VARHAISKASVATUKSEN TURVALLINEN JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI. Janniina Vlasov, KM, Lto, väitöskirjatutkija

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUKSEN TURVALLINEN JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Janniina Vlasov, KM, Lto, väitöskirjatutkija

2 Luennon kulku Klo Varhaiskasvatuksen turvallinen toimintakulttuuri Yhteisöllisyyden merkitys ja sen rakentuminen lapsiryhmässä Vuorovaikutus ja myötätunto Osallisuuden kulttuurin kehittäminen lisää yhteisöllisyyttä Pedagoginen dokumentointi kehittämisen ja osallisuuden edistämisen välineenä

3 Uusi vasu uusi aika -- mitäs sitten?

4 Muuttuva käsitys kasvatuksesta, oppimisesta ja pedagogiikasta Jotta voi ymmärtää nykyistä ajattelua, pitää tietää mikä tähän ajatteluun on johdattanut Eri ammattilaissukupolvien tulkinnat kasvatuksesta, lapsuudesta sekä lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta (Karila 2013) On tärkeää osata sanallistaa omia käsityksiään ja -näkemyksiään è perustelut omalle tavalle toimia/kasvattaa Yhteiskunnan ja kulttuurin muutosten mukana myös käsitys pedagogiikasta muuttuu

5 Kasvatusnäkemykseen vaikuttavat tekijät (Lipponen / TaY täydennyskoulutuksen luento ) Kehityspsykologinen näkökulma (ikä- ja kehitysvaiheet määrittävät) Lapsuuden sosiologinen näkökulma (lapset sosiaalisina toimijoina; rakennettu lapsuus) Sosiokulttuurinen näkökulma (Kontekstuaalinen lapsuus; erilaiset lapsuudet ; monikulttuurisuus) Oikeudellinen näkökulma (Yk:n lasten oikeuksien julistus; lain määrittämät oikeudet)

6 Aloitetaan toimintakulttuurin määrittelystä (ks. VASU 2016; Brotherus 2005; organisaationkulttuurista Harisalo 2008) Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Rakentuu varhaiskasvatussuunnitelmista, toimintaympäristöstä sekä yksikössä rakentuneista ja omaksutuista toimintatavoista Tiedostettua ja tiedostamatonta è ei voida suoraan havaita, mutta ilmenee arkisissa käytännöissä ja yhteisessä toiminnassa Pohjautuu yhdessä neuvoteltuihin arvoihin ja sääntöihin (viralliset & epäviralliset) Se on suhteellisen pysyvä ja vaikeasti muutettavissa (vrt. Hjelt 2017 sosiaaliset normit ) Toimintakulttuuri muodostuu aina ja siksi sitä tulee johtaa è johtamisen tulos

7 Mitä vasu kertoo? (s. 28)

8 Pedagogiikka ja toimintakulttuuri syntyy ja kehittyy osana laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstia

9 Mutta millainen on turvallinen toimintakulttuuri? Keskustele parin kanssa!

10 Turvallinen ja yhdenvertainen oppimisympäristö Arvokeskustelu Emotionaalisesti turvallinen Luottamukseen perustuva Kunnioittava Arvostava Huumorintajuinen Toisista huolehtiva Tasa-arvoinen Vastavuoroinen Toiveikas Ystävällinen Tulevaisuuteen uskova Jaettua oppimisen iloa Jaettua emotionaalista yhteyttä Turvallisesti kriittinen Avoin Kriittisyyden salliva Keskusteleva Iloinen Lähde: Eerola-Pennanen & Turja 2017

11 Mitä sanoo vasu? (s.31)

12 vasu jatkaa edelleen määrittelyä (s. 32)

13 Turvallisen toimintakulttuurin konkretisointi Liperin vasussa

14

15 Mitä tarkoittaa yhteisöllisyys? Ja mitä se merkitsee lapsiryhmälle? Mitä yhteisöllisyys tarkoittaa turvallisen toimintakulttuurin näkökulmasta?

16 Vasu (s. 29) laajentaa käsitystä

17 Lasten yhteisön / ryhmän muodostuminen vai muodostaminen? Lapsiryhmä = lasten yhteisö? Lapsiryhmä on aina aikuisen muodostama Ei kuitenkaan automaattisesti valmis ja toimiva kokonaisuus Ryhmä / yhteisö on dynaaminen ja kompleksinen kokonaisuus Lapsiryhmän / yhteisön liimaa yhteen positiivinen tunneside, meidän ryhmä on yhteisen toiminnan kautta syntynyt, johon lapset tuntevat kuuluvansa (Koivula 2013)

18 Yhteisöllisyys syntyy yhteenkuuluvuuden tunteesta Yhteisöllisyys (Sense of community) ja ryhmiin kuuluminen (sense of belongingness) Yhteisöllisyyden ytimessä yhteisönsä jäsenten keskinäinen tunne yhteenkuuluvuudesta ja tärkeästä merkityksestä toinen toisilleen (Koivula & Eerola- Pennanen 2017) Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen optimaalisesti mahdollistavien puitteiden luominen on yksi varhaiskasvatuksen olennaisimmista tavoitteista (Alasuutari & Karila 2014). Tärkeä yhteenkuuluvuuden ilmentymä on ystävän tai parhaan kaverin nimeäminen (Roos 2015).

19 Yhteisöllisyyden rakentuminen lasten kokemana (Koivula 2010; Koivula & Eerola-Pennanen 2017) Lasten kokemus yhteisön jäsenyydestä kehittyi vähitellen ja melko hitaasti Yhteisöllisyys oli asteittain laajenevaa: lähiystävät è ydinryhmä / pienryhmä è koko ryhmä Kasvattajan rooli toiminnan organisoijana / yhteisön rakentajana merkittävä! Yhteisöllisen tunteen saavuttamisen 3 keskeisintä seikkaa: Perustana kokemus osallisuudesta ja ystävyyssuhteiden muodostuminen Lapset saavuttivat yhteisön jäsenyyden toimintaan osallistumisen kautta Lasten tuottama me -puhe toimi yhteisöllisyyden vahvistajana

20 Lasten tapa rakentaa ja kannatella yhteisöllisyyttä? Leikki, pelaaminen Hulluttelu, yhteinen ja jaettu huumori Fyysinen läheisyys edistää Vapaa vaeltelu ja kuljeskelu hetket jutustelulle Samankaltaisuuksien löytäminen (Hännikäinen 2006; Viitala 2014; Lindgren 2016 gradu)

21 Mikä estää yhteisöllisyyden rakentumista? (Koivula 2010) Huono ilmapiiri ja negatiivisesti värittynyt vuorovaikutus Konfliktit Lasten keskinäinen kilpailu (havaittu erityisesti poikien keskuudessa) Sosiaalisten taitojen keskeneräisyys Kasvattajan autoritäärinen ote

22 Yhteisöllisyyden rakentumisen vaiheet lapsiryhmässä: (Koivulan 2010 mukaan) Etsintävaihe (elo-syyskuu) Ilmenemisvaihe (loka-joulukuu) Aito yhteisöllisyys (tammi-kesäkuu) Kasvattajan tuki ja pedagogiset ratkaisut

23 Miten yhteisöllisyyttä tuetaan varhaiskasvatuksessa? Yhteisöllisyyden kehittyminen vaatii aikaa è sen kehittymistä tulee tukea koko toimintavuoden ajan Yhteisöllisyydestä tulisi keskustella lasten kanssa (mitä on ystävyys, miten kaveria kohdellaan) Myös aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus tulisi nostaa esiin! Positiivinen, kannustava ja lämmin ilmapiiri ovat edellytys yhteisöllisyydelle è miten se luodaan? Yhteisöllisyyden ja vertaissuhteiden merkitys lasten oppimiselle? Koivula 2010

24 Lapsiryhmän vaiheittainen rakentuminen Keitä me ollaan? è ryhmän muotoutuminen (forming) Ketkä kuuluu meidän porukkaan? è kuohunta (storming) Meidän yhteinen leikkihän alkaa sujua è vakiintuminen / normiutuminen (norming) Jes! Tämä on meidän ryhmä! è toimintavaihe (performing) Jäähyväiset è Lopetusvaihe (adjouring) (Tuckman, B. 1965; 1977)

25 Me ei leikitä sun kaa! Entä jos joku ei mahdu porukkaan? Lapsiryhmän muodostuminen on monimutkainen sosiaalinen prosessi Kuinka lapset neuvottelevat asemastaan lapsiryhmässä? Mitä kielteisiä puolia neuvottelun vallankäyttöön liittyy? è manipulointia, suostuttelua, alistamista ja uhkailua (Lehtinen 2000) Ennen huomio kohdistui yksilöön, nyt vahvemmin ryhmän sosiaalisiin suhteisiin è mitä ryhmä sallii ja miten ryhmässä on mahdollista toimia? Lapset tarvitsevat kaikkien eniten kasvattajan apua juuri sosiaalisissa suhteissa toimimisessa, leikkien selvittelyissä! (Vuorisalo & Eerola-Pennanen 2017) Lapset, jotka ovat vertaisryhmän hyljeksimiä ovat usein aggressiivisempia; vastaavasti aggressiivisuus lisääntyy, kun hyljeksintä jatkuu. (Salmivalli 2008; Ahonen 2017)

26 Yhteisö siis kehittyy vuorovaikutuksessa Kun aikuiset ja lapset kohtaavat Lasten keskinäisissä leikeissä Kasvattajien ja vanhempien välisissä kohtaamisissa Aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus kiinnittyy vahvasti ohjattuun toimintaan ja ristiriitatilanteisiin (Roos, 2015).

27 Vuorovaikutuksen merkitys Vuorovaikutustaitojen tukeminen on erittäin tärkeää è Lasten taidot vasta kehittymässä è Kasvattajan tuki: Erityisesti sosiaalis-emotionaalista tukea tarvitsevat lapset tarvitsevat muita useammin kasvattajan apua vuorovaikutuksensa kehittymisessä, mutta kaikki lapset hyötyvät vuorovaikutukseen panostamisesta. Lapsi pääsee osalliseksi erilaisiin yhteisöihin vain vuorovaikutuksen avulla. (Ahonen 2017)

28 Millainen vuorovaikutus sinun ryhmässäsi korostuu? Roos & Vlasov 2015

29 Yhteisöllisyys ei synny itsestään

30 Pohdi parin kanssa pedagogisia keinoja lisätä yhteisöllisyyttä

31 Myötätunto ja sen yhteys toimivaan yhteisöön ja turvalliseen toimintakulttuuriin? Prososiaalinen käyttäytyminen tarkoittaa ihmisten välistä positiivista vuorovaikutusta. Siihen liittyvät auttamishalu, empaattisuus ja ystävällisyys è ilmentyy myötätuntona Myötätunnon tarkoitus on hoivata, välittää, ohjata, opettaa, rauhoittaa, suojella, antaa kokemuksia hyväksynnästä, arvostuksesta, osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta. Myötätunto voidaan nähdä jokaisen demokraattisen yhteisön perustavanlaatuisena asenteena ja tapana toimia. Ilman myötätuntoa meidän on lähes mahdoton kokea tarvetta auttaa toista ihmistä, silloin kun hän apua tarvitsee. Täten myötätunto on myös olennainen osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. (Nussbaum 2014.) è lainattu: Roos, Nurhonen & Viitanen (tulossa), Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa 2. è KS. MYÖS Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa (CoCuCo) - tutkimushanke

32 Huomio myötätuntotekoihin! Myötätunto on siis enemmän kuin empatia Se on mm. auttamista, jakamista ja lohduttamista sekä mukaan pyytämistä. Esimerkiksi: Lapsi, joka kokee myötätuntoa huomaa toisen lapsen olevan alakuloinen, niin hän tuntee empatiaa ja koittaa helpottaa toisen lapsen oloa. è ks. Roos, Nurhonen & Viitanen (tulossa) Jo alle kolmevuotiaat kykenevät myötätuntotekoihin ja ne ilmenevät esim. halaamisena, silittämisenä ja fyysisenä auttamisena (ks. Korte 2016 pro Gradu) Aikuisjohtoiset tilanteet eivät mahdollista lasten välistä myötätuntoa tai se ei kyseisissä tilanteissa tule huomioiduksi. (Nurhonen pro Gradu, tulossa; Roos, Nurhonen & Viitanen, tulossa) Tutkimuksen mukaan aikuiset eivät usein huomio lasten myötätuntotekoja päiväkodissa Lipponen, Rajala ja Hilppö (tulossa). Myötätuntoteot lisäävät lasten välistä osallisuutta ja voivat näin ehkäistä kiusaamista Esimerkiksi: Kun yksittäinen lapsi tulee huomatuksi ja häntä kuullaan, kokee hän olevansa osa vertaisryhmää. Yksinkertaisesti sanottuna lapselle tulee tunne siitä, että hän on muille lapsille tärkeä. Tämän tunteen merkityksellisyyttä lapsen hyvinvoinnille ei voi korostaa liikaa. (ks. Roos, Nurhonen & Viitanen, tulossa)

33 Kahvitauko porina Pohtikaa kulunutta toimintakauden alkua ja ryhmänne yhteisöllisyyden rakentumista - Jos työskentelet ryhmässä, missä yhteisöllisyyden ilmenemisvaiheessa ryhmänne menossa? Mikä on roolisi kasvattajana tässä prosessissa? - Jos olet esimiestehtävistä tai johdat pedagogiikkaa muutoin, millainen on roolisi yhteisöllisyyden vahvistajana yksikössäsi / alueellasi / kunnassasi?

34 Kahvitauko

35 Miten yhteisöllisyyttä ja kaikille turvallista toimintakulttuuria on teillä rakennettu?

36 Yhteisöllisyyden rakentuminen vie aikaa è Päiväkodin aika- ja tilaorganisoinnit rajoittavat, jopa estävät lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja siten yhteisöllisyyden muodostumista (Eerola-Pennanen 2013) è Lapset eivät kyseenalaista päiväkodin rakenteita, vaan tyytyvät kohtaloonsa (Roos 2015)

37 Millainen toiminta ja toiminnan suunnittelu tukevat yhteisöllisyyden rakentumista?

38 Kiireisen arjen oivallus: Nojatuolipedagogiikka! (Nätynki 2016) Aikuiselle lupa rauhoittua ja istua alas Lapselle kutsu tulla syliin ja lähelle Mihin vaikutti? Lasten levottomuus väheni ja leikki syveni Ratkaisu konfliktitilanteiden selvittämiseen Kasvattajan itsetutkiskelun ja itsearvioinnin lisääntyminen

39 Yhteisöllisyyteen liittyy vahvasti tunne kuulumisesta, tunne osallisuudesta.

40 Mitä on osallisuus? Osallisuudessa on kyse kuulumisesta ja yhdessä tekemisestä, jossa (lapsilla) on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja tehdä itseään koskevia valintoja. On kyse vuorovaikutuksesta, keskustelusta, kuulemisesta ja kuulluksi tulemisesta, toisten huomioimisesta, sitoutumisesta, valintojen tekemisestä ja valintojen seurausten kantamisesta. (Kataja 2014, 67)

41 Osallisuus demokraattisena kasvatuksena üyhteiskunnan jäsenyyteen kasvaminen è sellaisten tietojen ja taitojen harjoittelun, jotka vahvistavat lasten aktiivista toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa (vrt. sosialisaatio) Lapsi ei voi valita osallisuutta, ellei aikuinen tarjoa hänelle siihen mahdollisuutta. (Leinonen 2014) ükasvattajan tehtävä tukea lasta tuntemaan omat oikeutensa ja käyttämään niitä üdemokraattisia toimintatapoja: oman vuoron odottamista, lelujen jakamista, toisen kuuntelemista, neuvottelutaitojen kehittämistä, valintojen tekoa ja vastuun kantoa

42 Osallisuuden pedagogiikan tavoitteena on kasvattaa aktiivisia, ajattelevia, itseensä luottavia, itsensä näköisiä, toiset huomioon ottavia lapsia. (Kataja, E Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa, s. 77)

43 aktiivisia, ajattelevia, itsensä näköisiä

44 Toimintakulttuurin kehittäminen osallisuutta ja siten ryhmän yhteisöllisyyttä edistävään suuntaan on jatkuva ja dynaaminen prosessi, jossa lapset ja aikuiset yhteisessä vuorovaikutuksessa jakavat valtaa ja vastuuta, tulkitsevat ja siten uudistavat pedagogista toimintakulttuuria. (Kangas 2016)

45 Pedagoginen dokumentointi toimintakulttuurin näkyväksi tekemisen välineenä? osallisuuden edistäjänä? yhteisöllisyyden lisääjänä?

46 Tieto lapsiryhmästä on pedagogisen toiminnan lähtökohta Havainnot pohjautuvat kasvatuskäsitykselle ja -näkemyksille (subjektiiviset / yhteiskunnassa yleisesti vallalla olevat käsitykset) Havainnointi on aina aikaan ja paikkaan sidottua Arvosidonnaisuus è se mitä havainnoidaan, kertoo siitä, mitä pidetään tärkeänä ja mitä arvostetaan tai aivan päinvastoin

47 Mitä on pedagoginen dokumentointi? Eroaa perinteisestä kehityksen systemaattisesta havainnoinnista On näkyväksi tekemisen prosessi Se on sosiaalinen konstruktio è sisältää aina kasvattajien ja lasten tekemiä valintoja sekä tulkintaa Jaettu prosessi: kasvattajat lapsi vanhemmat Keino ammentaa ideoita kasvatustyöhön lasten toiminnasta ja ajattelusta

48 VASU (s. 37) määrittelee

49 Miksi sitä tarvitaan? Lapsen ja lapsuuden havainnointia, tallentamista, reflektoimista ja välittämistä Lasten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen Dokumentoinnin avulla lapsi / pedagogiikka tehdään konkreettiseksi ja näkyväksi è mutu tiedosta faktojen dokumentointiin Kääntää huomion diagnoosista dialogiin Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi on kasvattajan työn keskeisintä ydintä è tutkimusta arjen keskellä Dialogisen dokumentoinnin avulla myös pienimpien lasten mahdollisuudet kommunikoida, ylläpitää ihmissuhteita ja osallistua kasvatuskulttuurin rakentamiseen toteutuvat Ojala 2009; Venninen 2009; Keskinen & Lounassalo 2011

50 Pedagoginen dokumentointi on dialogia Pedagogisen dokumentoinnin avulla lasten elämyksiä ja oivalluksia saadaan VOIMISTETTUA è lapselle itselleen, vertaisryhmälle, kasvattajille Yhteisen keskustelun, uudelleen tulkinnan ja prosessoinnin kautta dokumentoitua tietoa voidaan JALOSTAA Kun lapsi aikuisen tukemana jakaa ajatuksiaan toisille, hänen sisäinen kuulemisensa kehittyy ja rikastuu è EMPOWERMENT Keskinen & Lounassalo 2011, s. 200

51 Pedagoginen dokumentointi edellyttää Siirtymistä aikuislähtöisestä pedagogiikasta lasten osallisuutta ja toimijuutta korostavaan pedagogiikkaan Sinnikkyyttä ja sitkeyttä oppia erilaisia ja uusia toimintatapoja (mm. erilaiset dokumentoinnin välineet) Menetelmien joustavuutta è Arki on nopeatempoista, menetelmät suhteutettava siihen

52 Pedagoginen dokumentointi vaatii kasvattajilta keskustelua, yhteistyötä, sitoutumista ja toimintatapojen uudelleen organisointia viisautta ja herkkyyttä è olennaisen erottamista epäolennaisesta, mitä ylipäänsä kannattaa dokumentoida? eettistä pohdintaa: Mitä saa / ei saa dokumentoida? kykyä hyödyntää kerättyä tietoa pedagogisesti è oman toiminnan ja työn reflektointi! Rintakorpi 2014, 139

53 Pedagoginen dokumentointi oman työn reflektoinnin välineenä 1) Lapsen ja lapsiryhmän kokonaisvaltainen havainnointi è Kehitys, oppiminen è Kiinnostuksen kohteet è Ryhmän sisäinen vuorovaikutus, toimivuus è Vastustukset, ristiriidat 2) Pedagogisten käytänteiden arviointi è Vastaako meidän toimintamme havainnoinnissa esiin tulleisiin asioihin? è Miten meidän tulisi kehittää toimintaamme?

54 Lapsiryhmä havainnoinnin, suunnittelun ja arvioinnin keskiössä (vasu s. 37)

55 Lopuksi Turvallisen toimintakulttuurin luominen vaatii omien, ajassa muuttuvien kasvatuskäsitysten ja -näkemysten; toimintatapojen sekä vallitsevan toimintakulttuurin reflektointia ja kehittämistä Osallisuuden pedagogiikka nousee keskiöön, kun pohditaan yhteisöllisyyttä ja kuuluvuuden tunnetta osana turvallista toimintakulttuuria Yhteisöllisyyden kokemus hyvin tärkeää jo pienille lapsille è identiteetin rakentuminen è sosiaalisten ja vuorovaikutussuhteiden harjoittelu Turvallisen toimintakulttuurin luominen vaatii aktiivisia toimia! èreflektoinnin tueksi tarvitaan jotain kättä pidempää, jotain jolla pedagoginen toiminta ja yhteisöllisyyden prosessit tehdään näkyviksi è pedagoginen dokumentointi on yksi avain tähän

56 KIITOS!