Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. "Oikeudenmukaiset tulot maanviljelijöille: toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan"

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta TYÖASIAKIRJA "Oikeudenmukaiset tulot maanviljelijöille: toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan" Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta Esittelijä: José Bové DT\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 Johdanto Euroopan komission tiedonannossa "Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan" on korostettu lukuisia ongelmia, joita hyödykkeiden rajut hinnanvaihtelut ovat aiheuttaneet maatalous- ja elintarvikealalla. Ongelmat vaikuttavat liittyvän tiiviisti tukkukauppiaiden, vähittäiskauppiaiden ja kauppaketjujen keskittymiseen, niiden kasvavaan markkinavoimaan ja monenlaiseen ostajien valta-aseman väärinkäyttöön elintarvikeketjussa. Komissio kiinnittää huomion hyvän kauppatavan vastaisiin sopimuskäytäntöihin, rajoitettuun markkinoille pääsyyn ja perusteettomiin maksuihin, joita tuottajilta on kannettu elintarvikkeiden valikoimaan ottamisesta vähittäiskaupan alalla. Lisäksi tiedonannossa kysytään, miksi viljelijät joutuvat kärsimään tuottajahintojen laskusta lähes kaikilla aloilla, samalla kun kuluttajien lopputuotteista maksamat hinnat pysyvät ennallaan tai jopa nousevat. Komission mukaan on vaikea saada tietoa voittomarginaaleista ja niiden jakautumisesta kautta koko elintarvikeketjun. Ongelmien ratkaisemiseksi komissio ehdottaa hintojen avoimuuden parantamista, jotta lisätään kilpailua ja torjutaan siten hinnanvaihteluita. Kilpailun edistämiseksi markkinaosapuolten odotetaan parantavan tiedonkulkua kysynnästä ja tarjonnasta, hinnoista ja sopimuksista. Jäsenvaltioissa tai EU:ssa on kuitenkin saatavilla hyvin vähän tietoa hintojen muodostumisesta jalostuksen, myynnin ja kaupan pitämisen alalla. Tässä työasiakirjassa kerätään ideoita politiikan uudistamiseksi ja mahdollisista välineistä, joilla parannetaan elintarvikeketjun toimintaa, jotta viljelijöiden tulotasoa voitaisiin kohentaa ja pitää kuluttajahinnat samalla kohtuullisina. Työasiakirja on kaikille osapuolille esitetty kehotus esittää kantansa seuraavaan pohdintaan ja kysymyksiin, kiinnittää huomio konkreettisiin malliesimerkkeihin ja, mikä vielä tärkeämpää, kehittää mahdollisia ratkaisuja ongelmiin, jotka tällä hetkellä kohdistuvat moniin elintarvikeketjun toimijoihin. Esittelijä ottaa näkemykset huomioon, ennen kuin hän esittää tämän mietintöluonnoksen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle asiantuntijoiden kuulemistilaisuudessa, joka järjestetään 4. toukokuuta Avoimuus Komissio ehdottaa toimia hintojen avoimuuden lisäämiseksi elintarvikealalla. Näihin toimiin kuuluu ensisijaisesti maataloushyödykkeiden johdannaismarkkinoiden avoimuuden lisääminen, jotta suitsitaan liiallista spekulointia maataloushyödykkeillä ja niiden hinnanvaihteluja. Komissio ehdottaa myös eurooppalaisen elintarvikkeiden hintojen seurantavälineen ja helposti saatavilla olevien elintarvikkeiden vähittäishintojen vertailupalveluiden kehittämistä. Nämä ehdotukset eivät sisällä: toimia, joilla lisätään avoimuutta lisäarvon ja voittomarginaalien jakautumiseen nähden elintarvikeketjuun kuuluvilla aloilla ja niiden välillä, tiedottamista viljelijöille aiheutuvista todellisista tuotantokustannuksista ostajien tarjoamiin hintoihin verrattuna ja siitä, miten tämä vaikuttaa tuotantokäytäntöihin, PE v /7 DT\ doc

3 elintarvikkeiden laatuun ja alan rakenneuudistukseen sekä kielteisistä vaikutuksista ympäristöön ja muihin vastaaviin ulkoisiin tekijöihin, tiedottamista tietyn politiikan harjoittamisesta johtuvan rakenteellisen ylituotannon vaikutuksesta tuotantomääriin ja tähän liittyvään tuottajahintojen laskuun. 2. Kilpailu Elintarviketeollisuuden kilpailukykyä käsittelevän korkean tason työryhmän suosituksiin perustuen komissio ehdottaa toimia kilpailun edistämiseksi Euroopan elintarvikeketjussa ensisijaisesti siten, että lisätään entisestään elintarviketeollisuuden alakohtaista yhdentymistä sisämarkkinoihin ja poistetaan alueelliset tarjontarajoitukset, jotka ovat sisämarkkinaperiaatteen vastaisia. Komissio tarkastelee myös uudelleen eräitä ympäristövaatimuksia ja alkuperämerkintäjärjestelmiä, jotka saattavat haitata rajat ylittävää kauppaa, sekä ehdottaa kansallista ja alueellista alkuperää osoittavien merkintäjärjestelmien yleistymisen pysäyttämistä ja niiden korvaamista maantieteellisiä merkintöjä, kaupan pitämisen vaatimuksia ja varmennusjärjestelmiä varten luodulla uudella, maataloustuotteiden laatupolitiikan mukaisella kehyksellä. Näissä ehdotuksissa ei oteta huomioon: elintarvikeketjuun kuuluvien pienien, keskisuurien ja suurien yrityksien alueelliseen rakenteeseen, kokoon, erikoistumisasteeseen, työllistämiskykyyn ja julkisen tuen saamiseen liittyvää suurta vaihtelua, viljelijöiden neuvotteluvoiman erittäin epätasaista jakautumista elintarvikkeiden jalostajiin, tukkukauppiaisiin ja vähittäiskauppiaisiin nähden, mikä on johtanut kohtuuttomiin ostokäytäntöihin ja kilpailun vastaisiin käytäntöihin, kansallisten ja yhteisön kilpailuviranomaisten innottomuutta ja haluttomuutta ratkaista näitä epäkohtia tarkoituksenmukaisilla toimilla, lähes kaikissa jäsenvaltioissa meneillään olevaa kauppaketjujen välistä "hintasotaa" ja sen vaikutusta tuottajahintoihin, elintarvikkeiden laatuun ja ostajien valta-aseman entistä selvempään keskittymiseen. 3. Maatalouden rakenneuudistus ja elintarvikeketju Komissio ehdottaa toimia maataloussektorin ja elintarvikeketjujen rakenteen uudistamiseksi ja maataloustuottajaorganisaatioiden perustamisen kannustamiseksi. Komissio ehdottaa esimerkiksi toimien kohdistamista maitoalaan. Se aikoo myös edistää jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja teollisuuden edustajista muodostuvan korkean tason työryhmän esittämiä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa elintarvikealan ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja edistää alan innovointia ja vientiä. DT\ doc 3/7 PE v01-00

4 Näissä ehdotuksissa ei oteta huomioon: maatalouden rakenteiden ja tilojen koon suurta vaihtelua sekä niiden vastaavasti erilaisia rooleja ja kilpailukykyä paikallisilla, alueellisilla, kansallisilla tai kansainvälisillä markkinoilla, jalostusteollisuuden monimuotoisuutta ja vaihtelevaa kilpailukykyä suhteessa markkinoihin ja elintarvikeketjuihin, joihin jalostusteollisuus kuuluu osana, riippumattomia paikallisia vähittäismyyjiä, markkinoita, paikallisia elintarvikeketjuja ja osittaiseen omavaraisviljelyyn perustuvia elintarvikeketjuja, jotka eivät ole riippuvaisia markkinoiden kehityksestä, suurta riippuvuutta elintarvikeketjuun kuuluvien suurten maatalousteollisten tuottajien ulkoisista ja usein maahantuomista panoksista; komissio katsoo näiden tuottajien olevan kaikkein kilpailukykyisimpiä elintarvikeketjuun kuuluvia tuottajia, pienien ja keskisuurien yrityksien, vähittäiskauppiaiden ja -kauppojen nopeaa katoamista, erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla maaseutualueilla, ilmeistä strategista konfliktia, joka vallitsee yhteisön kilpailusääntöjen ja sen välillä, että komissio on ilmaissut aikovansa kohentaa tuottajaorganisaatioiden neuvotteluvoimaa, jotta ne saisivat kohtuullisen hinnan tuotannolleen. 4. Ostajien valta-aseman väärinkäyttö ja sopimusten teko Komissio katsoo, että elintarvikeketjun toimijoiden välisten hyvän kauppatavan vastaisten sopimuskäytäntöjen kitkemiseksi on toteutettava toimia. Se korostaa sellaisia käytäntöjä kuin maksuviivästykset, sopimusten yksipuoliset muutokset, suurilta myymälöiltä vaadittavat etukäteismaksut ja monia muita. Näiden käytäntöjen torjumiseksi tyydytään kuitenkin vain ehdottamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa, tiedotuskampanjoja ja sellaisten mallisopimuksien laatimista, joiden käyttö on vapaaehtoista. Nämä ehdotukset eivät sisällä: toimia sellaisia käytäntöjä vastaan, joissa tuottajahintoja lasketaan asettamalla suuria määrällisiä vaatimuksia, niin sanotut "miinusmarginaalit" (yhdelle asiakkaalle yksinoikeudella myönnettävät hinnat), toimia, joilla vahvistetaan valikoimaan ottamista koskevien maksujen enimmäismäärä, eikä toimia, joilla torjutaan valikoimasta poistamisen uhkaa, toimia, joilla torjutaan sulkemista tarjonnan ulkopuolelle, perusteettomia pakkausmaksuja, kaupan pitämiseen liittyviä maksuja, myynninjälkeisiä hyvityksiä (after-sale rebates) ja taannehtivia maksuja, toimia, joilla torjutaan maksuviivästyksiä käytäntö, jota noudatetaan lähes kaikissa vähittäismyyntiketjuissa ja tuottajilta vaadittuja kaupan pitämiseen liittyviä PE v /7 DT\ doc

5 lisämaksuja, joilla katetaan markkinoiden puutteellisesta toiminnasta aiheutuvat kustannukset, toimia, joilla parannetaan tuottajien ja kuluttajien taitotietoa hintojen määrittämisestä kautta koko elintarvikeketjun, ja toimia, joilla valvotaan niputtamisen ja ostajien keskittymistä yhteisössä. 5. Tappiollinen jälleenmyynti Kilpailunvastaisten käytäntöjen mukaisesti komissio ei ole erityisesti maininnut tappiollista jälleenmyyntiä koskevia käytäntöjä, jotka ovat levinneet laajalle yhteisössä. Komissio kiinnittää kuitenkin huomion huomattavaan määrään kartelleja ja jälleenmyyntihintasopimuksia, yhteisiä markkinoille saattamista koskevia sopimuksia ja yhteisiä ostosopimuksia (ostoliittymät), sitomis- ja niputuskäytäntöjä, sekä omien merkkien lisääntyneeseen käyttöön. Tiedonanto ei sisällä: tietoa tai analyysia tappiollista jälleenmyyntiä koskevista käytännöistä, joista esimerkkinä mainittakoon Italian "pastakartelli" tai Ranskassa, Saksassa, Irlannissa ja uusissa jäsenvaltioissa paljastuneet tapaukset, ehdotuksia, joissa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden kokemukset kansallisten lakien soveltamisesta tappiollista jälleenmyyntiä vastaan ja joiden avulla EU:n voimassa olevaa kilpailulainsäädäntöä voitaisiin tehostaa näiden käytäntöjen ehkäisemiseksi ja estämiseksi. 6. Elintarvikkeiden laadun parantaminen ja kestävät elintarvikeketjut Tiedonannossa ei myöskään ole huomioitu riittävästi tilojen koon, tuottajien järjestäytymisasteen ja tuottajahintojen välisiä hintoihin liittyviä suhteita, pitkälle erikoistuneiden tilojen riippuvuutta ulkoisista tekijöistä (kuten energiasta ja rehusta) sekä vastaavasti näiden tilojen alttiutta lisääntyville hinnanvaihteluille, ilmeistä strategista ristiriitaa, joka vallitsee hintakilpailun ja kestävyyttä koskevien tavoitteiden välillä, kun otetaan huomioon uudet YMP:n terveystarkastuksessa mainitut haasteet, kuten ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja niin edelleen, hygieniaa ja teollisia elintarvikkeita koskevien EU:n turvallisuusnormien joissa ei oteta riittävästi huomioon, tuotetaanko elintarvikkeet ja myydäänkö niitä paikallisesti vai kaukaisilla markkinoilla vaikutusta markkinoille pääsyyn ja viljelijöiden tuloon, eikä tarvetta määritellä ja panna täytäntöön uusia vaatimuksia, joiden mukaan elintarvikkeiden laatu on tärkeämpää kuin niiden turvallisuus. Elintarvikeketjun toimintaa parannettaessa olisi eriteltävä ja tarkistettava hygieniaa ja tuotteiden säilyvyyttä koskevia sääntöjä, hajautettava ja yksinkertaistettava varmennus- ja valvontajärjestelmiä, DT\ doc 5/7 PE v01-00

6 edistettävä suoria tuottajien ja kuluttajien välisiä suhteita sekä lyhyitä elintarvikeketjuja, joiden kestävyyteen liittyviä etuja on dokumentoitu EY:n tutkimushankkeiden yhteydessä, 1 otettava tuottajat ja kuluttajat mukaan laatua ja hyvää kauppatapaa koskevien vaatimuksien määrittelyyn. 7. Omavaraisuus, yleiset elintarvikeketjut, ateriapalvelut ja elintarvikejäte Tiedonannossa ei oteta huomioon seuraavia seikkoja: elintarvikeketjut, joita ei ole integroitu markkinatalouteen tai jotka on vain osittain integroitu markkinatalouteen, kuten esimerkiksi omavaraisviljelyyn tai osittaiseen omavaraisviljelyyn perustuva tuotanto, joka on edelleen tärkeä osa elintarviketuotantoa monissa jäsenvaltioissa, erityisesti hedelmä- ja vihannesalalla, julkiset ja yksityiset ateriapalvelut (kuten ruokalat ja ravintolat), joilla on omat erityisvaatimuksensa, hintarakenteensa ja kilpailusääntönsä, elintarviketuotteiden hankintamenettelyihin (restauration collective) sovellettavat ympäristön kestävyyttä koskevat vaatimukset, joilla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua ja edistää paikallista taloudellista kehitystä, samalla kun lyhennetään elintarvikkeiden kuljetusmatkoja ja vähennetään maatalouskemiallista riippuvuutta, erittäin suuret elintarvikejätteen määrät kautta koko elintarvikeketjun: määrät kattavat useimmissa jäsenvaltioissa jopa 30 prosenttia tuotetuista ja kaupan pidetyistä elintarvikkeista, yhteisön elintarvikeapua koskevan ohjelman merkittävä vaikutus elintarvikeketjuun: ohjelmalla ruokitaan 43 miljoonaa köyhää ihmistä yhteisössä, ja sitä on tarkistettava, jotta elintarvikkeiden paikalliset tuottajat ja kuluttajat saadaan tiiviimpään yhteyteen. Kysymyksiä: 1. Hinnanvaihtelu Hinnanvaihtelun on tunnustettu vaikuttavan haitallisesti koko elintarvikeketjuun. Jotkin elintarvikeketjun osat ovat kuitenkin hyötyneet siitä, koska ne ovat voineet realisoida suuremman osan lisäarvosta sen ansiosta, että lainsäädäntö on suuryrityksien kannalta edullisempaa, niillä on enemmän neuvotteluvoimaa ja sopimuksenteon kannalta parempi asema, ne harjoittavat kilpailunvastaisia käytäntöjä ja niin edelleen. Viljelijät ja kuluttavat näyttävät jäävän tappiolle kummassakin elintarvikeketjun päässä, kun taas jalostusteollisuus, kauppa, tukkukauppa ja vähittäiskauppa voivat helpommin korvata hinnanvaihtelun PE v /7 DT\ doc

7 Millaista lainsäädäntökehystä tarvittaisiin, jotta hinnanvaihtelua vähennettäisiin ja jotta lisäarvo jakautuisi tasapuolisemmin koko elintarvikeketjun osapuolien välillä? 2. Keinottelu Elintarvikkeilla keinottelun on tunnustettu vaikuttavan haitallisesti elintarvikeketjun toimintaan. Spekulatiivisia positioita ja niihin markkinoiden toiminnan kannalta liittyviä riskejä ei ymmärretä. Millaisia sääntelytoimia tarvitaan rahoitusmarkkinoilla elintarvikeketjun toimintaan liittyen, ja millaisia poliittisia aloitteita on vastaavasti toteutettava? 3. Tarjonta YMP:n keskeisinä tavoitteina on tarjota kuluttajille korkealaatuisia elintarvikkeita kohtuulliseen hintaan ja taata viljelijöille hyvä toimeentulo. Yhteisön maatalousala on suurelta osin hyvin riippuvainen öljypohjaisista ulkomaisista tuotteista ja rehusta, minkä vuoksi se on altis näiden tuotteiden hinnanvaihteluille maailmanmarkkinoilla. Millaisia rakenne- ja kauppapoliittisia toimia on toteutettava, jotta taataan elintarvikkeiden tasapainoinen ja riittävä tarjonta hinnoilla, jotka kattavat kestävän elintarviketuotannon kustannukset? 4. Kestävät käytännöt ja julkinen elintarviketuotteiden hankinta Monet eri ympäristöön ja talouteen liittyvät haasteet kohdistuvat yhteisön elintarviketuotantoon. Millaisia rajoittavia toimia elintarvikeketjussa on toteutettava näihin haasteisiin vastaamiseksi? Miten julkista elintarviketuotteiden hankintaa koskevissa käytännöissä voidaan parhaiten soveltaa EY:n asetuksiin sisältyviä ympäristövaatimuksia, jotta parannetaan elintarviketuotantoa ja -tarjontaa? 5. Tiede, tekniikka ja perinteinen tietämys elintarvikeketjussa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja Maailmanpankki korostivat maailmanlaajuisessa raportissaan maataloustieteen ja -tekniikan kehitystä koskevasta kansainvälisestä arvioinnista (IAASTD), että elintarviketuotantoon liittyvän perinteisen tietämyksen ja tieteellisen ja teknisen edistyksen välillä vallitsee yhteys. Miten tulevissa tutkimus-, teknologia- ja koulutusohjelmissa voitaisiin ottaa paremmin huomioon elintarvikeketjussa käytössä olevat kestävät hyvät käytännöt ja siten tasapainottaa paremmin paikallisia, alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä elintarvikejärjestelmiä? DT\ doc 7/7 PE v01-00