Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa

Transkriptio

1 Muuttuva Salo Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Sari Kehusmaa, YT, Tutkimuspäällikkö, THL (Kelan tutkimus) Minna Ylikännö, Johtava tutkija, Kelan tutkimus, (ma. Yliopistonlehtori, Turun yliopisto)

2 Muuttuva Salo Salosta on viime vuosien aikana hävinnyt useita tuhansia työpaikkoja Nokian (+alihankkijat, Microsoft) irtisanomiset ovat kansallinen, mutta erityisesti paikallinen haaste rakennemuutosalue syyskuusta 2009 lähtien Uusia työpaikkoja ei synny lyhyellä tähtäimellä riittävästi Työttömyys tulee olemaan pitkään korkealla tasolla ja myös pitkäaikaistyöttömien määrä tulee nousemaan Salon taloudellinen on tilanne heikentynyt nopeasti Samaan aikaa käynnissä globaali taloudellisten rakenteiden muutos, joka haastaa kansallisia työmarkkinoita perinteisissä hyvinvointivaltioissa Kuntatalouden tulevaisuudesta erilaisia uhkakuvia kuntaja palvelurakenteiden muutostarpeet

3 SELVIYTYMINEN Työllistyminen Muutto Sosiaalinen tuki Työkyvyn ylläpitäminen (kuntoutus) Välityön uudet innovaatiot Talouden sopeuttaminen kuntatasolla UHAT Toimeentulo-ongelmat Terveysongelmat, mielenterveysongelmat Muu pahoinvointi (yksinäisyys, syrjäytyminen) Perheiden pahoinvointi, lastensuojelun tarve Palvelujen karsiminen, säästöt Yhteisöllisyyden mureneminen Rikollisuus, päihteiden käytön lisääntyminen

4 Tutkimuksen osa-alueet 1) hyvinvointi: yksilöt ja perheet työllisyys (eläköityminen), toimeentulo, kulutus, perhe- ja muut sosiaaliset suhteet, asuinympäristö 2) terveys fyysinen ja psyykkinen terveys, työkyky, päihteiden käyttö, kuntoutus 3) työttömyys ja selviytymisstrategiat: yksilö- ja aluetaso yksilölliset työllisyyspolut ja selviytymisstrategiat, alueellinen työllisyyskehitys, kaupungin työllisyysohjelmat, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen ja vähentäminen, muuttoliike 4) palveluiden käyttö Sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoimahallinnon palvelut (Yritys-Salo, Voimala), koulutus, Kelan asiakaspalvelun kuormittuminen 5) Kelan etuudet 6) Aluetalous yritysrakenne, työpaikkojen määrän kehitys, investointituet, palvelurakenne

5 Kyselytutkimus osana hanketta Tavoitteena ei ole mitata hyvinvointia yhtenä ajankohtana vaan seurata hyvinvointivaikutuksia pitkällä aikavälillä Tutkimusta ei rajoiteta pelkästään irtisanottuihin (vrt. aiempi tutkimus tehtaiden lakkauttamisesta), koska alueella on käynnissä suuri rakennemuutos. Kyselyn tulevat saamaan neljään eri ikäkohorttiin kuuluvat salolaiset. Näitä kohortteja seurataan kymmenen vuoden ajan. Kohortit syntyneet vuosina , , , Kaiken kaikkiaan kyselyn saa noin 7000 salolaista Kysely koostuu peruskyselystä (21013) ja seurantakyselyistä (2015, 2018, 2023)

6 Mitä tutkimuksemme kertoo Salosta? Hyvinvointi on heikentynyt, mutta ei vielä dramaattisesti Väestönmuutokset ennustavat vaikeita aikoja Salolle Toisaalta pidemmällä aikavälillä voi olla hyvä palata normaalitasoon väestön ja työpaikkojen osalta Yhteiskunnalliset ja sosiaalipoliittiset järjestelmät ovat jäykkiä ja niitä tulisi pikimmiten uudistaa ottaen huomioon muuttuneet työmarkkinat, arvot ja asenteet Nuoret kärsivät rakennemuutoksesta, mutta ovat myös muutosvoima

7 Mitkä ovat henkilökohtaiset tulosi kuukaudessa verojen jälkeen (nettotulot)? (% vastaajista) Alle Yli 3500 euroa kuukaudes sa (2013) euroa kuukaudes sa (2013) euroa kuukaudes sa (2013) euroa kuukaudes sa (2013) Sukupuoli Nainen Mies Kohortti 1960-luvulla syntyneet luvulla syntyneet luvulla syntyneet luvulla syntyneet Työmarkkina-asema Työssäkäyvät Työttömät Opiskelijat (p-value) between group levels (<0.0001) (<0.0001) (<0.0001)

8 Kuinka tyytyväinen olet kotitaloutesi nykyiseen elintasoon ja kulutusmahdollisuuksiin? (% vastaajista) Erittäin Melko Ei Melko Erittäin (p-value) tyytyväine tyytyväine tyytyväine tyytymätön tyytymätön between n (2013) n (2013) n mutta ei tyytymätön (2013) (2013) (2013) group levels Sukupuoli (0.2414) Nainen 9 (12) 33 (33) 28 (29) 20 (18) 10 (9) Mies 9 (9) 33 (38) 30 (28) 19 (16) 9 (10) Kohortti (<0.0001) 1960-luvulla syntyneet 10 (10) 34 (36) 29 (30) 16 (15) 11 (8) 1970-luvulla syntyneet 10 (9) 30 (36) 28 (28) 22 (18) 10 (9) 1980-luvulla syntyneet 7 (7) 35 (36) 28 (32) 23 (17) 8 (8) 1990-luvulla syntyneet 9 (15) 32 (34) 32 (23) 18 (17) 10 (12) Työmarkkina-asema (<0.0001) Työssäkäyvät 12 (11) 40 (41) 28 (29) 15 (14) 5 (5) Työttömät 3 (8) 14 (13) 29 (31) 31 (25) 22 (23) Opiskelijat 6 (12) 32 (28) 31 (19) 19 (26) 12 (15)

9 Entä millaiseksi arvioit toimeentulosi olevan seuraavan kolmen vuoden kuluttua? (% vastaajista) Paljon Jonkin Pysyy Jonkin Paljon (p-value) matalampi verran suunnillee verran korkeampi between kuin matalampi n korkeampi kuin group nykyään (2013) kuin nykyään (2013) ennallaan (2013) kuin nykyään (2013) nykyään (2013) levels Sukupuoli (<0.0001) Nainen 4 (6) 13 (15) 53 (49) 22 (26) 7 (5) Mies 7 (7) 14 (14) 49 (43) 23 (29) 7 (7) Kohortti (<0.0001) 1960-luvulla syntyneet 11 (9) 23 (21) 53 (55) 11 (13) 2 (3) 1970-luvulla syntyneet 5 (8) 15 (15) 56 (50) 20 (23) 5 (4) 1980-luvulla syntyneet 4 (3) 8 (9) 52 (42) 29 (39) 8 (6) 1990-luvulla syntyneet 2 (7) 6 (9) 37 (32) 38 (40) 16 (12) Työmarkkina-asema (<0.0001) Työssäkäyvät 4 (4) 14 (14) 61 (53) 19 (25) 2 (2) Työttömät 10 (17) 15 (18) 36 (31) 26 (26) 12 (8) Opiskelijat 2 (5) 4 (9) 23 (23) 45 (40) 25 (22)

10 Alle Yli

11 Optimistiset pessimistit 37 % opiskelevista nuorista ei usko löytävänsä työtä Salosta, 14 % ei aio edes hakea töitä Salosta valmistumisensa jälkeen 28 % työssäkäyvistä nuorista uskoo, että heidät joko irtisanotaan tulevien 12 kuukauden aikana tai että heidän määräaikaista työsuhdettaan ei jatketa 43 % työssäkäyvistä nuorista ei usko löytävänsä uutta työtä Salosta, jos he jäävät työttömiksi 47 % työttömistä nuorista ei usko saavansa työtä Salosta seuraavien 12 kuukauden aikana 54 % nuorista arvioi Salon yleisen tulevaisuudennäkymän huonoksi Nuoret ovat kuitenkin pääosin optimistisempia kuin vanhemmat kohortit oman ja Salon tulevaisuuden suhteen

12 Jäävätkö nuoret oman onnensa nojaan? Nuorilla muita useammin ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kokemuksia Tyytyväisyys ihmissuhteisiin on keskimäärin alhaisempaa kuin vanhemmissa kohorteissa He tuntevat muita useammin itsensä yksinäisiksi He eivät koe olevansa yhtä vahvasti osa paikallisyhteisöä kuin vastaajat vanhemmista kohorteissa sosiaalista pääomaa kertyy vähemmän

13 Vastaajien tyytyväisyys elämään ja ihmissuhteisiin sukupuolen, kohortin ja työmarkkina-aseman mukaan, keskiarvo 2015 (keskiarvo 2013). Vastaajan tyytyväisyys elämään Vastaajan tyytyväisyys ihmissuhteisiin Muuttuja Keskiarvo a N Keskiarvo a N Kaikki 7.4 (7.5) (7.8) 6132 Sukupuoli (p-arvo b ) (0.00***) (0.00***) Nainen 7.6 (7.6) (7.9) 2958 Mies 7.3 (7.5) (7.8) 3084 Kohortti (parvo) (0.61) (0.00***) (7.5) (7.9) (7.6) (7.9) (7.6) (7.8) (7.5) (7.7) 1224 Työmarkkina-asema (p-arvo) (0.00***) (0.00***) Työssäkäyvät 7.9 (7.9) (8.1) 3673 Työttömät 6.3 (6.3) (6.9) 1327 Opiskelijat 7.6 (7.5) (7.7) 521

14 Pitääkö nuoret päästää pahasta vai yrittää pitää esimerkiksi koulutuspaikkoja, työmahdollisuuksia ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia lisäämällä Salossa? Jäävätkö Saloon ne nuoret, joilla on suurin syrjäytymisriski ja miten tämä ilmiö tulisi huomioida?

15 Asuinalueeseen liittyvien tekijöiden muutos sukupuolen, kohortin ja työmarkkina-aseman mukaan, 2015-%-2013-%. Nain en Mi es Työssä käyvät Työttö mät Opisk elijat Rauhattomuus ja häiriköinti alueella Yleinen turvallisuus Rakennetun ympäristön kunto Palveluiden saatavuus Julkiset liikenneyhteydet Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet alueen kehittämiseen Entä mihin suuntaan odotatte tilanteen muuttuvan lähitulevaisuudessa

16 Tyytyväisyys asuinympäristöön heikolla tasolla 92 % vastaajista näkee työllisyystilanteen Salossa huonona (47 % erittäin huonona) 65 % vastaajista näkee asukkaiden vaikutusmahdollisuudet huonona (27 % erittäin huonona) 67 % vastaajista näkee Salon tulevaisuuden yleisesti ottaen heikkona (24 % erittäin huonona) Tyytyväisyys Salon kaupungin tarjoamiin palveluihin on heikentynyt seuranta-aikana (erityisesti julkinen liikenne)

17 Mitä pitäisi tehdä? Lisää taloudellisia resursseja ja muuta panostusta kaivataan etenkin työllistämispalveluihin (66 %), kouluihin (64 %), julkisiin terveyspalveluihin (63 %), julkiseen liikenteeseen (62 %), sosiaalipalveluihin (51 %) ja päivähoitoon (49 %). Työttömyyden hoitoon uusia keinoja? Vain joka kolmas työtön vastaaja kokee, että työllistämispalvelut ovat hyödyttäneet heitä työllistymisessä tai opintoihin suuntautumisessa Alle puolet työttömistä kokee, että työllistämispalvelut ovat yhtäläisesti kaikkien työnhakijoiden saatavilla

18 Yhteen hiileen puhaltamista vai sittenkin yksin? Vain joka neljäs vastaaja on sitä mieltä, että omalla asuinalueella tehdään paljon yhteistyötä Vain joka kolmas vastaaja kokee jakavansa naapuriensa kanssa yhteisiä arvoja Reilu kolmannes vastaajista kokee kuuluvansa omaan paikallisyhteisöönsä Paikallisyhteisöissä tulisi toimia sosiaalisen pääoman lisäämiseksi hyvinvointia kaikille? Miten yhteistä tekemistä voitaisiin lisätä?