Lukemisen opetusta linjaamaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi Merja Kauppinen

Transkriptio

1 Lukemisen opetusta linjaamaan Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi Merja Kauppinen

2 Lukeminen voi olla yhteisöllistä ja on monenlaista lukutaitoa. Se oli mielenkiintoinen ajatus, jota olen pohtinut paljon. (luokanopettaja äidink. opetuksen täydennyskoulutuksessa 6/2011) Savon Sanomien pääkirjoitus elit/kaikki-eiv%c3%a4tselvi%c3%a4/689723

3 Mitä lukutaito on? Miten sitä pitäisi opettaa? Millaiseen lukijuuteen / tekstien käyttöön kouluttaa? OPSIT NYT Pisan kertomaa peruskoulunsa päättävien lukutaidosta LUKUTAITO NYT OPSIT TULEVAISUU DESSA Miten lukemisen ops tulisi laatia, että se todella linjaisi opetusta: tukisi opetusta ja arviointia, palvelisi opettajien kouluttautumista ja ohjaisi kunta- ja koulukohtaisten opsien laatimista? LUKUTAITO TULEVAISUUDES SA Millaista lukutaitoa, ja teksteihin liittyvää osaamista opiskelussa, työssä, yhteiskunnassa tarvitaan?

4 Millaisena lukeminen näyttäytyy opseissa? lukeminen : laaja käsite, itsestäänselvyys? lukeminen tekemisenä : lukeminen osana tekstitaitoja (Kauppinen 2010) Millaisia tekstejä koulu ohjaa lukemaan? Mitä niillä tekemään? Mihin niitä käyttämään?

5 I Opetussuunnitelmissa mainitut tekstit: Millaisia tekstejä koulussa luetaan? Onko tekstivalikoima muuttunut peruskoulun aikana? Luetaanko ja eritelläänkö niitä tekstejä, joita ohjataan tuottamaan? II Mihin tekstejä käytetään? (lukemisen osaalueet) opiskelulukeminen kirjallisuudenopetus medialukutaito

6 Funktionaalinen lukutaito popseissa läsnä lähinnä ylätasolla: yleisissä kuvauksissa ja tavoitelausumissa. Erilliset sisällöt hallitsevat lukemisen opetuksen kuvauksia teksteillä toimiminen kapea-alaista, koulukeskeistä, itseriittoista. Kärjistäen: lukustrategioita opiskellaan, jotta ne opittaisiin / mainoksia eritellään, jotta tunnistettaisiin niiden vaikutuskeinot Kirjallisuudenopetuksessa esillä laajimmin lukemisen monet ulottuvuudet (vrt. Pisaan: Linnakylä 2004).

7 Opetussuunnitelmissa vallitsevat Lukeminen = ajattelutaito käsitykset lukutaidosta 1 kykyä ohjailla omaa ajattelua tekstin ja tilanteen mukaan arjen lukutilanteista ja -tehtävistä selviämistä teksteillä toimimista erilaisissa yhteisöissä yhteishengen lisäämiseksi, käytännön ongelmien ratkaisemiseksi, työn jakamiseksi, arjen sulostuttamiseksi

8 Opetussuunnitelmissa vallitsevat käsitykset lukutaidosta 2 SOSIO KULTT. SOSIO KULTT. SOSIO KULTT. SOSIO KULTT. FUNKTIO NAALINE N KOGNITII VINEN FUNKTIO NAALI NEN KOGNITII VINEN FUNKTIO NAALI NEN & SOSIO KOGNI TIIVINEN FUNKTIO NAALI NEN & SOSIO KOGNI TIIVINEN KOGNI TIIVINEN KOGNI TIIVINEN POPS70 POPS85 POPS94 POPS04

9 Miten lukutaitoa tulisi opsien mukaan kehittää? 1. Harjaannuttamalla ajattelutaitoja osataitojen (tunnistava, päättelevä, arvioiva, luova ja soveltava lukeminen) kehittäminen oppilaan kehitysiän mukaan taito kerrallaan 2. Harjoittelemalla oman ajattelun ohjailuun liittyviä toimintoja lukustrategiat, tekstirakenteiden opiskelu ja erittely 3. Harjoittelemalla monipuolisesti lukutilanteita ja -tehtäviä monenlaiset lukutavat, tekstien erittely ja tulkinta tutuista teksteistä vieraampiin

10 4. Osallistumalla monentyyppisten yhteisöjen toimintaan harjaantuminen teksteillä toimijuuteen erityisesti opiskelun, kirjallisuuden ja median ympäristöissä oppilaan aktiivisuus ja innovatiivisuus; tiimityöskentely, muiden toiminnoista oppiminen / tekstit yhteisön toiminnoissa (käyttötarkoitukset, asenteet ja vallankäyttö) Lukemisen lähestymistavasta huolimatta opseissa luotetaan harjoittelun voimaan: määrä ja toistuvuus; laaja tekstivalikoima.

11 Lukutaidon portaat POPS85:ssä Peruskoulun päättövaihe: syvä ja monipuolinen tekstin ymmärtäminen Yläaste Luova (soveltava) lukeminen Ala-aste Tulkitseva lukeminen Kriittinen (arvioiva) lukeminen Alkuopetus Dekoodaus: kirjainkoodin purkaminen ja yhdistely merkityksiksi Sanatarkka eli tunnistava lukeminen

12 Funktionaalisen lukemisen ohjelma POPS04:ssä Elinikäinen oppiminen Uusien tekstiympäristöjen valloittaminen, kyky soveltaa ja uudistaa lukutaitoa Luokat 6 9 Strategioiden ja lukutapojen soveltaminen erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin Luokat 3 5 Tekstinymmärtämisen keinot haltuun lukustrategiat ja -tavat Luokat 1 2 Mekaaninen lukeminen: alkavan lukemisen vaiheesta sujuvaan lukutaitoon

13 Miten yhteisö ohjaa yksilöä lukemaan? Millaisiin yhteisöihin kuulun? Miten yhteisö tukee lukemista? Lukevien yhteisöjen voima ja malli Mitä niissä luetaan? Millaisia tarpeita? Millaisia malleja lukemiselle? Miten lukemiseen suhtaudutaan? (Aalto & Kauppinen 2011)

14 Lukutaito 2000-luvun Suomessa Pisan tulokset, OPH:n selvitykset Millaista lukutaitoa tarvitsemme? Millaiseen lukemiseen ohjaamme? Perusopetus 2020, kansalaisen taidot lukeminen tuntijakotyöryhmän raportissa

15 Perinteinen lukuharrastus vähenee Tieto : tiedonhaku ja -hallinta Mikä haastaa lukemisen opetuksen nykypäivänä? Oppilaiden monentyyppiset tekstiympäristöt koulun ulkopuolella Lukemisen monimuotoisuus, multimodaal. tekstit Tekstien paljous ja siinä selviytyminen

16 Kieli- ja tekstitieto lukemisen harjoittelussa Luetun ymmärtämisen taidot ja niiden määrittely Lukemisen erillisyys puhumisesta ja kirjoittamisesta Lukuharrastukseen sitouttaminen, oman lukutaidon pitkäjänteinen kehittäminen Aidot tarpeet ja tilanteet lukutaidon kehittämiseksi Lukemisen opetuksen haasteita koulussa Oppikirjojen lukemiskäsityk sen laajentaminen Alkuvaiheen jälkeen lukemisen ohjaus vähäistä Lukemisen erillisyys vapaaajan lukemisesta ja lukutarpeista (Luukka ym. 2008; Kauppinen 2010; Kauppinen ym. 2008)! Mikä on lukemisessa oppiaineemme ydinaluetta ja mikä ns. harmaalla vyöhykkeellä?

17 Miten lukeminen tulisi kirjoittaa uusiin opetussuunnitelmiin? Perusopetuksen lukutaitotavoitteita (Kauppinen 2010) riittävä opiskelulukemisen taito: itsensä kehittäminen, tiedonhallintataidot, jatko-opiskelu yhteiskunnan haasteet; aktiivinen kansalaisuus, kriittinen lukeminen ja medialukutaito lukuharrastus Riittävätkö tavoitteet 2013? motivaatio, innostus, aktiivisuus, omien taitojen kehittäminen

18 Lukemisen opetuksen jatkumot Lukemisen ohjaus ja tuki (Kelpo) Uuden opsin lukutaitokuvauksen haasteita Taitokriteerit ja lukutaidon arviointi Lukeminen osana tekstitaitoja Lukemisen ympäristöjen ja tekstien nimeäminen

19 Lukeminen tiedonhankintaa ja argumentointia varten (Eurooppalainen viitekehys 2004) Miten lukija prosessoi lukemaansa? Mitä lukee? Mitä hakee? A1 Pystyy muodostamaan käsityksen yksinkertaisia tietoja sisältävien helppotajuisten tekstien sisällöstä. A2 Pystyy löytämään yksittäistä tietoa yksinkertaisista kirjallisista materiaaleista. B1 Pystyy tunnistamaan tärkeät seikat yksinkertaisista sanomalehtiartikkeleista. Pystyy löytämään keskeiset johtopäätökset teksteistä, joissa perustelut on esitetty selvästi.

20 B2 Ymmärtää artikkeleita ja raportteja (ajankohtaisuus, tietty kanta/näkökulma). Tietojen, ajatusten, mielipiteiden hankkiminen oman alan teksteistä. Ymmärtää erityisartikkeleita. C1/2 Ymmärtää yksityiskohtaisesti hyvinkin erilaisia pitkähköjä ja monipolvisia tekstejä, joita kohtaa sosiaalisessa, ammatillisessa tai koulutukseen liittyvässä elämässä. Tunnistaa hienojakoisempia yksityiskohtia (asenteet, mielipiteet).

21 Eurooppalainen viitekehys (2004) Taitotasokuvauksen etuja: jäsennelty ja osittain yksityiskohtainenkin: tukee opetusta ja oppimisen arviointia auttaa tavoitteiden asettelua tuomalla esiin kielenkäytön tarpeet Taitotasokuvauksen haasteita: äidinkielessä taidot eivät ole samalla tavalla erotettavissa toisistaan kuin vieraissa kielissä tasokuvauksista vaarana muodostua liian yleisiä ja abstrakteja / tarpeettoman yksityiskohtaisia (vrt. opsin kuvauksiin) kulttuurisidonnaisuus

22 Lukutaidon kehittämisen jatkumoita Lukija leikkijänä sankarina maailmanvalloittajana ahmijana ajattelijana etsijänä pohdiskelijana soveltajana (Appleyard 1991) (Aalto & Kauppinen 2011)

23 Tekstitaidot / lukeminen innovatiiviset tekstitaidot argumentatiiviset tekstitaidot TVTtekstitaidot oppiainekohtaiset tekstitaidot yhteisölliset tekstitaidot Tekstitaidot = teksteillä toimimista lukien, kirjoittaen, puhuen ja kieli- ja tekstitietoa hyödyntäen vuorovaikutteiset tekstitaidot (mukaillen Kiili & Mäkinen 2011)

24 Monenlaista ymmärtämistä Sanatason ymmärtäminen Käsitteiden ja niiden välisten suhteiden hahmottaminen Irrallisten asioiden poimiminen Pääasioiden löytäminen Asioiden yhdistely Kokonaisuuden hahmottaminen Tekstin rakenteen ja etenemisen hahmottaminen (esim. juoni, logiikka) Tekstilajiin liittyvä päättely Asenteiden, sävyjen ja suhtautumistapojen päättely Vuorovaikutus tekstin kanssa (omat kokemukset ja havainnot) Eläytyminen tekstin maailmaan, henkilöön.. Tekstin sisältöjen käyttäminen eri tarkoituksiin (Aalto & Kauppinen 2011)

25 Lukeminen opsissa kannanottoja ja mahdollisuuksia Se miten lukemista opetetaan ja arvioidaan, riippuu siitä, millaisena lukutaito nähdään. Opsiin kirjatuilla käsityksillä lukutaidosta ja sen opettamisesta on väliä. Ei paluuta hierarkkisiin osataitoihin. 1. Lukemisen perustaidot esiin. 2. (Oppilaiden) monet tekstit ja tekstimaisemat opetuskäyttöön. 3. Verkottuminen erilaisten lukijayhteisöjen kanssa.

26 4. Tekstitaitokuvaukset kaikkiin oppiaineisiin. 5. Kieli- ja tekstitieto järjestelmällisemmin ja jäsentyneemmin lukemiseen mukaan (merkitys- ja funktiolähtöinen näkökulma [Korhonen & Alho 2006]). 6. Monenlaiseen tekstinymmärtämiseen harjaantuminen tutkivien työtapojen ja ongelmanratkaisun / ryhmän tuen avulla (oppiainerajojen ylitys). 7. Oman lukijuuden hahmottaminen ja sen kehittäminen.

27 Millainen ops? Ei vain ohjaileva vaan selittävä ja perusteleva opetuksen kehittämisen väline mahdollisuus täydennyskouluttautua. Opsin osien yhteensopivuus, mm. yleiset ja ainekohtaiset osuudet keskustelemaan paremmin keskenään.

28 Lähteet Aalto, E. & Kauppinen, M Luokanopettajien Hermotäydennyskoulutuksen materiaalit Appleyard, J. A Becoming a reader. The experience of fiction from childhood to adulthood. Cambridge university press. Kauppinen, M Lukemisen linjaukset. Jyväskylä studies in humanities 141. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kauppinen, M., Saario, J., Huhta, A., Keränen, A. Luukka, M.-R., Pöyhönen, S. Taalas, P. & Tarnanen, M Kielten oppikirjat tekstimaailmaan ja -toimintaan sosiaalistajina. Teoksessa M. Garanti, I. Helin & H. Yli-Jokipii (toim.) Kieli ja globalisaatio. AFinLAn vuosikirja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 66. Jyväskylä, Kiili, C. & Mäkinen, M (painossa). Akateemiset tekstitaidot ja niiden ohjaaminen yliopistossa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd & V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere: Tampere University Press.

29 Korhonen, R. & Alho, I Kielioppia kieliopin vuoksi. Teoksessa M. Harmanen & M. Siiroinen (toim.) Kielioppi koulussa. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, Linnakylä, P Miten hyvin suomalaisnuoret lukevat erilaisia tekstejä? Teoksessa P. Linnakylä, S. Sulkunen & I. Arffman (toim.) Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. Pisa Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen, M. & Keränen, A Maailma muuttuu mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus.