Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. joulukuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. joulukuuta 2016 (OR. en) 15508/16 AGRI 676 AGRILEG 197 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Viljelijöiden aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunta Neuvoston päätelmät (12. joulukuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan 12. joulukuuta 2016 hyväksymät päätelmät viljelijöiden aseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunnasta /16 1 DGB 1B FI

2 LIITE Neuvoston päätelmät viljelijöiden aseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunnasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka 1. OTTAEN HUOMIOON tammikuussa 2016 annetun komission kertomuksen "Yritysten välisistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa", kesäkuussa 2016 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, 30. syyskuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean raportin yritysten välisistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa, Kaunasissa 31. maaliskuuta 2016 pidetyn, elintarvikeketjun uudelleen pohdintaa käsitelleen poliittisen foorumin tulokset, Bratislavassa 30. kesäkuuta ja 1. heinäkuuta 2016 järjestetyn, viljelijöiden aseman vahvistamista elintarvikeketjussa käsitelleen kansainvälisen asiantuntijakonferenssin tulokset, puheenjohtaja Junckerin pitämän puheen "Unionin tila 2016" sekä 15. marraskuuta 2016 esitetyn maatalousmarkkinoiden työryhmän raportin neuvostolle; PALAUTTAEN MIELEEN, että kysymys viljelijöiden aseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa on jatkuvasti saanut lisää huomiota neuvoston työskentelyssä; 2. KATSOEN, että elintarvikeketjun kestävyys on strategisen tärkeää Euroopan unionille ja sen moitteeton toiminta on olennaista eurooppalaisten kuluttajien ja viljelijöiden edun kannalta; 3. KOROSTAEN, että elintarvikeketjun toimivuus sekä talouskasvu ja työllisyys edellyttävät ennen kaikkea, että ketjun kaikkien toimijoiden väliset suhteet ovat tasapainossa, että lisäarvo jaetaan oikeudenmukaisesti niiden kaikkien kesken ja että kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja; TÄHDENTÄEN paikallisten tuotteiden paremman saatavuuden merkitystä; 15508/16 2

3 4. PAINOTTAEN, että EU:n maatalous- ja elintarvikealan yritysten pitkän aikavälin kestävyys ja kilpailukyky on otettava huomioon toimintapoliittisessa pohdintatyössä, joka koskee nykyistä yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) ja tulevaa, vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä. Viljelijöiden aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa 5. ILMAISEE HUOLENSA siitä, että viljelijät ovat edelleen elintarvikeketjun haavoittuvin lenkki joskin tilanne EU:n eri puolilla vaihtelee vaikka asiaintilaa on pyritty korjaamaan monin keinoin. Tämä on erityisen selvää maatalousmarkkinoiden kriisiaikoina. 6. PANEE MERKILLE, että elintarvikealan liiketoimintaan sisältyvät riskit eivät jakaudu elintarvikeketjussa tasaisesti. TOTEAA, että elintarvikeketjussa eniten riskejä joutuu kantamaan usein viljelijä ja että riskit olisi jaettava oikeudenmukaisemmin ketjun eri toimijoiden kesken. 7. PANEE MERKILLE, että maatilojen elinkelpoisuuden, kilpailukyvyn ja selviytymiskyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi on tarpeen tutkia EU-tason riskinhallintavälineitä, jotka täydentäisivät jäsenvaltioiden kansallisia strategioita ja olisivat niiden kanssa koordinoituja myös aluetason soveltamisensa osalta. 8. PANEE MERKILLE, että moitteettomasti toimivat futuurimarkkinat voisivat olla viljelijöille ja muille ketjun toimijoille merkittävä riskinhallintakeino lisääntyneen hintojen epävakauden aikoina, koska futuurimarkkinoilla riskejä jaetaan ja viljelijät saavat vakautta toimintansa suunnitteluun, ja KOROSTAA koulutuksen ja teknisen neuvonnan tärkeyttä noille markkinoille osallistumisen helpottamiseksi. 9. TUKEE sellaisten mallisopimusten laadintaa ja levitystä, joita ketjun toimijat voivat käyttää vapaaehtoisesti, sekä sopimusperusteisuutta koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja edistämistä /16 3

4 10. PITÄÄ MYÖNTEISINÄ Euroopan komission aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa, erityisesti elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevää korkean tason foorumia, edellä mainittua maatalousmarkkinoiden työryhmää ja tuottajajärjestöjen, osuuskunnat mukaan lukien, kehittämistä tukevia toimenpiteitä. 11. PANEE MERKILLE, että nykyinen yhteinen maatalouspolitiikka tarjoaa joitakin välineitä viljelijöiden aseman vahvistamiseen. Niiden tehokkuus kuitenkin vaihtelee merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen, ja eräitä näistä välineistä olisi varaa tehostaa, esimerkiksi edistämällä viljelijöiden järjestäytymistä ja yhteistyötä kautta EU:n, tukemalla tuottajajärjestöjä ja elintarvikeketjun sisäistä vertikaalista yhteistyötä toimialakohtaisissa järjestöissä, sekä lisäämällä oikeudellista selkeyttä, jotta tuottajajärjestöt, osuuskunnat mukaan lukien, voisivat käyttää tehokkaammin kilpailulainsäädännön maataloutta koskevia poikkeuksia, samalla kun olemassa olevia osuustoimintarakenteita kunnioitetaan. 12. TOTEAA, että elintarvikeketjun toiminnan tehostamiseksi on ratkaisevan tärkeää vähentää tietojen epäsymmetriaa ja lisätä markkinoiden avoimuutta, myös kuluttajatasolla, erityisesti tiedottamalla ajoissa hinnoista tai marginaaleista mahdollisuuksien mukaan elintarvikeketjun kaikilla tasoilla huolehtien samalla hallinnollisen kuormituksen ja kustannusten minimoinnista. 13. ON TYYTYVÄINEN maitomarkkinoiden seurantakeskuksen ja lihamarkkinoiden seurantakeskuksen kaltaisten seurantafoorumien perustamiseen sekä eurooppalaisen elintarvikkeiden hintojen seurantavälineen työhön ja samalla HUOMAUTTAA, että tällaisen seurannan ulottaminen kaikille ketjun tasoille eikä ainoastaan tuottajiin ja valikoituun joukkoon tuotteita, hyödykkeitä ja tuotantopanoksia toisi selvää lisäarvoa auttamalla viljelijöitä mukautumaan asianmukaisesti markkinasignaaleihin, samalla kun noudatetaan luottamuksellisuuden, tasapuolisen kilpailun ja hallintokustannusten minimoinnin periaatteita. 14. KANNUSTAA seurantakeskuksia yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon EU:n ja kansallisella tasolla, jotta lisättäisiin markkinoiden avoimuutta ja autettaisiin paremmin viljelijöitä tietoon perustuvien päätösten tekemisessä /16 4

5 Hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunta 15. ILMAISEE HUOLENSA siitä, että vaikka tilanne EU:n sisällä vaihtelee viljelijät joutuvat heikon neuvotteluasemansa vuoksi usein sellaisten käytäntöjen kohteeksi, jotka poikkeavat jyrkästi hyvästä kaupallisesta käytänteestä ja ovat kunniallisen ja vilpittömän kaupankäynnin vastaisia (jäljempänä "hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt"). 16. PANEE MERKILLE, että esimerkkejä tällaisista käytännöistä ovat muun muassa aiheettomat maksuviivästykset, kustannusten tai riskien kohtuuttomat siirrot, sopimusehtojen muuttaminen yksipuolisesti ja/tai takautuvasti ja sopimussuhteen päättäminen hyvän kauppatavan vastaisesti. 17. PANEE MERKILLE, että kaksikymmentä jäsenvaltiota on jo hyväksynyt kansallista lainsäädäntöä ja aloitteita hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi ja että muissa jäsenvaltioissa näin suunnitellaan tehtävän lähitulevaisuudessa. 18. TOTEAA vapaaehtoisten aloitteiden, erityisesti Supply Chain -aloitteen, arvokkaan panoksen toimintakulttuurin muutokseen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon, joita hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin puuttuminen edellyttää, ja siksi KOROSTAA tällaisten aloitteiden jatkamisen, kehittämisen ja vahvistamisen tärkeyttä. ON samalla TIETOINEN niiden rajoituksista hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen tehokkaassa estämisessä, ja PANEE MERKILLE, että niitä voisi täydentää muun muassa EU-tason sääntelytoimilla. 19. KOROSTAA, että kaikilla elintarvikeketjun toimijoilla on tärkeää olla tasavertaiset toimintaedellytykset kaikkialla EU:ssa ja että ne voitaisiin saada aikaan yhteisellä hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen sääntelykehyksellä; MUISTUTTAA, että Euroopan parlamentti on tukenut voimakkaasti tällaisia sääntelytoimia, kuten sen päätöslauselmasta kesäkuulta 2016 ilmenee. 20. PANEE MERKILLE maatalousmarkkinoiden työryhmän raportin perusperiaatteen sellaisesta lähtökohtaisesta toimintatavasta, jossa ei heikennetä jäsenvaltioiden toimivia järjestelmiä huolehtien kuitenkin tehokkaasta täytäntöönpanon valvonnasta /16 5

6 21. PITÄÄ erityisen TÄRKEÄNÄ välttää byrokratiaa ja EDELLYTTÄÄ siksi, että mahdollisen EU:n sääntelykehyksen on oltava virtaviivainen, helposti täytäntöön pantavissa ja kustannustehokas. Tällaisessa sääntelykehyksessä joka on toissijaisuusperiaatteen mukainen ja ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden oikeudelliset järjestelmät olisi esitettävä hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen perusmääritelmä ja säädettävä mahdollisuudesta nimettömiin kanteluihin ns. pelkotekijän voittamiseksi, riippumattomasta tutkintaelimestä ja tehokkaasta seuraamusjärjestelmästä. Jatkotoimet 22. PYYTÄÄ komissiota ottamaan huomioon nämä päätelmät tulevissa toimissaan viljelijöiden aseman vahvistamiseksi elintarvikeketjussa. 23. KEHOTTAA komissiota erityisesti suorittamaan hyvissä ajoin vaikutustenarvioinnin hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen käsittelemiseksi EU:n sääntelykehystä tai muita kuin oikeudellisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksen avulla näiden päätelmien pohjalta samalla, kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja turvataan toimivat kansalliset järjestelmät sekä jo olemassa oleva kansallinen sääntömääräinen suojelu. PYYTÄÄ komissiota vaikutustenarviointia laatiessaan tarkastelemaan jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien täytäntöönpanoa ja toimintaa ja ottamaan huomioon noille järjestelmille yhteiset elementit. Mahdollisen EU:n sääntelykehyksen olisi täydennettävä olemassa olevia vapaaehtoisia EU:n ja kansallisen tason aloitteita. 24. KEHOTTAA komissiota puuttumaan kohtuullisessa aikataulussa ja koordinoidusti avoimuuden puutteeseen ja tietojen epäsymmetriaan mahdollisuuksien mukaan elintarvikeketjun kaikilla tasoilla, myös kuluttajatasolla. 25. KEHOTTAA komissiota huolehtimaan oikeudellisesta selkeydestä, jotta tuottajajärjestöjen, osuuskunnat mukaan lukien, olisi helpompi ymmärtää ja käyttää kilpailulainsäädännön maataloutta koskevia poikkeuksia, ottaen samalla huomioon nykyiset osuuskuntarakenteet. 26. KANNUSTAA jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä vaihtamalla parhaita käytäntöjä, jotka koskevat olemassa olevia kansallisia hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen sääntelyjärjestelmiä ja tuottajajärjestöjä /16 6

7 27. SITOUTUU arvioimaan vuoden 2018 alkupuoliskolla komission kertomuksen pohjalta edistymistä hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunnassa ja viljelijöiden aseman vahvistamisessa elintarvikeketjussa /16 7