OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI
|
|
- Anton Pasi Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VARHAISKASVATUKSEN TURVALLINEN JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Janniina Vlasov, KM, Lto, väitöskirjatutkija Seinäjoki / AVI koulutus
2 Luennon kulku Klo Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri Yhteisöllisyyden merkitys ja sen rakentuminen lapsiryhmässä Osallisuuden kulttuurin kehittäminen lisää yhteisöllisyyttä Toimintakulttuurin kehittäminen reflektiivisellä työotteella Pedagoginen dokumentointi kehittämisen ja osallisuuden edistämisen välineenä
3 Toimintakulttuurista Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Rakentuu varhaiskasvatussuunnitelmista, toimintaympäristöstä sekä yksikössä rakentuneista ja omaksutuista toimintatavoista Tiedostettua ja tiedostamatonta ei voida suoraan havaita, mutta ilmenee arkisissa käytännöissä ja yhteisessä toiminnassa Pohjautuu yhdessä neuvoteltuihin arvoihin ja sääntöihin (viralliset & epäviralliset) Se on suhteellisen pysyvä ja vaikeasti muutettavissa (vrt. Hjelt 2017 sosiaaliset normit ) Toimintakulttuuri muodostuu aina ja siksi sitä tulee johtaa Toimintakulttuuri on johtamisen tulos (VASU 2017; Brotherus 2004; organisaationkulttuurista Harisalo 2008)
4 VASU (s. 28)
5 Ryhmän muodostuminen vai muodostaminen? Lapsiryhmä = lasten yhteisö? Lapsiryhmä on aina aikuisen muodostama Ei kuitenkaan automaattisesti valmis ja toimiva kokonaisuus Ryhmä / yhteisö on dynaaminen ja kompleksinen kokonaisuus Lapsiryhmän / yhteisön liimaa yhteen positiivinen tunneside, meidän ryhmä on yhteisen toiminnan kautta syntynyt, johon lapset tuntevat kuuluvansa (Koivula 2013)
6 VASU 2017 (s. 29)
7 Mitä tarkoittaa yhteisöllisyys? Ja mitä se merkitsee lapsiryhmälle? Miten yhteisöllisyys tarkoittaa turvallisen toimintakulttuurin näkökulmasta?
8 Yhteisöllisyyden rakentuminen lasten kokemana (Koivula 2010) Lasten kokemus yhteisön jäsenyydestä kehittyi vähitellen ja melko hitaasti Yhteisöllisyys oli asteittain laajenevaa: lähiystävät ydinryhmä / pienryhmä koko ryhmä Kasvattajan rooli toiminnan organisoijana / yhteisön rakentajana merkittävä! Yhteisöllisen tunteen saavuttamisen 3 keskeisintä seikkaa: Perustana kokemus osallisuudesta ja ystävyyssuhteiden muodostuminen Lapset saavuttivat yhteisön jäsenyyden toimintaan osallistumisen kautta Lasten tuottama me -puhe toimi yhteisöllisyyden vahvistajana
9 Lasten tapa rakentaa ja kannatella yhteisöllisyyttä? Leikki, pelaaminen Hulluttelu, yhteinen ja jaettu huumori Vapaa vaeltelu ja kuljeskelu hetket jutustelulle (Hännikäinen 2006; Viitala 2014; Lindgren 2016 gradu)
10 Mikä estää yhteisöllisyyden rakentumista? (Koivula 2010) - Huono ilmapiiri ja negatiivisesti värittynyt vuorovaikutus - Konfliktit - Lasten keskinäinen kilpailu (havaittu erityisesti poikien keskuudessa) - Sosiaalisten taitojen keskeneräisyys - Kasvattajan autoritäärinen ote
11 Yhteisöllisyyden rakentumisen vaiheet lapsiryhmässä: (Koivulan 2010 mukaan) Etsintävaihe (elo-syyskuu) Ilmenemisvaihe (loka-joulukuu) Aito yhteisöllisyys (tammi-kesäkuu) Kasvattajan tuki ja pedagogiset ratkaisut
12 Miten yhteisöllisyyttä tuetaan varhaiskasvatuksessa? Yhteisöllisyyden kehittyminen vaatii aikaa sen kehittymistä tulee tukea koko toimintavuoden ajan Yhteisöllisyydestä tulisi keskustella lasten kanssa (mitä on ystävyys, miten kaveria kohdellaan) Myös aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus tulisi nostaa esiin! Positiivinen, kannustava ja lämmin ilmapiiri ovat edellytys yhteisöllisyydelle miten se luodaan? Koivula 2010
13 Lapsiryhmän vaiheittainen rakentuminen Keitä me ollaan? ryhmän muotoutuminen (forming) Ketkä kuuluu meidän porukkaan? kuohunta (storming) Meidän yhteinen leikkihän alkaa sujua vakiintuminen / normiutuminen (norming) Jes! Tämä on meidän ryhmä! toimintavaihe (performing) Jäähyväiset Lopetusvaihe (adjouring) (Tuckman, B. 1965; 1977)
14 Ryhmä kehittyy vuorovaikutuksessa Kun aikuiset ja lapset kohtaavat Lasten keskinäisissä leikeissä Kasvattajien ja vanhempien välisissä kohtaamisissa Aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus kiinnittyy vahvasti ohjattuun toimintaan ja ristiriitatilanteisiin (Roos, 2015).
15 Yhteisöllisyyden rakentuminen vie aikaa Päiväkodin aika- ja tilaorganisoinnit rajoittavat, jopa estävät lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja siten yhteisöllisyyden muodostumista (Eerola-Pennanen 2013)
16 Kiireisen arjen oivallus: Nojatuolipedagogiikka! (Nätynki 2016) Aikuiselle lupa rauhoittua ja istua alas Lapselle kutsu tulla syliin ja lähelle Mihin vaikutti? Lasten levottomuus väheni ja leikki syveni Ratkaisu konfliktitilanteiden selvittämiseen Kasvattajan itsetutkiskelun ja itsearvioinnin lisääntyminen
17 Yhteisöllisyyteen liittyy vahvasti tunne kuulumisesta, tunne osallisuudesta.
18 Mitä on osallisuus? Osallisuudessa on kyse kuulumisesta ja yhdessä tekemisestä, jossa (lapsilla) on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja tehdä itseään koskevia valintoja. On kyse vuorovaikutuksesta, keskustelusta, kuulemisesta ja kuulluksi tulemisesta, toisten huomioimisesta, sitoutumisesta, valintojen tekemisestä ja valintojen seurausten kantamisesta. (Kataja 2014, 67)
19 Osallisuus demokraattisena kasvatuksena Yhteiskunnan jäsenyyteen kasvaminen sellaisten tietojen ja taitojen harjoittelun, jotka vahvistavat lasten aktiivista toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa (vrt. sosialisaatio) Lapsi ei voi valita osallisuutta, ellei aikuinen tarjoa hänelle siihen mahdollisuutta. (Leinonen 2014) Kasvattajan tehtävä tukea lasta tuntemaan omat oikeutensa ja käyttämään niitä Demokraattisia toimintatapoja: oman vuoron odottamista, lelujen jakamista, toisen kuuntelemista, neuvottelutaitojen kehittämistä, valintojen tekoa ja vastuun kantoa
20 Osallisuuden pedagogiikan tavoitteena on kasvattaa aktiivisia, ajattelevia, itseensä luottavia, itsensä näköisiä, toiset huomioon ottavia lapsia. (Kataja, E Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa, s. 77)
21 Toimintakulttuurin kehittäminen osallisuutta ja siten ryhmän yhteisöllisyyttä edistävään suuntaan on jatkuva ja dynaaminen prosessi, jossa lapset ja aikuiset yhteisessä vuorovaikutuksessa jakavat valtaa ja vastuuta, tulkitsevat ja siten uudistavat pedagogista toimintakulttuuria. (Kangas 2016)
22 Reflektiivisellä työotteella toimintakulttuurin muutokseen
23 VASU edellyttää pedagogisen toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä Tähtäimessä ensisijaisesti lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen Kaikelle toiminnalle tulee löytyä pedagogiset perustelut Tavoitteellista ja suunnitelmallista ITSEarviointia Arvioinnin kohteena mm. aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus ryhmässä vallitseva ilmapiiri pedagogiset työtavat toiminnan sisältö oppimisympäristöt
24 Muuttuva KÄSITYS kasvatuksesta, oppimisesta ja pedagogiikasta Yhteiskunnan ja kulttuurin muutosten mukana myös käsitys pedagogiikasta muuttuu Eri ammattilaissukupolvien tulkinnat kasvatuksesta, lapsuudesta sekä lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta (Karila 2013) On tärkeää osata sanallistaa omia käsityksiään ja -näkemyksiään perustelut omalle tavalle toimia/kasvattaa
25 Reflektiivinen työote arvioinnin ja kehittämisen lähtökohtana Tarkoittaa oman ammatillisen toiminnan tarkastelua eri näkökulmista sekä toiminnan kehittämistä tarkastelun pohjalta Pyrkimyksenä ymmärtää syvemmin itseä ja muita sekä oman työn lähtökohtia Kyky irtautua aiemmista toimintatavoista ja tarkastella kriittisesti omia uskomuksia ja käytäntöjä käyttöteoria ja julkiteoria? Reflektiivinen työote on dynaaminen ja prosessimainen (ks. Esim. Ojala 2009; Tiuraniemi 2002)
26 Miksi reflektiivisyys on erityisen tärkeää kasvattajan työssä? Työn fokuksessa ei-materiaaliset elementit (lapsen kasvaminen ja kehittyminen, pedagogiset prosessit) vaatii abstraktia ajattelua, pedagogista tietoisuutta Suurin osa työstä tapahtuu Oman pään sisällä sekä läheisessä vuorovaikutuksessa lasten, kollegoiden ja vanhempien kanssa ammatillinen vuorovaikutus Ryhmän / yksikön tiedostamattoman toimintakulttuurin esiin kaivamista vaatii dialogisuutta; yhteisen jaetun ymmärryksen rakentamista (Venninen 2009; Tiuraniemi 2002)
27 Reflektiivisen eli tutkivan työotteen tunnuspiirteitä Rutiineista luopumista ja uusien ratkaisumallien etsimistä Auktoriteettikeskeisyydestä toimijakeskeisyyteen siirtymistä Tähtäimessä oman ammatillisen toiminnan tietoinen arviointi ja kehittäminen Motivaatio toimintatapojen muuttamiselle lähtee itsestä, mutta vaatii kanssakulkijoita eli kriittisiä ystäviä Keskeistä on pedagoginen dokumentointi (Ojanen 2009; Tiuraniemi 2002)
28 Kehittymisen positiivinen kehä Kasvattajien kasvatuskäytäntöjen ja toimintatapojen muutos vaikuttaa toimintakulttuurin muutokseen, ja toimintakulttuurin muutos edistää kasvattajien kehittymistä. (Koivisto 2007)
29 Vertaileva kehittämisote Tavoitteena tulla tietoisiksi omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista, kun omaa toimintakulttuuria peilataan suhteessa johonkin toiseen Etäisyyden otto omaan toimintaan Heijastava peili auditoinnista reflektoinnin korostamiseen Hyvä-parempi-paras -asetelmasta omien vahvuuksien tunnistamiseen ja arvostamiseen kehittämiskohteiden määrittely tätä kautta Olemassa olevien käytänteiden kyseenalaistaminen ja kehittäminen Edellyttää arvokeskustelua
30 Reflektion tueksi tarvitaan jotain kättä pidempää kuin Esimerkkinä laadunarviointikyselyt vanhemmille ja henkilöstölle Tulosten kollektiivinen reflektointi ja keskustelu ryhmissä Jaettu asiantuntijuus; perustelut Pedagoginen pohdinta: Miten ryhmän / yksikön toiminta on vaikuttanut arviointien suuntaan? missä kehitettävää? Keskitytään vahvuuksiin ja tunnistetaan voimavarat (kehittämistyön tukipilarit)
31 Pedagoginen dokumentointi toimintakulttuurin näkyväksi tekemisen välineenä? osallisuuden edistäjänä? yhteisöllisyyden lisääjänä?
32 Mitä on pedagoginen dokumentointi? Eroaa perinteisestä kehityksen systemaattisesta havainnoinnista On näkyväksi tekemisen prosessi Se on sosiaalinen konstruktio sisältää aina kasvattajien ja lasten tekemiä valintoja sekä tulkintaa Jaettu prosessi: kasvattajat lapsi vanhemmat Keino ammentaa ideoita kasvatustyöhön lasten toiminnasta ja ajattelusta
33 VASU (s. 37) määrittelee
34 Miksi sitä tarvitaan? Lapsen ja lapsuuden havainnointia, tallentamista, reflektoimista ja välittämistä Lasten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen Dokumentoinnin avulla lapsi / pedagogiikka tehdään konkreettiseksi ja näkyväksi mutu tiedosta faktojen dokumentointiin Kääntää huomion diagnoosista dialogiin Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi on kasvattajan työn keskeisintä ydintä tutkimusta arjen keskellä Dialogisen dokumentoinnin avulla myös pienimpien lasten mahdollisuudet kommunikoida, ylläpitää ihmissuhteita ja osallistua kasvatuskulttuurin rakentamiseen toteutuvat Ojala 2009; Venninen 2009; Keskinen & Lounassalo 2011
35 Pedagoginen dokumentointi on dialogia Pedagogisen dokumentoinnin avulla lasten elämyksiä ja oivalluksia saadaan VOIMISTETTUA lapselle itselleen, vertaisryhmälle, kasvattajille Yhteisen keskustelun, uudelleen tulkinnan ja prosessoinnin kautta dokumentoitua tietoa voidaan JALOSTAA Kun lapsi aikuisen tukemana jakaa ajatuksiaan toisille, hänen sisäinen kuulemisensa kehittyy ja rikastuu empowerment Keskinen & Lounassalo 2011, s. 200
36 KIITOS!
VARHAISKASVATUKSEN TURVALLINEN JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI. Janniina Vlasov, KM, Lto, väitöskirjatutkija
VARHAISKASVATUKSEN TURVALLINEN JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Janniina Vlasov, KM, Lto, väitöskirjatutkija 22.9.2017 Luennon kulku Klo. 12.30-14 Varhaiskasvatuksen turvallinen toimintakulttuuri
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotPedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä
Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä Johtajuusfoorumi 2017 Lappeenranta LTO, KM, väitöstutkija Kati Rintakorpi kati.rintakorpi@koulutuspalveluillusia.fi www.koulutuspalveluillusia.fi
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Laajasuo-Tonttula Yksikkömme toimintasuunnitelma perustuu Valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2016), Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta
Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Elina Kataja ja Opetushallitus Projektityöskentely eheytettynä
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen. laadunarvioinnin. perusteet ja suositukset. Laura Repo, arviointineuvos, Karvi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi
Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin perusteet ja suositukset Laura Repo, arviointineuvos, Karvi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Luennon sisältö 1. Laadun arvioinnin tausta ja tavoitteet 2.
LisätiedotJohdanto pedagogiseen dokumentointiin - Videoluento 1. Kirsi Tarkka Opetushallitus
Johdanto pedagogiseen dokumentointiin - Videoluento 1 Kirsi Tarkka Opetushallitus Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA II Miten
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kolkka-Taneli
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kolkka-Taneli 2017-2018 TERVETULOA VY KOLKKA-TANELIIN! Päiväkodit Kolkka ja Taneli ovat toimineet yhdessä varhaiskasvatusyksikkönä 1.8.2017 alkaen. Kolkassa
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotLAPSEN KUULEMINEN JA OSALLISUUS PEDAGOGIIKAN PERUSTANA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA
LAPSEN KUULEMINEN JA OSALLISUUS PEDAGOGIIKAN PERUSTANA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 17.3.2016, Tampere/Tredu https://www.youtube.com/watch?v=ufhwltirmzw&feature=player_detailpage
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaarelan perhepäivähoito
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaarelan perhepäivähoito 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön
LisätiedotVASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.
VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotLapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutussuhde
Sosiaaliset taidot VASU 2016 Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisen identiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset toisiin
LisätiedotOSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö
OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö MITÄ ON OSALLISUUS? VIITEKEHYS, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia ja lähestymistapoja.
LisätiedotToimintasuunnitelma Vy Rööperi-Wilhola
Toimintasuunnitelma 2018-2019 Vy Rööperi-Wilhola Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotVASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA
VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotKeinumetafora osallisuudesta
Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotEliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut
Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotPitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meillä lasta kannustetaan leikkiin. Tiedostamme leikin tärkeän merkityksen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Aikuiset ja lapset
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna 2017-2018 Sisältö Toimintakausi 2017-2018 3 Toimintakulttuuri 4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen
LisätiedotVarhaiskasvatusyksikkö Lehdokki-Ratamon Toimintasuunnitelma Toimintakausi
Varhaiskasvatusyksikkö Lehdokki-Ratamon Toimintasuunnitelma Toimintakausi 2017-2018 Uusi toimintakausi uusi VASU Keväällä 2017 valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunni telman perusteisiin tutustuttiin yksikön
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 1/5, osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana
Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 1/5, osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana Elina Kataja ja Opetushallitus Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotOSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa
OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella
LisätiedotVarhaiskasvatuksen laadun arviointi. Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi
Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi 21.11.2018 Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi Mitä arvioinnin kentällä tällä hetkellä on meneillään? Karvin
LisätiedotRyhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine
Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi 2018-2019 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
LisätiedotTasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys. Kati Costiander Erityisasiantuntija
Tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kati Costiander Erityisasiantuntija Tasa-arvon silmälasit Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua,
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaskisavu-Pentinkulma 31.10.2017 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön
LisätiedotHyvinvointipäiväkoti - toimintamalli
Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli kokemuksellista hyvinvointitietoa arvioiva malli - mukana lapset, henkilöstö ja huoltajat Tuula Herranen 2018 alueellinen suunnittelija Hyvinvointipäiväkoti toimintamallin
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotTyökalupakista apua arkeen
Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018 Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotAmmatillinen osallisuus
Ammatillinen osallisuus Tampereen kaupunkiseudun kasvatusalalla Tiina Soini KT, dosentti, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto, Aretai Oy 21.3.2019 Arvioinnin tausta Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat
LisätiedotVarhaiskasvatus
Varhaiskasvatus 2017-2018 Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto blogs.helsinki.fi/reunamo 30.5.2018 1 A. Päiväkodin toiminta 26,7 % 22,4 % 19,6 % 13,3 % 12,7 % 5,4 % VAPAA LEIKKI SISÄLLÄ ULKOTOIMINTA RUOKAILU
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2017
Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaisla-Kaleva
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaisla-Kaleva Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa.
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotOSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta
OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta 21.11.2018 2 MITÄ ON OSALLISUUS? viitekehys, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Pph Itäkeskus-Marjaniemi-Myllypuro Toimintakausi syksy 2017-kevät 2018 https://www.instagram.com/perhepaivahoito_myllikka_itis/ Perhepäivähoito osallisuutta
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotHyvinvoiva kasvuyhteisö varhaiskasvatuksessa. KT, Lto yliopistolehtori Taina Kyrönlampí
Hyvinvoiva kasvuyhteisö varhaiskasvatuksessa KT, Lto yliopistolehtori Taina Kyrönlampí taina.kyronlampi@oulu.fi Lapsi hyvinvoinnin subjektina varhaiskasvatuksessa Having, loving, being (Allardt 1976) Lapsen
LisätiedotVarhaiskasvatusyksikkö perhepäivähoito Jakomäki-Puistola-Suutarila toimintasuunnitelma. Toimintakausi
Varhaiskasvatusyksikkö perhepäivähoito Jakomäki-Puistola-Suutarila toimintasuunnitelma Toimintakausi 2018-19 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotTampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotTaskilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Taskilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Yhdessä keskustellen luomme avoimen ja vuorovaikutuksellisen ilmapiirin lasten, vanhempien ja työntekijöiden välille. Toimintakulttuurimme
LisätiedotVarhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto
Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Tavoitteet Tärkeimpiä arvoja meillä ovat välittäminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Toimintaamme
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotKangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1
PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset
LisätiedotMaikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma
Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Mitä toimintakulttuuri tarkoittaa meillä? Hyväksymme erilaisuuden ja kohtaamme toisemme tasa-arvoisesti. Arjessa ja toiminnassa korostuu
Lisätiedot