Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Vaaras Antti JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Vaaras Antti JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen valtioiden poistamisesta neuvottelut päätökseen saaneiden alueiden ja valtioiden luettelosta U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/1669 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti muistio komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen valtioiden poistamisesta neuvottelut päätökseen saaneiden alueiden ja valtioiden luettelosta. Osastopäällikkö Jorma Julin

2 LIITTEET Perusmuistio 2(3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ACP/LOME -maat, alueelliset kauppakysymykset, kauppa ja kehitys, vapaakauppasopimusneuvottelut, markkinoillepääsy UM EUE, MMM, OKM, OM, TEM, TH, VM, VNEUS, YM

4 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM KEO-10 Vaaras Antti JULKINEN Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen valtioiden poistamisesta neuvottelut päätökseen saaneiden alueiden ja valtioiden luettelosta Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/1669 U-tunnus / E-tunnus: [Tunnus perustuslain 96 ja 97 mukaisille ehdotuksille] Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Eduskunnalle tiedottaminen komission ehdotuksesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteen I muuttamisesta. Edelle mainitusta EU:n markkinoillepääsyasetuksen liitteestä I ehdotetaan poistettavan maat, jotka eivät ole toteuttaneet tarvittavia toimia EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välisten talouskumppanuussopimusten (Economic Partnership Agreement, EPA) ratifioinnissa vuoden 2007 jälkeen ja vuoteen 2014 mennessä. Asiaa tullaan käsittelemään kauppapoliittisessa komiteassa. Käsittely ei ole vielä alkanut. KOM(2011) 598 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Komissio ehdottaa asetuksen oikeusperustaksi SEUT 207 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla toimenpiteistä, joilla määritellään puitteet yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi. Oikeusperustan mukaisesti asetuksesta päätetään määräenemmistöllä. Ulkoasianministeriö / KEO-10 / Silja Nurkkala, p Ulkoasiainministeriö / KEO-10 / Antti Vaaras, p

5 Ulkoasiainministeriö / KEO-10 / Timo Olkkonen, p Ulkoasianministeriö / KEO-10 / Katja Ahlfors, p Ulkoasianministeriö / KEO-20 / Taru Kuosmanen, p Ulkoasiainministeriö / ALI-30 / Petri Wanner, p Ulkoasiainministeriö / KPO-20 / Mia Hurtta, Ulkoasiainministeriö / KPO-10 / Kent Wilska, Ulkoasiainministeriö / OIK-20 / Annika Naskila, (6) Suomen kanta/ohje: Pääasiallinen sisältö: Valtioneuvoston näkemyksen mukaan Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen. Nykyisessä tilanteessa olisi tärkeintä, että EU ja AKT-valtiot löytäisivät WTOyhdenmukaisen ja AKT-valtioden kehitystä tukevan ratkaisun kauppajärjestelyissään vuoteen 2014 mennessä. EU:n tulisi olla EPA-neuvotteluissa mahdollisimman joustava, pyrkien ottamaan huomioon AKT-maiden tarpeet ja kehitystaso. Neuvotteluissa tulisi pyrkiä voimakkaasti kehitysvaikutusten aikaansaamiseen ja vahvistamiseen. Erityisesti köyhemmät maat tarvitsevat sopimusten käyttöönottovaiheessa myös kauppaa tukevaa kehitysapua (Aid for Trade). Suomi pitää tärkeänä, että AKT-maat sitoutuvat EPA-sopimusten kautta myöntämään EU:lle samat kauppaetuudet, kuin mitkä ne myöntävät ns. nouseville talouksille. Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta antaa tarvittaessa delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti AKT-valtioiden palauttamiseksi markkinoillepääsyasetuksen piiriin mahdollisimman nopeasti. Valtioneuvoston arvion mukaan komission ehdottama oikeusperusta on asianmukainen. EU-maiden entisinä siirtomaina Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioilla on ollut AKT EU-kumppanuussopimusten, mm. Cotonoun sopimuksen, puitteissa perinteisesti erityiskohtelu ja yksipuolisia tullietuja EU:n markkinoilla. Järjestely on sittemmin mahdollistettu WTO:n poikkeusluvilla, joista viimeisin umpeutui Viimeisin poikkeuslupa myönnettiin siirtymäajalle, jonka aikana, vuoteen 2008 mennessä, EU:n ja AKT-valtioiden tuli neuvotella WTO:n sääntöjen mukaiset talouskumppanuussopimukset (Economic Partnership Agreement, EPA), joilla vapautetaan osapuolten välistä kauppaa asteittaisesti ja vastavuoroisesti. Komissio on käynyt EPA-neuvotteluja vuodesta 2002 asti jäsenmailta saamansa neuvottelumandaatin pohjalta. Nykyisellään neuvotteluryhmiä on seitsemän. 1 EU:n tavoitteena on sisällyttää EPA-sopimuksiin WTO:n minimivaatimuksen eli tavarakaupan vapauttamisen lisäksi myös ns. laajan asialistan aiheita, kuten palvelukaupan ja investointien markkinoillepääsyä, julkisia hankintoja ja kilpailukysymyksiä koskevia määräyksiä. Neuvotteluissa WTO-sääntöjen mahdollistama joustavuus pyritään käyttämään AKT-valtioiden eduksi: tavarakaupan osalta tämä tarkoittaa, että kaupan vapauttaminen on asymmetristä siten, että EU pitäisi lähes 100 prosenttia kaupastaan vapaana AKT-tuonnille ja AKT-valtiot vapauttaisivat noin 80 prosenttia markkinoistaan EU-tuonnille. Kaupan vapauttamisen laajuus sekä ns. laajan asialistan aiheet ovat AKTpuolella kuitenkin neuvottelujen avoimia ja osin kiistanalaisia kysymyksiä. EPA-neuvottelut ovat osoittautuneet oletettua haasteellisemmaksi. Suurimpia syitä tähän on se, että AKT-valtioiden perinteisesti EU:n markkinoilla nauttimista yksipuolisista 1 Karibia, SADC, Keski-Afrikka, Länsi-Afrikka, Itä-Afrikan yhteisö (EAC), Itäisen ja eteläisen Afrikan valtiot (ESA), Tyynimeri

6 3(6) tulli- ja kauppaetuuksista osin luovutaan kaupan vastavuoroiseen vapauttamiseen perustuvilla sopimuksilla WTO:n sääntöjen vuoksi. Afrikan maiden haluttomuus avata markkinoitaan nykyistä enempää EU:n tuontituotteille selittyy myös mm. sillä, että useat Afrikan maat neuvottelevat parhaillaan kauppa- ja yhteistyösopimuksista nousevien talouksien kanssa; EPA-sopimusten ns. suosituimmuuslausekkeella (Most Favoured Nation Clause, MFN) AKT-valtiot sitoutuisivat myöntämään EU:lle samat kauppaetuudet, mitkä ne myöntävät esimerkiksi Kiinalle tai Intialle. Useiden vähiten kehittyneiden maiden (Least Developed Countries, LDC) passiivisuus vastavuoroisia EPA-sopimuksia koskevissa neuvotteluissa puolestaan selittyy sillä, että ne pääsevät EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (Generalised System of Preferences, GSP) Everything But Arms (EBA) -järjestelyn kautta joka tapauksessa tullitta ja kiintiöttä EU:n markkinoille. EPA-sopimuksiin sisällytetään toisaalta kuitenkin mm. AKT-maille edullisia alkuperäsääntömääräyksiä sekä kehitysyhteistyötä koskevia määräyksiä ja suosituksia, joilla pyritään tukemaan sopimusten hyödyntämistä, AKT-valtioiden kaupankäyntikykyä ja kestävää kehitystä. Kun kävi ilmeiseksi, että ennen vuoden 2007 loppua neuvottelut varsinaisista laajoista EPA-sopimuksista saataisiin päätökseen ainoastaan Karibian neuvotteluryhmän kanssa, komissio ja osa AKT-valtioista parafoi väliaikaisratkaisuna ns. ensivaiheen EPAsopimukset joulukuussa 2007 tarkoituksenaan jatkaa neuvotteluja varsinaisista EPAsopimuksista. Ne AKT-valtiot, jotka parafoivat ensivaiheen EPA-sopimukset, pääsivät hyötymään EU:n neuvoston 20. joulukuuta 2007 antamasta markkinoillepääsyasetuksesta (Neuvoston asetus (EY) N:o 1528/2007), jolla EU toteutti yksipuolisesti ja ennen EPAsopimusten voimaantuloa EPA-neuvotteluissa AKT-valtioille tekemänsä markkinoillepääsytarjouksen. Markkinoillepääsyasetuksella EU vapautti alkaen EU-alueelle AKT-valtioista suuntautuvan tuonnin (pl. aseet) lukuun ottamatta riisiä ja sokeria, joille asetettiin erilliset siirtymäajat. Ne AKT-valtiot, jotka eivät parafoineet EPA-sopimusta, jäivät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja siirtyivät GSP:n yleisen kohtelun tai vähiten kehittyneitä maita koskevan EBA-järjestelyn piiriin. Useat EPA-sopimuksen parafoineista maista eivät kuitenkaan ole edenneet sopimusten allekirjoittamisessa tai ratifioimisessa vuoden 2007 jälkeen eivätkä ole saattaneet päätökseen neuvotteluja varsinaisista kattavuudeltaan laajoista alueellisista sopimuksista. Burundin tasavalta, Komorien liitto, Ghanan tasavalta, Kenian tasavalta, Namibian tasavalta, Ruandan tasavalta, Tansanian yhdistynyt tasavalta, Ugandan tasavalta ja Sambian tasavalta ovat saaneet neuvottelut päätökseen, mutta eivät ole allekirjoittaneet EPA-sopimusta. Botswanan tasavalta, Kamerunin tasavalta, Norsunluurannikon tasavalta, Fidzin tasavalta, Haitin tasavalta, Lesothon kuningaskunta, Mosambikin tasavalta, Swazimaan kuningaskunta ja Zimbabwen tasavalta ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät ole edenneet sopimuksen ratifioimisessa. Komissio pitää nykyistä tilannetta kestämättömänä, koska tulli- ja kiintiövapaasta markkinoillepääsystä hyötyvät yhä sellaiset edunsaajamaat, jotka eivät toteuta tarvittavia toimenpiteitä etuuskohtelun perustana olevien EPA-sopimusten ratifioimiseksi. Komission 3. lokakuuta 2011 annetulla ehdotuksella (KOM(2011) 598 lopullinen) on tarkoitus muuttaa markkinoillepääsyasetuksen (EY) N:o 1528/2007 I liitteessä mainittujen etuuksista hyötyvien maiden luetteloa poistamalla siitä ne maat, jotka eivät ole ratifioineet EPA-sopimusta vuoteen 2014 mennessä. Jos I liitteestä poistetut maat ratifioivat EPA-sopimuksen, kauppaetuudet palautetaan ja maat sisällytetään liitteeseen uudelleen mahdollisimman pian, jotta niiden markkinoillepääsy ei häiriintyisi. Tästä syystä komissio ehdottaa, että sille siirrettäisiin valtaa antaa delegoituja säädöksiä SEUTsopimuksen 290 artiklan mukaisesti I liitteen muuttamiseksi, jotta EPA-sopimuksen ratifioineet maat voitaisiin palauttaa markkinoillepääsyasetuksen piiriin mahdollisimman nopeasti. Asetusluonnokseen sisältyvien siirretyn säädösvallan käyttämistä koskevien säännösten mukaan toimivalta antaa delegoituja säädöksiä siirrettäisiin komissiolle määräämättömäksi ajaksi. Euroopan parlamentti tai neuvosto voisi kuitenkin koska

7 Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: 4(6) tahansa peruuttaa kyseisen säädösvallan siirron ja säädösvallan siirron nojalla annetut delegoidut säädökset tulisivat voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajassa vastustanut niitä. Koska vähiten kehittyneillä mailla on GSP-asetuksen mukaisen EBA-järjestelyn kautta tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille, putoaminen markkinoillepääsyedun piiristä ei olisi niille käytännössä ongelma. Sen sijaan erityisesti ylemmän keskitulon maiden Namibian ja Botswanan, vientiedut EU:n markkinoille heikkenisivät, mikäli ne eivät ratifioi vastavuoroista EPA-sopimusta vuoteen 2014 mennessä ja mikäli meneillään oleva GSP-järjestelmän uudistus hyväksytään (ks. kappale Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät). Esimerkiksi Namibialle EU:n markkinoille pääsyn turvaaminen olisi tärkeää mm. liha- ja kalasektorien kannalta, koska ne ovat merkittävät taloudelliset sektorit ja työllistäjät. EPA neuvotteluja EU:n ja SADC:n neuvotteluryhmän (johon Namibia ja Botswana kuuluvat) välillä on kuitenkin viime aikoina käyty aiempaa positiivisemmassa hengessä. Kehitysmaa -statuksen omaavat Kamerun, Fidzhi, Ghana, Norsunluurannikko, Kenia, Swazimaa ja Zimbabwe puolestaan siirtyisivät GSP:n yleisen kohtelun piiriin, mikäli eivät ratifioisi EPA-sopimusta vuoteen 2014 mennessä. GSP:n edut eivät ole EPA:n veroisia esimerkiksi alkuperäsääntöjen osalta, mutta tilanne ei olisi niiden kannalta kuitenkaan sama kuin Namibian ja Botswanan osalta, jotka eivät pääsisi GSP:n piiriin, mikäli GSP-uudistus hyväksytään. AKT-valtioiden suurlähettiläskomitea lähetti 23. helmikuuta 2012 EU:n jäsenmaiden EU-suurlähettiläille kirjeen koskien AKT-valtioiden huolia markkinoillepääsyasetuksen muutosesityksestä. Viestissä vedottiin jäsenmaihin, etteivät ne hyväksyisi komission muutosesitystä. AKT-puolen näkemyksen mukaan kyseessä on yksipuolinen määräajan asettaminen, joka luo turhia paineita neuvotteluille ja heidän mukaansa aikapaineiden sijasta neuvotteluja tulisi ohjata niiden sisältö. Viestissä ehdotetaan, että markkinoillepääsyasetusta pidettäisiin voimassa, kunnes täysimittaiset EPA-sopimukset on saatu allekirjoitettua. AKT-puolen huolet ovat sinänsä ymmärrettäviä, mutta asetus oli alun perinkin tarkoitettu väliaikaiseksi ja muuta WTO-yhdenmukaista ratkaisuvaihtoehtoa ei ainakaan näillä näkymin ole löytynyt. Kauppapoliittinen jaosto Ulkosuhdejaosto Alkuperäisestä markkinoillepääsyasetuksesta (EY) N:o 1528/2007 on annettu eduskunnalle selvitys E-kirjeitse (E 126/2007 vp). EPA-sopimuksista on annettu eduskunnalle U-kirjelmät (U 31/2008 vp), (U 51/2008 vp), (U 85/2008 vp) ja Karibian EPA-sopimuksesta hallituksen esitys (HE 142/2010 vp). GSP-muutosesityksestä on annettu eduskunnalle U-kirjelmä (U 51/2011 vp). Käsittely Euroopan parlamentissa: Koska asetus tulee hyväksyttäväksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Euroopan parlamentti hyväksyy asetuksen yhdessä neuvoston kanssa noudattaen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä käytettävää menettelyä, joka on määritelty tarkemmin SEUT 294 artiklassa.

8 5(6) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Valtioneuvoston arvion mukaan asetusehdotus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, koska asetusehdotuksella muutettaisiin ainoastaan alkuperäisen markkinoillepääsyasetuksen liitettä, jossa luetellaan ne valtiot, jotka asetuksen mukaan pääsevät hyötymään tulli- ja kiintiövapaasta markkinoillepääsystä. Vaikka liitteen muuttaminen vaikuttaa epäsuorasti markkinoillepääsyasetuksen soveltamisalaan, ei sillä kuitenkaan ole vaikutusta Suomen etuihin, koska markkinoillepääsyasetuksessa säädetään kyseisille kolmansille maille myönnettävistä eduista eikä niiden EU:n jäsenvaltioille myöntämistä eduista. Asetusehdotukseen sisältyvä määräys säädösvallan delegoinnista komissiolle kattaa samoin ainoastaan mahdollisuuden muuttaa samaa liitettä. Asetusluonnos ei niin ikään sisällä Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia säännöksiä. Mahdolliset taloudelliset vaikutukset kohdistuisivat ensisijaisesti AKT- maiden EUvientiin, mikäli EPA-sopimuksia ei ratifioida vuoteen 2014 mennessä. Erityisesti ylemmän keskitulon maiden Namibian ja Botswanan, vientiedut EU:n markkinoille heikkenisivät, mikäli ne eivät ratifioi EPA-sopimusta ja mikäli meneillään oleva GSPjärjestelmän uudistus hyväksytään. Esimerkiksi Namibialle EU:n markkinoille pääsyn turvaaminen olisi tärkeää mm. liha- ja kalasektorien kannalta, koska ne ovat merkittävät taloudelliset sektorit ja työllistäjät. Tuonti Suomeen AKT-maista on marginaalista. Vuonna 2010 suurimmat tuontimaat olivat Mosambik (67 milj. euroa), Kenia (23 milj. euroa) ja Botswana (10 milj. euroa). Merkittävimpiä tuontituotteita kyseisistä maista olivat malmit, kahvi, tee, mausteet sekä tietyt hedelmät, kasvikset ja pähkinät. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Komissio on antanut 5. toukokuuta 2011 ehdotuksen KOM(2011)241 lopullinen EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) uudistamisesta. Asetusehdotuksessa komissio on esittänyt ylemmän tulotason ja ylemmän keskitulotason maiden siirtämistä pois GSPetujen piiristä vuodesta 2014 alkaen. Mikäli GSP-uudistus toteutuu sellaisenaan, ja mikäli ylemmän keskitulotason maat Namibia ja Botswana eivät ratifioi EPA-sopimusta, ne siirtyisivät vuodesta 2014 alkaen normaalin Most Favoured Nation (MFN) -kohtelun piiriin (eli EU:n erga omnes -tullikohtelun piiriin), mikä heikentäisi niiden vientimahdollisuuksia EU:hun huomattavasti. Tämän vuoksi EPA-sopimuksen ratifiointi olisi niille GSP- ja markkinoillepääsyasetuksen muutosta koskevien ehdotusten toteutuessa komission esityksen mukaisesti edullisin ratkaisu. GSP-muutosesityksestä on annettu eduskunnalle 24. marraskuuta 2011 valtioneuvoston U-kirjelmä (U 51/2011 vp).

9 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi