SUHDANNEKATSAUS. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto / 3

Transkriptio

1 SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto 9.7.5/ BKT:n kasvu on pysähtynyt mutta vauhdittumassa jälleen; tuotantoseisokit alentavat tämän vuoden kasvua prosenttiyksiköllä prosenttiin. Kokonaistuotanto ja työllisyys trendin muutos edellisestä vuodesta, % Työpaikkojen määrä on lisääntynyt tämän vuoden aikana jo :lla, koko vuonna työllisiä on eli,% enemmän kuin viime vuonna. Valtiontalous on vielä tasapainossa; menot kurissa, velka vähenee mutta alijäämäisyys edessä. Kuntien rahoitusasema paranee mutta pysyy alijäämäisenä. Vuonna BKT kasvaa tätä vuotta nopeammin. Työllisyyden kasvu hidastuu, mutta työttömyysaste alenee 7½ prosenttiin, kun työvoiman tarjonta supistuu. Valtiontalouden alijäämä kasvaa verotuksen kevetessä. - - Lähde:TK Tuotanto Työllisyys 5 Ennuste - - Maailmankaupan kasvun merkittävä hidastuminen yhdessä korkealle kohonneen öljyn hinnan kanssa painoivat euroalueen teollisuuden ja kuluttajien luottamusta vuoden alkupuoliskolla. Etenkin kotimaisen kysynnän heikkouden johdosta talouskasvu jäi sekä muuhun maailmaan että alueen aiempiin suhdannenousuihin nähden vaatimattomammaksi. Alkukesästä yritysten luottamuksen heikkeneminen kuitenkin pysähtyi ja heinäkuussa odotukset vahvistuivat, mutta korkea työttömyys ja öljyn kallis hinta jarruttavat edelleen kotitalouksien kulutusta. Euroalueen teollisuustuotannon kasvu hyytyi vuoden alkupuoliskolla mutta varovaista elpymistä on odotettavissa vuoden loppua kohti maailmankaupan hienoisen piristymisen ja euron heikkenemisen myötä. Suomen vienti ja tuonti lisääntyivät alkuvuonna merkittävästi maailmankaupan kasvun hidastumisesta huolimatta. Tavaraviennin arvon kasvu nopeutui huhti - toukokuussa prosenttiin huolimatta siitä, että toukokuussa metsäteollisuuden tuotantoseisokit alensivat vientiä 7 miljoonalla eurolla eli kuutisen prosenttiyksikköä. Kesäkuussa seisokkien tavaraviennin kasvua alentava vaikutus on runsaan prosenttiyksikön luokkaa mutta ripeästi kasvanut elektroniikan vienti vaimentaa seisokin kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Koko vuoden viennin kasvuennustetta joudutaankin alentamaan vain prosenttiyksikön verran. Keväällä viennin kasvuksi ennustettiin %. Paperiteollisuuden työkiistat leikkaavat kokonaisuudessaan vuoden toisen neljänneksen BKT:n kasvusta prosenttiyksikköä, eli vuositasolla prosenttiyksikön verran. Tuotannon kasvu oli toukokuisen ennusteen mukaisesti jo palaamassa kolmen prosentin uralle, mutta seisokkien vuoksi toisella neljänneksellä ei kasvua tapahdu lainkaan, vaikka muu kuin paperivienti sekä kotimainen kysyntä vetävätkin hyvin. BKT:n kasvu jää tänä vuonna prosenttiin. Kolmannella neljänneksellä kasvu tulee olemaan ripeää, sillä sääolosuhteiden jatkuessa suotuisina, sitä tukevat myös vilja- ja turvetuotannon tuntuvat lisäykset.

2 Tuotannon kasvun työintensiteetti on lisääntynyt merkittävästi viime vuoden puolivälistä lähtien, eikä metsäseisokeilla ollut mainittavia työllisyysvaikutuksia. Työpaikkojen määrä oli tämän vuoden ensi puoliskolla 9, eli, prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin; viime vuoden lopusta kesäkuuhun lisätyöpaikkoja on syntynyt. Loppuvuoden vertailutaso on alkuvuotta korkeampi, ja työpaikkoja syntyy tänä vuonna keskimäärin noin, eli viitisen tuhatta toukokuussa ennustettua enemmän. Jos työllisyyden trenditaso säilyisi nykyisellään, työllisten määrä olisi myös suurempi kuin hallituskauden alussa. Työllisyysaste nousee prosenttiin. Asuntojen kysyntä kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa on jatkunut vilkkaana asuntoluottojen alhaisen korkotason ja väestön muuttoliikkeen siivittämänä. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vähäisenä ja uusien rakennustöiden aloitukset ovat yhä viimevuotista korkeaa, noin asunnon tasoa. Rakennuskustannukset ovat lisääntyneet yleistä hintakehitystä nopeammin. Öljyn korkeasta hinnasta huolimatta kuluttajahintojen nousu jää tänä vuonna yhteen prosenttiin. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palvelujen tuotannon kasvuvauhti hidastui ½ %:iin, ja sen odotetaan säilyvän suunnilleen samanlaisena loppuvuonna. Liikenteen, varsinkin maaliikenteen, kasvua hidastavat kohonneet kustannukset sekä paperiteollisuuden työnseisaus. Kaupan myynnit ovat kehittyneet alkuvuonna hyvin, 5 prosentin vauhtia, ja vähittäiskaupan näkymät ovat suotuisat. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan myynnit ovat piristymässä viime vuodesta mm. hyvän hellekesän ja vilkkaan ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun ansiosta. Kansantalouden palkkasumma kasvoi vuoden ensi puoliskolla ½ prosenttia edellisvuotisesta. Työllisyyden kasvu on vahvistanut tuloveroperustaa, ja kun kotitalouksien kulutusmenojen kasvukin on toisella neljänneksellä nopeutunut, kotitalouksiin liittyvät verotulojen kasvupohjat ovat pysymässä hyvin ennusteessa. Valtion budjettitalous, ensimmäinen lisäbudjetti mukaan luettuna, on tänä vuonna,5 mrd. euroa alijäämäinen, mutta lisäbudjetin jälkeiset osakekaupat parantavat budjettitasapainoa. Muilta osin valtion tulo- ja menonäkymät ovat aiempiin ennusteisiin verrattuna lähes ennallaan. Valtion velkaa lyhennetään tänä vuonna erityisesti aiempien vuosien tilinpäätösylijäämien turvin ja valtion velkasuhde/bkt alentunee noin prosenttiin. Kuntatalous näyttäisi saavuttaneen aallonpohjansa vuonna. Kuluvan vuoden palkkamenokehitys on ollut ennakoitua hitaampaa. Kuntien rahoitusasema paranee, mutta pysyy silti edelleen alijäämäisenä verotulojen ja valtionosuuksien kasvusta sekä menokehityksen maltillistumisesta huolimatta. Menojen kasvu on tuloihin verrattuna tosin edelleen liian nopeaa, ja kuntien velkaantuminen jatkuu. Vaikka kokonaistuotannon kasvu hidastuu ensi vuonna suhdanneluonteisesti, metsäteollisuustuotannon alhainen vertailutaso tältä vuodelta nostaa BKT:n kasvuluvun vuonna tätä vuotta suuremmaksi, runsaaseen prosenttiin. Työllisyys lisääntyy edelleen ja työttömyysaste painuu 7½ prosenttiin. Kotimainen kysyntä tukee edelleen tuotantoa ja työllisyyttä; keskituloisen palkansaajan verotus kevenee ½ prosenttiyksiköllä mutta toisaalta palkkojen korotukset jäävät tätä vuotta vähäisemmiksi ja asuntorakentamisen nopein vaihe ohittunee. Valtiontalouden alijäämä kasvaa verotuksen kevetessä. Kuntien rahoitusasema kohenee ja alijäämä pienenee menojen kasvun hidastuessa ja tulojen kasvun jatkuessa suotuisana. Suhdannekatsaus Heinäkuu 5 VM kansantalousosasto

3 Kansainvälinen talous Maailmakaupan kasvun hidastuminen, korkea öljyn hinta ja vaisu kotimainen kysyntä heikensivät euroalueen yritysten ja kotitalouksien näkymiä toukokuulle saakka. Kesä- heinäkuussa merkkejä varovaisesta käänteestä alkoi jo ilmetä, ja esim. Saksassa yritysten tuotanto-odotukset vahvistua euron heikkenemisen sekä maailmakaupan nopeutumisen myötä. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkunut vakaana kotimaisen kysynnän vetämänä, ja ennakoivat osoittimet viittaavat kehityksen jatkuvan samanlaisena vuoden jälkipuoliskolla. Myös Japanissa ja Kiinassa talouskehitys jatkuu suotuisana. - - Lähde:EU komissio Euroalueen yritysilmasto Teollisuustuotanto Suomen talouskehitys Kauppataseen ylijäämä on kk:n liukuvana summana pysynyt ennustetussa mrd:ssa, mutta tuontihintojen ja määrien nousu kaventaa ylijäämää ennustetutusta. Vaihtotaseen ylijäämä jää tuntuvasti ennustettua pienemmäksi metsäteollisuuden seisokin, tuontihintojen nousun ja ulkomaille maksettujen tuotannontekijäkorvausten kasvun takia. Tammi-toukokuussa vaihtotase oli alijäämäinen. Ulkoinen tasapaino miljardia euroa, kk:n liukuva summa Lähde:SP Kauppatase Vaihtotase 5 Ennuste Teollisuuden luottamuksen lasku pysähtyi kesäkuussa ja heinäkuussa myös tuotanto-odotukset vahvistuivat tuntuvasti. Myös investointien arvioidaan kesäkuisen tiedustelun mukaan kääntyvät kasvuun ja lisääntyvän tänä vuonna runsaalla kymmenellä prosentilla; etenkin kemianteollisuus investoi runsaasti. Palveluyritysten myynnin kasvu oli heinäkuussa hidasta mutta myyntiodotukset vahvistuivat ja rakentamisen näkymät jatkuvat hyvinä. Kotitalouksien luottamuksen kesäkuinen notkahdus elpyi heinäkuussa ja usko omaan talouteen vahvistui. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - - Lähde:EK, TK Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus Suhdannekatsaus Heinäkuu 5 VM kansantalousosasto

4 Työllisyyden kasvun myötä työttömyys on laskussa, sillä myös työvoiman tarjonnan kasvu on viime kuukausina pysähtynyt. Työllisyys on kohentunut etenkin rakentamisessa sekä osa-aikaisin työsuhtein kaupassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ansioiden ½ prosentin nousuvauhti jatkuu, inflaatio etenee prosentin ja teollisuuden tuottajahinnat prosentin vauhtia. Työttömyysaste sekä hintojen ja palkkojen muutos edellisestä vuodesta, % - - Budjettitalouden tulot supistuivat tammi-kesäkuussa runsaan % vuoden takaiseen verrattuna osakemyyntitulojen vähetessä ja verotulojen kasvun jäädessä ½ prosenttiin. Verotulojen kasvua hidastavat toteutetut verokevennykset. Vuositasolla budjetoitujen verotulojen kasvu on ½ %. Tänä vuonna osakkeiden-myyntitulot pienenevät noin, mrd. euroon viime vuoden, mrd. eurosta. Tässä on otettu huomioon Fortum Oyj:n osakkeiden myynnistä kesäkuussa lisäbudjetin jälkeen saadut tulot. Menojen kasvu jäi ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteen prosenttiin, mihin vaikutti mm. korkomenojen väheneminen lähes viidenneksellä. Koko vuonna budjetoidut menot kasvavat ½ % viime vuonna toteutuneista. Budjettitalous on ensimmäinen lisäbudjetti mukaan luettuna,5 mrd. euroa alijäämäinen, mutta em. Fortum Oyj:n osakekaupat parantavat budjettitasapainoa. - - Lähde:TK Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi Budjettitalouden tulot ja menot -kuukauden liukuva summa, miljardia euroa TA:n toteumalaskelman mukaan. Lähde: Valtiokonttori Tulot( ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Ennuste (budjetoidut) 5 Rahalaitosten asuntolainakanta on jatkanut ripeää kasvua ja oli toukokuussa 5,7 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Asuntokauppa käy edelleen vilkkaana, joskin asuntojen reaalihintojen nousu on hidastumassa. Asunnon hankinnasta aiheutuva velanhoitorasitus on alentunut korkojen laskusta ja laina-aikojen pitenemisestä johtuen mutta velkaantumisen nouseva suunta on silti huolestuttava. Lisätietoja: Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh. 79 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 9 Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % - - Lähde:TK, SP - 5 Lyhyet korot Asuntojen hinnat Suhdannekatsaus Heinäkuu 5 VM kansantalousosasto

5 7 Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia 7 Kysyntä ja tarjonta 5= Suomi Euroalue * * USA 5** 9 * * 5** Vienti Tuonti BKT Kotimainen kysyntä Työttömyysaste prosenttia Inflaatio prosenttia 9 Suomi * Euroalue * 5** 9 Suomi * Euroalue * 5** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia * * 5** - 9 * * 5** Valtio Sotu-rahastot Kunnat EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus Heinäkuu 5 VM kansantalousosasto 5

6 Keskeiset ennusteluvut * * * 5** ** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 5,,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti,,9, ½ Kokonaistarjonta 9,,, ½ Tavaroiden ja palvelujen vienti 57 5,, 5, Kulutus,,5, yksityinen 7,5,, ½ ½ julkinen,,5, ½ ½ Investoinnit -, -,5 5, ½ yksityiset -, -, 5, ½ julkiset 5,,7, - - Varastojen muutos) (ml. tilastollinen ero) -,,, Kokonaiskysyntä 9,,, ½ kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero),,,5 ) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. * * 5** ** Palvelut, määrän muutos, %,,5, ½ Tehdasteollisuus, määrän muutos, %,,5 5,9 ½ 5 Työn tuottavuus, muutos, %,,, ½ ½ Työllisyysaste, % 7,7 7, 7, Työttömyysaste, % 9, 9,, 7½ Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,,9, ½ Ansiotasoindeksi, muutos, %,5,, ½ ½ Vaihtotase, mrd. euroa, 5,5, ½ ½ Vaihtotase, % BKT:sta 7,,, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,, ½ Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), % 5,,, ½ ½ Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 9,7 5,7 5, 5½ 5 Veroaste, % BKT:sta 5,5,5, ½ Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,9 ½ ½ Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,, -½ -½ Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta, 5, 5, ½ Valtionvelka, % BKT:sta,,, ½ 9 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto (tarkemmat ennusteet syyskuussa) Suhdannekatsaus Heinäkuu 5 VM kansantalousosasto