OUNASRINNE- PÖYKKÖLÄN ALUEEN VARHAISKASVATUS- PALVELUJEN TARVESELVITYS

Transkriptio

1 OUNASRINNE- PÖYKKÖLÄN ALUEEN VARHAISKASVATUS- PALVELUJEN TARVESELVITYS Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuslautakunta

2 Sisällys 1. JOHDANTO NYKYTILAN KUVAUS Lasten määrä alueella Yksikköjen nykytilanne TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY Mitoitus Toiminnan erityisvaatimukset ja rajoitukset Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT UUDISHANKKEET Ounasrinteen uusi kunnallinen päiväkoti Pöykkölän päiväkoti VAIKUTUKSET Taloudelliset vaikutukset Rakentamisen taloudellisten vaikutusten arviointia yleisesti Olemassa olevien tilakustannusten vertailua Pöykkölä-Ounasrinteen alueella Palvelusetelivertailu Esitettyjen vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten vertailua Nykyisten tonttien hyödyntäminen ja alueen muu kehittäminen PÄÄTÖSESITYS LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Kiekerön päiväkodin päiväkotikortti Ounasrinteen päiväkodin päiväkotikortti Pöykkölän päiväkodin päiväkotikortti 10-ryhmäisen päiväkodin tilaluettelo ja uudishinta 6-ryhmäisen päiväkodin tilaluettelo ja uudishinta

3 1. JOHDANTO Lapin aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on antanut Rovaniemen kaupungille sisäilmaselvityskehotuksen Kiekerön ja Pöykkölän päiväkodeista. Kehotukseen on vastattu siten, että koko alueen varhaiskasvatuspalvelut on otettu tarkasteluun, ja Kiekerön ja Pöykkölän päiväkotien tilaratkaisut selvitetään alueen tarveselvityksen yhteydessä. Toimialajohtaja Antti Lassila on nimennyt alueen tarveselvitystyöryhmän. Ryhmään ovat kuuluneet Palvelualuepäällikkö Tarja Kuoksa Talouspäällikkö Janne Juotasniemi Suunnittelija Kaisa Kinnunen Sivistyspalvelujen asiantuntija Jukka Ylinampa Rakennuspäällikkö Juha Välitalo Varhaiskasvatuksen suunnittelija Anne Mänty Varhaiskasvatusyksikön johtaja Tuula Siirtola Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Pirjo Niskavaara Lisäksi ryhmän jäseneksi on kutsuttu Tilaliikelaitoksen suunnitteluasiantuntija Sirpa Lithovius. Tarveselvitystä varten päiväkodeista on tehty päiväkotikortit, joiden tekemiseen on osallistunut yksikön esimies henkilöstöineen, varhaiskasvatuksen palveluohjaus, Tilaliikelaitos, varhaiskasvatuksen hallinto ja talouspäällikkö. Lisäksi yrittäjille on tehty kysely, jossa kartoitettiin tulevaisuuden suunnitelmia. Myös huoltajille on tehty lyhyt kysely sähköisesti, jossa kartoitettiin perheiden kokemuksia varhaiskasvatusyksikön saavutettavuudesta, palvelutarpeeseen vastaamisesta, turvallisuudesta sekä leikki- ja toiminta-alueiden monipuolisuudesta. Lähipalveluperiaatteen toteutuminen, paikan saavutettavuus ja palvelutarjonta alueella olivat tulosten perusteella hyvää tasoa.

4 Sivu 4/41 2. NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Lasten määrä alueella Alueella asuu yhteensä 696 alle kouluikäistä lasta, joista 275 lasta asuu Pöykkölän alueella, 246 lasta Ounasrinteellä, 152 Ounasmetsän alueella ja 23 Paavalniemellä (kuvio 1). Kuviossa karttaan on merkitty sinisellä ne kiinteistöt, joissa asuu 0-6-vuotiaita lapsia. Kuvio 1. Lasten määrät alueittain 2.2 Yksikköjen nykytilanne Alueella asuvista lapsista on 74,3 % on varhaiskasvatuksessa. Taulukossa 1 on lueteltu päiväkodit lapsi- ja ryhmämäärineen. Taulukossa sinisellä fontilla olevat yksiköt ovat palvelusetelipäiväkoteja. Tällä hetkellä alueen varhaiskasvatuksesta 38,3 % on tuotettu palvelusetelillä ja 61,7 % omana toimintana. Tarkasteltavan alueen lapsista alueen ulkopuolella sijaitsevissa yksiköissä on noin sata lasta ja alueen yksiköissä on vastaavasti noin 76 lasta muilta kaupungin alueilta. Vajaa 30 alueen lapsista käyttää vuorohoidon palveluita joko Käpymetsän tai Poropolun päiväkodeissa. Alue Päiväkoti Lapsia Ryhmiä Ounasrinne Kiekerön päiväkoti 67 5 Perhepäivähoito 7 Ounasrinteen päiväkoti 93 6 Ounasmetsä Ounasmetsän päiväkoti 56 3 Touhula Ounasvaara 70 4 Päiväkoti Tiitiäinen 67 4

5 Sivu 5/41 Pöykkölä Pöykkölän pk 84 5 perhepäivähoito 12 Kaarnikkametsän pk 29 2 Vihermetsän muksut Taulukko 1. Alueella sijaitsevat varhaiskasvatusyksiköt Lisäksi alueella sijaitsee Poropolun päiväkoti, joka on avoinna ma-su klo Yksikön nykyisiä lastenmääriä ei ole huomioitu tarveselvityksessä, sillä sinne ohjautuu viikonloppu- ja iltahoitoa tarvitsevia lapsia koko kaupungin alueelta. Kiekerön, Ounasrinteen sekä Pöykkölän päiväkodit on tarkemmin kuvattu liitteenä olevissa päiväkotikorteissa (liitteet 1-3). Kortit sisältävät myös yksikkökohtaiset tulokset huoltajille tehdystä kyselystä. 3. TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Mitoitus Kuvio 2. Syntyneet ikäluokat alueella Kuviossa 2 on kuvattu vuonna 2016 alueella asuvien alle kouluikäisten lasten ikäluokat. Trendiviiva osoittaa ikäluokkien muutoksen, joka on aleneva. Se selittää suurimmaksi osin sen, että palvelutarve alueella tulee pienenemään tulevaisuudessa.

6 Sivu 6/41 Kuvio 3. Palvelutarpeen mitoitus vuosille Tulevan palvelutarpeen mitoituksessa (kuvio 3) on käytetty Väestö- ja asuntoennustemalli Vennin mukaan laadittua väestöennustetta, varhaiskasvatusikäisten lasten määrää alueella (2016) ja varhaiskasvatusikäisten lasten määrää palveluissa (2016). Ennuste palveluntarpeesta on laskettu vuosille Kuviossa olevassa taulukossa on laskettu neljän vuoden lastenmäärien keskiarvo. Muuttujat, keskimääräinen ryhmäkoko ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäluokasta, on määritelty nykytilanteesta. Keskimääräinen ryhmäkoko on laskettu vähentämällä perhepäivähoidossa olevien määrä varhaiskasvatuksessa olevien määrästä ja jaettu päiväkodeissa olevien määrä tämän hetkisellä keskimääräisellä ryhmäkoolla. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäluokasta on 74 %. Mitoituskeskiarvo laskelman mukaan on 608 lasta, josta määritellään palveluntarve 608 x 74% = tarve 451. Keskimääräisellä ryhmäkoolla jakamalla saadaan tarvittavien ryhmien määrä (28). Taulukossa on esitetty ryhmien määrä myös alueittain. 3.2 Toiminnan erityisvaatimukset ja rajoitukset Varhaiskasvatusta voidaan järjestää joko kunnallisena tai yksityisenä. Rovaniemellä on yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämisessä käytössä palveluseteli. Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena on monipuolistaa perheiden valinnan mahdollisuuksia, vastata palvelutarpeen kasvuun ja tuottaa palveluita kustannustehokkaasti. Ounasrinne-Pöykkölän alueen varhaiskasvatuksen järjestämisestä päätettäessä, on huomioitava, että alueella on tärkeää olla sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa.

7 Sivu 7/41 Kunnallisen toiminnan keskittäminen suurempiin yksiköihin koulujen läheisyyteen on kannattavaa. Se edesauttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen yhteistyön tekemistä ja mahdollistaa paremmin lapsen eheän varhaiskasvatus- ja oppimispolun rakentumisen. Suuressa yksikössä voidaan tehokkaasti hyödyntää henkilöstöresursseja ja henkilöstön osaamista. Iso yksikkö monenlaisine ryhmineen mahdollistaa lasten erilaisten tarpeiden huomioimisen. Ounasrinteen alueella on paljon tarvetta erilaisille varhaiserityiskasvatuksen palveluille, jotka voidaan kunnallisena toimintana resursoida paremmin. Siellä sijaitsee myös integroitu erityisryhmä. Pöykkölän varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä tulee huomioida Metsäruusun alueen uusi kaavoitus. Palveluiden järjestäminen kunnallisena ei ole välttämätön edellytys, sillä Poropolun ja Ounasrinteen päiväkodit ovat työmatkaliikenteen varrella sekä lähellä niitä kouluja, joihin lapset alueelta sijoittuvat. Tämä edellyttää, että Poropolun päiväkodin kiinteistössä sijaitsevan palvelusetelipäiväkodin tilat saadaan omaan käyttöön. 3.3 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kaupungin tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (KH ) Kuntalaki velvoittaa kaupunkia edistämään toimintansa suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. (KH ). Kaupungin tarvitsemien toimitilojen uusinvestoinnit toteutetaan pääasiassa Rovaniemen Markkinakiinteistöjen toimesta. Lautakuntien on löydettävä mahdollisesti kasvavat vuokrakustannukset heille myönnetyistä käyttötalouden määrärahoista. (KH ). Valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa on edellytetty, että vuosilta ei kerry alijäämää ja että kaupungin lainamäärä vuonna 2018 on enintään euroa/asukas. Talouden tasapainottamisen perusta on edelleen määrärahojen kasvun rajoittaminen. Tämä onnistuu palvelujen uudella organisoinnilla ja osittain jopa lopettamisella. Palvelutason lasku on myös hyväksyttävä kuluja karsittaessa. Palveluissa on keskityttävä kunnalle kuuluvien ydinpalvelujen toteuttamiseen. Tässä tilanteessa hyvien yhteistyökumppaneiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. (KH ).

8 Sivu 8/41 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että vuonna 2017 investointien pääpaino on poistotasoa vastaavissa korvausinvestoinneissa, jotka kohdistuvat omaisuuteen, joka pidetään pitkällä tähtäimellä kaupungin omistuksessa. Muissa investoinneissa ensisijaisesti voidaan toteuttaa tuloja tuottavia investointeja ja sellaisia hallinnollisia investointeja, jotka lisäävät käyttömenoja ei tehdä. Tilojen hankinnan tulee edellä mainittujen taloudellisten tavoitteiden ja reunaehtojen johdosta perustua perusteltuun ja osoitettuun palveluntarpeeseen. Tilojen hankinnassa on huomioitava tulevat palvelutarpeen muutokset ja toimintaympäristöanalyysi. Mikäli valittava vaihtoehto lisää käyttömenoja, tulee näille lisäkustannuksille osoittaa samassa yhteydessä myös kate samasta kokonaisuudesta. Talouskehyksessä ei ole osoitettavissa lisärahoitusta palvelujen tuottamiseen tulevaisuudessa. Näin ollen palvelujen erilaisia toteuttamistapoja tulisi jatkossa harkita, jotta palvelut kyettäisiin tuottamaan vähenevällä rahoituksella. Tulevat investointipäätökset tietyillä alueilla vaikuttavat myös muun palveluverkon tulevaisuuteen. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Seuraavassa on esitetty kolme perusvaihtoehtoa tarkasteltavan alueen varhaiskasvatuksen palveluverkon rakenteiksi. Oletuksena on, että nykyiset palvelusetelipäiväkodit jatkavat pääsääntöisesti samalla laajuudella. Oletus perustuu yrittäjille tehtyyn kyselyyn, jonka mukaan yrittäjät jatkavat toimintaansa nykyisellään. Metsäruusun kaavoitus voi vaikuttaa Kaarnikkametsän päiväkodin jatkoon. Kuvio 4. 0-vaihtoehto 0-vaihtoehdossa nykyiset yksiköt jatkavat toimintaansa mukautuen pienentyneeseen palvelutarpeeseen (kuvio 4). Pienentynyt palvelutarve huomioidaan siten, että Ounasrinteen päiväkodista vähenee 2-3 ryhmää. Tämä vaihtoehto ei sisällä uudishankkeita vaan laajamittaiset vanhojen yksiköiden peruskorjaukset ja tarvittavien Ounasrinteen päiväkodin vuokrakiinteistöjen vuokrasopimusten jatkamisen.

9 Sivu 9/41 Kuvio 5. 1-vaihtoehto 1-vaihtoehdossa lähtökohtana on se, että kaupungilla on alueella yksi 10-ryhmäinen yksikkö (kuvio 5) ja kolme päiväryhmää Poropolun vuoropäiväkodissa. Kymmenryhmäinen yksikkö sijoitetaan Ounasrinteelle, jolloin se korvaa Ounasrinteen alueen tämänhetkiset yksiköt. Poropolun kiinteistössä olevan yksityisen päiväkodin tilat otetaan omaa käyttöön ja sille tarjotaan korvaavia tiloja Metsäruusun alueelle tulevasta palvelukorttelista, jonne kaavoitetaan uusi 6-ryhmäinen palvelusetelipäiväkoti. Nykyisestä Pöykkölän päiväkodin kiinteistöstä luovutaan. Sekä Ounasrinteen että Poropolun päiväkodit sijaitsevat alueen lähikoulujen läheisyydessä ja Pöykkölässä asuvien työmatkan varrella. Ounasmetsän päiväkoti ei kolmeryhmäisenä täytä järjestämisen periaatteiden edellytyksiä, joten tarvittaessa sen siirtämistä palvelusetelille harkitaan tarpeen mukaisesti. Metsäruusun alueen kaava voi vaikuttaa Laajakaistassa sijaitsevan päiväkodin jatkoon.

10 Sivu 10/41 Kuvio 6. 2-vaihtoehto 2-vaihtoehdossa lähtökohtana on se, että kaupungilla on alueella kaksi yksikköä (kuvio 6). 10-ryhmäinen päiväkoti sijoitetaan Ounasrinteelle, jolloin se korvaa Ounasrinteen alueen tämänhetkiset yksiköt. Pöykkölän palvelukortteliin tulee uusi 6-ryhmäinen yksikkö, jolloin nykyisestä Pöykkölän päiväkodin kiinteistöstä luovutaan. Ounasmetsän päiväkoti ei kolmeryhmäisenä täytä järjestämisen periaatteiden edellytyksiä, joten tarvittaessa sen siirtämistä palvelusetelille harkitaan tarpeen mukaisesti. Metsäruusun alueen kaava voi vaikuttaa Laajakaistassa sijaitsevan päiväkodin jatkoon.

11 Sivu 11/41 5. UUDISHANKKEET 5.1 Ounasrinteen uusi kunnallinen päiväkoti Kolpeneen alueen kaavoituksessa on huomioitu mahdollinen Ounasrinteen uusi kymmenryhmäinen päiväkoti. Päiväkodin sijainti tulisi olemaan Matkajängäntiellä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä Ounasrinteen koulua (kuvio 7). Kuvio 7. Kolpeneelle kaavoitettava alue Alustavaa toteutusaikataulua on hahmoteltu kuvioon 8. Alueen kaavoitus on hyväksyttävänä teknisessä lautakunnassa maaliskuussa Mahdollisen päiväkotitontin viereen on tarkoitus kaavoittaa lähiliikuntakenttä, joka palvelee myös varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluita. Toteutusaikataulun mukaan uusi yksikkö otettaisiin käyttöön elokuussa 2019, jolloin nykyisen Ounasrinteen ja Kiekerön päiväkotien toiminta päättyy. ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU, Ounasrinteen uusi päiväkoti 10 ryhmää tarveselvitys hyväksytään hankintapäätös käyttöönotto kaavoitus tarveselvitys hankesuunnittelu hankinta rakentaminen muutto päiväkoti toiminnassa kerrostalokiinteistön käyttö päättyy sinisen talon vuokrasopimus päättyy kiekerön päiväkodin toiminta loppuu Kuvio 8. Uuden Ounasrinteen päiväkodin alustava toteutusaikataulu

12 Sivu 12/ Pöykkölän päiväkoti Pöykkölään suunniteltu uudisrakennus sijoittuu Metsäruusun alueelle, jonka kaavoitus on meneillään (kuvio 9). Alustavien suunnitelmien mukaan Ranuantien ja Kemijoen itäpuolentien risteykseen tulee palvelukortteli, johon uusi päiväkoti sijoittuu. Kuvio 9. Metsäruusun alue Pöykkölän päiväkodin osalta on aikataulutusta alustavasti suunniteltu kuvion 10 mukaisesti. Aikataulutuksessa on huomioitu ne vaiheet, jotka tarvitaan kunnallisen päiväkodin rakentamiseen. Mikäli varhaiskasvatus päätetään toteuttaa yksityisenä, vastaa yrittäjä yksikön suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Tavoitteena on, että uusi päiväkoti on käytössä vuonna 2020, jolloin Pöykkölän päiväkodin nykyisestä kiinteistöstä luovutaan. ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU, Pöykkölän uusi päiväkoti 8 ryhmää tarveselvitys hyväksytään hankintapäätös käyttöönotto kaavoitus tarveselvitys hankesuunnittelu hankinta rakentaminen muutto päiväkoti toiminnassa vanhan koulukiinteistön käyttö päättyy Kuvio 10. Uuden Pöykkölän alueen päiväkodin alustava toteutusaikataulu

13 Sivu 13/41 6. VAIKUTUKSET 6.1 Taloudelliset vaikutukset Rakentamisen taloudellisten vaikutusten arviointia yleisesti A) Arviointi rakentamiskustannusten vaikutuksesta lopulliseen investointikustannukseen: ESIMERKKI: päiväkodin laajuus on n m2 Rakentamiskustannusten ollessa /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 2,86 M. Rakentamiskustannusten ollessa /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 3,18 M, Rakentamiskustannusten ollessa /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 3,97 M Rakentamiskustannusten ollessa /m2 muodostuu rakennuksen kokonaishinnaksi 4,76 M B) Arviointi rakentamiskustannuksen vaikutuksesta pääomavuokran määrään: ESIMERKKI: päiväkodin laajuus on n m2 Vasen pystyakseli: vuosivuokra yhteensä Oikea pystyakseli: neliöhinta Mikäli rakennus pystytään tuottamaan noin /m2 on pääomavuokra vuodessa n Mikäli rakennus pystytään tuottamaan noin 2000 /m2 on pääomavuokra vuodessa n Mikäli rakennus pystytään tuottamaan noin 2500 /m2 on pääomavuokra vuodessa n Mikäli rakennus tuotettaan noin 3000 /m2 on pääomavuokra vuodessa n Hintaeroa yllä olevien halvimman (1800 /m2) ja kalleimman (3000 /m2) vaihtoehtojen välillä on siis vuodessa. Neliöhintojen ero on 7,15 /m2 (1800 /m2) ja 11,92 /m2 (3000 /m2) ja eroa 4,77 /m2.

14 Sivu 14/41 C) Arviointi rakennuksen tilojen mitoituksen vaikutuksesta vuokran määrään: ESIMERKKI lapsikohtaisen tilojen mitoituksen vaikutuksesta vuokraan : Tilojen mitoituksella on ratkaiseva vaikutus siihen, kuinka kustannustehokas rakennuksesta lopulta tulee. Esimerkiksi 182 lapsen päiväkodissa tilojen mitoituksen ollessa 7 m2/lapsi vuokraksi muodostuisi noin /vuosi. Mikäli mitoitus onkin 10m2/lapsi vuosivuokraksi muodostuu n

15 Sivu 15/ Olemassa olevien tilakustannusten vertailua Pöykkölä-Ounasrinteen alueella Nykytilanne Trellumin määrittelemät todelliset tilakustannukset tällä hetkellä: Ounasrinne, Ounasmetsä, Pöykkölä ja Kiekerö: Ounasrinteen päiväkodin tilakustannukset ovat tällä alueen korkeimmat kokonaishinnaltaan ja lapsikohtaisesti. Tilakustannuksia on mahdollista pienentää, mikäli alueelle rakennettaisiin uusi 10- ryhmäinen päiväkoti esimerkiksi vaihtoehtoisella toteuttamistavalla. Käyttäjän tilakustannusten osalta on mahdollista tuottaa palveluja nykyistä edullisemmin, mikäli toimintoja yhdistetään samaan kiinteistöön ja rakennus tuotetaan kustannustehokkaalla tavalla. Katajarannan koulu: Nykytilanne nykyisillä vuokrilla: Nykytilanteessa koulutoimi on vastannut rakennuksen vuokrakustannuksista n. 62 %:n osuudella, varhaiskasvatuspalvelut 17 %:n osuudella ja yksityinen noin 21 %:n osuudella Trellumin vuokran määritysten vaikutukset vuokriin Vuonna 2018 voimaan tulevien uusien Trellumin vuokranmäritysten vaikutus nykyisiin tilakustannuksiin Pöykkölän, Ounasmetsän ja Kiekerön päiväkotien osalta on esitetty alla olevassa taulukossa. Ounasrinteen päiväkodin osalta tilakustannukset eivät nouse määritysten pohjalta, sillä tilat ovat tilaelementtejä ja ulkopuolisilta vuokrattuja vuokratiloja: Tilakustannukset nousevat vuositasolla Pöykkölän päiväkodissa n , Ounasmetsän päiväkodissa ja Kiekerön päiväkodissa n Yhteensä tilakustannukset kasvavat vuodessa edellä mainituissa päiväkodeissa.

16 Sivu 16/41 Katajarannan kiinteistön osalta tilakustannukset kasvavat noin Jatkossa koulu ei tarvitse nykyistä määrää tiloja ja edellä mainitun johdosta tiloille on mietittävä muuta käyttöä. Kaupungin omaa toimintaa on Ounasmetsässä kolmen ryhmän verran. Jatkossa Ounasvaaran peruskoulun tarve Katajarannan koulun tilojen osalta vähenee (mm. Ounasrinteen monitoimitalo) ja koululta vapautuvat tilat on tarkoitus ottaa suurimmalta osin varhaiskasvatuksen käyttöön. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä myös yksityinen päiväkoti. Katajarannan koulun huoneistoala on hum. Koulun käyttöönotto on perusteltua, koska ylläpito- ja pääomakulut ovat lopulta joka tapauksessa kaupungin vastuulla. Tilojen tehokas käyttö on tässä tilanteessa perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Tilat tulisi saada tehokkaaseen ja palvelutarvetta vastaavaan käyttöön. Tulevaisuudessa maksettavaksi tulee suurimmalta osin perusopetuspalvelujen varaamat tilat Katajarannalla. Trellumin laatima uusi vuokranmääritys nostaa tilakustannuksia Katajarannan koulurakennuksen osalta vuositasolla noin /v. Vertailu Trellumin määrittelemiin vuokrien osalta Ounasmetsän päiväkodin ja Katajarannan koulujen osalta: Ounasmetsän nykyiset tilat: 426 m2, 19,38 /m2, vuokrahinta: /vuosi Katajarannan koulun tilat: m2, 12,87 /m2, vuokrahinta: /vuosi Tilojen mitoituksen ollessa Katajarannan koululla Ounasmetsän nykyisiä tiloja vastaavat vuokrahinnaksi muodostuisi vuositalolla Vuokrakustanus kolmen ryhmän osalta katajarannan koululla samalla mitoituksella olisi n nykyistä Ounasmetsän päiväkodin tilakustannusta halvempaa. Ounasmetsän nykyisellä tilakustannuksella ( /v) voisi ottaa Katajarannan koululta tiloja käyttöön yhteensä 641 neliön verran. Tällöin lisätilaa nykyiseen verrattuna voitaisiin ottaa käyttöön Ounasmetsän tilakustannusten kokonaishinnalla yhteensä 215 neliön verran. Johtopäätös: Katajarannan koulun tilat ovat neliöhinnaltaan jatkossa halvemmat, kuin Ounasmetsän päiväkodin tilat. Tilojen kokonaishinta samalla mitoituksella olisi Katajarannalla edullisempi. Ounasmetsän tilakustannuksia vastaavalla summalla voitaisiin ottaa jatkossa käyttöön Katajarannan koululta tiloja yhteensä 641 neliön edestä. Edellä mainitun lisäksi tulee huomioida, että on perusteltua ottaa koulukiinteistö tehokkaaseen käyttöön, koska tilakustannukset ovat kuitenkin lopulta kaupungin vastuulla. Tällöin on kokonaistaloudellisesti edullisempaa luopua joistain tiloista kokonaan kuin, että varattaisiin kaikki tilat oman toiminnan käyttöön ja pidettäisiin tiloja vajaakäytöllä.

17 Sivu 17/ Palvelusetelivertailu Arvio palvelujen tuottamisen siirtämisen taloudellisista vaikutuksista verrattuna nykytilanteeseen: Nykytilanne Vasen pystyakseli: Hintaero % nykytilanteeseen verrattuna Oikea pystyakseli: Euromääräinen säästöpotentiaali vuodessa verrattuna nykytilanteeseen Palvelusetelillä tuotettuna nykyiset toiminnot olisivat tuotettavissa noin -10 % nykyistä edullisemmin. Alueen päiväkotien osalta palvelusetelivaihtoehdon säästöpotentiaali nykytilanteeseen verrattuna olisi yhteensä - 10,8 % eli 0,54 M vuodessa Tilakustannusten muutosten vaikutus hintaan, vertailu palveluseteliin Kiekerön osalta tuleva vuokrantarkistus nostaisi palvelun tuottamisen jatkossa palveluseteliä kalliimmaksi. Nykyisellä vuokralla hintaero on oman toiminnan hyväksi on noin eli ( 6,9 %) vuodessa ja Trellumin määrittelemällä vuokralla hintaero on eli +3,4 % nykytilanteeseen verrattuna. Pöykkölän päiväkodin osalta tilakustannukset nousevat noin /v ja näin ollen ero palveluseteliin olisi /v eli 13,5 % Ounasmetsän päiväkodin osalta tilakustannukset nousevat noin /v ja näin ollen ero palveluseteliin olisi /v eli 18,4 %. Ounasrinteen päiväkodin osalta tilakustannukset eivät nouse uuden vuokranmäärityksen yhteydessä, sillä tilat ovat tilaelementtejä ja ulkopuolisilta vuokrattuja vuokratiloja. Yhteensä ero palveluseteliin jatkossa uusien vuokramääritysten vuoksi olisi noin 0,7 M /v eli 14 %.

18 Sivu 18/ Esitettyjen vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten vertailua Alustavat tilaohjelmat ja vuokravaikutukset sekä olemassa olevien tilojen korjaaminen A) Laskennassa käytettyjen tietojen kattavuus ja rajoitteet: Tilaohjelma: Tilaliikelaitos on tehnyt kolme erilaista rakennusta koskevaa tilaohjelmaa. Hintataso ja kustannusindeksi on ilmoitettu tilaliikelaitoksen laatimissa tilaohjelmissa. Yleinen rakentamisen kustannustaso voi muuttua hankkeen edetessä. Muut rajoitteet: Tilaohjelmat koskevat rakennusta, mutta muiden erien osalta tarvittavia tietoja ei ole ollut laskennassa käytettävissä. Taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ei ole ollut käytettävissä muun muassa kohteen sijainnista johtuvia tekijöitä, joilla voi olla kustannusvaikutuksia rakennusten lopulliseen hintaan (esim. rakennettavan kohteen maaperä, maanrakennustyöt, liittymät yms.) Kalustamisen osalta tietoja ei ole myöskään ollut käytettävissä. Edellä mainitun johdosta käyttötalousvaikutuksia on voitu arvioida ainoastaan rakennuksen osalta. Vuokralaskelmaa ei ole laadittu vuokraajan toimesta joten laskelmaa ei ole ollut käytettävissä. Käyttötalousvaikutuksista on tehty oma arvio kohdassa B esitetyillä tavalla. Laskentatulokset on esitetty kohdassa C. B) Laskentaoletukset käyttötalousvaikutusten osalta: Hankintameno: Uudishinta kohteen laajuuden mukaan Pääomavuokra: 7,5 % hankintamenosta Ylläpitovuokra: 5 /m2 C) Käyttötalousvaikutukset Laajuus: 6- ryhmäisen päiväkodin laajuus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan m2 8- ryhmäisen päiväkodin laajuus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan m2 10- ryhmäisen päiväkodin laajuus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan m2 Hankintameno: 6- ryhmäisen päiväkodin rakentamiskustannus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 3,3 M 8- ryhmäisen päiväkodin rakentamiskustannus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 4,1 M 10- ryhmäisen päiväkodin rakentamiskustannus olisi tilaliikelaitoksen arvion mukaan 4,8 M

19 Sivu 19/41 Rakentamiskustannuksen neliöhinta: 6- ryhmäisen päiväkodin rakentamisen neliöhinta tilaliikelaitoksen arvion mukaan on /m2. 8- ryhmäisen päiväkodin rakentamisen neliöhinta tilaliikelaitoksen arvion mukaan on /m2 10- ryhmäisen päiväkodin rakentamisen neliöhinta tilaliikelaitoksen arvion mukaan on /m2 Pääomavuokran ( laskentaperuste 7,5% hankintamenosta) määrä vuodessa: 6- ryhmäisen päiväkodin pääomavuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi ryhmäisen päiväkodin pääomavuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi ryhmäisen päiväkodin pääomavuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi Ylläpitovuokran ( laskentaperuste 5 /m2) määrä vuodessa: 6- ryhmäisen päiväkodin ylläpitovuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi ryhmäisen päiväkodin ylläpitovuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi ryhmäisen päiväkodin ylläpitovuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi Kokonaisvuokran määrä vuodessa (ja neliöhinta): 6- ryhmäisen päiväkodin vuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi (24,17 /m2). 8- ryhmäisen päiväkodin vuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi (23,53 /m2). 10- ryhmäisen päiväkodin vuokran määrä vuodessa arvion mukaan olisi (23,09 /m2) Vertailu nykytilanteeseen Uudisrakennusten vuokravaikutukset: Nykyiset tilakustannukset eriteltynä:

20 Sivu 20/41 Uudisrakennusten tilakustannukset eriteltynä: Lapsikohtainen tilakustannus nykyisten tilojen osalta alimmillaan /v ja korkeimmillaan /v. Uudisrakennusten osalta tilakustannus lasta kohden on välillä /v /v. Tilakustannus nykyisten tilojen osalta ryhmäkohtaisesti on välillä /v /v. Uudisrakennusten osalta tilakustannus ryhmää kohden on välillä /v /v. Korjausinvestointien käyttötalousvaikutukset: Kiekerön päiväkoti: Korjausinvestointi Vanha vuokra /v Korjausinvestointi: /v Uusi vuokra: Vuokran lisäys: Ero palveluseteliin investoinnin johdosta: /v 9,3 % Pöykkölän päiväkoti: Korjausinvestointi Vanha vuokra /v Korjausinvestointi: /v Uusi vuokra: /v Vuokran lisäys: Ero palveluseteliin investoinnin johdosta: /v 19,9 % Vanhojen kiinteistöjen korjaamisen, uudisrakennusten ja palvelusetelivaihtoehdon kustannusvertailut: OUNASRINNE JA KIEKERÖ: Kiekerön päiväkodin korjausinvestointien johdosta Kiekerön ja Ounasrinteen yhteenlaskettu lapsikohtainen tilakustannus olisi jatkossa /lapsi/vuosi ja mitoitus 11,88 m2/lapsi. Mikäli toiminta siirrettäisiin uuteen 10 -ryhmäiseen päiväkotiin muodostuisi lapsikohtaiseksi tilahinnaksi per vuosi ja tilojen mitoitus olisi 8,86 m2/lapsi nykyaikaisissa ja uusissa tiloissa. Ryhmäkohtainen vuosihinta olisi uudessa päiväkodissa per ryhmä/vuosi. Kiekerön korjatuissa ja Ounasrinteen nykyisissä tiloissa ryhmähinta olisi jatkossa euroa vuodessa. Palvelujen tuottaminen uudessa 10 -ryhmäisessä päiväkodissa olisi edullisempaa kuin palvelujen tuottaminen Kiekerön korjatuissa tiloissa ja Ounasrinteen päiväkodin nykyisissä tiloissa.

21 Sivu 21/41 Tilojen osalta vertailukelpoinen 10- ryhmäisen päiväkodin lapsikohtainen hinta olisi 364 /lapsi/vuosi edullisempaa kuin järjestää toiminta Kiekerön ja Ounasrinteen tiloissa. Vuositason säästö olisi noin euroa huomioiden, että 10- ryhmäisessä päiväkodissa lasten lukumäärä on pienempi kuin nykyisissä Kiekerön ja Ounasrinteen päiväkodeissa yhteensä. Ryhmäkohtainen hintaero on vuodessa 10 -ryhmäisen päiväkodin eduksi. Tällöin hintaeroksi muodostuisi 10- ryhmäisen päiväkodin osalta vuodessa. Myös muiden kustannuserien osalta voitaisiin toimintaa keskittämällä löytää lisää säästöjä. Kiekerön päiväkodin tasearvo: n Kiekerön päiväkodin purkukustannukset: Arvio Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa palvelut palvelusetelillä: A) Verrattuna olemassa olevien rakennusten korjausinvestointiin ja tilojen jatkovuokraukseen Ounasrinteen säästöpotentiaali on (19,3 %) vuodessa Kiekerön korjausinvestoinnin jälkeen Kiekerön säästöpotentiaali on (9,3 %) vuodessa Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi yhteensä: euroa (15,4 %) vuodessa. B) Verrattuna uuteen 10- ryhmäiseen kunnalliseen yksikköön 10- ryhmäisen päiväkodin tuottaminen palvelusetelillä olisi vuositasolla halvempaa (13,1 %) kuin järjestää vastaava toiminta 10- ryhmäisessä uusissa tiloissa kunnallisena toimintana. Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi yhteensä: euroa (13,1 %) vuodessa PÖYKKÖLÄ: Pöykkölän päiväkodin korjausinvestointien johdosta Pöykkölän päiväkodin tilakustannus olisi jatkossa /lapsi/vuosi ja mitoitus 8,83 m2/lapsi. Mikäli toiminta siirrettäisiin uuteen 6 -ryhmäiseen päiväkotiin muodostuisi lapsikohtaiseksi tilahinnaksi per vuosi ja tilojen mitoitus olisi 9,48 m2/lapsi nykyaikaisissa ja uusissa tiloissa. Ryhmäkohtainen vuosihinta olisi uudessa päiväkodissa per ryhmä/vuosi. Pöykkölän korjatuissa tiloissa ryhmähinta olisi jatkossa euroa vuodessa. Palvelujen tuottaminen jatkossa muodostuisi Pöykkölän päiväkodin osalta hieman edullisemmaksi kuin rakentaa uusi 6- ryhmäinen päiväkoti ja järjestää palvelut omana toimintana. Tilojen osalta vertailukelpoinen lapsikohtainen hinta olisi 128 /lapsi/vuosi per lapsi edullisempaa Pöykkölän korjatussa päiväkodissa kuin uudessa 6- ryhmäisessä päiväkodissa. Tällöin vuositason vertailukelpoinen hintaero olisi noin euroa näiden kahden vaihtoehdon välillä huomioiden, että 6- ryhmäisessä päiväkodissa lasten lukumäärä on suurempi kuin nykyisissä Pöykkölän päiväkodissa. Ryhmäkohtainen hintaero on 134 vuodessa 6 -ryhmäisen päiväkodin eduksi. Tällöin hintaeroksi muodostuisi 10- ryhmäisen päiväkodin osalta 1000 vuodessa. Toimintoja keskittämällä voitaisiin löytää muita säästöjä.

22 Sivu 22/41 Pöykkölän päiväkodin tasearvo: n Pöykkölän päiväkodin purkukustannukset: Arvio Edellä mainitun johdosta taloudellisesti edullisempaa olisi korjata nykyinen kiinteistö, kuin rakentaa uusi ja tehdä tarvittavat alaskirjaukset sekä maksaa purkukustannukset vanhasta kohteesta. Tontista voisi saada jonkin verran kiinteistöverotuloja (n vuodessa). Koska hintaeroa ei käytännössä näiden kahden vaihtoehdon välillä ole ja uudisrakennusvaihtoehdossa tulisi kertakuluja (tasearvon alaskirjaus ja purkukustannukset) n euroa. Tällöin kulujen kuoletusaika kiinteistöverotuloilla olisi vuotta. Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa palvelut palvelusetelillä: A) Verrattuna olemassa olevien rakennusten korjausinvestointiin ja tilojen jatkovuokraukseen Pöykkölän korjausinvestoinnin jälkeen Pöykölän päiväkodin säästöpotentiaali palvelusetelillä tuotettaessa olisi (19,9 %) vuodessa. Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi euroa (19,9 %) vuodessa B) Verrattuna uuteen 6- ryhmäiseen kunnalliseen yksikköön 6- ryhmäisen päiväkodin tuottaminen palvelusetelillä olisi vuositasolla halvempaa (19,1 %) kuin järjestää vastaava toiminta 6- ryhmäisessä uusissa tiloissa kunnallisena toimintana. Tällöin toiminnasta saatava säästöpotentiaali olisi yhteensä: euroa (19,1 %) vuodessa OUNASMETSÄ: Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa palvelut palvelusetelillä: Ounasmetsän säästöpotentiaali on (17,3 %) vuodessa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Taloudellisin vaihtoehto kaikissa tapauksissa on tuottaa palvelut palvelusetelillä Oman toiminnan keskittäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaa kustannustehokkaamman tavan toimia. Tilojen mitoituksella ja rakentamistavalla voidaan olennaisesti vaikuttaa lopputuotteen hintaan. VAIHTOEHTOJEN LOPULLINEN VERTAILU: VE X/ PALVELUJEN TUOTTAMINEN PALVELUSETELILLÄ Edullisin vaihtoehto olisi tuottaa kaikki alueen palvelut palvelusetelillä. Tällöin saavutettaisiin vähintään 0,7 miljoonan euron vuosisäästöt verrattuna nykytilanteeseen.

23 Sivu 23/41 Korjausinvestointien myötä palvelusetelin vuosisäästöt nousisivat 0,9 miljoonaan euroon vuodessa. Uudisinvestointeihin verrattuna vastaava säästösumma alueen kaikista palveluista olisi myös 0,9 miljoonaa euroa johtuen pitkälti siitä, että Ounasrinteen säästöpotentiaali on suurin. Tällöin kertakulujen (tasearvojen alaskirjaukset ja purkukustannukset) kuoletusaika palvelusetelistä saatavista säästöistä ja kiinteistöverotuloista olisi 2 3 vuotta, jonka jälkeen säästö olisi 0,7-0,9 miljoonaa euroa vuodessa. VE 0/ NYKYISET YKSIKÖT Palvelujen tuottaminen nykyisissä yksiöissä korjausinvestointien jälkeen nostaisi kustannuksia noin 0,2 miljoonaa euroa nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungille ei tulisi kuitenkaan alaskirjaustappiota eikä mahdollisia purkukustannuksia rakennuksista. Mahdolliset kiinteistöverotulot ja vuokratulot menetettäisiin. Vaihtoehto on edellä mainituista syistä johtuen edullisempi kuin, että rakennettaisiin kaksi uutta omaa yksikköä. VE1/ KAUPUNGILLA 1 UUSI YKSIKKÖ Toimintojen yhdistäminen yhteen 10 -ryhmäiseen yksikköön toisi jonkin verran säästöjä vuositasolla verrattuna siihen, että olemassa olevat kiinteistöt korjattaisiin. Säästö verrattuna korjausinvestointeihin on euroa vuodessa. Tämän lisäksi toisen yksikön laittaminen palvelusetelille toisi lisäsäästöjä euroa vuodessa riippuen siitä korjattaisiinko Pöykkölän päiväkoti vai tehtäisiinkö alueelle oma uusi kunnallinen yksikkö. Mikäli ratkaisuna olisi uusi yksikkö Pöykkölään, niin maksettavaksi tulisivat tasearvon alaskirjaukset ja mahdolliset purkukustannukset. Vaihtoehto on edullisin esitetyistä vaihtoehdoista. Kiekerön ja Pöykkölän päiväkotien purkukustannukset ja tasearvon alaskirjaukset olisi kuoletettu ratkaisun myötä noin 4-5 vuodessa, jonka jälkeen vuosittaiset palvelut voitaisiin tuottaa jopa nykyistä kustannustasoa edullisemmin. VE 2/ KAUPUNGILLA 2 UUTTA YKSIKKÖÄ Vaihtoehto olisi kaupungille taloudellisesti epäedullisin. Kaupungin toimitilakustannukset kasvaisivat nykyisestä, toimintojen siirtäminen palvelusetelille ei toteutuisi ja siirrosta saatava säästö menetettäisiin. Lisäksi Pöykkölän uuden yksikön osalta toiminta olisi kalliimpaa kuin vanhan päiväkodin korjaaminen ja toiminnan järjestäminen vanhoissa tiloissa. Edellä mainitun lisäksi tulisi alas kirjattavaksi kahden kiinteistön tasearvot ja rakennusten purkaminen. Kertakulut olisivat tällöin 1,2-1,6 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuotoilla (n ) kertakulujen takaisinmaksuaika olisi vuotta riippuen siitä, millä hinnalla rakennusten purkaminen voitaisiin toteuttaa.

24 Sivu 24/41 Nykyisten tonttien hyödyntäminen ja alueen muu kehittäminen 2.1

25 Sivu 25/41

26 Sivu 26/41 Lähiliikuntapaikan rakentaminen ja liikunnan huomioiminen yksiköiden toiminnassa Ounasrinteen alueelle tarvitaan uusi lähiliikuntapaikka. Väestö ja lapsiperheiden määrä alueella on kasvanut viime vuosien aikana. Liikuntapaikoista ei ole kuitenkaan juurikaan huolehdittu eikä niitä ole uudistettu vastaamaan nykypäivän tarpeita. Suopungin ja Kiekerön kentät ovat ainoita kenttäalueita Ounasrinteen alueella ja niiden hoito ja kunnostusta ei ole toteutettu. Kentät ovat hiekkamursketta, kenttien varustelu on puutteellista sekä asianmukaiset pukeutumistilat puuttuvat. Koulu suorittaa tällä hetkellä Suopungin kentällä talviliikuntaan liittyviä tunteja. Ounasrinteelle muodostuva koulu ja varhaiskasvatuspalvelujen palvelukokonaisuus täydentyisi hyvin uudella lähiliikuntapaikalla, jossa huomioitaisiin peruskoulun ja varhaiskasvatuksen liikuntaan tarpeet. Alue voitaisiin rakentaa päiväkodin välittömään läheisyyteen palvelemaan koulun ja päiväkodin päiväkäyttöä. Alue voisi toimia myös alueen asukkaiden vapaa-ajan lähiliikuntapaikkana. Kenttäalueelle tarvittavat pukukoppitilat voitaisiin rakentaa päiväkotirakennuksen kanssa samaan aikaan, jolloin olisi mahdollista saada kustannussäästöjä rakentamisesta. Koululiikuntaa varten tarvitaan kentälle alla olevan mukainen varustelu: -Pukukoppitilat vessoineen -Tekonurmipintainen jalkapallokenttä maaleineen ja siirrettävine potkuseinineen -Kentän ympärille juoksurata -Yleisurheilun suorituspaikat (pituushyppy, korkeushyppy, kuulantyöntö) -Talvella pystytettävä kaukalo jääurheilulle maaleineen -Talvella juoksuradoille hiihtoladut -Kiinteitä kuntoilulaitteita Ulkoliikuntaa pyritään edistämään muun muassa Liikkuva koulu- ja Ilo kasvaa liikkuen -hankkeiden avulla. Hankkeiden tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa suositusten mukaiselle tasolle päivän aikana. Fyysisellä aktiivisuudella on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Rovaniemen kaupunki on mukana ilo kasvaa liikkuen -hankkeessa, joka on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Hankkeen tavoitteena on kehittää lasten liikkumista/liikuttamista pienin askelin liikuntamyönteisen toimintakulttuurin luomiseksi varhaiskasvatukseen. Rovaniemen kaupunki on mukana liikkuva koulu hankkeessa, joka on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Liikkuva koulu hankkeen tavoitteena on luoda kouluihin liikunnallista toimintakulttuuria perinteisen liikunnan opetuksen lisäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valtionavustusta liikkuva koulu toimintaan. Toimenpiteisiin on varattu näille vuosille yhteensä 21 miljoonaa euroa. Kehittämisavustusta voivat hakea kunnat ja yksityiset koulutuksen järjestäjät peruskouluihin kohdentuvaa toimintaan. Kehittämisavustuksilla tuetaan kuntia ja yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lähiliikuntapaikan rakentamisen alustava kustannusarvio on noin 0,4 M, johon on mahdollista saada Opetusministeriön avustusta enintään 50 %. Näin ollen kaupungin maksettavaksi tulisivat alueen ylläpito ja pääomakulut. Pääomakulut (vapaa-aikatoimi) ovat avustuksesta riippuen /v. Ylläpidon osalta kustannuslisäystä kokonaisuudessa ei tulisi, sillä poistuvien (Suopunki & Kiekerö) ylläpidosta voitaisiin uudistuksen yhteydessä luopua. Ylläpidon olisi mahdollista saada kustannushyötyjä yhdistelemällä kiinteistöjen ja kenttäalueiden kunnossapitoa.

27 Sivu 27/41 7. PÄÄTÖSESITYS Esitetään, että vaihtoehdoista valitaan 1-vaihtoehto, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kunnallista päiväkotitoimintaa järjestetään kahdessa päiväkodissa koulujen lähettyvillä. Ounasrinteelle rakennetaan uusi 10-ryhmäinen päiväkoti Ounasrinteen monitoimirakennuksen lähelle. Poropolulla toimintaa järjestetään 8-ryhmäisessä päiväkodissa, jossa on koko kaupunkia palvelevan vuoropäiväkodin lisäksi 3 päiväryhmää Ounasrinne-Pöykkölän alueen lapsia varten. Näin edesautetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen yhteistyön tekemistä ja mahdollistetaan paremmin lapsen eheän varhaiskasvatus- ja oppimispolun rakentuminen. 1. vaihe: Ounasrinne Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään Ounasrinteen uuden päiväkodin hankesuunnittelu. Hanke huomioidaan talousarvioissa 2018 ja vaihe: Pöykkölä ja Ounasmetsä Vuoden 2018 talousarvion suunnitteluvaiheessa määritellään tuleva palvelusetelimäärä ja päätettään uuden Pöykkölän päiväkodin palvelujen tuottamisesta yksityisenä huomioiden kaupungin tarve ottaa Poropolun kiinteistö omaan käyttöön. Tällöin Päiväkoti Tiitiäiselle on osoitettava korvaavat tilat. Ounasmetsän päiväkoti ei täytä kolmiryhmäisenä varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteiden vaatimuksia ja sen siirtämistä palvelusetelille harkitaan tarpeen mukaisesti. Rovaniemi LIITTEET Liite 1 Kiekerön päiväkodin kortti Liite 2 Ounasrinteen päiväkodin kortti Liite 3 Pöykkölän päiväkodin kortti Liite 4 10-ryhmäisen päiväkodin tilaohjelma ja uudishinta Liite 5 6-ryhmäsen päiväkodin tilaohjelma ja uudishinta

28 LIITE 1

29 LIITE 1

30 LIITE 1

31 LIITE 2

32 LIITE 2

33 LIITE 2

34 LIITE 3

35 LIITE 3

36 LIITE 3

37 LIITE 4

38 LIITE 4

39 LIITE 5

40 LIITE 5

41