NUVA- KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016

Transkriptio

1 NUVA- KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 Kuntayhtymän hallitus

2 2 TILINPÄÄTÖS 2016 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen puheenjohtajan katsaus Perustiedot Kuntayhtymän hallitus Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Yhteistyötoimikunta Laajennettu johtoryhmä Kuntayhtymän henkilöstö Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Selonteko sisäisestä valvonnasta TERVEYSTOIMI Ylilääkärin katsaus Yleisjohto ja toimisto Terveyskeskuksen huolto Terveysneuvonta Nurmes ja Valtimo Sairaanhoito Ensiapu ja päivystys Vastaanotot Nurmes Vastaanotot Valtimo Kotisairaanhoito Nurmes Kotisairaanhoito Valtimo Mielenterveysyksikkö Päiväkeskus Vuodeosastohoito Nurmes, vuodeosasto Valtimon vuodeosasto Ensihoito Hammashuolto Työterveyshuolto Muu vastaanottotoiminta Täydentävät palvelut Laboratorio Röntgen Fysioterapia Nurmes ja Valtimo Erikoissairaanhoidon menot Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitopäivien ja avohoitokäyntien kehitys Ympäristöterveydenhuolto Terveystoimen tavoitteiden toteutuminen SOSIAALIPALVELUKESKUS Sosiaalipalvelujen tavoitteiden toteutuminen Sosiaaliosaston toiminta Yleisjohdon ja hallinnon vastuualue Sosiaalityön ja erityispalvelujen vastuualue Asumispalvelut Sosiaalityö Toimeentulotuki Lasten ja perheiden palvelut Vammaisten palvelut Koti- ja laitoshuollon vastuualue Kotihoito Vanhusten avohoito Muu toiminta Hankkeet Yksityiset sosiaalipalvelut... 38

3 3 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN, TOIMINNAN RAHOITUS JA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän toimintatulot Kuntayhtymän toimintakulut Investointien toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailut Tuloslaskelman toteutumisvertailu Talousarvion toteutumisvertailu määrärahatasolla käyttötalousmenot Talousarvion toteutumisvertailu määrärahatasolla investointimenot Rahoitusosan toteutumisvertailu Rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöstaulukot Muut osakkeet ja osuudet Peruspääoma Kokonaistulot ja menot Poistosuunnitelma Pysyvät vastaavat Peruskunnilta laskutetut käynnit ja hoitopäivät Peruskuntien maksuosuudet Tunnusluvut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Allekirjoitukset ja merkinnät... 85

4 4 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Vuosi 2016 jäi NuVa-kuntayhtymän nimellä ensimmäiseksi ja viimeiseksi toimintavuodeksi. Kuntayhtymän nimi muutettiin NuVa-kuntayhtymäksi kun kuntayhtymään liitettiin Nurmeksen kaupungin sosiaalitoimi alkaneen NuVakuntayhtymän henkilöstö puolestaan siirtyi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään eli Siun sote -kuntayhtymään. Kuluneen vuoden aikana Nurmeksen sosiaalitoimi ja Nurmeksen ja Valtimon terveystoimi ovat hakeneet synergiaetuja mm. hankinnoilla, kehittämishankkeilla, yhteisellä koulutussuunnitelmalla, laajennetulla johtoryhmällä, yhteisellä perhetyöntekijällä ja sosiaalitoimen Porokylän kotipalvelun muuttamisella Nurmeksen terveyskeskukselle helmikuun alussa. Kuluneeseen vuoteen on mahtunut monia tapahtumia mm. Valtimon vuodeosaston toiminnan lakkauttaminen toukokuun lopussa ja vuodeosastotoiminnan keskittäminen Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolle, NuVa-kuntayhtymän henkilöstö on osallistunut muutamien tapahtumien järjestämiseen kuten esimerkiksi Iltatori tapahtumaan yhdessä Nurmeksen kaupungin kanssa ja Hyvä olla Valtimolla - terveystapahtumaan. Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 41,9 milj. euroa ja toimintakulut olivat 41,3 milj. euroa vuonna Henkilöstökulut olivat noin 14,5 milj. euroa. Palvelujen ostoista aiheutuneet kulut olivat 21,6 milj. euroa. Talouden yksityiskohtaisempi kuvaus on kertomuksessa myöhemmin. Talousarviossa vuodelle 2016 suunnitellut investoinnit ovat edenneet suunnitellusti. Valtimon terveysaseman vuodeosaston muuttaminen kuntouttavaksi palveluasumisyksiköksi eli Välskäri-Palvelutalo hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Sen rakennustöihin on käytetty 1,11 miljoonaa euroa vuonna Välskäri-Palvelutalo on arvioituvalmistuvan maaliskuun puoleen väliin mennessä Joulukuussa 2016 aloitettiin Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosaston lääke- ja toimenpidehuoneen muutostyö, joka valmistui helmikuun puolessa välissä Lisäksi Nurmeksen terveyskeskuksen hammashoitolaan on hankittu hammashoitokone ja välinehuoltoon höyryautoklaavi. Kuntayhtymän henkilöstö on aiempien vuosien tapaan tehnyt hyvää ja tuloksellista työtä. Lämmin kiitos kaikille! Kiitos myös luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille panoksestanne asukkaiden ja kuntayhtymän hyväksi. Nurmeksessa Matti Timonen Hallituksen puheenjohtaja

5 5 TILINPÄÄTÖS Perustiedot Toiminnan tarkoitus Kuntayhtymä toimii Nurmeksen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Valtimon terveyspalvelujen järjestäjänä. Kuntayhtymä tarjoaa väestön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet huomioiden ihmisläheisiä, korkeatasoisia ja joustavasti saatavia palveluja. Kansanterveystyön kuntainliitto perustettiin Kuntainliitto muuttui Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymäksi nimi muuttui NuVakuntayhtymäksi, jonka jäsenkuntina ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta alkaen NuVa-kuntayhtymään liitettiin Nurmeksen kaupungin sosiaalitoimi. Perussopimusta uusittiin v ja uusi perussopimus tuli voimaan Perussopimuksessa sovittiin reaaliperusteisista maksuosuuksista. Kuvio 1. NuVa-kuntayhtymän organisaatio Käytännön työssä pyritään määrätietoisesti taloudellisiin ja järkeviin tuloksiin huomioiden omat voimavarat, väestön tarpeet ja odotukset. Jäsenkunnat Nurmeksen kaupunki Valtimon kunta Asukasluku Kokonaispinta-ala Nurmes Nurmes 1.854,56 km2 Valtimo Valtimo 838,17 km2 Yhteensä Yhteensä 2.692,73 km2

6 6 TILINPÄÄTÖS 2016 Sijainti NuVa-kuntayhtymän omistajakunnat Nurmes ja Valtimo sijaitsevat Itä-Suomen läänin Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoisosassa. Matka Helsinkiin maanteitse on 500 km, Joensuuhun131 km ja Kuopioon, lähimmälle reittiliikenteen lentokentälle n. 115 km. Vastaavat matkat Valtimolta ovat 17 km pitemmät. 1.3 Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat jäsenet vuonna 2016: JÄSEN, NURMES Pj. Timonen Matti II Vpj. Makkonen Merja Jäs. Moilanen Leena Jäs. Puoskari Seija Jäs. Pääkkönen Hannu Jäs. Meriläinen Hannu JÄSEN, VALTIMO i Vpj. Määttä Tapio Jäs. Hölttä Anna Jäs. Suhonen Keijo HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Laaninen Seppo Honkanen Liisa Kokkonen Kaija Tiainen Martti Pikkarainen Jorma Ovaskainen Teuvo HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Turpeinen Jarmo Härkin Anne Rautiainen Tuula Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Matti Timonen, I varapuheenjohtajana Tapio Määttä ja II varapuheenjohtajana Merja Makkonen sekä sihteerinä talouspäällikkö Leena Timonen. Hallitus on valmistellut peruskuntien valtuustossa käsiteltävät kuntayhtymän toimialaan kuuluvat asiat ja täytäntöön pannut valtuustojen päätökset, antanut siltä pyydetyt lausunnot eri viranomaisille ja hoitanut muut juoksevat asiat. Hallituksen kokouksia on ollut kertomusvuonna 10 ja käsiteltyjä asioita 117. Ylilääkäri, johtava hoitaja, talouspäällikkö, vastaava hammaslääkäri, sosiaalijohtaja, vanhustyönjohtaja, kotipalvelun esimies, sosiaalipalveluohjaaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat tehneet toimivaltansa rajoissa viranomaispäätöksiä. 1.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Kuntayhtymän tarkastuslautakunnassa ovat olleet seuraavat henkilöt vuonna 2016: JÄSEN Pj. Mustonen Lahja Vpj. Hämynen Aune Jäs. Pellikka Matti HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Mäkkeli Mari Pelkonen Maija Naakka Jarmo Tarkastuslautakunnan kokouksia on ollut kertomusvuonna 6 ja käsiteltyjä asioita 48. Tilintarkastajat: Talvea Julkishallinnon Palvelut Oy Vuoden 2016 vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHT, KHT, KTM Marko Paasovaara.

7 7 TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikuntaan ovat vuonna 2016 kuuluneet seuraavat jäsenet: JÄSEN Pj. Kettunen Tuula Vpj. Määttä Tapio Jäs. Moilanen Leena Jäs. Ilen Jyri Jäs.Timonen Leena Jäs. Valjus Erja Jäs. Ruokolainen Leena Jäs. Leinonen Pirjo Jäs. Pitkänen Päivi HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Kettunen Laura Hölttä Anna Timonen Matti Peltola Riitta-Liisa Saastamoinen Leena Nevalainen Anna-Liisa Heikkinen Sari Hyvärinen Pirjo Pyykönen Helena Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Tuula Kettunen ja sihteerinä Leena Saastamoinen. Yhteistyötoimikunnan kokouksia on ollut kertomusvuonna 3 ja käsiteltyjä asioita Laajennettu johtoryhmä Laajennettuun johtoryhmään ovat kuuluneet vuonna 2016: Ylilääkäri Ilen Jyri Johtava hoitaja Peltola Riitta-Liisa Talouspäällikkö Timonen Leena Vastaava hammaslääkäri Anna-Leena Talasterä Sosiaalijohtaja Tikka Ritva Vanhustyönjohtaja Soikkeli Eila Terveystoimen henkilökunnan edustaja Kettunen Tuula Sosiaalitoimen henkilökunnan edustaja Tolonen Taina Laajennettu johtoryhmä on kokoontunut noin kerran kuukaudessa ja se on käsitellyt ja valmistellut hallituksen käsittelemät asiat.

8 8 TILINPÄÄTÖS Kuntayhtymän henkilöstö Kuntayhtymällä oli kertomusvuoden lopussa 327 virkaa ja tointa. Kertomusvuoden lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 263 vakinaista henkilöä ja 64 määräaikaista henkilöä. Henkilöstötilinpäätös laaditaan erikseen, jossa ovat tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot. Taulukko 1. Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelusuhde Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut NuVa ky yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset ja sijaiset joista työllistettyjä ja oppisopimuksella 6 6 YHTEENSÄ Kokoaikaiset Osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeellä Osatyökyvyttömyyseläkkeellä Taulukko 2. Vakituisen henkilöstön määrä vuosina Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Taulukko 3. Henkilöstökulut ja työvoimasivukustannukset vuonna 2016 Vuosi 2016 Henkilöstökulut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä

9 9 TILINPÄÄTÖS Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous kääntyi viime vuonna kasvuun pitkään jatkuneen taantuman jälkeen. Vuonna 2016 bruttokansantuotteen mukainen kasvu on ollut 1,6 %. Bruttokansantuotteen kasvu on johtunut rakentamisen ja yksityisten palvelutoimialojen selvästä kasvusta. Yksityinen kulutus ja talorakennusinvestoinnit kasvattivat kansantalouden kysyntää. Suomen kansantalouden muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta kuntayhtymän toimintaan ja talouteen kertomusvuoden aikana. Peruskunnat maksoivat maksuosuutensa ajallaan ja kuntayhtymä pystyi tältä osin suorittamaan perustehtävänsä normaalissa järjestyksessä. 1.9 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Nurmeksen kaupungin sosiaalitoimen palvelut liitettiin Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymään alkaen. Uuden kuntayhtymän nimi on NuVakuntayhtymä. Päivitetyn kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti vuoden alussa muutettiin jäsenkuntalaskutus reaaliaikaiseksi. Syksyllä 2016 päivitettiin jäljelle jäävän NuVa-kuntayhtymän hallintosääntö, luottamushenkilöiden säännöt ja tarkastussääntö. Hallinnolliset palvelut ja kiinteistöhuolto siirtyvät Nurmeksen kaupungille alusta. Lisäksi laadittiin jäljelle jäävälle kuntayhtymälle talousarvio vuodelle 2017 ja toimintasuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) sote- valmistelut jatkuivat edelleen maakunnallisesti. Myös valtakuntalliseen sote-uudistukseen valmistaudutaan. Henkilöstöinfoja pidettiin henkilöstölle pitkin syksyä videovälitteisesti sekä paikallisesti. Valtimon terveysaseman vuodeosasto lakkautettiin toukokuun lopussa ja kaikki vuodeosasto toiminta keskitettiin Nurmeksen terveyskeskukseen. Valtimon terveysaseman vuodeosaston potilaat siirrettiin Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolle ja hoivapotilaat siirrettiin Valtimon kunnan hoivakoteihin. Valtimon terveysaseman vuodeosaston lakkauttaminen ei ole aiheuttanut ylikuormitusta eikä erikoissairaanhoidon jonotuspäiviä. Hoitopaikat Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolla ovat olleet riittävät. Valtimon terveysaseman muu toiminta jatkuu ennallaan. Valtimon vuodeosaston lakkauttamisen yhteydessä vanhoina työntekijöinä siirtyi Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolle puolitoista sairaanhoitajaa, yksi perushoitaja, kaksi laitoshuoltajaa ja Nurmeksen terveyskeskuksen avosairaanhoito ja terveysneuvontaan yksi osastonhoitaja. Puolestaan Valtimon kunnalle siirtyi kaksi perushoitajaa, yksi sairaanhoitaja ja yksi laitoshuoltaja. Valtimon terveysaseman vuodeosaston muuttaminen kuntouttavaksi palveluasumisyksiköksi (työnimi: Välskäri-Palvelutalo hanke ) aloitettiin Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin euroa (alv 0 %). Pää- ja rakennusurakoitsijana toimii Rakennusliike Mustonen Oy, LVI-urakoitsijana LVI-Pielinen Oy, sähköurakoitsijana Ylä- Karjalan Sähkö Oy ja automaatiourakoitsijana Caverion Suomi Oy. Välskäri-Palvelutalo on arvioitu valmistuvan maaliskuun puoleen väliin mennessä 2017.

10 10 TILINPÄÄTÖS 2016 Välskäri-Palvelutalon muutostyöt ovat edenneet suunnitellusti. Välskäri-Palvelutalo tarjoaa uudet, ajanmukaiset ja kodinomaiset tilat kuntoutuville asukkaille. Palvelutalon yhteyteen on rakennettu sisäpiha, jossa on kiinnitetty huomioita liikkumisen esteettömyyteen. Sisäpihalle on istutettu kasveja, jotka tarjoavat iloa palvelutalon asukkaille. Kuva 1. Välskäri-Palvelutalon sisäpiha Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolla aloitettiin lääke- ja toimenpidehuoneen muutostyöt joulukuussa Kokonaisurakoitsijan toimii Rakennusliike J.A.J. Määttä Oy ja kokonaisurakan hinta on ,00 (alv 0 %). Remontti on valmis helmikuun puoleen väliin mennessä. Nurmes - Valtimo alueen väestön määrä on jatkanut vähentymistään, väestön ikärakenne on vanhuspainotteinen ja sairastavuus varsin suurta. lkm Kuvio 2. Väestökehityksen ennuste Nurmes-Valtimo vuosina Lähde: Väestöennusten kunnittain ja maakunnittain vuoteen

11 11 TILINPÄÄTÖS 2016 Koulutetusta henkilöstöstä oli kertomusvuoden aikana puutetta. Yleislääkäripäivystys on hoidettu lääkärityövoimaa välittävien yritysten kautta. Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosasto osallistui Pohjois-Karjalan alueen terveyskeskusten vuodeosastoilla suoritettavaan hoitotyönmitoitus-projektiin. Lopulliset tulokset mitoituksesta valmistuvat vuoden 2017 alkupuolella. Kuntayhtymällä on kuusi asunto-osaketta Nurmeksessa, joista kolme asunto-osaketta kuntayhtymän hallitus päätti laittaa myyntiin loppusyksystä Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Valtion velan kasvu, EU:n uhat ja epävarmuustekijät maailmassa ja muut vastaavat ulkoiset tekijät johtavat talouden kiristymiseen ja vaatimuksiin toiminnan ja talouden tehostamiseksi. Samanaikaisesti työttömyys aiheuttaa syrjäytymistä ja palvelutarpeen kasvua. Henkilöstön ikääntyminen voidaan nähdä riskinä mm. sairauspoissaolojen ja eläköitymisten lisääntymisen johdosta. Koulutetun henkilökunnan puute vaikeuttaa rekrytointia ja aiheuttaa ongelmia toimintojen järjestämiselle. Palkoilla kilpailu nostaa kustannuksia. Vanhusten määrä väestössä on suuri ja tämä aiheuttaa sairaanhoidon palvelujen kysynnän pysymisen korkealla tasolla ja yhdessä taantumasta toipumisen pitkittymisen kanssa voi aiheuttaa tilanteen, jossa taloudelliset voimavarat eivät anna mahdollisuutta vastata terveyspalvelujen kysynnän kasvuun. Vastaavalla tavalla riskinä voidaan pitää elintapamuutoksista johtuvien sairauksien lisääntymistä väestössä, eritoten ellei terveyden edistämisessä onnistuta Selonteko sisäisestä valvonnasta Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään toiminnan tuloksellisuuden (taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden) ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen, toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolelliseen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta on ennen kaikkea riskienhallintaa. Se on osa operatiivista johtamista. Riskien kartoitusta on toteutettu ja merkittävimmistä riskeistä on arvio edellisessä luvussa. Riskienhallintapolitiikan osalta vastuita ja tehtäviä olisi edelleen selvennettävä ja raportoinnissa olisi parannettavaa. Suunniteltuina kehittämistoimenpiteinä nähdään edellä esitettyjen puutteiden korjaaminen ja sisäistä valvontaa koskevan dokumentoinnin parantaminen. Sisäinen tarkastus hoidetaan osana normaalia työtä. Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Kuntayhtymässä suoritettiin ulkopuolisen toimijan Qvalia Oy:n avustamana arvonlisäverokirjausten tarkastaminen. Tarkastus käsitti tilikaudet Tätä kautta ei löytynyt virheellisiä arvonlisäverokirjauksia kuin euron edestä. Vir-

12 12 TILINPÄÄTÖS 2016 heellisten laskujen suhteellinen osuus kaikista laskuista oli keskimäärin 0,006 % vuosina Sisäisen valvonnan riittävyys ja asianmukaisuus on kuntayhtymässä tyydyttävällä tasolla huomioiden käytettävissä olevat resurssit. NuVa-kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja sääntöjä noudattaen. Osana riskienhallintaa NuVa-kuntayhtymän vakuutukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat. Vakuutusyhtiössä on ollut nimettynä kuntayhtymälle yhteyshenkilö, jonka asiantuntijuus on ollut kuntayhtymän käytettävissä vakuutusasioissa. NuVa-kuntayhtymän toiminta-alueella ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella merkittävissä määrin sellaisia vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet korvauksia joko kuntayhtymälle itselleen, kuntayhtymän työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle.

13 13 TILINPÄÄTÖS TERVEYSTOIMI 2.1 Ylilääkärin katsaus Lääketieteen mahdollisuudet ja väestön odotukset sairauksien hoitoa kohtaan lisääntyvät jatkuvasti. Nurmeksessa ja Valtimolla väestön ikääntyminen lisää hoitotarpeita. Lisääntyvästi käyttöön otettu tietotekniikka sekä kansalliset vaatimukset potilastietojen kirjaamiseen ja arkistointiin liittyen vähentävät lääkäreillä ja hoitajilla potilaan kohtaamiseen ja hoitamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Toimintojen kehittämisellä ja yhteistyöllä pyritään terveyspalvelujen kysynnän ja kustannusten kasvua hallitsemaan. Lääkäritilanne vuoden 2016 aikana oli tyydyttävä ja ajoittain hyvä. Kesäksi saatiin kolme lääketieteen opiskelijaa sijaisiksi. Valmistunut lääkäri toimi sijaisena helmikuusta heinäkuuhun. Vakituisia virkalääkäreitä oli työssä 6. Pitkäaikainen työterveyslääkäri jäi eläkkeelle alkuvuodesta. Työterveyshuollon sairausvastaanottoa paikattiin 2 päivää viikossa terveyskeskuslääkärivoimin ja loppuvuodesta ostamalla palvelua Attendo Oy:ltä. Lisäksi erikoistuneen työterveyslääkärin työaikaa ostettiin 2 päivää viikossa Terveystori Ky:ltä. Kaikki kiireellinen lääkärin vastaanotto ostettiin edelleen Attendo Oy:ltä. Lääkärin eikiireelliselle vastaanotolle odotusajat olivat pääsääntöisesti 3-6 viikkoa. Kaikki lakisääteiset terveydenhuollon palvelut pystyttiin järjestämää. Pitkäaikaissairaiden hoidon seuranta ja rutiinikontrollit toteutettiin entiseen tapaan pääsääntöisesti hoitajien toimesta. Omassa terveyskeskuksessa erikoislääkäripalveluja kuntayhtymän asukkaille tarjottiin suunnilleen entisessä laajuudessaan oman sisätautilääkärin ja 9 konsultoivan erikoislääkärin voimin. Terveyskeskuksessa konsultoitavia erikoisaloja olivat sisätaudit, yleis- ja vatsaelinkirurgia, ortopedia, urologia, anestesiologia, neurologia, korva-, nenä- ja kurkkusairaudet, gynekologia, psykiatria ja videovälitteisesti ihotaudit. PKSSK:n sisätautien tahdistinyksikkö ja kirurgian poliklinikka jatkoivat etävastaanottotoimintaa Nurmeksen terveysasemalla. Tähystys- ja monia muita erikoistutkimuksia tehtiin entiseen tapaan varsin runsaasti. Nurmeksen vuodeosastolla toteutettiin keinomunuaishoitoja ja reumasairauksien biologisia hoitoja Pohjois-Karjalan keskussairaalan kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Valtimon vuodeosasto lakkautettiin toukokuussa. Valtaosa sen potilaista siirtyi hoiva-asumisen palveluihin eikä hallitsemattomia paineita potilasmäärässä Nurmeksen vuodeosastolle muodostunut. Jonotuspäiviä keskussairaalasta ei tullut. Nurmeksen valtuuston päätöksen seurauksena Nurmeksen sosiaalitoimi liitettiin kuntayhtymän toiminnaksi alkaen. Samalla kuntayhtymän nimeksi vaihtui NuVakuntayhtymä. Sosiaali- ja terveystoimen integraatiota Nurmeksessa kehitettiin työryhmissä. Valtimon sosiaalitoimi jatkoi Valtimon kunnan toimintana vuoden Koko vuotta leimasi kiihtyvä maakunnallisen Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valmistelu. Tehtävien ja henkilökunnan siirtyminen onnistuttiin toteuttamaan suunnitellusti vuoden vaihtuessa ilman suurempia vaikeuksia. Toki organisaation ja tehtävien suhteen on vielä paljon hiomista ja vasta aika tulee näyttämään, miten Siun sote onnistuu pyrkimyksessään kehittää Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja taloutta. Valtakunnallisesti on päätetty sote-palvelujen järjestämisestä maakunnallisesti vuoden 2019 alusta. 2.2 Yleisjohto ja toimisto Yleisjohto ja toimisto henkilöstö on valmistellut ja pannut täytäntöön kuntayhtymän hallituksen käsittelemät asiat sekä hoitanut kuntayhtymän yleishallinto- ja taloustehtävät.

14 14 TILINPÄÄTÖS Terveyskeskuksen huolto Terveyskeskuksen huolto käsittää ravintohuollon, laitoshuollon, vaatehuollon, materiaalihuollon ja kiinteistöhuollon tehtävät. Kuntayhtymä osti kertomusvuonna vuodeosastojen tarvitsemat ravintohuollon palvelut peruskunnilta sekä Nurmeksen osalta laitoshuollon palvelut ostettiin Nurmeksen kaupungilta. Kiinteistönhuollon palvelut Valtimon terveysasemalle on ostettu kertomusvuonna Valtimon kunnalta. Nurmeksen terveysaseman tarvitseman kiinteistönhuollon kuntayhtymä on tuottanut itse. Materiaalihuolto toimi edellisvuosien tapaan palvellen myös peruskuntien sosiaalitoimia. Vaatehuollon palvelut kuntayhtymä on kilpailutuksen tuloksena ostanut Pohjolan Tekstiilihuolto Oy:ltä. Kuntayhtymän vaatehuolto on järjestetty pääosin ns. vuokravaatevaihtoehdon mukaisesti. 2.4 Terveysneuvonta Nurmes ja Valtimo Perhesuunnitteluneuvolan, äitiysneuvolan, lastenneuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, aikuisneuvolan sekä ikääntyvien neuvolan palvelut järjestettiin pääsääntöisesti entisessä laajuudessa vuonna Neuvolan perhetyössä aloitti perhetyöntekijä Perhetyöntekijä toimii Nurmeksen terveyskeskuksen neuvolassa ja yhden päivän viikosta Valtimon terveysasemalla. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tekemistä jatkettiin, ja niiden kysyntä on lisääntynyt. Syntyvyys on pysynyt viime vuosien tasolla kuntayhtymän alueella. Nurmekseen syntyi 52 lasta, mikä on 12 lasta vähemmän kuin edellisenä kertomusvuonna ja Valtimolle syntyneitä oli 9 lasta eli saman verran kuin edellisenä kertomusvuonna. Valtimon äitiysneuvolan asiakkaat on hoidettu Nurmeksen äitiysneuvolan terveydenhoitajan toimesta pääsääntöisesti Valtimolla. Perhevalmennuksia ja synnytyksen jälkeisiä kotikäyntejä on pystytty pitämään entiseen tapaan. Valtimon neuvolatyö painottuu Nurmesta enemmän sairaanhoitoon erityisesti diabeteshoitajan ja verenpaine- ja sydänhoitajan tehtävien osalta. 2.5 Sairaanhoito Ensiapu ja päivystys Lääkäripäivystys ja kiirehoito on hoidettu ostopalvelujen turvin. Tavoite hoitaa päivystystapaukset saman päivän aikana saavutettiin ja potilaiden yhteydenotto terveydenhuollon ammattihenkilöön hoidontarpeen arvioimiseksi vuorokauden sisällä toteutui.

15 15 TILINPÄÄTÖS 2016 Taulukko 4. Ensiavun käyntimäärät 2016 Lääkäri Muu ammattihk. Yhteensä Päivä- Ilta-, yö- ja viikonloppuvast.otto vastaanotto Nurmeslaiset Valtimolaiset Ulkokuntalaiset Yhteensä Vastaanotot Nurmes Ajanvarausvastaanoton jonotusaika oli noin 3-6 viikkoa vaihdellen lääkäritilanteen mukaan. Ajanvarausvastaanoton potilaskäyntejä oli 4206 (ed. vuosi 4158). Erikoislääkäreiden konsultaatiokäyntejä oli seuraavasti: gynekologi 46, kirurgi 129, ortopedi 152, neurologi 353, korvalääkäri 75, urologi 36, neuropsykologi 12 ja oma sisätautilääkäri 166. Lisäksi on ostopalveluna tarjottu yleislääketieteen erikoislääkärin palveluja, käyntejä 222. Toukokuussa 2015 aloitettiin tahdistin poliklinikan toiminta PKSSK:n organisoimana omana toimintanaan ja joulukuussa PKSSK:n kirurgin lähetepoliklinikka. Toimenpiteitä vastaanotoilla tehtiin seuraavasti: Gastroskopioita 89, sigmoido- /kolonoskopioita 125, kystoskopioita 10. Leikkauksia tehtiin 39 kpl kirurgin ja 26 ortopedin toimesta. Lisäksi päivittäin tehtiin pienkirurgisia toimenpiteitä. Sydänhoitajan ja diabeteshoitajien vastaanotot jatkuivat edellisten vuosien tapaan. Aikuistyypin diabeetikkojen määrä on edelleen lisääntynyt ja uusi hoitosuositus lisää insuliinin käyttöä ja potilaiden opetustarvetta. Diabeteshoitajilla oli 2141 potilaskäyntiä ja sydänhoitajilla 1940 käyntiä. Pitkäaikaissairaiden hoidon kehittämistä kokonaisvaltaiseksi jatkettiin edelleen. Muistihoitaja on toiminut kertomusvuotena kokopäiväisesti ja hän pitää vastaanottoa Valtimolla kahtena päivänä kuukaudessa. Vuonna 2016 muistihoitajalla oli Nurmeksessa käyntejä 459 ja Valtimolla 71 käyntiä. Muistihoitajan tehtävään kuuluu lisäksi kuulonhuoltoyhteyshenkilönä toimiminen sekä tähystyshoitajan tehtäviä. Vastaanotot Valtimo Valtimon terveysasemalla oli kokoaikainen lääkäri avovastaanotolla, Valtimon terveysaseman vuodeosastolla toukokuun loppuun saakka sekä kotisairaanhoidossa. Vuodeosastoitoiminnan lakattua lääkäri on ollut yhden päivän viikosta tekemässä tähystyksiä ja rasituksia Nurmeksen terveyskeskuksessa. Valtimon terveysaseman lääkärin vastaanotolla lääkärille ja hoitajille kertyi potilaskäyntejä 3905 (ed. vuosi 4088). Ajanvarausasiakkaat ovat päässeet lääkärin vastaanotolle noin 4 viikossa. Vastaanoton sairaanhoitaja on tehnyt ns. päivystävän sairaanhoitajan tehtäviä ja hoidontarpeen arviointia. Päivystysasiakkaat on ohjattu sovitun toimintamallin mukaisesti Nurmeksen päivystysvastaanotolle.

16 16 TILINPÄÄTÖS 2016 Kotisairaanhoito Nurmes Vuonna 2016 kotisairaanhoidossa oli kotikäyntejä yhteensä 3485 (ed. vuosi 5273) ja asiakkaina oli 410 (ed. vuosi 414). Koneellinen lääkkeenjako jatkui apteekeissa ja on osaltaan vapauttanut hoitajien työaikaa muihin tehtäviin. Muu lääkkeenjako on pitkälti tapahtunut kotipalvelun työntekijöiden toimesta. Koneellista lääkkeenjakoa on tarkoitus lisätä tulevien vuosien aikana. Kotisairaanhoito hoitaa avoterveydenhuollon vaippa- ja katetritilaukset sekä hoitokotien laboratoriotutkimuspyynnöt. Kotisairaanhoito Valtimo Valtimon kotisairaanhoidon vastaanotto- ja kotikäyntejä oli 2222 (ed. vuosi 2581 vähentynyt 359 käyntiä). Kotisairaanhoito toimi entiseen tapaan yhteistyössä kunnan kotipalvelun kanssa keskittyen sairaanhoitoa vaativiin tehtäviin ja tarvittaessa ohjaamaan kotipalvelun työntekijöitä potilaan hoitoon liittyvissä asioissa. 2.6 Mielenterveysyksikkö Mielenterveysyksikkö vastaa kuntayhtymän aikuisväestön psykiatrisen avohoidon palveluista. Konsultoiva psykiatri on käynyt kahtena päivänä viikossa. Psykiatrisen hoitajan vastaanottoa Valtimolla hoidettiin entiseen tapaan kahtena päivänä viikossa. Mielenterveysyksikössä on käynyt toimintavuoden aikana 481 potilasta, joista Valtimon vastaanoton potilaita oli 49. Hoitokäyntejä oli 2676 (ed. vuosi 2386), joista Valtimon vastaanotolla 445. Sairaanhoitajien vastaanotoilla käyntejä on ollut Nurmeksessa 1221, psykologilla 410 ja psykiatrin vastaanotolla 601. Psykiatrista sairaalahoitoa on tarvittu entiseen tapaan. Mielenterveysyksikön työntekijät ovat tehneet yhteistyötä eri tahojen kanssa omaan sektoriinsa liittyen. 2.7 Päiväkeskus Päiväkeskuksen toiminta vastaa pitkään sairastaneiden mielenterveyskuntoutujien päivätoimintojen järjestämisestä. Toimintamuotoina ovat olleet erilaiset ryhmätoiminnot kuten musiikki- ja ruokaryhmä. Asiakkaiden mahdollisimman itsenäistä selviytymistä avohoidossa on tuettu toimintaterapeuttisin, lääkehoidollisin, tukea antavin keskusteluin ja yhteisöhoidollisin keinoin sekä kotikäynnein. Vertaistuki on toiminut vahvana hoidollisena elementtinä asiakkailla. Toinen päiväkeskuksen sairaanhoitaja on pitänyt vastaanottoa Valtimolla kahtena päivänä viikossa. Lisäksi päiväkeskuksesta annetaan opioidiriippuvaisten korvaushoitoja. Päiväkeskuksella oli käyntejä 1701 (ed. vuosi 2248) ja asiakkaita 132, joista 32 uusia. Käyntimäärien pienenemisen syynä on erilainen ryhmäkäyntiasiakkaiden tilastointimenetelmä. Todellisuudessa yksilövastaanottokäyntimäärät ovat olleet kasvusuunnassa, samoin uusien asiakkaiden määrä.

17 17 TILINPÄÄTÖS Vuodeosastohoito Nurmes, vuodeosasto Valtimon vuodeosasto yhdistettiin Nurmeksen vuodeosastoon alkaen. Nurmeksen vuodeosastolla toimii kaksi akuuttitiimiä ja yksi kuntoutustiimi. Potilaspaikkojen määrä vuodeosastolla on 44 (akuuttitiimeissä yhteensä 24 ja kuntoutustiimissä 20) potilaspaikkaa. Taulukko 5. Tilastot suoritteista vuosilta Tilastoituja suoritteita v v v v v Hemodialyysihoitoja 529, hoidossa ei ollut ulkokuntalaisia 458, joista ulkokuntalaisille , joista ulkokuntalaisille 16 Leikkauspotilaita (nurmeslaisia 37 ja valtimolaisia 13) Erikoislääkeaineinfuusiot Laskimoporttihuuhtelut , joista nurmeslaisille 366 (74,8 % ), valtimolaisille 114 (23,3 %) ja ulkokuntal. 9 ( 1,8 % ) 62, joista nurmeslaisille 47 (75 %), valtimolaisille 12 (19 %) ja ulkokuntal. 3 (5 %) 92 infuusiota (asiakkaita 15) , joista nurmeslaisille 590 ( 74 % ), valtimolaisille 206 (26 %) ja ei ulkokuntalaisia 54, joista nurmeslaisille 40 ( 74 %), valtimolaisille 13 (24 %) ja ulkokuntal. 1 (2 %) 142 infuusiota (asiakkaita 28 ) Sydäninfarktipotilaiden liuotushoitoja - - Sydämen rytmin kääntöjä lääkkeellä tamia ei tamia, ei ei tilastoitu ollut muu- ollut muu- muutamia, muutamia, ei muutamia, ei tilastoitu tilastoitu tilastoitu tilastoitu Verensiirtoja / potilaita 42 pt/89 29 pt/64 ei tilastoitu ei tilastoitu pss pss ei tilastoitu Lonkkamurtuma /proteesipotilaita Polviproteesipotilaita Selkäleikkauspotilaita Muut murtumat Alkoholiongelmaisten katkaisuhoito

18 18 TILINPÄÄTÖS 2016 Vuoden 2016 osaston keskimääräinen käyttöaste oli 87,23 % (ed.v. 86 %). Lyhytaikaishoidon keskimääräinen hoitoaika oli 5,7 päivää. Hoitopäiviä kertyi tulopäivä mukaan lukien päivää. Hoidonporrastuksen yhteistyötä jatkettiin peruskuntien sosiaalitoimien kanssa ja hoidonporrastus toimi kohtalaisen hyvin. Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta Nurmeksen osalle ei tullut. Osastolla hoidettiin monenlaista akuuttihoitoa, tarkkailua, kuntoutusta ja terminaalihoitoa tarvitsevia potilaita sekä terveyskeskuksen omia leikkauspotilaita. Keinomunuaishoitopotilaiden hoito jatkui ennallaan ja annetut hoidot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 307 hoitokerralla. Biologisten lääkkeiden - ja erikoislääkeainetiputukset vuodeosastolla lisääntyivät. Sairaanhoitajista oli ajoittain pulaa, erityisesti vuosiloma-aikaan. Joulukuussa aloitettiin vuodeosastolla lääke-ja toimenpidehuoneen muutostyö, joka on arvioitu valmistuvan helmikuun puoleen väliin mennessä Pohjois-Karjalan alueen terveyskeskusten vuodeosastoilla suoritettiin hoitotyön mitoitusprojekti, johon myös Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosasto osallistui. Tulokset mitoituksesta valmistuvat alkuvuodesta Valtimon vuodeosasto Vuodeosaston toiminta lakkasi Osaston käyttöaste oli 74,08 % (ed.v.78 %). Hoitopäiviä oli yhteensä 1709 (ed.v. 5529). Akuuttipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 12,94 vrk. Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta Valtimon osastolle ei ollut. Vuodeosaston suunnittelu palveluasumisyksiköksi on hyväksytty ja muutosprojekti on aloitettu vuoden 2015 aikana. Sairaanhoitajien ja perushoitajien sijaisista on ollut yhä enenevässä määrin pulaa Valtimolla. 2.9 Ensihoito Ensihoito ja sairaankuljetus on järjestetty entiseen tapaan Hammashuolto Toimintavuoden alussa jouduimme toimimaan vajaalla hammaslääkärimiehityksellä, koska syventävää käytännön harjoittelua suorittava kandi valmistui vuodenvaihteessa ja siirtyi takaisin Ouluun. Loppusyksystä 2015 neljäs hammaslääkärin virka oli haettavana, mutta virkaa ei saatu täytettyä. Hammaslääkärivajetta paikattiin kevään ajan ostamalla palveluja noin 1-2 päivänä viikossa. Kesäkuun alusta vuoden loppuun saakka saimme sijaiseksi syventävää käytännön harjoittelua suorittavan hammaslääketieteen kandidaatin. Ostopalveluna on tuotettu lähinnä kirurgisia toimenpiteitä ja oikomishoidon konsultaatiota. Tämä helpotti selvästi kiireettömään hoitoon pääsyä ja odotusajat olivat 5-6 viikkoa Nurmeksessa. Valtimolla odotusajat hammaslääkärin vastaanotolle ovat olleet noin 2-3 viikossa. Tavoite hoitoon pääsylle on 4 viikkoa. Kesälomien ajaksi saimme sijaisiksi myös 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijat. Toinen heistä toimi hammaslääkärin ja toinen hammashoitajan sijaisena.

19 19 TILINPÄÄTÖS 2016 Suuhygienistejä on kuntayhtymässä kaksi. Toinen suuhygienisteistä käy kahtena päivänä viikossa Valtimolla. Kuntayhtymän väestö on päässyt hoitoon kiireellisyyden mukaan. Kiireelliseen hoitoon on päässyt arkisin saman päivän aikana ja viikonloppujen osalta päivystys tapahtuu keskitetysti Siilaisen hammashoitolassa Joensuussa. Ei-kiireelliseen hoitoon odotusajat vaihtelevat neljästä seitsemään viikkoon riippuen vastaanotosta ja vuodenajasta. Hoitotakuun aikarajat hoitoon pääsyn osalta alittuvat kuitenkin selvästi. Ennaltaehkäisevään hoitoon panostetaan. Oikomishoitoa tekee kaksi hammaslääkäriä konsultoivan erikoishammaslääkärin ohjauksessa. Suurin osa suukirurgisista toimenpiteistä on tehty omissa hammashoitoloissa. Proteettisia hoitoja on tehnyt kaksi hammaslääkäriä. Aikuisväestöä on hoidettu yksilöllisten hoitosuunnitelmien mukaisesti. Järkevää ja tehokasta työnjakoa eri ammattiryhmien kesken kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Vuoden 2016 aikana uusittiin Nurmeksen terveyskeskuksen hammashoitolan suuhygienistin käytössä ollut hammashoitokone. Lisäksi keväällä 2016 uusittiin digitaalisten hammaskuvien lukulaitteet sekä Nurmeksessa että Valtimolla ja otettiin käyttöön Nea- Link-järjestelmä kuvien arkistointia ja katselua varten. Nyt rtg- ja kliiniset kuvat ovat katsottavissa koko maakunnan alueella. Tämä helpottaa potilaiden hoitoa eri toimipisteissä ja vähentää päällekkäisten tutkimusten tarvetta. Taulukko 6. Hammashoidon vuositilasto vuosilta vuosi tarkastettu hoidon tarve hoidettu valmiiksi käyntikerrat laskutettu as. maksuja asiakkaita Tietojärjestelmän vaihtumisen vuoksi kaikkia aikaisemmin raportoituja tunnuslukuja ei ole käytettävissä ja tietojärjestelmän vaihtuminen on hidastanut toimintaa. Tarkastettujen potilaiden määrä on selvästi pienempi kuin edellisinä vuosina. Tämä selittyy pitkälti sillä, että uudessa potilastietojärjestelmässä aikaisempien vuosien merkintöjä ei voi käyttää uusien pohjana, jolloin statuksen teko on hidasta. Usein potilaalla on selvästi havaittavaa hoidon tarvetta ja esim. korjaava hoito katsotaan statuksen tekoa kiireellisemmäksi. Käyntien määrässä näkyy myös jonkin verran kasvua.

20 20 TILINPÄÄTÖS Työterveyshuolto Työterveyshuollossa työskenteli kaksi osa-aikaista työterveyslääkäriä. Kokoaikaisia työterveyshoitajia oli kaksi. Työfysioterapeutti oli osa-aikainen. Työterveyshuollossa työskenteli yksi kokoaikainen osastosihteeri. Työpaikoilla ongelmien painopiste siirtyi yhä enemmän henkisiin ongelmiin ja työilmapiiriongelmiin. Työnantajat joutuvat hankkimaan yksityiseltä palvelujen tuottajalta työpsykologin palvelut. Työterveyslääkärin työ painottui sairaanhoitoon. Työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin työ painottui enemmän terveydenhoitoon. TYKY-palavereiden ja B-lausuntojen määrä lisääntyi edelleen. Työnantaja-asiakkaita työterveyshuollossa oli 329 kpl, joista yrittäjiä 180. Yhteensä työterveyshuollon piirissä oli työntekijäasiakkaita 2245 kpl. Työterveyshuollon toimintatuottoja kertyi kirjanpidon mukaan kertomusvuonna Muu vastaanottotoiminta Kuntayhtymä on tukeutunut sosiaalityössä peruskuntien sosiaalitoimiin. Puheterapiapalvelut järjestettiin ostopalveluna ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Puheterapiatyön pääpaino on edelleen ollut lapsiasiakkaissa. Lastenpsykologin palvelut Valtimon neuvolan tarpeisiin hankittiin ostopalveluna. Nurmeksen neuvola tukeutuu kaupungin kasvatus- ja perheneuvolan palveluihin tältä osin. Kuntayhtymä on ostanut ravitsemusterapeutin palveluja 1-2 päivää kuukaudessa sairaanhoitopiiriltä. 2.13Täydentävät palvelut Laboratorio Laboratoriopalvelut ostettiin Itä- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymältä toimintavuoden aikana. Palvelusta maksettiin noin euroa. Röntgen Röntgentutkimuksia tehtiin kertomusvuonna 3477 (ed.v.3854), joista röntgenlääkärin suorittamia UÄ-tutkimuksia oli 185 (ed.v.198). Edellisten vuosien tapaan röntgenin ns. takahuoneessa tehtiin myös tähystyksiä viikoittain ja seulontamammografiatutkimukset alkuvuodesta Terveystalo Oy:n toimesta. Toukokuusta lähtien röntgen toimi yhden röntgenhoitajan voimin. Fysioterapia Nurmes ja Valtimo Fysioterapiaosaston toiminta painottui edellisvuosien tapaan apuvälineasiointiin, ryhmäkuntoutukseen ja yksilölliseen fysioterapiaan/ohjaukseen ja neuvontaan sekä polikliinisesti että vuodeosastoilla. Apuvälineasiat työllistivät entiseen tapaan. Valtimon terveysaseman vuodeosaston lakkauttamisen myötä Valtimon terveysasemalla toimineen fysioterapeutin työpanos siirrettiin kesä 2016 alussa Nurmeksen terveyskeskuksen fysioterapiaosastolle ja vuodeosastokuntoutukseen.

21 21 TILINPÄÄTÖS 2016 Fysioterapiakäyntien (lukuun ottamatta työfysioterapiakäyntejä) kokonaismäärä (suluissa v käynnit) oli 5362 (5769). Apuvälinekäyntejä oli 1314 (1563). Kotikäyntejä tehtiin 233 (235), joista 144 Nurmeksessa ja 89 Valtimolla. Suurin osa kotikäynneistä oli apuvälineiden tarvearvioon ja käytön seurantaan sekä asunnonmuutostöihin liittyviä käyntejä. Ryhmissä kävi 1802 (1903) asiakasta. Suurimpina ryhminä olivat ikäihmisten liikuntaryhmät, joita pidettiin Nurmeksessa kaksi ryhmää viikossa ja Valtimolla yksi ryhmä viikossa. Nurmeksessa oli 196 (196) ja Valtimolla 67 (60) ryhmätilaisuutta. Ryhmiä olivat mm. aivohalvaus-, Parkinson-, työikäisten niska- ja selkäryhmät sekä ikäihmisten ja ikämiesten liikuntaryhmät, ylipainoisten voimisteluryhmä eli XXL- ryhmä. Valtimolla kokoontui ikäihmisten liikuntaryhmän lisäksi työikäisten niska / selkäryhmä ja painonhallintaryhmä. Asiakkaille pystyttiin antamaan ohjaus/neuvonta/fysioterapia/apuvälineen sovitusaika 1-4 viikon sisällä ja akuutit fysioterapiaa tarvitsevat asiakkaat saivat ajan viikon sisällä kuten myös apuvälineasiakkaat. Kuntayhtymä on ostanut maksusitoumuksilla yksityisiltä palvelutuottajilta fysioterapian avokuntoutuspalvelua pääasiassa aivohalvaus-, Parkinson-, ja reumapotilaille sekä sotaveteraaneille. Välinehuolto Nurmeksen terveyskeskuksessa toimiva välinehuolto on toiminut kahden kokopäiväisen koulutetun työntekijän voimin. Välinehuolto on vastannut NuVa-kuntayhtymän instrumenttien välinehuollosta mukaan lukien Valtimon terveysaseman ja eläinlääkärin instrumenttien huollon. Merkittävänä osana välinehuollon toimintaa ovat leikkaustoiminta ja tähystystutkimukset. Kuntoutuksen apuvälineiden pesujen määrä oli vuoden 2016 lopussa yli 3000 yksikköä (edellisenä vuonna 1854 yksikköä). Määrä on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt ja työllistää välinehuoltoa enenevässä määrin. Valtimon terveysaseman apuvälineet tulivat välinehuoltoon pestäviksi kesäkuusta alkaen. Uusi höyryautoklaavi ja R/O vedenkäsittelylaite tuli käyttöön lokakuussa. Vuoden 2015 lopussa välinehuoltoon hankittiin pyörätuolien pesulaite.

22 Erikoissairaanhoidon menot Taulukko 7. Erikoissairaanhoidon menot talousarvio vrt. toteutuma vuosina Ta/alkup. Tot Ta/alkup. Tot Ta/alkup. Tot Ta/alkup. Tot. Ta/alkup. Tot. Ta/alkup. Tot. Nurmes Valtimo Yhteensä Erikoissairaanhoidon kustannukset /as. Erikoissairaanhoidon kustannukset, /as Nurmes Valtimo

23 23 Kuvio 3. Erikoissairaanhoidon kustannukset /asukas vuosina Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitopäivien ja avohoitokäyntien kehitys Taulukko 8. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitopäivien ja avohoitokäyntien kehitys vuosina Hoitopäivät Perusterveydenhuolto , Esh Avohoitokäynnit Perusterveydenhuolto Esh Henkilökunta Perusterveydenhuolto ICT-muutoksesta johtuen perusterveydenhuollon käynnit vuodesta 2011 alkaen eivät ole vertailukelpoiset aiempiin vuosiin nähden; uudesta Mediatri ict-järjestelmästä ei saatu laboratoriokäyntejä.

24 24 TILINPÄÄTÖS Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkärit ja terveystarkastaja ovat siirtyneet Joensuun kaupungin palvelukseen osaksi Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuoltoa. Eläinlääkärin osa-aikainen avustaja jäi kuntayhtymän palvelukseen tehden edelleen entisiä tehtäviään. 2.16Terveystoimen tavoitteiden toteutuminen Terveydenhuollon kokonaiskustannusten määrän sijoittuminen maakunnan keskitasoon tai sen alle ei toteutunut vuoden 2015 tilastojen mukaan. Nurmeksessa terveydenhuollon menot asukasta kohti olivat 2202 ja Valtimolla Pohjois-Karjalan maakunnan terveydenhuollon keskimääräinen kustannus asukasta kohden oli Ilmoitetut luvut pitävät sisällään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset. /as Kuvio 4. Terveydenhuollon kustannukset vuosina Lähde: Tavoite saada puhelinyhteys terveydenhuollon ammattihenkilölle välittömästi toteutui takaisinsoittojärjestelmän käyttöönoton myötä. Tavoite lääkärin ajanvarausvastaanoton odotusajasta alle 4 viikkoa toteutui osittain. Odotusaika oli Nurmeksessa keskimäärin 4 viikkoa ja Valtimolla 3 viikkoa lääkäritilanteesta riippuen. Tavoite, ettei erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon vuodeosastoille tulisi jonotuspäiviä, toteutui. Jonotuspäiviä ei ollut Nurmeksen eikä Valtimon osalta. Tavoite, jonka mukaan Nurmeksen vuodeosastolla olisi 4 pitkäaikaispotilasta vuoden 2016 lopussa, toteutui. Pitkäaikaispotilaita oli 2.

25 25 TILINPÄÄTÖS 2016 Tavoite, jonka mukaan akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika Nurmeksessa on alle 6 vrk, toteutui sillä lyhytaikaishoidon keskimääräinen hoitoaika oli 5,7 vrk. Tavoite yksilöllisten tarkastusvälien toteutumisesta hammashuollossa toteutui. Tavoite päästä hammaslääkärille kuudessa viikossa Nurmeksessa ja Valtimolla toteutui osittain. Odotusaika oli Nurmeksessa 5-6 viikkoa ja Valtimolla 2-3 viikkoa. Erikoissairaanhoidossa tavoitteena oli sopimusmenettelyssä pysyminen seuraavasti: Nurmeksen tavoite , toteuma oli Tavoite ei toteutunut, vaan menot ylittyivät Valtimon tavoite , toteuma oli Tavoite ei toteutunut, menot ylittyivät Asiakastyytyväisyyskyselyä ei tehty vuonna Kuntayhtymän ja peruskuntien asettamien väestöterveyden tavoitteiden toteutumista seurattiin mm. poikkihallinnollisessa terveyden edistämisen työryhmässä. Nurmeksen ryhmässä laadittiin sähköistä hyvinvointikertomusta. Alkoholin liikakäytön ja alkoholihaittojen vähentämiseksi puheeksi ottoa ja mini-intervention käyttöön ottoa on tehostettu eri toimipisteissä. Painonhallintaryhmien toimintaa on kehitetty mm. hyödyntämällä uusia toimintatapoja (Verkkopuntari-koulutus). Terveystapaamisissa seurataan painoindeksiä ja ohjataan tarvittaessa elämäntavoissa.

26 26 TILINPÄÄTÖS SOSIAALIPALVELUKESKUS 3.1 Sosiaalipalvelujen tavoitteiden toteutuminen SOSIAALIPALVELUJEN SAATAVUUS: Toteutuma 1. Toimeentulotukihakemukseen päätös (ei kiireelliset): 7 arkipv 2. Lastensuojelutarpeen selvitys: 3 kk 3. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn ottaminen: 7 arkipv 4. Vammaispalveluhakemukseen päätös: 3 kk 5. Kehitysvammaisten palvelusuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen kartoituksesta ja tarkistetaan viimeistään kolmen vuoden välein: 100 % 6. Perheneuvolan asiakassuhteen alkaminen alle kolmessa viikossa yhteydenotosta: 90 % 7. Koulukuraattorin asiakassuhteen alkaminen yhteydenotosta: 7 arkipv 8. Lasten ja nuorten kehitys- ja oppimistutkimusten alkaminen alle kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta: 90 % 9. Asiakkaan odotusaika Kyrölän lyhytaikaishoitoon: 7 pv 99,42 % Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut 71 % 82 % 91 % 4, Asiakkaan pääseminen kotipalvelun palvelutarpeen arviointiin: 3 pv voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukainen tavoite 7 vrk 11. Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin: 14 pv 12. Kansaeläkelaitoksen erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta: 7 pv 3,16 Toteutunut Toteutunut HOITOYKSIKÖIDEN KÄYTÖN TEHOKKUUS: 1. Kyrölän hoitopaikkojen käyttöaste: 100 % 2. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen käyttöaste: / 100 % Toteutunut 10107/99,09 %

27 27 TILINPÄÄTÖS Kuusikummun asumisvuorokaudet ja tuetun asumisen käynnit 3. Toimintakeskuksen käyttöpäivien määrä: 5500 / 100 % 5255/95,55 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ: 1. Hoitohenkilöstön määrän suhde palvelun käyttäjien määrään ikääntyvien ympärivuorokautisessa asumispalvelussa: Valtakunnallisten suositusten tasolla hyvä: 0,5 (dementiayksikkö 0,6) 0,59 2. Sosiaalityöntekijöiden määrän suhde lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten määrään: Korkeintaan 40 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Tilanne : 29, Sosiaaliosaston toiminta Yleisjohdon ja hallinnon vastuualue Sosiaalipalvelujen lautakunta vuonna 2016 koostui kuntayhtymän hallituksen nurmeslaisista jäsenistä. Puheenjohtajana toimi Leena Moilanen ja varapuheenjohtajana Merja Makkonen. Sosiaalipalvelujen lautakunta kokoontui vuoden 2016 aikana kahdeksan kertaa ja käsitteli 108 pykälää. Sosiaali- ja terveystoimen integraation mahdollistamia toimintojen uudelleen järjestelyihin liittyviä selvityksiä tehtiin sovituilla yhteistyöalueilla (lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kotihoito). Selvitykset toteuttivat työryhmät, joissa oli kaksi työntekijää sosiaaliosastolta ja kaksi terveysosastolta. Kaikissa työryhmissä nousi selkeästi esille tarve yhteistyön kehittämisestä ja ao. palvelun keskittämisestä yhteisiin tiloihin. Kotihoidon työryhmän esityksiä Nurmeksen kotihoidon malliksi (esim. kaksi kotihoitoaluetta) on kaupunginvaltuuston hyväksymässä Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmassa vuoteen Sosiaaliosaston henkilöstö suoritti loppuvuodesta tärkeimpiä tietoturvallisuuden käytäntöjä käsittävän Granite -tietoturvallisuuden opintokokonaisuuden verkkokoulutuksena ja suoritti opittua testaavan kokeen hyväksytysti Sosiaalityön ja erityispalvelujen vastuualue Asumispalvelut Toimintavuoden aikana tuetun asumisen palveluissa oli 12 henkilöä. Vuoden 2016 lopussa palveluissa oli kuusi henkilöä. Tuetun asumisen ohjaaja vastasi myös kehitysvammaisten tuetusta asumisesta. Palveluasumista on ostettu vuoden aikana 38 henkilölle. Vuoden 2016 lopussa ostopalveluissa oli 33 henkilöä, joista yhden asiakkaan asumispalvelu oli järjestetty kotikuntalain mukaisesti.

28 28 TILINPÄÄTÖS Sosiaalityö Sosiaalityö Vuoden 2016 aikana Nurmeksessa ei asunut yhtään kolmen vuoden kotouttamisen piiriin kuuluvaa pakolaistaustaista henkilöä. Kotouttamislain mukainen kotouttamisen monialainen yhteistyöryhmä aloitti toimintansa ja kokoontui kerran. Nurmes on osallisena maakunnallisessa sosiaalipäivystyksessä. Palvelun myyjänä toimii Joensuun kaupunki. Taulukko 9. Yhteydenotot Nurmeksen sosiaalipäivystykseen vuosina : Kuukausi Yhteydenotot tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu ei tietoa yhteensä Yhteydenottajana on voinut olla mm. hätäkeskus, poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaalipäivystäjän yhteydenotto asiakkaaseen tai terveydenhuolto. Päihdetyö Päihdehuollossa oli vuoden 2016 aikana 52 asiakasta, naisia 12 ja miehiä 40. Uusia asiakkaita päihdehuollon piiriin tuli 23 henkilöä. Lisäksi seitsemän päihdeongelmaisen omaisen kanssa on käyty tukikeskusteluja. Poliisin antaman määräyksen mukaisessa huumausaine- tai alkoholi/päihderiippuvuusseurannassa ajokorttioikeuden saamiseen liittyen oli 12 henkilöä. Seuranta kestää poliisin määräyksen mukaisesti yleensä neljästä kuuteen kuukautta. Työnantajan päihdehoitoon ohjaamana on ollut kaksi henkilöä. Päihdehuollon laitoskatkaisu- ja/tai kuntoutusjaksoilla jakson aikana on ollut seitsemän henkilöä, joista yksi huumausaineiden ja kuusi alkoholin käytön vieroituksessa ja kuntoutuksessa. Opiaattiriippuvaisten vieroitus- tai korvaushoidon psykososiaalisen tuen piirissä on kuusi henkilöä, korvaushoidossa on kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Päihdelääkärin vastaanotto päihdehuollossa toteutui kerran kuukaudessa. Korvaushoidon lääkinnällinen osa toteutui terveydenhuollossa ja asiakkaiden psykososiaaliset keskustelut päihdehuollossa.

29 29 TILINPÄÄTÖS 2016 Lähisuhdeväkivaltaa kokeneita asiakkaita oli raportointijakson aikana viisi henkilöä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön Lieksa-Nurmes-Valtimo-Juuka -alueen Marak -työryhmä kokoontui kuukausittain Toimeentulotuki Toimeentulotukea ovat (varsinainen toimeentulotuki, täydentävä, ehkäisevä, kuntouttava työtoiminta) saaneet kotitaloudet ja menot. Taulukko 10. Toimeentulotuet vuosina Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Toimeentulotukimenot, brutto Toimeentulotuki/kotitalous, Ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty 13 kotitaloudelle, yhteensä 5164,22 euroa. Toimeentulotuesta annetun lain 14a :n mukaan muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Taulukko 11. Toimeentulotuen käsittelyaikojen toteutuma vuonna 2016 Käsittelyaika %-osuus 0-7 pv 99, pv 0,24 yli 9 pv 0,34 Kuntouttavan työtoiminnan palvelua ostetaan Honkalampi-säätiöltä Kaski Työ valmennuksena ja tukena hallintokuntien avopalvelupaikkoihin. Sopimuksen mukainen käyttöpäivien vuositaso on Vuoden 2016 talousarviossa varauduttiin 2200 käyttöpäivän ostoon. Vuonna 2016 Kaski Työvalmennuksessa toteutettiin kuntouttavan työtoiminnan palvelumuotona kolme kuntouttavan työtoiminnan ryhmää. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutettiin Kaski Työvalmennuksen lisäksi kaupungin hallintokunnissa ja yhdistyksissä (Kristalli ry ja Nurmeksen Aktiivit Työnhakijat ry). Taulukko 12: Kuntouttavan työtoiminnan suoritetietoja vuosilta : Henkilöitä toiminnan piirissä Osallistumispäivät: - Kaski - Hallintokunnat ( alk.) - Yhdistykset (v alkaen) Kunnan ja TE-toimiston tulee laatia yhteistyössä työttömän henkilön kanssa aktivointisuunnitelma kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointiehdon täytyttyä.

30 30 TILINPÄÄTÖS 2016 Vuoden 2016 aikana aktivoinnin piirissä oli 139 henkilöä, josta 84 osallistui kuntouttavaan työtoimintaan. Heistä 15 sijoituspaikkana oli kaupungin hallintokunta ja 27 yhdistys. Taulukko 13: Aktivoinnin piirissä olleet asiakkaat vuosina Vuosi Aktivoinnin piirissä olleet asiakkaat Lasten ja perheiden palvelut Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu Sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia tuli viisi ja yksi yhteydenotto. Sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkuuksia on alkanut 26 ja päättynyt 22. Sosiaalihuoltolain mukaisina tukitoimina asiakkaille on järjestetty perhetyötä, tukihenkilöpalveluja sekä tukiperhepalvelua. Perhetyötä tehtiin oman työntekijän toteuttamana viidessä perheessä, koskien yhdeksää lasta. Neuvolan perhetyönä perhetyötä tehtiin kolmeen perheeseen, koskien kolmea lasta. Tukihenkilöpalvelua järjestettiin omana työnä yhdelletoista lapselle ja ostopalveluna kuudelle lapselle, joista kahdelle lapselle järjestetyt tukihenkilöpalvelut siirrettiin oman työntekijän toteuttamaksi vuoden 2016 aikana. Tukiperhe on järjestetty viidelle lapselle. Vuonna 2016 tuli 82 lastensuojeluilmoitusta, neljä tiedonsaantia lastensuojelutarpeesta ja viisi ennakollista lastensuojeluilmoitusta raskaana olevista äideistä. Lastensuojelun tukitoimina on järjestetty mm. perhetyötä, tukihenkilöpalvelua ja tukiperhepalvelua. Lastensuojelun tehostettua perhetyötä tehtiin oman työntekijän toteuttamana 16 perheessä, koskien yhteensä 20 lasta. Ostopalveluna aiemmin kuuteen perheeseen järjestetyt perhetyön palvelut siirrettiin oman työntekijän toteuttamaksi vuoden 2016 aikana. Tukihenkilötyötä on järjestetty omana työnä 24 lapselle. Ostopalveluna viidelle lapselle aiemmin järjestetyt tukihenkilöpalvelut siirrettiin oman työntekijän toteuttamaksi vuoden 2016 aikana. Tukiperhe järjestettiin yhdeksälle lapselle. Uusia lastensuojelun avohuollon sijoituksia vuonna 2016 alkoi 14. Sijoituksista 11 oli laitossijoituksia ja kolme perhekotisijoituksia. Vuoden aikana alkaneista avohuollon sijoituksista päättyi kahdeksan, joiden lisäksi päättyi kolme ennen vuotta 2016 alkanutta avohuollon sijoitusta. Kaikki päättyneet avohuollon sijoitukset olivat kahta lukuun ottamatta laitossijoituksia. Huostaanottoja tehtiin vuonna 2016 neljä, joista kaksi oli laitossijoituksia, yksi ammatillinen perhekotisijoitus ja yksi sijoitus sukulaisperheeseen. Kaikkia huostaanottoja edelsi jakson aikana kiireellinen sijoitus. Huostaanottoja päättyi vuoden aikana kolme. Sijaishuoltopaikan muutoksia on toteutunut viisi, yhteensä neljälle lapselle. Yhdelle lapselle sijaispaikka muutettiin perhesijoituksesta perhekotisijoitukseen ja yhdelle perhesijoituksesta väliaikaisesti laitossijoitukseen, josta sijaispaikka muutettiin takaisin perhesijoitukseen. Kahdelle lapselle sijoituspaikka muutettiin laitossijoituksesta omaan kotiin koitteeksi kotiuttamisjakson ajaksi.

31 31 TILINPÄÄTÖS 2016 Taulukko 14. Lastensuojelun toimenpiteiden piirissä vuosina Lastensuojeluilmoitukset Yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi*) Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset Valmiiksi tehty lastensuojelutarpeen selvitys, lasten lukumäärä Alkaneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet Avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret Jälkihuollossa olleet lapset ja nuoret Päättyneet avo- ja jälkihuollon asiakkuudet Tehdyt huostaanotot, lapsia Huostassa olevia *) saakka kohtaan on kirjattu vain lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tehdyt pyynnöt. Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain muututtua alkaen kirjataan tiedonsaannit lastensuojelun tarpeesta, hakemukset lastensuojeluun ja yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, jolloin samalla selvitetään lastensuojelun tarve. Kasvatus- ja perheneuvola Vuoden 2016 toimintaa kasvatus- ja perheneuvolassa on edelleen rajoittanut henkilökunnan vajaus. Psykologin virka saatiin täytettyä loppuvuodesta, mutta työntekijä aloitti työskentelyn vasta alkuvuonna Sosiaalityöntekijän avoinna olevaa virkaa ei saatu täytettyä. Psykologipalvelujen ostoa näin ollen jatkettiin edelleen Tietotaito Group Suomi Oy:ltä Joensuusta 67 työpäivän verran ja yksityiseltä ammatinharjoittajalta 33 työpäivän verran. Lasten- ja nuorisopsykiatrin konsultaatio- ja vastaanottopäiviä on ostettu yhteensä 17 päivää. Lastenpsykiatrin palveluita on ollut saatavilla rajoitetusti. Nuorisopsykiatrin palvelut ovat olleet käytettävissä heinäkuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina. Uusia asiakkaita vuoden 2016 aikana ilmoittautui yhteensä 96 (94 v.2015). Näistä 33 oli koulukuraattorin ja loput 63 kasvatus- ja perheneuvolan uusia asiakkaita. Näistä 63 asiakkaasta 35 ilmoittautui psykologin tutkimuksiin ja 28 perheneuvolatyön puolelle. Annettuja asiantuntijalausuntojen määrä oli pysynyt samana kuin edellisenä vuonna eli 60. Lausunnot olivat pääasiassa psykologin lausuntoja koulu- ja terveystoimen käyttöön. Asiantuntija-avusta suurin osa annettiin päivähoitoon ja kouluille sekä lastensuojelulle ja oikeuslaitokselle. Psykologisten tutkimusten osalta jonoa kertyi tasaisesti koko vuoden, mutta jonotusajat säilyivät kohtuullisina. Perheneuvolatyön puolelle ilmoittautui loppuvuodesta vähän enemmän asiakkaita kuin alkuvuonna. Henkilöstövajaus ja ostopalveluiden käyttö hankaloittivat työryhmän joustavuutta nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Myös työparityöskentely oli haastavaa henkilöstövajauksesta johtuen. Työryhmässä on entisestään panostettu uusien ilmoittautumisten kiireellisyyden arviointiin ja tätä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Työryhmällä on edelleen säilynyt valmius kriisitilanteissa tarjota ensimmäinen aika muutaman päivän sisällä tai jopa samana päivänä.

32 32 TILINPÄÄTÖS 2016 Koulukuraattoripalvelu toiselle asteelle on edelleen järjestetty ostopalveluna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymältä. Palvelua on saatavilla kahtena päivänä viikossa ammattiopiston ja lukion opiskelijoille. Taulukko 15. Asiakasmäärät vuosina Nurmes Valtimo Muut Yhteensä Vammaisten palvelut Yleiset vammaispalvelut Kaikki vammaispalveluun tulleet hakemukset on käsitelty vammaispalvelulain säätämien määräaikojen puitteissa. Lähes kaikille vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia hakeneille asiakkaille on tehty palvelutarpeen selvitys ja asiakkaalle on samassa yhteydessä esitetty mahdollisuus laatia vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma. Kuulo- ja kuulonäkövammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua myytiin myös vuonna 2016 Kansaneläkelaitokselle. Taulukko 16. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja avustusten saajat vuosina Asunnon muutostyöt Henkilökohtainen apu Palveluasuminen Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet Kuljetuspalvelun piirissä Vaikeavammaisten kuljetuspalvelumatkojen välityksen hoiti Joensuun kaupungin Pohjois- Karjalan matkojenyhdistelykeskus (MYK). Honkalampi-säätiön Kaski-työvalmennukselta ostettiin terapeuttista työtoimintaa 12 henkilölle. Toteutuneita käyttöpäiviä oli yhteensä 1127 (66,29 % sopimuksen mukaisista käyttöpäivistä). Kehitysvammaisten palvelut Kuusikummun asumisyksikössä oli heinäkuun alusta kaikki asumisen paikat täynnä muutaman kuukauden vajaakäytön jälkeen ja lokakuusta lähtien 27 asukasta eli yksi enemmän kuin varsinainen paikkaluku on. Ylimääräisen asukkaan vuoksi Kuusikumpuun palkattiin

33 33 TILINPÄÄTÖS 2016 määräaikaisesti yksi osa-aikainen hoitaja lisätyövoimaksi hoitotyöhön. Kaikille kotona asuville aikuisille kehitysvammaisille on kaikesta huolimatta myös loppuvuonna voitu tarjota lyhytaikaishoitoa ja hoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi. Uutena henkilöstönä toimintakeskuksella aloitti vakituisessa työsuhteessa ryhmäavustaja (työaika 30 h/vko) ja Kuusikummussa kokopäiväinen lähihoitaja. Kuusikummun lähihoitajan vastuulla on Kuusikummussa asuvien kehitysvammaisten vammaispalvelulain mukainen ja erityishuoltona annettava henkilökohtainen avustaminen kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Kuusikummussa ja toimintakeskuksella toteutettiin kevään aikana ns. työnkiertoa omassa yksikössä. Toimintakeskuksen ohjaajat vaihtoivat kuuden viikon ajaksi ohjausryhmiä ja Kuusikummussa hoitajat vaihtoivat vastuutaloa 12 viikon ajaksi. Kaikki kehitysvammapalveluiden työntekijät ovat tutustuneet kehitysvammalain tulleeseen muutokseen itsemääräämisoikeudesta katsomalla videotallenteelta Sosiaali- ja terveysministeriön koulutustilaisuuden: Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa. Ostopalveluna on toteutunut päivätoiminta yhdelle henkilölle Ilomantsin kunnalta ja yhdelle Honkalampikeskuksesta. Kuntouttavassa päivähoidossa on ollut kaksi lasta ja erityishuoltona on toteutunut kehitysvammaisten peruskoululaisten iltapäivähoito kahdelle lapselle. Yhdellä aikuisella kehitysvammaisella on erityishuoltona henkilökohtainen avustaja. Taulukko 17. Kehitysvammahuollon toimintojen suoritetiedot vuosilta Palvelu Autettu asuminen, vuorokausi Tuettu asuminen, käynnit Toimintakeskus, käyttöpäivä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä ostettaviin kehitysvammaisten laitoshoidon, asumispalvelujen, työ- ja toimintakeskusten sekä avohuollon palveluihin on vuodelle 2016 varattu yhteensä ,00 euroa. Laitoshoidon toteutumaan on laskettu pitkäaikaisosastohoito, kuntoutusjaksot, kalliin hoidon tasaus ja kuntoutusjaksojen opetus. Lasten kuntoutusjaksot ovat toteutuneet suunnitelman mukaisena. Jaksoilla on käynyt neljä lasta. Pitkäaikaisessa osastohoidossa ei ole alkaen ollut enää yhtään asiakasta. Asumispalveluissa Honkalampi-keskuksessa on kolme aikuista: kaksi tehostetussa palveluasumisessa ja yksi ohjatussa asumisessa. Erittäin vaativassa perhehoidossa on kaksi aikuista ja yksi lapsi. Lisäksi yksi lapsi on käyttänyt perhehoitoa lyhytaikaishoitoon.

34 34 TILINPÄÄTÖS 2016 Taulukko 18. Kuntayhtymältä ostettaviin asiakaspalveluihin varattujen määrärahojen toteutuma vuonna 2016 Toteutuma Talousarvio Toteutumis-% Laitoshoito ,00 59,30 Asumispalvelut ,00 171,50 Perhehoito ,00 84,50 Työ- ja päivätoiminta ,00 95,60 Yhteensä ,00 102, Koti- ja laitoshuollon vastuualue Koti- ja laitoshoidon vastuualueella on vastattu oikea-aikaisesti asiakkaiden palvelukysyntään. Palvelutarpeen arviointiin asiakkaat ovat päässeet lain edellyttämässä määräajassa. Kiireellisessä tarpeessa asiakkaat ovat saaneet heti apua ja jonotusaika lyhytaikaiseen hoitoon on ollut 4,08 vuorokautta vuonna Tehostettuun palveluasumiseen jonotusaika vuoden aikana oli 1,97 kuukautta. Asumispalveluissa osallistuttiin THL:n suorittamaan ASLA-asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kyselyyn vastasi asiakas, omainen ja hoitaja. Saatujen tulosten perusteella palveluihin oltiin hieman keskimääräistä tyytyväisempiä. Ulkoilua ja hoitajan läsnäoloa olisi kaivattu enemmän. Henkilöstön lyhytaikaisia, toistuvia poissaoloja on ollut raportointijaksolla runsaasti. Työn kuormitusta helpottavia hoivasänkyjä on saatu terveyskeskuksen Valtimon toimipisteestä sekä Pohjois-Karjalan keskussairaalan apuvälineyksiköstä lahjoituksena ja uusi kokoontaitettava on pyörätuoli hankittu Hannikaisen pienkodille. Koti- ja laitoshoidon henkilöstöstä yhdeksän suoritti koulutussuunnitelman mukaisesti järjestetyn ergonomiakorttikoulutuksen. Porokylän kotipalvelun toimisto muutti kotisairaanhoidon yhteydessä oleviin terveyskeskuksen tiloihin keväällä Kotihoito Kodinhoitoapu Omana työnä tehtyä säännöllistä kodinhoitoapua saaneita asiakkaita oli vuoden aikana 284, joista neljä lapsiperheitä. Kahden hengen hoidettavia on kahdeksan asiakasta. Kodinhoitoavun palveluseteli on myönnetty 32 kotipalvelun kriteerit täyttävälle asiakkaalle. MediMob otettiin käyttöön MediMobin käyttöönottoa varten henkilökuntaa koulutettiin älypuhelinten ja MediMob -sovelluksen käyttöön. Tukipalvelut Tukipalveluina on asukkaitten mahdollisuus saada kotiinsa turvapalvelua ja ateriapalvelua sekä tukipalvelusetelin avulla esim. siivousta. Turvapalveluasiakkaita oli yhteensä 175 asiakasta. Ateriapalvelun asiakasmäärä on 253. Tukipalveluseteli myönnettiin 16 henkilölle, kielteisiä päätöksiä tehtiin neljä.

35 35 TILINPÄÄTÖS 2016 Kotiin kuljetettavien aterioiden kuljettajaksi muuttui alkaen Posti Oyj. Omaishoidontuki Omaishoidon tuen maksuluokat ovat 387,67 /kk, 774,98 /kk ja 1.314,78 /kk. Omaishoidon tukea maksettiin 75 omaishoitajalle (edellisenä vuonna 68). Omaishoidettavia on ollut 78 henkilöä. Kielteinen päätös tehtiin 10 omaishoidon tuen hakijalle. Syynä kielteiseen päätökseen oli, etteivät tuen myöntämisperusteet täyttyneet joko suuremman korvauksen saamiseksi tai ylipäätään omaishoidon tuen saamiseksi. Omaishoidon tuen vapaapäiviä järjestettiin edellisten vuosien tapaan yhden kaupungin oman työntekijän voimin, toimeksiantosopimuksella sekä palvelusetelillä. Sijaishoitajia oli toimeksiantosopimuksella palkattuna 12 henkilöä. Sotavammapalvelut Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunta ostaa ostopalveluna vähintään 10 % haitta-asteen omaavien sotainvalidien siivous- ja kodinhoitoavun Nurmeskotiyhdistys ry:ltä. Korvaus haetaan valtionkonttorilta. Palvelun piirissä on ollut 10 asiakasta. Rintamaveteraanipalvelut Valtion vuoden 2016 talousarvioon varatusta määrärahasta rintamaveteraaneille kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin osoitti Valtiokonttori Nurmekselle ,79 euroa. Määräraha jaettiin 56 veteraanin kesken. Syksyllä tullut lisämääräraha 7.256,42 euroa jaettiin samoin palvelusetelinä siihen oikeuden omaaville edunsaajille käytettäväksi. Määrärahan käyttämismahdollisuuksia olivat esim. kotipalvelut ja kotihoito, kotipalveluun sisältyvät tukipalvelut, liikkumista tukevat palvelut, päiväkeskustoiminta, apuvälinepalvelu, turvapuhelinpalvelu sekä omaishoitajan muiden kuin lakisääteisten vapaapäivien ja alle yhden vuorokauden pituisten virkistysvapaiden hoidon järjestämisen. Sosiaalipalvelujen lautakunta valtuutti vanhustyön johtajan järjestämään määrärahan käytön Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti Vanhusten avohoito Palveluasuminen Tehostettua palveluasumista toteutetaan Kyrölän kaikissa yksiköissä lukuun ot-tamatta Ainolan kahdeksaa asumispaikkaa, joissa tilaratkaisujen takia voi asua tavalliseen palveluasumiseen kuntonsa puolesta sopivat henkilöt. Asumispalveluissa on toimittu kuntouttavan hoitotyön periaatteita noudattaen. Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus kuntoilu- ja virikeryhmään osallistumiseen. Asumispäivien sisältöön ovat kuuluneet kansalaisopiston ryhmät; kädentaitoryhmät, musiikkiryhmät ja keväällä pilkeurakka. Eläkejärjestöjen henkilöt ovat toimineet kummina nimetyille osastoille, olleet ulkoiluttajana ja tapahtumien järjestäjänä sekä tarinatuvan vetäjänä.

36 36 TILINPÄÄTÖS 2016 Tehostetun palveluasumisen paikat Kyrölässä ovat tehokkaassa käytössä. Muutama palveluseteliasiakkuus yksityisissä palveluissa on päättynyt jakson aikana ja tilalle on ohjattu jonottamassa ollut asiakas, myös lyhytaikaisia jaksoja on jouduttu ostamaan ruuhkatilanteissa. MRSA-positiivisia asiakkaita oli kohorttiyksikössä joulukuun lopussa viisi. Seulontatutkimukset tehtiin maaliskuussa sovitusti. Testitulosten mukaan yhtään uutta MRSA-positiivista asiakasta ei löytynyt ja osalla positiivista tulokset olivat nyt negatiiviset. Tehostettua palveluasumista järjestetään myös palveluseteleiden avulla niille, joille ei ole tarjota paikkaa kunnan omista palveluista. Taulukko 19. Tehostettu palveluasuminen Palvelusetelin arvo, Setelin keskiarvo, Asiakkaat , ,23 5 Tehostettua palveluasumista ostetaan kuudelle asiakkaalle. Oston perusteena on sosiaalihuoltolain 60 :n perusteella tapahtunut muutto Nurmekseen. Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen tarjoaa mahdollisuuden kuntoutumiseen sairaalahoidon jälkeen, palvelutarpeen arviointia, palvelumuodon suunnittelua ja järjestämistä sekä kuntouttamista. Lyhytaikaisen palveluasumisen asumispäivä ei kerrytä asiakaslain mukaista maksukattoa eikä sisällä hygieniatuotteita eikä lääke- ja matkustuskulujen korvaamista. Omaishoidettavat ovat voineet varata lyhytaikaisen hoivajakson yksiköstä, jos ovat tarvinneet lisää tukea vapaapäiväsetelien käyttämisen jälkeen. Tehostettua palveluasumista lyhytaikaisena toteutetaan Floridassa 15 asumisen paikalla ja yhdellä paikalla muistioireisten yksiköissä. Taulukko 20. Floridan lyhytaikaisen palveluasumisen toimintatiedot Kuukausi Asumispäivät Asiakkaat Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

37 37 TILINPÄÄTÖS 2016 Muut vanhusten palvelut Vuokrataloyhtiön kunnostettua ja varustettua hissillä sekä automaattisella paloilmaisin- ja sprinklausjärjestelmällä Hannikaisenkatu 11 A ja B talot, laajeni vanhusten palveluilla Hannikaisenkadulla käytössä olevien asuntojen määrä 15 uudella asunnolla alkaen. Kaikkiaan käytettävissä Hannikaisenkadulla on 33 asuntoa, joista yksi on kotipalvelutoimistona ja yksi toimii kerhotilana. Tämä on ollut kodinomainen ja turvallisuutta luova asumisen muoto niille, joilla on vielä voimavaroja omatoimiseen elämiseen. Kaupunki järjestää kuntouttavaa päivätoimintaa neljänä päivänä viikossa ja uutena toimintana alkoi kuntosaliryhmä iltapäivätoimintana kaupungin itäosassa asuville asiakkaille. Kuntosaliryhmään ei ole järjestetty kuljetusta vaan osallistujat saapuvat ryhmään omatoimisesti. Kaupungin järjestämän kuntoutuksen asiakasmäärä oli vuonna 2016 yhteensä 2807: kuntouttava päivätoiminta 1087, kuntosalikäynnit 288, Kyrölän liikuntaryhmät 875, lyhytaikaisen palveluasumisen henkilökohtaisen liikunnan ohjauskerrat 341, yksilöohjaus 216 kertaa. Fysioterapeutti osallistui Pohjois-Karjalan alueelliseen kaatumisen ehkäisyn työryhmään ja teemapäivän järjestämiseen Nurmeksen vanhusten viikolla. Kaupungin taloudellisesti tukemaan Nurmeskotiyhdistyksen järjestämään kuntouttavaan päivätoimintaan osallistui 39 henkilöä (777 käyntiä). Asiakkaat tulivat palvelun piiriin kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai omaisten ohjaamana. Hyvinvointia edistävät kuntoneuvolakäynnit 75-vuotiaille toteutettiin touko-kesäkuun aikana. Kuntoneuvolaan kutsuttiin 117 ja testeissä kävi 88 henkilöä. Kahden kutsutun luo tehtiin kotikäynti. 75-vuotiaat ovat pääosin hyväkuntoisia ja huolehtivat itsestään. heillä oli myös myönteinen asennoituminen teknisten apuvälineiden ja turvalaitteiden käyttöön Muu toiminta Hankkeet Sosiaalihuollon asiakirjalain toimeenpano (Kansa-koulu) -hanke Hankkeen tavoitteena on tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaatioiden asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakaskirjalain vaatimuksia. Hankkeessa kehitetään myös sosiaalialan henkilöstön osaamista ja valmiuksia tuottaa sosiaalihuollon asiakastietomallin mukaisia asiakastyön dokumentteja sekä tuetaan sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä KanSa-palveluihin. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus vastaa toteutuksesta Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnissa. Hanke toteutetaan ja sitä on tarkoitus jatkaa saakka alueellisina toteutuksina. Hanke järjesti koulutuksen sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaista ja sen toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä. Syyskuussa käynnistyi sosiaalihuollon työntekijöiden kirjaamisosaamisen vahvistamiseksi sosiaalihuollon organisaatioiden kirjaamisvalmentajien suomenkielinen valmennus. Kirjaamisvalmentajien valmennus käsitti neljä työpäivää ja lähipäivät järjestettiin kahden viikon välein. Nurmeksesta kirjaamisvalmentaja koulutukseen osallistui

38 38 TILINPÄÄTÖS 2016 sosiaalityöntekijä. Valmennuksen jälkeen kirjaamisvalmentajat pystyvät kouluttamaan oman organisaationsa tai alueensa sosiaalihuollon ammattilaisille määrämuotoista kirjaamista. He järjestävät kirjaamisvalmennukset omissa organisaatioissaan tai yhteistyöalueella yhdessä Kansa-koulu-hankkeen aluekoordinaattorin kanssa Yksityiset sosiaalipalvelut Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaviranomaisina toimivat sosiaalijohtaja, 1. sijaisena johtava sosiaalityöntekijä ja 2. sijaisena vanhustyönjohtaja. Mikeva Oy avasi tammikuussa Nurmesharjun kuntoutusyksikön, joka tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikka lopetti toimimisen palveluseteliyrittäjänä (omaishoitajien ympärivuorokautinen vapaa). Sosiaalipalvelujen lautakunta hyväksyi vuoden 2016 aikana uusia palveluseteliyrittäjiä seuraavasti: - Senioripäiväkoti Varpunen (omaishoitajien vapaapäivät) - Attendo Oy (tehostettu palveluasuminen) - Koti-remontointiapu A&A Lipponen avoin yhtiö (omaishoitajien vapaapäivät) - Kotisairaanhoitopalvelut Sa-Tu Väisänen Oy (omaishoitajien vapaapäivät) - Kirsikoti ry (omaishoitajien vapaapäivät).

39 39 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN, TOIMINNAN RA- HOITUS JA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA (1000 EUR) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ VUOSIKATE POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 101,39 102,27 Vuosikate/poistot, % 102,09 109,69 Vuosikate /asukas 57,63 57,00 Asukasmäärä Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostui ,70 euroa. Huomattava, että tilikausien 2016 ja 2015 tilinpäätöstiedot eivät ole vertailukelpoisia. Nurmeksen kaupungin sosiaalitoimi on yhdistetty NuVa-kuntayhtymään alkaen.

40 40 TILINPÄÄTÖS Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän nettoinvestoinnit olivat ,23 euroa ja varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta ,53 euroa. Investoinnit katettiin omalla tulorahoituksella ja olemassa olevilla kassavaroilla. Kassan riittävyys oli 26 päivää Rahoituslaskelma (1000 EUR) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät 0-42 Investointien rahavirta Investointimenot Rah.osuudet invest.menoihin 0 0 Pysyv.vast.hyödyk.luov.tulot 0 46 Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.var.ja po:n muut Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korott.pitkä-ja lyhytaik.muut Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 0,4803 2,8388 Pääomamenojen tulorahoitus, % 0,4803 2,8388 Rahavarat , Kassasta maksut, Kassan riittävyys, pv 26,94 40,12 Asukasmäärä

41 41 TILINPÄÄTÖS 2016 Kuntayhtymän maksuvalmius oli kertomusvuoden aikana hyvä. NuVa-kuntayhtymän päivitetyn perussopimuksen mukaisesti maksuosuuksien laskutus tapahtuu edellisen kuukauden tosiasiallisen käytön tai aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Kuitenkin ensimmäisen tilivuoden tammikuun maksuosuus maksetaan ennakkona, joka on 1/12 osa talousarviossa arvioidusta jäsenkunnan maksuosuudesta. Lisäkanto tai ennakon palautus, joka määritellään tilinpäätöksessä, on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä. Aikaisempina vuosina se oli tehty neljännesvuosittaisella kuntien maksuosuuksilla tasaten pitkin vuotta. 4.3 Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymällä ei ollut kertomusvuoden aikana pankkilainaa. TASE (1000 EUR) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 0 Aineettomat hyödykkeet yht. 0 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er.h Aineelliset hyödykkeet yht Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Sijoitukset yht PYSYVÄT VASTAAVAT YHT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut valtion toimeksiannot Lahj.rahastojen erityiskatt TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yht Saamiset Pitkäaikaiset saamiset

42 42 TILINPÄÄTÖS 2016 Myyntisaamiset 0 0 Pitkäaik.saamiset yht. 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Saamiset yht Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yht VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yht VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

43 43 TILINPÄÄTÖS 2016 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 48,59 66,14 Rahoitusvarallisuus /asukas 9,74 74,28 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,96 13,30 Kertynyt yli-/alijäämä, , ,97 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainasaamiset , , ,50 Asukasmäärä Tilikauden tuloksen käsittely Kuntayhtymän tilikauden tulos osoittaa ylijäämä ,70 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä ,70 euroa kirjataan tilikauden ylijäämä/alijäämätilille.

44 44 5. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 5.1 Kuntayhtymän toimintatulot Kuntayhtymän toimintatuotot olivat yhteensä ylittäen talousarvion Talousarvion toteutumisprosentti oli 104,0. Kuntayhtymän tuloista suurimman osan muodostivat myyntituotot , joka on kaikista tuloista noin 91,1 % ja talousarvion toteuma oli 104,3 %. Myyntituottojen suurimman osan muodostivat jäsenkuntien maksuosuudet ja toteuma 103,6 % ja muut yhteistoimintakorvaukset ja toteutuma 98,3 %. Kotikuntakorvauksiin oli talousarviossa euron tuloerä. Kotikuntakorvauksia kertyi euroa ja kotikuntakorvaukset ylittivät talousarvion eurolla, talousarvion toteuma oli tältä osin 113,3 %. Muut myyntitulot olivat yhteensä Maksutuottojen osuus kaikista tuloista on noin 5,95 %. Perusterveydenhuollon laitoshuollon maksutuloja kertyi , joka on kaikista tuloista noin 1,16 % toteuma 88,1 %. Perusterveydenhuollon avohuollon maksutuloja kertyi , joka on noin 1,29 % kaikista tuloista toteuma 107,0 %. Muut sosiaalitoimen maksuja kertyi , joka on kaikista tuloista noin 3,00 %, toteutuma 96,5 %. Tukia ja avustuksia (mm. Kelalta) kertyi , josta perustoimeentulokustannusten osuus on ja muita tukija ja avustuksia Muita toimintatuottoja kertyi , jonka osuus kaikista tuloista on 1,73 %. Muut toimintatuottojen suurimman osan muodostavat sosiaalitoimen asuntojen vuokratulot ja muiden rakennusten vuokratulot Kuntayhtymän omistamien asuntojen osalta toimintatuloja oli talousarviossa Toteuma oli

45 45 Kuvio 5. Kuntayhtymän toimintatuotot Kuntayhtymän toimintakulut Kuntayhtymän toimintakulut olivat yhteensä ylittäen talousarvion Talousarvion toteutumisprosentti oli 103,8. Henkilöstökulujen osuus kaikista menoista oli alittaen talousarvion :lla. Talousarvion toteutumisprosentti oli 98,8 %. Palvelujen ostojen osuus kaikista menoista oli ylittäen talousarvion Talousarvion toteutumisprosentti oli 106,5 %. Kuntayhtymän erikoissairaanhoidon palvelujen oston menot vähenivät edelliseen kertomusvuoteen verrattuna eli 0,33 %. Menojen toteutumisprosentti oli 106,2. Menot ylittivät talousarvion Nurmeksen osalta erikoissairaanhoidon menot ylittivät talousarvion , toteutumisprosentin ollessa 104,3. Valtimon osalta erikoissairaanhoidon menot ylittivät talousarvion , toteutumisprosentin ollessa 112,2. Kaiken kaikkiaan erikoissairaanhoitoon jouduttiin hakemaan lisärahoitusta peruskunnilta; Nurmes ja Valtimo syksyn 2016 aikana. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kaikista menoista oli alittaen talousarvion Talousarvion toteutumisprosentti oli 94,9 %. Avustusten osuus kaikista menoista oli ylittäen talousarvion Talousarvion toteutumisprosentti oli 105,0 %.

46 46 Muiden toimintakulujen osuus kaikista menoista oli ylittäen talousarvion Talousarvion toteutumisprosentti oli 138,8 %. Kuntayhtymän menojen kasvu johtuu lähes kokonaan palvelujen ostoon varattujen määrärahojen ylittymisestä. Kuvio 6. Kuntayhtymän toimintakulut Investointien toteutuminen Talousarviossa oli investointimenoihin varattu yhtensä ,00 euroa. Valtimon vuodeosaston muuttaminen palveluasumisyksiköksi hankkeeseen (Välskäri-Palvelutalo) varattiin määrärahaa ,00 euroa vuodelle Välskäri-Palvelutalon muutostöihin käytettiin ,76 euroa vuonna Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastolla aloitettiin vuodeosaston lääke- ja toimenpidehuoneen muutostyöt joulukuussa, johon käytettiin euroa mennessä. Lisäksi Nurmeksen terveyskeskuksen hammashoitolaan hankittiin hammashoitokone ja uusittiin digitaalisten hammaskuvien lukulaitteet sekä Nurmeksessa että Valtimolla ja otettiin käyttöön NeaLink-järjestelmä kuvien arkistointia ja katselua varten. Nurmeksen terveyskeskuksen välinehuoltoon uusittiin höyryautoklaavi ja R/O vedenkäsittelylaite, johon varattiin määrärahaa euroa, mutta siihen käytettiin euroa. Kertomusvuodelle kertyi investointimenoista kustannuksia yhteensä ,23 euroa.