytkönen, SM/RO EUTORItunnus EU/2016/0851, EU/2016/0852

12 12(29) Liitteet Viite

13 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Johansson Elina(SM) (29) Asia EU/OSA; Muuttoliike maaliskuun Eurooppaneuvoston seuranta ja tulevat toimet Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta OSA neuvostossa muuttoliikeasiakohdassa toteutetaan maaliskuun Eurooppaneuvoston seuranta ja lisäksi keskustellaan tulevista toimista. Maaliskuun Eurooppaneuvosto käsitteli muuttoliiketilannetta erityisesti Turkin kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Muuttoliikekeskustelu keskittyi EU:n ja Turkin välillä tehtävään yhteistyöhön ja Turkin 7.3. tapaamisessa tekemiin lisäehdotuksiin. Eurooppaneuvosto linjasi toimenpiteet julkilausumassa 18.3, joka annettiin yhdessä Turkin pääministerin kanssa. Tehokkaat palautukset Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Kaikki laittomasti EU:n alueelle saapuvat tulee rekisteröidä. Laittomista maahantulijoista tulee erottaa nopeasti kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja muut on tehokkaasti ja pikaisesti palautettava lähtö tai kauttakulkumaihin. EU:n ja kolmansien maiden kanssa käytäviä palauttamista ja takaisinottoa koskevia neuvotteluprosesseja tulee jatkaa ja vireillä olevat takaisinottoneuvottelut tulee saattaa päätökseen. Myös uusia neuvotteluja keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee aloittaa. Suomen näkökulmasta keskeisiä lähtömaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, jotka tulisikin nostaa neuvotteluihin. Uudelleensijoittaminen Turkista On tärkeää, että EU jatkaa yhteistyötä Turkin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja pakolaiskriisiin vastaamiseksi koordinoidusti. EU:n ja Turkin julkilausumassa tehtyjen linjausten pohjalta on keskeistä, että nk. yksi yhdestä järjestely toimeenpannaan tehokkaasti ehtojen täyttyessä.

14 Pääasiallinen sisältö 14(29) Uudelleensijoittamisen tavoitteena tulee olla, että EU:n alueelle saapuu suuren laittomien maahantulijoiden määrän sijaan pienempi määrä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia laillista kautta. Henkilöiden uudelleensijoittamisella päästäisiin järjestäytyneempään, ennakoitavampaan, humanitaarisempaan ja hallitumpaan maahantuloon. Suomen kannalta on tärkeää, että seuraavassa vaiheessa käyttöönotettava humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä on EUmaille vapaaehtoinen. Järjestelmän tulee olla ehdollinen Turkin toimenpiteille laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. EU:n ja Turkin välinen julkilausuma ja siinä sovitut toimenpiteet Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille lähtien tulevat uudet laittomasti saapuneet palautetaan Turkkiin. Tarkoitus on, että jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohden uudelleen sijoitetaan yksi muu syyrialainen Turkista jäsenmaihin tai assosioituneihin maihin. Valmistelu käynnistyi EU Turkkijulkilausumalla , jonka mukaan luodaan mekanismi edellä mainitun periaatteen toimeenpanemiseksi. Mekanismin valmistelun yhteydessä on hyödynnetty vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän valmistelun yhteydessä valmisteltua ehdotusta vakiomenettelyksi (volyymi ja prosessin nopeus, prosessiin kelpoiset (eligible) henkilöt, valintakriteerit sekä vakiosääntely prosessin viidestä eri vaiheesta). Seuraavassa vaiheessa, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai ainakin huomattavasti vähentyneet, aloitetaan vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän mukainen maahanotto. Turkki ja EU vahvistivat sitoutuneensa käyttöön otetun yhteisen toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoon. Sen osalta todetaan jo tapahtuneen paljon edistystä. EU ja Turkki päättivät pysäyttää laittoman muuttoliikkeen Turkista EU:hun. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ne sopivat seuraavista lisätoimenpiteistä: Kaikki Turkista Kreikan saarille lähtien tulevat uudet laittomasti saapuvat palautetaan Turkkiin. Tämä tapahtuu EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, eli kyse ei ole kollektiivisista karkotuksista. Kaikkia muuttajia suojellaan asianmukaisten kansainvälisten normien mukaisesti ja palauttamiskiellon periaatetta kunnioittaen. Kaikki hakemukset käsitellään yksilöllisesti ja UNHCR on mukana käsittelemässä hakemuksia. Tulija palautetaan, jos hän ei hae turvapaikkaa, hakemus todetaan perusteettomaksi tai sitä ei voida ottaa käsittelyyn. Suomen osallistuminen syyrialaisten yksi yhdestä uudelleensijoittamiseen Turkista Yksi yhdestä mekanismi toteutetaan olemassa olevien sitoumusten pohjalta, eikä tämä merkitse uusia sitoumuksia Suomelle. EU:ssa mekanismin mukainen uudelleensijoittaminen tapahtuu ensisijaisesti toteuttamalla jäsenmaiden sitoumukset, jotka sisältyvät annettuihin päätelmiin ( uudelleensijoittamispaikkaa) ja josta uudelleensijoittamispaikkaa on vielä täyttämättä. Suomen osuus kokonaissitoumuksesta on 293 henkilöä. Suomi saanee täytettyä uudelleensijoittamisvelvoitteensa tämän vuoden loppuun mennessä.

15 15(29) Kun uudelleensijoittamispaikkaa on täytetty, täytetään mahdolliset tulevat uudelleensijoittamistarpeet vastaavan vapaaehtoisen järjestelyn avulla enintään henkilöön saakka. Neuvosto teki sisäisiä siirtoja koskevan päätöksen, josta vielä jakamaton kiintiö on henkilöä. Komissio on antanut ehdotuksensa em. päätöksen muuttamiseksi siten, että jakamaton sisäisten siirtojen kiintiö voitaisiin käyttää myös uudelleensijoittamisiin. Alkuperäisessä komission päätösehdotuksessa Suomen osuudeksi oli tästä siirrettävän kiintiöstä ehdotettu siirrettävää. Jos palautusten lukumäärä lähestyy em. määriä ( ), yksi yhdestä mekanismia tarkistetaan. Jos palautusten lukumäärä ylittää em. määrät, yksi yhdestä mekanismin soveltaminen lopetetaan. Yksi yhdestä mekanismin mukaiset uudelleensijoittamiset Turkista EU:hun aloitettiin 4.4. Tavoitteena on, että jäsenmaat voisivat ottaa vastaan uudelleensijoitettavia mahdollisimman nopeasti. Vuonna 2016 Suomen pakolaiskiintiö on 750. Kiintiöstä 600 on kohdennettu syyrialaisiin pakolaisiin Turkissa ja loput 150 Libanonissa, Jordaniassa ja PohjoisAfrikassa oleviin syyrialaisiin. Seuraavassa vaiheessa, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai ainakin huomattavasti ja kestävällä tavalla vähentyneet, vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän mukaisesti aloitetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ottaminen EUmaihin. Jos EU:n ja Turkin sopima järjestely toimii, ovat EU ja sen myötä Suomi sitoutuneet soveltamaan humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää. Suomen tulee pohtia osallistumistasoaan. Suomi vastaanotti Turkista 11 syyrialaista pakolaista. Suomella on valmius ottaa Turkista 100 syyrialaista pakolaista myöhemmin huhtikuussa kiintiöpakolaisten valintamatkan perusteella. Suomen osallistuminen sisäisiin siirtoihin Kreikasta Eurooppaneuvoston maaliskuun päätelmissä kehotettiin nopeuttamaan sisäisiä siirtoja Kreikasta. Tarkoituksena on nopeuttaa olemassa olevien sitoumusten täytäntöönpanoa, eikä nopeuttaminen merkitse uusia sitoumuksia Suomelle. Kreikassa oleskelevien maahantulijoiden määrää on tarkoitus vähentää sisäisillä siirroilla. Kreikassa on viimeaikaisten (22.3.) tietojen mukaan arviolta vajaat maahantulijaa, jotka eivät voi siirtyä Kreikasta eteenpäin LänsiBalkanin reitin sulkeuduttua. Tähän mennessä tehtyjen päätösten nojalla Suomelle kohdennettu kokonaiskiintiö sisäisistä siirroista Kreikasta on Suomeen on tähän mennessä siirretty 77 turvapaikanhakijaa. Suomi on ilmoittanut syksyn ja talven aikana, että se voi ottaa Kreikasta 120 sisäisesti siirrettävää turvapaikanhakijaa. Suomi ilmoitti lisäksi maaliskuussa 2016, että voi ottaa Kreikasta 50 sisäisesti siirrettävää. Suomen asiantuntija ja muut kontribuutiot EUvirastojen asiantuntijapyynnöt Kreikkaan Frontex pyysi jäsenmailta palautusasiantuntijoita (50) ja poliiseja (1 500) avustamaan palautuksissa. Euroopan turvapaikkaasioiden tukivirasto EASO pyysi jäsenmailta turvapaikkaasioiden asiantuntijoita (400) ja tulkkeja (400). Europolilta odotetaan lisätietoja kansallisten asiantuntijoiden tai vierailevien virkamiesten nimeämistarpeesta turvatarkastuksiin ja taustaselvityksiin Kreikassa.

16 16(29) Suomi on ilmoittanut valmiudestaan lähettää Kreikkaan 10 poliisia ja 10 turvapaikkaasioiden asiantuntijaa. Suomi on jo lähettänyt Kreikassa käynnissä olevaan Frontexin koordinoimaan RABIToperaatioon kaksi screener/debriefing asiantuntijaa ja kaksi asiantuntijaa aloittaa myöhemmin huhtikuussa (tarkastavat saapujien henkilöllisyyden ja kansallisuuden sekä tekevät maahantulijoiden puhutteluja). Lisäksi vartiolaivan (kaksi 22 hengen miehistöä) toimintaa valvontatehtävissä Välimerellä pidennetään kuukaudella (toukokuun puoliväliin asti). Suomi osallistuu edellä mainitun lisäksi Kreikan tukemiseen vuonna 2016 Frontexin koordinoimat operaatiot/rajavartiolaitos: Henkilötyövuodet yhteensä: 10,9 HTV. EASO:n koordinoimat operaatiot/maahanmuuttovirasto: Henkilötyövuodet yhteensä: 1 HTV (jatkossa tavoitteena on pitää jatkuvasti yksi virkamies EASO:n operaatioissa riippuen avautuvista tehtävistä). Pelastuspalvelumekanismi: Kreikalle on lähetetty EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua (telttoja, huopia ym.). Kuljetuskustannukset korvaa valtaosin EU. Suomi on valmis lähettämään 2 5 asiantuntijaa kuukauden ajaksi, jos Kreikka pyytää asiantuntijaapua pelastuspalvelumekanismin kautta. Punainen Risti: Virkamies Suomen ja Saksan punaisen ristin ERU Basic Health Care Clinic operaatioon (0,1 HTV). Yhteyshenkilön nimeäminen Turkkiin Komission toivoo, että jäsenmaat nimeäisivät yhteyshenkilön Turkkiin uudelleensijoittamisasioiden yhteyshenkilöksi paikan päälle. Yhteyshenkilön nimeäminen Turkkiin on osa 1:1 mekanismin SOP:ssa edellytettyjä toimenpiteitä. KOM toivoo yhteyshenkilöä, jotta tiedonvaihtoa ja siten koko prosessia pystyttäisiin nopeuttamaan. Turkin pakolaisavun koordinaatioväline EUpuolella on saatu aikaan yhteisymmärrys Turkin pakolaisavun koordinaatiovälineestä (3 miljardia euroa), jossa rahoitus jakaantuu vuosille EU on käynnistämässä ensisijaisia hankkeita. Jäsenmaiden tulisi kiirehtiä kansallisten osallistumistodistusten hyväksymistä. Suomi on toimittanut osallistumistodistuksensa. Suomen kansallinen maksuosuus on kokonaisuudessaan 28,4 miljoonaa euroa. EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti päätös lisätuesta tehdään ja sen käyttö aloitetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Rahoitus jakaantuu kahdelle vuodelle. Oletuksella, että lisärahoitus olisi 3 miljardia euroa ja siitä puolet tulisi EUbudjetista ja toinen puoli jäsenmailta, Suomen laskennallinen osuus olisi noin 44 miljoonaa euroa (EUbudjettiosasta 1,55 % eli noin 23 miljoonaa euroa ja kansallinen kontribuutio 21 miljoonaa euroa koordinaatiovälineen mukaisen 1,42 % BKTLkertoimen perusteella). Hätäapuinstrumentti Asetus hätäavun antamisesta EU:ssa hyväksyttiin yleisten asioiden neuvostossa Uusi tukiväline on tarkoitettu kaikille jäsenmaille, mutta ensivaiheessa avun kohteena on Kreikka. Budjetti on 700 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden rahoitustarve on 300 miljoonaa euroa. Lisäbudjettiesitys kattaa 100 miljoonaa euroa tälle vuodelle allokoidusta 300 miljoonan euron rahoitustarpeesta. Lisäbudjettiesitys ei merkitse uutta rahaa, vaan tarvittava rahoitus järjestetään uudelleen kohdentamisin. Välineen rahoitusta voidaan hyödyntää sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on hyväksynyt asetukseen liittyvän lisäbudjettiesityksen täysistunnossaan (huhtikuussa).

17 Tilanteesta Kreikassa ja Turkissa 17(29) EUjäsenmaat lupaamia kansallisia asiantuntijoita avustamaan Kreikassa kaivataan edelleen. Ilmeisesti tarve tulkeille on erityisen akuutti lähtien Kreikan saarille Turkista saapuneiden määrä on laskenut olennaisesti. Luultavasti ensimmäisillä palautuksilla Kreikasta Turkkiin on ollut vaikutusta. Kreikasta Turkkiin palautettiin siis kaikkiaan 202 siirtolaista. Turkista siirrettiin Suomeen, Saksaan ja Hollantiin yhteensä 80 pakolaista. Kreikkaan jääneitä pakolaisia yritetään informoida aktiivisesti sisäisten siirtojen mahdollisuudesta. Kysyntä sisäisiä siirtoja kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja nyt pyyntöjä sisäisiin siirtoihin on enemmän kuin mitä jäsenmaat ovat olleet halukkaita ottamaan. Kreikan parlamentista meni läpi laki koskien turvapaikanhakijoita, joka oli edellytyksenä sille että palautukset Turkkiin voitiin aloittaa. Turkin lainsäädäntöön tarvitaan myös muutoksia koskien syyrialaisten suojelua. Turkilta on saatu sitoumus tämän lakimuutoksen toteuttamisesta mutta ei ole tietoa siitä, onko tämä muutos mahdollisesti saatu jo aikaan. Afgaanien ja irakilaisten suojelun status Turkissa ei vielä ole selkeä. Suuria haasteita Kreikassa vaikuttaisivat olevan 1) Massoittain tehdyt turvapaikkahakemukset Kreikassa kun tieto palautuksista Turkkiin levisi. Turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet myös henkilöt, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada myönteistä päätöstä hakemukseensa. Kaikilla turvapaikkaa hakeneilla on kuitenkin oikeus henkilökohtaiseen haastatteluun. 2) Hotspot käsittelykeskuksien kuormittunut tilanne. Kansalaisjärjestöt lopettivat myös avustustoimintansa niissä, kun keskuksista tuli suljettuja. 3) Sisäiset siirrot alkoivat lupaavasti mutta tällä hetkellä on epäilyksiä siitä, toimiiko se rinnakkain Turkista suoraan tehtävien siirtojen kanssa. 4) Median ja kansalaisjärjestöjen toiminnalla on vaikutusta myös julkiseen mielipiteeseen ja operaatioihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta

18 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 18(29) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ei asiakirjoja tiedossa mennessä Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Elina Johansson, SM/MMO, p Johanna Räty, SM/MMO, Liitteet Viite

19 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM (29) MMO Johansson Elina(SM), Räty Johanna(SM) Asia EU/OSA; (mahd.) Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämiseksi, komission tiedonanto Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi tiedonantonsa koskien Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämiseksi. Tiedonantoa käsitellään turvapaikkatyöryhmässä Asiakohta on OSA neuvostossa mahdollisena asiakohtana ja tarkoitus on käydä aiheesta ensimmäinen poliittinen keskustelu. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen Komissio antoi tiedonannon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta, joka sisältää myös ehdotuksia Dublinjärjestelmästä. Myöhemmin keväällä saadaan säädösehdotuksia edellä mainituista asioista. Suomen keskeiset tavoitteet yhteisen järjestelmän uudistamiseksi Nykyinen järjestelmä, mukaan lukien Schengen ja Dublinjärjestelmät, ei toimi laittoman maahantulon suuren määrän tilanteessa. Kyseessä ei ole enää pelkästään lähialueiden aseellisista selkkauksista ja kriiseistä johtuva muuttovirta, vaan mahdollisuuksiaan kokeilevat monet, jotka tietävät, ettei heillä ole laillisesti mahdollisuutta päästä Eurooppaan. Tämän johdosta EU:n ja jäsenvaltioiden on ollut välttämätöntä mm. ryhtyä muuttovirtojen vähentämiseen yhteistyöllä ulkorajanaapureiden kanssa. Hyvä yhteistyö ja vastuun jakaminen kolmansien valtioiden, erityisesti ulkorajanaapureiden kanssa, onkin välttämätöntä. On käynyt ilmeiseksi, että nykyinen järjestelmä ei tarjoa välineitä suuriin muuttopaineisiin vastaamiseen. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää tulee muuttaa pikaisesti siten, että mikään ulkorajavaltio ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Tulevissa uudistuksissa tärkeitä välineitä voisivat olla turvallisen alkuperämaan, turvallisen

20 20(29) turvapaikkamaan/ensimmäisen turvapaikkamaan ja turvallisen kolmannen maan säännön entistä vaikuttavampi käyttäminen. Turvapaikanhakijat saapuvat Eurooppaan eri syistä. Toisia uhkaa hengen tai vapauden menetys vainon johdosta tai muiden tärkeiden oikeushyvien loukkaus, toiset pelkäävät mielivaltaista väkivaltaa tai aseellista selkkausta. Motiivina ovat myös taloudelliset ja yksilölliset syyt. Järjestelmää tulisi tarkentaa siten, että pystyttäisiin paremmin tunnistamaan henkilöt, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Yhteistä järjestelmää tulisi kehittää myös siten, että se huomioisi kansainvälisen suojelun tarpeen mahdollisen lakkaamisen, jonka Geneven pakolaissopimus mahdollistaa. Tällainen linjaus voi olla perusteltu tavoiteltaessa maahantulon vähentämistä, vaikka käytännössä joukottaiset palauttamiset vuosien maassa oleskelun jälkeen voivat olla vaikeita toteuttaa. On välttämätöntä tarkastella EU:n maahanmuuttoalan lainsäädäntöä kokonaisuudessaan. Muun muassa jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyjä olisi yhtenäistettävä. Esim. muutoksenhakuoikeus Dublinsiirtojen ja sisäisten siirtojen yhteydessä ei ole välttämätöntä. Kansainvälisen suojelun järjestelmää luotaessa tunnustettiin vastuu vainon kohteeksi joutuneista muiden maiden kansalaisista. Tavoitteena tulee olla, että Euroopassa voitaisiin antaa kansainvälistä suojelua sitä eniten tarvitseville. Nykyinen järjestelmä ei vastaa tähän tavoitteeseen. Järjestelmän muuttamisen jälkeen voitaisiin uudelleen sijoittaa nykyistä enemmän pakolaisia ensisijaisesti niihin EUmaihin, jotka eivät ole tähän mennessä tasavertaisesti taakanjakoon osallistuneet. Tärkeä tavoite yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa on turvapaikkaprosessien ja päätöksenteon yhdenmukaistaminen. Sisäisistä siirroista ja Dublinjärjestelmästä Neuvosto voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan komission ehdotuksesta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä jäsenvaltion hyväksi, jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukottainen maahantulo aiheuttaa kyseisessä jäsenvaltiossa hätätilanteen. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämistä koskevaa mekanismia (Dublinasetus) voidaan muuttaa ottamaan huomioon hätätilanteet. Lähtökohtana uudistamisessa tulee pitää Dublinasetuksen vastuunmäärittämisperusteita, joista keskeisin on ulkorajan luvaton ylittäminen. On kuitenkin nähty, että mainitun edellytyksen soveltaminen voi johtaa ulkorajavaltion kohtuuttomaan tilanteeseen, jota se ei pysty torjumaan. Tällaisessa tilanteessa asianomaista jäsenvaltiota tulee ensisijaisesti tukea raja ja muulla asiantuntija ja rahoitusavulla sekä EUvirastojen toimesta. Jäsenvaltiossa voidaan joutua kriisitilanteeseen ja toteamaan, että tukitoimet eivät riitä, vaikka asianomaisen valtion turvapaikkajärjestelmän toiminnassa ei ole ongelmia. Suomikin voi maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ulkorajavaltiona tai hakijoiden kohdevaltiona joutua joukottaisen maahantulon kohteeksi. Tähän tilanteeseen ei toistaiseksi ole löydetty parempaa välinettä kuin sisäiset siirrot, vaikka niiden soveltamisessa on ollut alkuvaikeutta.

21 21(29) Suomen kanta yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, ml. Dublinjärjestelmän, uudistamiseen On saatava selkeä ja toimiva järjestelmä, joka edellyttää edellä kuvattuja muutoksia EUlainsäädäntöön. Maahan saapuvat henkilöt on tunnistettava ja rekisteröitävä. Järjestelmän on kiistattomasti määritettävä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio. On saatava tilanne ulkorajoilla hallintaan ja palautukset toimimaan kolmansien maiden kanssa. Lisäksi edellytetään tehokkaita toimia kolmansissa maissa. Sisäisten siirtojen mekanismi voitaisiin ottaa käyttöön kriisitilanteessa, kun muuttajamäärät vaarantavat järjestelmän soveltamisen jäsenmaassa ja aiheuttavat vakavaa häiriötä koko EU:lle. Toimivaltaa sisäisten siirtojen käynnistämiseksi ei voida antaa komissiolle kuten komissio on aiemmin ehdottanut. Sisäisten siirtojen käynnistämistä koskevaan päätöksentekomekanismiin otetaan tarkemmin kantaa, kun komissio on antanut asiaa koskevat ehdotuksensa. Suomen edun mukaista on että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat sisäisiin siirtoihin. Se edellyttää riittäviä kannustimia. Hallitusohjelman mukaan: "Unionin on toimittava päättäväisesti Välimeren alueen laittomien muuttovirtojen hallitsemiseksi. Turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen." Pääasiallinen sisältö Komissio esittelee ensisijaisia toimenpiteitä, joilla pyritään palauttamaan järjestys itäisen Välimeren ja LänsiBalkanin reitille. Komission mukaan nykyisten sääntöjen soveltaminen ja parantaminen ovat keskeisiä välineitä tilanteen hallintaan. Laittomien virtojen estämiseksi ja yhteisten rajojen turvaamiseksi, tulee tehostaa laillisia maahanmuuttoväyliä Eurooppaan sekä parantaa yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää. Pyrkimyksenä on tarjota turvallisia reittejä suojelun tarpeessa oleville kolmannen maailman kansalaisille tai niille, jotka voivat osallistua taloudelliseen kehitykseen. Komissio pitää tarpeellisena seuraavia toimia yhteisen Eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) kehittämiseksi: 1. Tasapuolinen järjestelmä vastuuvaltion määrittämistä varten 2. Eurodacjärjestelmän lujittaminen 3. Aidosti yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä 4. Edelleen liikkumisen ehkäiseminen EU:n sisällä 5. Uusia tehtäviä EU:n turvapaikkavirastolle (EASO) Pyrkimyksenä on mukauttaa eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä vastaamaan paremmin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten korkeaan määrään tulevina vuosina sekä varmistaa turvapaikanhakijoiden tasapuolinen jakaminen jäsenvaltioiden kesken. Kriisi on osoittanut Dublinjärjestelmän heikkouden erityisesti Kreikan osalta, minkä johdosta komissio ei pidä nykyisen järjestelmän säilyttämistä kestävänä ratkaisuna. Prioriteettina on uudistaa Dublinjärjestelmän vastuuvaltion määrittäminen joko "korjaavalla oikeudenmukaisuusmekanismilla" tai siirtymällä uuteen, jakoavaimeen perustuvaan järjestelmään. Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykyiset vastuunjakokriteerit säilyisivät olennaisilta osilta, mutta järjestelmää täydennettäisiin jakoavaimeen

22 22(29) perustuvalla korjausmekanismilla. Tämä mahdollistaisi vastuunjaon sellaisissa olosuhteissa, että kolmansien maiden kansalaisten suuri virtaus asettaa merkittäviä vaatimuksia jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmälle. Uudessa jakoavaimeen perustuvassa järjestelmässä vastuuvaltion määrittämistä ei enää sidottaisi turvapaikkahakemuksen jättämiseen tai luvattoman ulkorajan ylittämisen kriteeriin. Sen sijaan hakija kohdennettaisiin johonkin jäsenvaltioon suoraan jakoavaimen perusteella, jolloin vastuu olisi ensisijaisesti jaettu heijastaen jäsenvaltion suhteellista kokoa, vaurautta ja vastaanottokykyä. Kuitenkin tietyillä kriteereillä, kuten perhesiteellä, voisi ohittaa jakoperusteen. Lisäksi ensimmäinen jäsenvaltio olisi vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä silloin, jos hakijan katsotaan tulevan EU:n määrittämästä turvallisesta valtiosta. Lisäksi esitetään kolmas, pidemmän aikavälin visio, jossa turvapaikkahakemus käsiteltäisiin EUtasolla, esimerkiksi muuttamalla EASO ensimmäisen asteen päätöksentekovirastoksi, jolla on kansallisen haarat kussakin jäsenvaltiossa. Lisäksi perustettaisiin EUtason valitusjärjestelmä. Vastaanotto säilyisi jäsenmailla ja hakijat jaettaisiin maiden vastuulle edellä mainitun jakoavaimen perusteella. Keskitetty turvapaikkaprosessi mahdollistaisi suojelutarpeen arvioinnin EUtasolla. Komissio esittää Eurodacrekisterin sopeuttamista Dublinjärjestelmään tehtäviin muutoksiin. Rekisteriä tulisi voida käyttää myös laittoman maahanmuuton vastaiseen toimintaan mahdollistamalla sen käyttö palautusten edistämiseksi. Muitakin puutteita aiotaan tarkastella linjassa EU:n tietosuojaasetusten kanssa. Komission aikomuksena on muuttaa turvapaikkamenettelydirektiivi asetukseksi, jolla luodaan yhtenäinen turvapaikkamenettely EU:n alueelle. Kyse olisi nykyistä velvoittavammista säännöksistä keskeisiin kysymyksiin, kuten käsiteltäväksi ottamiseen, raja ja nopeutettujen menettelyiden käyttöön, peräkkäisten hakemusten käsittelyyn ja oikeuteen pysyä alueella sekä menettelyn enimmäiskeston harmonisointiin niin ensimmäisessä kuin valitusasteessakin. Komissio pitää tärkeänä turvallisten alkuperämaiden luettelon käyttöönottamista. Hakijoille myönnettäviä oikeuksia tulisi harmonisoida ottaen huomioon pakolaissopimuksen ja EIS:n. Tarkoitus on varmistaa, että hakijat saavat sellaista suojelua, mihin he ovat oikeutettuja (pakolaisasema tai toissijainen suojelu), mutta vain niin kauan kuin sille on tarve. Komissio esittää myös määritelmädirektiivin muuttamista asetukseksi, jolla asetetaan yhtenäiset säännöt kansainvälistä suojelua saavia koskeviin menettelytapoihin ja heidän oikeuksiinsa. Lisäksi vastaanottodirektiiviin esitetään muutoksia siten, että yhdenmukaistetaan turvapaikanhakijoiden (ihmisarvoinen) kohtelu EU:ssa, millä myös vähennetään kannustimia Eurooppaan muuttamiseen sekä siirtymiseen muihin jäsenvaltioihin. Komissio aikoo tarkastella kansainvälistä suojelua saaville myönnettäviä oikeuksia vetotekijöiden ja edelleen liikkumisen vähentämiseksi. Komission mukaan oikeudet tulee liittää ehdolliseksi rekisteröitymiselle, sormenjälkien antamiselle ja vastuussa olevan jäsenmaan alueella pysymiselle, millä pyritään estämään edelleen liikkuminen. Hakijoita tulee informoida velvoitteesta hakea turvapaikkaa mahdollisimman pian EU:n alueelle saapumisen jälkeen ja velvoitteesta pysyä vastuuvaltion alueella. Jäsenvaltioiden tulisi asettaa asianmukaiset sanktiot edelleen liikkumisesta toiseen jäsenvaltioon. Pitkään oleskelleiden direktiiviä on tarkoitus muuttaa niin, että viisivuotisjakso keskeytyisi aina, kun henkilö lähtee ilman lupaa sen jäsenmaan alueelta, jossa hänelle on myönnetty suojelua.

23 23(29) Komissio esittää EASOlle vahvempaa mandaattia politiikan täytäntöönpanossa ja operationaalisen roolin vahvistamisessa. EASOn tehtäviin kuuluisi tarkkailla jäsenvaltioiden turvapaikkastandardien noudattamista, toimia turvapaikkasäännöstön arviointimekanismista vastaavana tahona, arvioida kansainvälisen suojelun tarpeita tehokkaamman harmonisoinnin varmistamiseksi sekä käyttää jakomekanismia. Lisäksi EASOlla tulisi olla mahdollisuus tehdä omasta aloitteestaan väliintulo sellaisen jäsenmaan tukemiseksi, joka ei ole toteuttanut tarpeellisia parannustoimia tai joka kohtaa rakenteellisen tai hätätilanteen. Komission suunnittelemia laillisia muuttoreittejä ja kotouttamispolitiikkaa koskevia toimenpiteitä: Uudelleensijoittamismekanismin käyttöönotto EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin uudistaminen Innovatiivisten yrittäjien houkutteleminen Euroopan unioniin Yhtenäisemmät ja tehokkaammat puitteet laillisen maahanmuuton hallinnaksi EUtasolla Yhteistyön tiivistäminen keskeisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa Komissio esittää vireillä olevien aloitteiden pohjalta suunnitelman, jonka merkittävä horisontaalinen mekanismi olisi käynnistää kohdennettuja EU:n uudelleensijoittamishankkeita. Ehdotuksessa määriteltäisiin yhteiset EUtason säännöt. Jäsenvaltioiden tulisi myös harkita muita tapoja lisätä laillisen maahantulon väyliä kansainvälistä suojelua tarvitseville, kuten yksityistä sponsorointia. Parhaiden käytäntöjen kehittämistä yksityisen sponsoroinnin suhteen tulisi tukea EUtasolla. Maahanmuuttovirtojen järkevä hallinta edellyttää lisäksi ennakoivaa politiikkaa työvoiman maahanmuuton suhteen. Työvoiman maahanmuutolla vastataan väestörakenteen aiheuttamiin haasteisiin sekä osaamisvajeeseen EUalueella, millä rakennetaan taloudellista kasvua sekä hyvinvointivaltion kestävyyttä. EU on ikääntyvä maanosa alhaisella työikäisellä väestöllä, jonka odotetaan laskevan edelleen ensi vuosikymmenellä. Komission ehdotuksena on uudistaa EU:n sinistä korttia korvaten nykyiset kansalliset rinnakkaisjärjestelmät EU:n laajuisella järjestelmällä, joka takaa joustavamman sekä yksinkertaisemman maahanpääsymenettelyn sekä parantaa oikeuksia, kuten EU:n sisäistä liikkuvuutta. Vuoden 2009 sinisen kortin direktiivi ei ole saavuttanut potentiaaliaan pätevien ja korkeasti koulutettujen kolmansien maiden kansalaisten houkuttelemiseksi, koska esimerkiksi maahanpääsyn olosuhteet jäivät melko rajoittaviksi. Laillisen maahanmuuttopolitiikan kehittäminen sopusoinnussa taitotarpeiden kanssa on paitsi hallituksen myös muiden sidosryhmien tehtävä. Komissio järjestää säännöllisesti vuoropuheluja ammattitaidosta sekä maahanmuutosta (European Dialogue on Skills and Migration), jotta työmarkkinaosapuolet ovat tiiviisti mukana varmistamassa, että maahanmuuttopolitiikka heijastaa paremmin EU:n työmarkkinatarpeita. Pyrkimyksenä on sitouttaa työmarkkinaosapuolet tiiviimmin paitsi maahanmuuttajien houkuttelemiseen myös integroimiseen työmarkkinoille. EU:n kilpailukykyisyyden säilyttämiseksi olisi tutkittava tapoja houkutella ja tukea innovatiivisia yrittäjiä, jotka voisivat edistää taloudellista kasvua ja auttaa luomaan työpaikkoja. Komissio pyrkii edelleen keksimään tapoja innovatiivisten yritysten, kuten startupyritysten, houkuttelemiseksi kolmansista maista. Tällainen voisi merkitä EU:n laajuisia sääntöjä maahanpääsyn ja EU: n sisäisen liikkuvuuden suhteen, mutta myös