Länsi-Suomen aluetulokset

Transkriptio

1 Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset

2 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa koskien terveyspalvelujen tulevaisuutta Suomen kunnissa Tutkimuksen toimeksiantajina toimivat Terveyspalvelualan Liitto, Lääkäripalveluyritykset ry ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muun muassa terveyspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä kunnissa sekä sote-uudistuksen vaikutuksia järjestelmän toimivuuteen Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja otos kerättiin välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1329 kuntapäättäjää Otoksessa eri puolueet on edustettuna valtuustopaikkoihin nähden oikeassa suhteessa Tässä esityksessä tarkastellaan Länsi-Suomen alueen tuloksia, n=313 Länsi-Suomen alue on muodostettu TAYS:n erva-alueen mukaan ja käsittää seuraavat maakunnat: Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Päijät-Häme Aula Research Oy 2

3 Huoli terveyspalvelujen heikkenemisestä Huolestuttaako sinua terveyspalvelujen heikentyminen kunnassanne/ yhteistoiminta-alueellanne tulevaisuudessa? Kyllä huolestuttaa 80 % 81 % Etelä- Pohjanmaa (N=55) 87 % Kanta-Häme 79 % Ei huolestuta 17 % Pirkanmaa (N=134) 80 % 2 % 2 % Päijät-Häme 79 % 20 % 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä huolestuttaa Ei huolestuta Aula Research Oy 3

4 Painopisteet sote-uudistuksen jatkovalmistelussa Mihin seikkoihin sote-uudistuksen jatkovalmisteluissa tulisi mielestäsi erityisesti kiinnittää huomiota? Voit valita kolme mielestäsi tärkeintä vaihtoehtoa. Asiakkaan valinnanvapaus 37 % Demokraattiset päätöksentekomenettelyt 37 % 43 % Järjestäjän ja tuottajan aito erottaminen Kannusteet kokonaisuutena parhaan tuotantotavan valintaan 30 % 2 25 % Lähipalveluiden säilyminen 82 % 81 % Monipuolinen palvelutuotanto 37 % Terveydenhuollon laadun parempi mittaaminen 2 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Aula Research Oy 4

5 Sote-uudistuksen vaikutus terveyspalveluihin Uskotko sote-uudistuksen parantavan terveyspalveluja alueellanne? Kyllä, pidän sitä erittäin todennäköisenä 5 % Etelä- Pohjanmaa (N=55) 2 37 % 26 % 7 % Kyllä, pidän sitä melko todennäköisenä 26 % 23 % Kanta-Häme 6 % 26 % 31 % Ei, pidän sitä melko epätodennäköisenä 46 % 45 % Pirkanmaa (N=134) 22 % 51 % 16 % Ei, pidän sitä erittäin epätodennäköisenä 6 % Päijät-Häme 52 % 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % Kyllä, pidän sitä erittäin todennäköisenä Kyllä, pidän sitä melko todennäköisenä Ei, pidän sitä melko epätodennäköisenä Ei, pidän sitä erittäin epätodennäköisenä Aula Research Oy 5

6 Palveluiden järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen toisistaan Kuinka tärkeänä pidät sitä, että tulevassa sote-uudistuksessa palveluiden järjestäjän ja tuottajan rooli erotetaan toisistaan? Erittäin tärkeänä 2 2 Etelä- Pohjanmaa (N=55) 35 % 39 % 20 % 6 % Jokseenkin tärkeänä 39 % Kanta-Häme 2 6 % En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä 20 % Pirkanmaa (N=134) 27 % 45 % 7 % 3 % Päijät-Häme 25 % 4 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeänä En kovin tärkeänä Jokseenkin tärkeänä En lainkaan tärkeänä Aula Research Oy 6

7 Suhtautuminen valinnanvapausmalliin siirtymiseen Monissa Euroopan maissa on otettu käyttöön terveydenhuollossa ns. valinnanvapausmalli. Tällöin kansalaisella on oikeus valita palveluntuottaja useiden vaihtoehtojen joukosta ja myös halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa. Palvelut järjestetään edelleen julkisena palveluna ja rahoitetaan pääosin verovaroin tai lakisääteisin vakuutuksin ja asiakas voi itse valita käyttääkö hän julkista vai yksityistä terveyspalveluntuottajaa. Miten suhtaudut siihen, että julkisessa perusterveydenhuollossa siirryttäisiin malliin, jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta? Erittäin myönteisesti 25 % 2 Etelä- Pohjanmaa (N=55) 35 % 30 % 2 Jokseenkin myönteisesti 41 % 41 % Kanta-Häme 16 % 16 % 6 % En myönteisesti enkä kielteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti 1 16 % Pirkanmaa (N=134) Päijät-Häme 25 % 52 % 5 % 17 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 50 % Erittäin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Erittäin kielteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti Aula Research Oy 7

8 Lisätietoja aiheesta antavat: Merja Hirvonen Ismo Partanen Terveyspalvelualan liitto Lääkäripalveluyritykset ry puh puh Eveliina Leinonen Ellinoora Helin Terveydenhuollon palveluntuottajat Tutkija, Aula Research Oy puh puh