Jumalainen näytelmä

Transkriptio

1 Jumalainen näytelmä Tampere Filharmonia Hannu Lintu, kapellimestari Pauliina Linnosaari, sopraano Jaakko Kortekangas, basso Polyteknikkojen Kuoro

2 Perjantai 3.3. klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Hannu Lintu, kapellimestari Pauliina Linnosaari, sopraano Jaakko Kortekangas, basso Polyteknikkojen Kuoro, mieskuoro Saara Aittakumpu, kuoron valmennus JOUNI KAIPAINEN ( ) Commedia, Sinfonia nro 4 op. 93 Kantaesitys, Tampere Filharmonian tilaus I Introduzione. Allegro misterioso II Inferno. Andante grave Allegro molto Meno allegro, con angustia Grave Lento molto Allegro molto III Antipurgatorio. Allegretto; indeciso IV Purgatorio. Allegro febbrile Adagio; teneramente, ma un poco maestoso V Paradiso terrestre Ensimmäinen kohtaus. Allegro maestoso Tempo di valse Prestissimo Toinen kohtaus. Poco adagio Adagio molto VI Paradiso Kolmas kohtaus. Scorrevole Andante tranquillo Neljäs kohtaus. Allegro vivace, giocoso Andante sostenuto Allegro giubilante Largo Konsertti päättyy noin klo Konsertissa ei ole väliaikaa. Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty. Käsiohjelman sisältö Esiintyjät s. 3 Konserttiesittely s. 5 Jouni Kaipaisen ohjelmakommentti s. 8 Libretto s. 14 Orkesterin kokoonpano s. 28 Denis Vinokur Veikko Kähkönen Kapellimestari Hannu Lintu nosti neljä vuotta kestäneellä kaudellaan Tampere Filharmonian suomalaisorkesterien huipulle. Syksystä 2013 lähtien hän on ollut Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari ja toimii myös Dublinin RTÉ National Symphony Orchestran päävierailijana. Hän vakuuttaa johtajana sekä klassisromanttisessa että oman aikamme musiikissa ja vierailee joka puolella maailmaa huippuorkestereissa. Lintu on opiskellut pianon- ja sellonsoittoa ensin Turun Konservatoriossa ja myöhemmin Sibelius- Akatemiassa, jossa opiskeli myös orkesterinjohtoa opettajiaan Jorma Panula, Atso Almila, Eri Klas ja Ilja Musin. Hän on täydentänyt opintojaan muun muassa Sienan kesäakatemiassa Myung Whun Chungin johdolla. Lintu on myös levyttänyt paljon ja useat hänen johtamistaan levyistä ovat saavuttaneet palkintoja kotimaassa ja ulkomailla. Sopraano Pauliina Linnosaari valmistui musiikin maisteriksi Sibelius- Akatemiasta vuonna Lauluopintojaan hän on jatkanut Weimarin oopperastudiossa sekä Carlos Montanén johdolla Indianan yliopistossa. Hänen tärkeimpiin kilpailusaavutuksiinsa kuuluvat Kangasniemen laulukilpailujen voitto vuonna 2008 ja kansainvälisen Klaudia Taev -laulukilpailun kolmas sija vuonna Linnosaari on esiintynyt vuodesta 2009 lähtien useissa rooleissa Kansallisoopperassa. Kuluvalla konserttikaudella hän on esiintynyt muun muassa Sentan roolissa Wagnerin Lentävässä Hollantilaisessa sekä Aksinjan roolissa Šostakovitšin oopperassa Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth. 3

3 Mikko Reinikainen Baritoni Jaakko Kortekangas esiintyy aktiivisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Hän kuului Freiburgin oopperan solistikuntaan vuosina ja Pforzheimin oopperan solisteihin Kortekangas on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa, muun muassa Zürichin, Kööpenhaminan, Tukholman, Genovan ja Pariisin oopperoissa, sekä konsertoinut muun muassa New Yorkissa ja Tokiossa. Vuoden 1989 Lappeenrannan laulukilpailun voiton jälkeen hän on esiintynyt säännöllisesti Suomessa ja työskentelee Kansallisoopperan vierailevana solistina. Kortekangas on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Zürichin oopperan oopperastudiossa. Polyteknikkojen Kuoro on akateeminen suomalainen mieskuoro, joka tunnetaan modernista ja ennakkoluulottomasta otteestaan. Vuonna 1900 perustettu kuoro pysyy edelleen lujasti kiinni juurissaan, ja Suomen vahva kansallisromanttinen mieskuoroperinne on kuoron ohjelmiston tärkeä tukijalka. Kuoro laulaa pääasiassa klassista musiikkia madrigaaleista nykymusiikkiin, mutta ohjelmistoon kuuluu myös viihteellistä musiikkia. Kuoro vierailee säännöllisesti Suomen johtavien sinfoniaorkesterien vieraana ja esiintyy myös ulkomaailla. Kuoro on erikoistunut myös modernin mieskuoromusiikin esittämiseen. Kuoron taiteellisena johtajana toimii musiikin maisteri Saara Aittakumpu. Tänä iltana Tampere Filharmonia soittaa historiallisen kantaesityksen, kotisäveltäjänsä Jouni Kaipaisen ( ) neljännen sinfonian. Radion sinfoniaorkesteri soitti osan teoksesta jo vuonna 2010, tänään kuullaan koko sinfonia. Sävellysprosessin alkuvaiheilla ei kuitenkaan ollut selvää, että teoksesta muotoutuisi lopulta sinfonia: Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun Jouni sanoi, että hän haluaa tarttua Danteen, että aikoo kirjoittaa jotakin Jumalaiseen näytelmään. Se oli se lähtökohta, siltä pohjalta teos tilattiin. Vasta myöhemmin tuli sitten se ajatus, että tästä tulisi Jounin neljäs sinfonia, kertoo illan kapellimestari Hannu Lintu, joka johti myös RSO:n esityksen Lintu innostui aikanaan nimenomaan Dante-ideasta: Dante on ollut mulle henkilökohtaisesti tosi tärkeä, muistan ostaneeni jo lukioaikoina Eino Leinon käännöksen, joka on sellaista hyvin leinomaista, melkein kalevalaista tekstiä. Että se ei ilmeisesti ihan anna oikeutta sille alkuperäisteokselle. Niinpä luin myös englanninkielisiä versioita, sellaisia, joissa on lisäselvityksiä esimerkiksi niistä lukuisista historiallisista henkilöistä. Eniten tykkäsin Danten Helvetistä, Kiirastuli oli jokseenkin kiinnostava, Paratiisi ei kiinnostanut mua lainkaan. Ja sitten Dante jotenkin jäi, Shakespeare vei lopulta voiton. Mutta kaivan kyllä Danten aina aika-ajoin uudelleen hyllystä luettavakseni. Kaipainen syventyi Danten maailmaan ystävänsä, tekstisuunnittelija Tuuli Charalambous n avustuksella. Jounihan tunsi laajalti kirjallisuutta ja vaikutti olevan kiinnostunut melkeinpä kaikesta. Tässä Danten ja Commedian tapauksessa mun tietoni täydensivät Jounin tietoja, kun opiskelin Dantea aikanaan intensiivisesti Lontoossa professori John Tookin johdolla hän oli mahtava opettaja. Mä sitten avasin sitä Danten tekstiä Jounille, toimin vähän niin kuin kahden taiteilijan välikätenä, Charalambous kertoo. Kaksikko kävi useita keskusteluja ja kirjeenvaihtoa Dantesta ja Jumalaisesta näytelmästä. Siinä on uskonnollisten ja poliittistenkin teemojen lisäksi paljon sellaisia ajattomia ihmisyyttä koskevia juttuja, kuten vaikkapa Mieti itse, mitä on olla elävä ja kuollut yhtä aikaa. Me haluttiin tuoda sieltä sellaista ainesta, joka antaa nykykuulijalle jotain, sellaisellekin, joka ei ole Jumalaista näytelmää lukenut. Kaipainen 4 5

4 ja Charalambous poimivat Dantelta mielestään kaikkein puhuttelevimpia tekstikohtia, ja lopulta Kaipainen valitsi lukuisten säkeiden joukosta juuri ne, jotka me saamme kuulla tänään. Vähitellen idea sinfoniasta nousi pinnalle. Siinä lajissa tänä iltana kantaesitettävä teos on varsin omalaatuinen: Jounin muut sinfoniat, etenkin toinen ja kolmas, ovat sellaisella perinteisemmällä tavalla sinfonioita, niissä on vanhanaikainen sinfoninen rakenne, osien määrä on vakio ja niissä tapahtuu sellaisia perinteisen musiikkikoulutuksen kannalta tunnistettavia asioita. Ja Jouni on ehdottomasti juuri sinfonikko. Mutta tämä teos on jotakin muuta, osien lukumääräkin on hiukan epäselvä, laskutavasta riippuen se on jotakin neljästä kahdeksaan. Jouni on siis halunnut ottaa ameebamaisen rakenteen, hän on halunnut ensimmäistä kertaa elämässään hajottaa sinfonian perinteisen muodon, kapellimestari Lintu summaa. Teos on hyvin kuorovoittoinen ja siinä on paljon kristillistä liturgiaa, silti Kaipainen piti kiinni juuri sinfonia-ajatuksesta. Hän ei nimittänyt tätä kantaatiksi eikä oratorioksi, vaikka olisi voinut. Tai sielunmessuksi, vaikka onhan tämä omalla tavallaan Jounin requiem, Lintu pohtii. Miten sinfonia sitten soi Jumalaista näytelmää? Se on loppua kohden enemmän ja enemmän kristillinen. Dantellahan se, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, perustuu tietenkin vahvasti katolisen kirkon keskiaikaisiin opetuksiin, Lintu toteaa ja jatkaa: Jounilla oli hyvin paljon näitä uskonnollisia viittauksia teoksissaan. Hänelle uskonnollisuus oli tärkeää ikään kuin taiteen jatkeena. Hän luki uskonnollisia tekstejä valtavasti, ja hän luki niitä nimenomaan taiteena. Sama kiinnostus koski tietenkin myös uskonnollista musiikkia: Tätä teosta säveltäessään Jouni oli ymmärtääkseni innostunut sellaisesta monteverdimaisesta renessanssisoinnista, etenkin juuri Monteverdin Vespereistä, Lintu kertoo. Charalambous valottaa puolestaan tekstivalintojen ydintä: Dantea voi lukea ja ymmärtää monella eri tasolla, myös erityisesti sellaisena ihmiselämän mahdollisuuksien kuvauksena, ei pelkästään fiktiivisenä matkana, jossa kuljetaan tuonpuoleisessa. Juuri se ajatus on selvästi ollut Dantelle tärkeä, ja se on ollut tärkeä myös Jounille. Kyseessä ei siis ole pelkkä tarina. Jos sen sillä lailla kronologisesti olis rakentanut, niin sittenhän tämä esitys kestäisi suunnilleen seitsemän päivää, kapellimestari Lintu toteaa. 6 Sävellysprosessi otti aikansa, ja lopulta soitetaan postuumi kantaesitys: Hän kertoi minulle sen Dante-idean, mutta sitten, kuten Jounin tapauksessa aina kävi, hän painui maan alle tekemään sävellystyötään. Seuraavaksi palasimme tähän teokseen vasta kaksi viikkoa ennen RSO:n esitystä. Silloin teos ei ollut vielä valmis, ja Jouni jatkoi sävellystyötä pitkään. Sitten 2016 alkuvuodesta aloimme kuroa tätä kasaan hänen käsikirjoitustensa pohjalta, mikä ei sinällään ollut mikään mahdoton tehtävä, sillä kaikki oli hyvin selkeää, osat olivat selkeästi paikoillaan ja oli koko ajan ymmärrettävissä, mitä hän oli tarkoittanut, Lintu kertoo. Lopulta on siis päästy itse kokonaisuuden esityksen äärelle: On todella hienoa kuulla teos nyt kokonaisuudessaan. RSO:n osakokonaisuuden esitys oli jo ikään kuin alkusoitto tälle konsertille, mutta tämä on se todella odotettu ilta, Charalambous toteaa. Kaipaisen alkuperäisidean mukaisesti esityksessä käytetään tekstityslaitetta. Yleisölle näytettävän käännöksen on tehnyt Charalambous: Kääntämäni pätkät ovat vain pieni osa Commediaa, eikä tarkoituksena ollut kilpailla teosta kokonaisuudessaan suomentaneiden kanssa. Ajatuksena oli sen sijaan tuoda korostetusti ja vapaalla käännösotteella esille teemoja, jotka uskoakseni olivat Dantelle tärkeitä, hän painottaa. Ymmärtämisen tematiikka on teoksessa ylipäätään vahvasti läsnä. Pääasiallisesti lauletaan italiaksi. Danten olisi aikanaan varmaankin odotettu kirjoittavan teoksensa lukeneiden kielellä, latinaksi, mutta hän halusi kirjoittaa nimenomaan kansankielellä, italiaksi. Tämä ymmärtämisen teema oli meidän keskusteluissa koko ajan läsnä, ja se on läsnä Jounin teoksessakin. Etenkin siinä lopussa, kun kuoro laulaa suomeksi, omalla kielellämme, Charalambous pohtii. Illan konsertti on todellinen tapaus suomalaisessa musiikkielämässä. Kapellimestari Lintu summaa tilannetta: Eihän se meillä todellakaan tavallista ole, postuumi kantaesitys, se, että nämä osat löytyivät Jounin kuoleman jälkeen, se, että tehtiin iso työ ja saatiin kokoon se, mitä Jouni halusi esitettävän. Sinfonian kantaesitys on Suomessa aina iso juttu. Ja tämä on yksi pisimpiä, ellei jopa pisin koskaan esitetty suomalainen sinfonia. Niin että siinä on jo historiallista havinaa kerrakseen! 7 Teksti: Maija Leino

5 COMMEDIA, SINFONIA NRO 4 OP. 93 Ensin kiitokset ystävälleni Tuuli Laitiselle (nyk. Charalambous), jota ilman tätä sävellystä ei olisi koskaan syntynyt. Hän tutustutti minut Danten maailmaan ja salaisuuksiin, joita hän itse on opiskellut perusteellisesti University of Londonissa. Tuuli on toiminut tutorinani kaikissa tätä kiehtovaa mutta nykyihmiselle kovin kaukaista maailmaa ja ajattelutapaa koskevissa kysymyksissä ja jaksanut väsymättömästi valistaa minua suurissa linjoissa ja yksityiskohdissa. Koska teokseni lauletaan pääasiassa Danten ajan italiankielellä, olen katsonut tekstityslaitteen tuiki tarpeelliseksi; Tuuli on konsertissa näytettävän käännöksen tekijä. Pyysin häntä tekemään nykyihmiselle ymmärrettävän proosakäännöksen, erotukseksi Eino Leinon ( ) ja Elina Vaaran (1963) runokäännöksistä, joilla epäilemättä on ansionsa tertsiinimitan välittämisessä ja poeettisissa sana- ja ilmaisuvalinnoissa, mutta joita lukemalla on raskasta, lähes mahdotonta saada selvää siitä, mistä Dante puhuu ja mitä hän sanoo. Teokseni pääotsikko on nimenomaan Commedia, ja Sinfonia nro 4 on alaotsikko. Tähän on monta syytä, joista tärkein on se, että musiikillis-dramaturgisesti teos etenee varsinkin lopussa enemmän oopperan kuin sinfonian latuja. Kutsun viimeisten osien alajaottelun yksikköjä kohtauksiksi, jotta tämä ajatukseni kävisi selvemmäksi. Niinpä viides osa käsittää ensimmäisen ja toisen kohtauksen ja kuudes kolmannen ja neljännen. Kokonaisuudesta ja alajaosta jäljempänä lisää. Commedia on Danten suurteoksen alkuperäinen nimi; attribuutti divina ilmestyi siihen myöhemmin. Sana commedia puolestaan tarkoittaa ylipäänsä näytelmää, ei siis komediaa termin nykymerkityksessä. Miksi tällainen aihe? Eikö Danten 700 vuoden takainen jättiläisrunoelma ole aivan liian suuri, monimerkityksinen ja satojen vuosien tulkintatradition raskauttama voidakseen toimia uskottavasti sävellyksen pohjana? Jos yrityksenäni olisi ollut teoksen juonen ja kehityskaaren esittäminen alkuperäistä seuraten, vastaus olisi epäilemättä minulle epäedullinen, ja itse olisin suhteellisuuden tajuni kadottanut suuruudenhullu. Tällaiseen en kuitenkaan ole pyrkinyt. Lähtökohtani oli se, että koko suunnaton runoelma on ymmärrettävä enemmän ihmiselämää 8 ja sen reflektiota koskevana allegoriana kuin yksityiskohtaisena kuvauksena jännittävästä matkasta. Näin ollen saatoin tyytyä tekstivalinnassa jossa siinäkin Tuuli Laitinen auttoi minua ratkaisevasti irrallisiin katkelmiin sieltä täältä pitkin runoelman runsaudensarvea. Järjestys on tosin sama kuin Dantella, koska olisi jotenkin irvokasta esimerkiksi sijoittaa paratiisifragmentteja ennen helvettiä, mutta tämä on kaukana siitä, että yrittäisin toimia jatkuvan juonen kuljettajana. Sinfoniaani ei siis pidä kuunnella etenevänä tarinana, vaan pikemminkin sarjana sinänsä kokonaisia tilanteita, joista yksikään ei sisällään juuri muutu. Itse asiassa staattisuudesta on tullut yksi teoksen kantavia voimia, mikä on minun kaltaiselleni musiikkia draamana pitävälle säveltäjälle uutta ja tuntematonta. Kerran näinkin päin! Vaikka Danten ensisijainen tarkoitus oli ilman muuta moniulotteisen ja silti yhtenäisen maailmankuvan luominen, hän ei tyytynyt vain tähän. Hän esimerkiksi käytti tilaisuuden hyväkseen käydäkseen samalla poliittista taistelua vastustajiaan kohtaan ja sijoitti tämän mukaisesti valtavan määrän eläviä ja kuolleita todellisia henkilöitä sekä helvetin piireihin että kiirastulen kerroksiin. En ollut missään vaiheessa säveltämismielessä kiinnostunut teoksen tästä ulottuvuudesta sitä paitsi edes mittava vuosisatainen tutkimus ei ole päässyt selville kaikkien kohteena olleiden ihmisten henkilöllisyydestä tai toiminnasta. Ja vaikka Dante oli harras katolinen ja varmaan pohjimmiltaan uskoi keskiajan myytteihin kuolemanjälkeisistä tiloista, olen varma siitä, että hän itsekin katsoi kirjoittavansa pikemminkin symbolista matkaa ihmissielun sisimpään kuin tuonpuoleista seikkailukertomusta, saati oikeaoppista teologista pamflettia. Dante itse on peittelemättömästi runoelman päähenkilö omalla nimellään. Egotrippi alkaa elämän puolivaiheilla hänen havaitessaan olevansa pahasti eksyksissä; kirjailija itse oli nelissäkymmenissä työn aloittaessaan. Hän kuvaa konkreettista syysmyrskyä ja synkkää metsää petoineen, mutta tarkoittaa sisäistä kriisiä. Aikanaan hän on rakastanut ihanaa Beatricea, joka on kuollut kauan sitten nuorena aikuisena. Neito on päätynyt paratiisiin, josta käsin hän alkaa salaa toimia kriisityöntekijänä: hän käy helvetin porteilla pyytämässä kyynelsilmin antiikin Rooman suurta runoilijaa Vergiliusta Danten op- 9

6 paaksi matkalle helvettiin ja kiirastuleen. Vergilius oli aina Danten suuri esikuva, ja Beatrice valitsi hänet sen vuoksi muuten valinta oli sikäli erikoinen, ettei Vergilius esikristillisen ajan ihmisenä voisi omassa asiassaan koskaan päästä kiirastuleen paratiisista puhumattakaan; nyt hän saa opastaa Dantea erikoisluvalla. Beatrice tuumii, että retki pitää tehdä, jotta Dante oppisi ymmärtämään itseään ja käsittäisi samalla keskittyneen elämän ja toiminnan tärkeyden: ihmisen ei pidä päästää elämää käsistään, joutua hukkaan. Beatrice kertoo myöhemmin, että Danten paneminen kulkemaan helvetin läpi, puhdistautumaan kiirastulessa ja näkemään paratiisin oli ainoa jäljellä oleva keino ymmärryksen parantamiseksi. Paratiisin terveysneuvojilla on totisesti kovat lääkkeet! Divina commedia käsittää sata runoa eli laulua (Canto). Niissä kussakin on säettä, yhteensä säkeitä on Teos jakautuu kolmeen osaan: Inferno ( Helvetti ), Purgatorio ( Kiirastuli ) ja Paradiso ( Paratiisi ). Kussakin on 33 laulua, mutta Infernossa varsinaisia tapahtumia edeltää maanpäällisestä elämästä kertova johdantolaulu: = 100. Kullakin osalla on pedanttinen ja silti fantastinen numeraalinen struktuuri mikä saavutus! ja sen lisäksi Dante vyöryttää esiin myöhäiskeskiaikaisen teologian käsityksen kuolemanjälkeisen elämän rakenteesta sellaisena kuin kunnon skolastikot sen hahmottivat. Koska olen seurannut tätä huimaa ja paikoin varsin vaikeaselkoista suunnitelmaa vain Inferno-osassa ja siinäkin ylimalkaisesti, en kerro tästä yksityiskohtaisemmin. Mutta on hyvä tietää, ettei Dante todellakaan kirjoittanut mitä päähän pälkähtää, vaan toimi mitä systemaattisimmin. Olen säveltänyt oman Commediani kahdelle solistille, mieskuorolle ja orkesterille, jonka miehityksessä on minulle poikkeuksellisesti muun muassa kaksi harppua ja neljä Wagner-tuubaa. Baritonisolisti esittää Dantea, sopraano Beatricea, joka alussa on mukana vain haavekuvana, lopussa konkreettisena hahmona. En katsonut tarvittavan erillistä Vergiliushahmoa, sillä tärkeästä roolistaan huolimatta runoilijasuuruus puhuu Danten runoelmassa kovin vähän. Mieskuorolla on monia erilaisia tehtäviä: se toimii kertojana, edustaa helvetin porttia ja erinäisiä matkalla vastaan tulevia hahmoja ja ylipäänsä esittää sellaiset yleisluonteisemmat repliikit, jotka olisi ollut 10 vaikea laittaa Danten suuhun. Lisäksi kuoro laulaa mukana olevat latinankieliset hengelliset hymnit, joille olen antanut paljon tilaa, sillä Dante liitti ne järjestään ydinkohtiin. Dante itse oli sivumennen sanoen intohimoinen musiikin ystävä ja hyvä laulaja, ja hänelle musiikki tarkoitti lähinnä hymnejä, jos kohta myös maallisempia yhteyksiä, kuten tanssimista. Kuoron osuus lienee teoksessani keskeisin, mutta toki solisteilla ja orkesterilla on myös paljon sanottavaa. Sinfonia on ryhmittynyt kuuteen osaan, joilla on lisäksi hieman alajakoa. Seuraavassa on kursorinen esitys sisällöstä. I osa: Introduzione ( Johdanto ). Sisäinen kriisi ajaa Danten matkalle kuolemanjälkeisiin tiloihin, jotka tosiasiassa edustavat ihmismielen kerroksia ja pyrkimyksiä. Osa on sävelletty harkitsevalle Dantelle, ja kuoro auttelee kerronnassa. Beatricen ääni kuuluu jostain kaukaisuudesta. II osa: Inferno ( Helvetti ). Danten helvetillä on selkeä rakenne yhdeksine piireineen ja niiden alatasoineen. Kussakin piirissä on eri synneistä päätuomionsa saaneita kadotettuja (lue: elämänsä hukanneita), pahimmat tietysti alempana, ja pohjimmaisena itse Saatana, rintaansa myöten jäässä ja huitomassa käsillään määrätiedottomasti. Olen huomioinut sävellyksessäni tämän struktuurin, mutta en pyri kuvaamaan syntisten tai syntien olemusta enkä niistä seuranneita inhottavia rangaistuksia, joiden keksimisessä Dante todella kunnostautui. Danten helvetin tärkein ominaisuus on muuttumattomuus, joka tietysti tarkoittaa myös loputtomuutta. Olen rakentanut musiikillisen tulkintani tämän dramaturgisesti vaaralliselta kuulostavan seikan varaan. Kuulijaa helpottanee tieto, ettei musiikki viivy piireissä ikuisesti, mutta olen käyttänyt hyväkseni sekä toisteisuutta että tempon hidastamista alaspäin mentäessä. Soiva kuva ei ole kaikin kohdin mitään kaunotaidetta, mutta sitä ei toki myöskään ole Danten kirjallinen Inferno. Lopussa, kun sankari Vergiliuksen jäljessä tulee pois suunnattomasta kuopasta (tämän ajatellaan tapahtuvan ikään kuin maapallon toisella puolella), toiminta yltyy todella nopeaksi ja pinnalle pulpahdetaan arvaamattoman äkkiä. Tämä ei ole minun keksintöäni, sillä Dantella Infernon noin säkeestä vain 7 käsittelee helvetistä poistumista. Musiikissa on monta vaihetta: ensin kuoro deklamoi helvetin portin kuuluisat sanat (vanhassa 11

7 käännöksessä Ken tästä käy ), sitten se vetäytyy huudahdus- ja kuiskausrepliikkien esittäjäksi. Lopussa meidät saatetaan takaisin maan pinnalle. Kiirastuli jakautuu sävellyksessäni kolmeen osaan. III osa: Antipurgatorio ( Esikiirastuli ). Tämä on Danten aaria kuoron avustuksella. Avauksen sanat Nyt kerron toisesta paikasta paljastavat kaiken: helvetin jälkeen on maisema nyt vaihtunut kokonaan toisenlaiseksi. Esikiirastulessa vallitsee miellyttävä tunnelma, mutta se ei ole aivan rauhallinen, koskapa kaikki siellä parveilevat sielut säntäilevät edestakaisin tietämättä vielä, minne pitäisi mennä ja missä siellä saa puhdistautua. Kuoro tukee Dantea latinankielisin kirkollisin säkein (In exitu Israel de Aegypto, Miserere mei ja Te Deum). Kaikki nämä ovat peräisin oikealta paikaltaan Danten tekstistä. IV osa: Purgatorio ( Kiirastuli ). Tämän alussa jatkuu kuhiseva ja kihisevä edestakaisin ryntäily, mutta nyt se on astetta suunnatumpaa, koskapa asiat ovat alkaneet selvitä. Ja ne selviävät aina vain paremmin, kun kuoro pääsee tarttumaan seitsemään latinankieliseen lainaukseen Jeesuksen Vuorisaarnasta: Beati pauperes spiritu ( Autuaita ovat hengessään köyhät ) jne. Näiden lyhyiden katkelmien sävelasu on hyvin samankaltainen kuin muutaman vuoden takaisessa kantaatissani afflictio spiritus? ( tuulen tavoitteluako?). Toivon, että yleisö antaa minulle anteeksi itseni osittaisen lainaamisen. Tuntui järjettömältä säveltää kaksi erilaista tulkintaa Vuorisaarnasta. Purgatoriossa ei ole lainkaan solisteja, vaan kuoro saa edustaa kaikkia siellä liikkuvia ihmisiä. V osa: Paradiso terrestre ( Maanpäällinen paratiisi ). Tämä edustaa kiirastulen korkeinta astetta, vaihetta juuri ennen paratiisiin pääsyä, kun jäljellä on vielä rituaalinen peseytyminen Eunoè-virrassa. Ensimmäinen kohtaus. Beatrice on tullut Dantea vastaan. Jälleennäkemisessä on huimaa herkkyyttä, iloa ja kipeyttäkin. Vergiliukselle taas täytyy jättää hyvästit, sillä hänen erikoislupansa ei yllä tämän pitemmälle, vaan hänen täytyy palata kotiinsa eli helvetin ylimpään piiriin. (Tämä kuulostaa nykylukijasta tosi julmalta, mutta itse asiassa helvetin yläkerta ei Danten mukaan ole mitenkään erityisen epämiellyttävä paikka. Silti, jos tähän visioon uskoisi 12 oikeasti, toivoisi että Vergilius, kuten kaikki muutkin ilman omaa syytään ei-kristityt, saisivat jotain parempaa.) Kuoro johdattelee hartaisiin tunnelmiin Osanna-hymnillä ja muilla Danten tarkasti valitsemilla hengellisillä värssyillä. Beatrice esittäytyy uljaana ja kauniina, mutta päättää kohtauksen Danten moitiskelulla (etten sanoisi nalkutuksella), jonka olen säveltänyt ripeäksi valssilauluksi. Toinen kohtaus. Beatricen tuiman vuodatuksen jälkeen kuoro on Danten mielialaa myötäillen jälleen Miserere-tunnelmissa ( Armahda minua, Herra ), mutta nyt tämä on vain johdatusta Eunoè-joessa puhdistautumiselle. Rituaalin musiikkina on tulkintani kirjassa erittäin tärkeässä asemassa olevasta Asperges me -hymnistä ( Puhdista minut ). Dante toteaa olevansa valmis vierailuun paratiisissa. VI osa: Paradiso ( Paratiisi ). Kolmas kohtaus. Joen ylitettyään Dante kohtaa onnellisia sieluja, joilta hän kyselee voivatko he mahdollisesti kaivata jotain vielä parempaa, ja kielteisen vastauksen myötä hän ymmärtää jotain olennaista taivaan mekanismista, myös sen yllättävästä hienoisesta epädemokraattisuudesta. Vain aivan kevyesti säestetty kuoro laulaa Ave Marian, jolla tunnetusti on katolisessa maailmassa keskeinen tehtävä syntien tunnustuksen ja anteeksisaamisen apuvälineenä. Minulle sen tärkein merkitys on kulttuurinen: tähän tekstiin on sävelletty paljon suurta musiikkia. Neljäs kohtaus. Kuoron Regina coeli, laetare ( Iloitse, taivaan kuningatar ) johdattaa kohtaan, jossa Dante kertoo lukijalle (kuulijalle), mitä kaikkea hän on juuri ymmärtänyt, ja paljastaa myös, ettei todellisuudessa pysty kertomaan siitä puoliakaan, vaan on kaiken edessä kuin pieni vauva äitinsä rinnoilla. Kuoro laulaa Ave Marian uudestaan, tällä kertaa suomeksi. Tämä on oma ratkaisuni, ehkä kovin yksinkertainen, mutta toivoakseni myös tehokas keino suhtautua siihen, että paratiisin ominaisuuksiin kuuluu kaikkien mahdollisuus ymmärtää kaikkea. Jos sinfoniani esitetään muualla kuin Suomessa, saavat tyytyä englannin kieleen, kun en jaksa säveltää versiota kaikilla kielillä. Lopussa Dante ja Beatrice riemuitsevat rakkausduetossa, joka nousee viimein koko kosmosta koskevaksi ja aatteelliselta otteeltaan yllättävän buddhalaiseksi. 13 Jouni Kaipainen

8 LIBRETTO DI COMMEDIA La Divina Commedia, Dante Alighieri I Introduzione Nel mezzo del cammin di nostra vita mi ritrovai per una selva oscura ché la diritta via era smarrita. (Inf. I: 1 3) Io non so ben ridir com io v entrai, tant era pieno di sonno a quel punto che la verace via abbandonai. (Inf. I: 10 12) Ah quanto a dir qual era è cosa dura esta selva selvaggia e aspra e forte che nel pensier rinova la paura! (Inf. I: 4 6) Suomennos, Tuuli Charalambous I Johdanto Ollessani elämän puolivaiheilla löysin itseni kuin synkästä metsästä oikea reitti oli hukassa. En osaa oikein kertoa kuinka päädyin tuohon tilaan olin tietämätön, kuin täydessä unessa, hylätessäni hyvän elämän tien. Voi miten kuvailisin tuota paikkaa, tuota villiintynyttä ja hurjaa metsää, tuota olotilaa, jonka muistelukin tuo mieleen taas kauhun! Allor fu la paura un poco queta... (Inf. I: 19) Oh pietosa colei che mi soccorse! e te cortese ch ubidisti tosto alle vere parole che ti porse! Tu m hai con disiderio il cor disposto si al venir con le parole tue, ch i son tornato nel primo proposto. Or va, ch un sol volere è d ambedue: tu duca, tu segnore, e tu maestro. Cosi li dissi; e poi che mosso fue, intrai per lo cammino alto e silvestro. (Inf. II: ) Beatrice: un vocalizzo Äkisti pelkoni hälveni hiukan Se oli Beatrice, hyväntahtoinen pelastajani, hän sinut lähetti, Vergilius, häntä sinä kuuntelit, ja hänen totuuden sanojaan uskoit! Sinä olet saanut minussa syntymään niin suuren kaipuun, olet vakuuttanut minut siitä että minun on palattava alkuun. Lähdetään siis, olen valmis matkaamme: Sinä, viisas opettajani, oppaani. Niin sanoin hänelle, ja hänen lähtiessään lähdin minäkin, matkalle itseeni, jyrkkää, varjoista polkua pitkin. Beatricen ääni kuuluu kaukaisuudesta. II Inferno Per me si va nella città dolente, per me si va nell etterno dolore, per me si va tra la perduta gente. Giustizia mosse il mio alto fattore: fecemi la divina potestate, la somma sapienza e l primo amore. Dinanzi a me non fuor cose create se non etterne e io etterna duro: lasciate ogni speranza, voi ch entrate. (Inf. III: 1 9) 14 II Helvetti Minun lävitseni käy tie murheiden kaupunkiin lävitseni tie ikiaikaiseen tuskaan lävitseni minun luo ihmisten jotka ovat elämänsä hukkaan heittäneet. Luoja teki minusta oikeudenmukaisuuden portin, synnyin Hänen voimastaan, viisaudestaan sekä rakkaudesta, joka on aina kaiken alku. 15

9 Qui si convien lasciare ogni sospetto, ogni viltà convien che qui sia morta. (Inf. III: 14 15) Quivi sospiri, pianti e alti guai risonavan per l aere sanza stelle, per ch io al cominciar ne lagrimai. (Inf. III: 22 24) CORO, interlude: Paura! Sospiri! (Inf. VI: 15, 19 etc.) Sospiri! Paura! Pianti! Guai! (Inf. III: etc.) Oh cieca cupidigia! (Inf. XII: 49) Ira! (Inf. III: 26 etc.) Buia! Ira! (Inf. III: 26 etc.) Par! Par! Par! Par! (Inf. XVIII: 84) Paura! Sospiri! Pianti! Guai! (Inf. III: etc.) Oh ira folle! (Inf. XII: 49) Buia! (Inf. III: 26 etc.) Questo cammin silvestro! (Inf. XXI: 84) Paura! Sospiri! Pianti! (Inf. III: etc.) Lamenti! (Inf. XXIX: 43) Le tenebre! (Inf. XXXI: 23) Le dolenti note! (Inf. III: etc.)...di qua, di là, di giù, di su li mena... (Inf. V:43) Gelo! Vetro! Freddo! Il cor triste! (Inf. XXXII: 23 24, 38) Lo pianto stesso lì pianger non lascia... (Inf. XXXIII: 94) Io non mori e non rivasi vivo: pensa oggimai per te, s hai fior d ingegno, qual io divenni, d uno e d altro privo. (Inf. XXXIV: 25 27) Lo duca e io per quel cammino ascoso inframmo a ritornar nel chiaro mondo; e sanza cura aver d alcun riposo salimmo su, el primo e io secundo, tanto ch i vidi delle cose belle che porta l ciel, per un pertugio tondo; e quindi useimmo a riveder le stelle. (Inf. XXXIV: ) Ennen minua luotiin vain muita ikuisia asioita, ja minä kestän ikuisesti. Hylätkää kaikki toivo, te jotka lävitseni kuljette. Täällä on luovuttava epävarmuudesta, tätä paikkaa ei voi katsoa jos pelkää. Siellä kaikuivat itkut ja raskaat huokailut, ne kaikuivat halki tähdettömän ilman, niin että ensin saivat minut itkemään. KUORO, välisoitto: Pelkoa! Huokauksia! Huokauksia! Pelkoa! Itkua! Valitusta! Vihaa! Pimeyttä! Voi ihmisen sokeaa ahneutta! Vihaa! Pimeyttä! Vihaa! Pelkoa! Huokauksia! Itkua! Valitusta! Voi hullua vihaa! Pimeyttä!...tällä matkalla ihmisen sisimpään pimeyteen Pelkoa! Huokauksia! Itkua! Valitusta! Varjoja! Murhetta kaikissa äänissä... Sinne, tänne, ihmiset siellä heittäytyivät halujensa perässä Jäätä! Lasia! Kylmää! Sydän täynnä murhetta! Siellä umpijäätyneet silmät eivät voi edes itkeä ja minä palelin siinä ikikylmässä. En ihan kuollut noita kauhuja katsellessani, mutten elossakaan ollut. Mieti itse, kuulija, jos elämästä ymmärrät, mitä on olla elävä ja kuollut yhtä aikaa. Oppaani ja minä löysimme tielle jonka kautta ihminen palaa kirkkaampaan maailmaan. Jatkoimme sinne, hetkeäkään lepäämättä. Nousimme ylöspäin, hän ensin, minä jäljessään, kunnes näimme vihdoin kauniita asioita. Nousimme pimeydestä paikkaan jossa ihmisellä on taas toivoa, jossa voi taas nähdä tähtien loiston

10 III Antipurgatorio Canterò di quel secondo regno dove l umano spirito si purga e di salire al ciel diventa degno. Ma qui la morta poesì resurga, o sante Muse, poi che vostro sono; (Pur. I: 4 8)...quand io incominciai a render vano l udire e a mirare una dell alme surta che l ascoltar chiedea con mano. (Pur. V: 24) Ella giunse e levò ambo le palme, ficcando li occhi verso l oriente, come dicesse a Dio: D altro non calme. (Pur. VIII: 7 12) Divoto mi gittai a santi piedi: misericordia chiesi che m apprisse, ma pria nel petto tre fiate mi diedi. Sette P nella fronte mi descrisse col punton della spada e, Fa che lavi, quando se dentro queste piaghe disse. (Pur. IX: ) In exitu Israel de Aegypto, domus Iacob de populo barbaro. (Pur. II: 46) Miserere mei, Deus, secundum misericordiam tuam. Gloria Patri, et Filio, et Spiritu Sancto. Te lucis ante terminum, rerum Creator, poscimus ut pro tua clementia sis praesul et custodia. (Pur. VII: 13) Te Deum laudamus; te Dominum confitemur. Te aeternum Patrem omnis terra veneratur. (Pur. IX: 169) III Esikiirastuli Nyt kerron toisesta paikasta se kuvaa ihmiselämän parempia mahdollisuuksia. Kerron vaiheesta, jossa ihminen valmistautuu rohkeasti käymään läpi menneen itsensä ja jatkamaan eteenpäin. Mutta täällä auttakoon minua kaikki mennyt runous, tulkoot avuksi muusat joille omistautua kertomaan jotain näin suurta! Katseeni siirtyi yhteen ihmiseen, joka viittoi käsillään puheenvuoroa. Hän liitti kätensä yhteen ja kohotti ilmaan, katseensa itään päin, kuin Jumalalle sanoen: Muusta välitä en. Antautuen heittäydyin pyhien jalkojen eteen, pyysin armoa, olin valmis tunnustamaan kaikki pahat sanani, ajatukseni ja tekoni. Hän veisti miekanterällään otsaani Seitsemän P-kirjainta, pahuutta merkitsemään, ja sanoi: Purgatoriossa pese nämä pois. In exitu Israel de Aegypto, domus Iacob de populo barbaro. Miserere mei, Deus, secundum misericordiam tuam. Gloria Patri, et Filio, et Spiritu Sancto. Te lucis ante terminum, rerum Creator, poscimus ut pro tua clementia sis praesul et custodia. Te Deum laudamus; te Dominum confitemur. Te aeternum Patrem omnis terra veneratur. IV Purgatorio CORO, interlude con alquante parole: Non è il mondan romore altro ch un fiato di vento, ch or vien quinci e or vien quindi, e muta nome perché muta lato. (Pur. XI: ) Beati pauperes spiritu. (Pur. XII: 110) Beati misericordes. (Pur. XV: 38) Beati pacifici. (Pur. XVII: 68 69) 18 IV Kiirastuli KUORO, välisoitto muutamin sanoin: Maine ja kunnia maan päällä eivät ole kuin tuulenvire joka puhaltaa milloin missäkin ja siirtyy paikasta toiseen, milloin mitäkin nimeä ylistäen. Autuaita ovat hengessään köyhät. Autuaita he jotka armahtavat. Autuaita rauhantekijät. 19

11 Beati qui lugent. (Pur. XIX: 50) Beati qui esuriunt et sitiunt iustitiam. (Pur. XXII: 4 5) Beati qui alluma tanto di grazia. (Pur. XXIV: ) Beati mundo corde. (Pur. XXVII: 8) V Paradiso terrestre Scena prima Osanna! Osanna in excelsis! (Pur. XXIX: 51) Benedicta tue nelle figlie d Adamo, e benedette sieno in etterno le bellezze tue! (Pur. XXIX: 85 87) Veni, sponsa, de Lebano. Veni sponsa de Lebano. Veni sponsa de Lebano. (Pur. XXX: 11) Benedictus qui venis. (Pur. XXX: 19) Manibus o date lilia plenis. (Pur. XXX: 21) Men che dramma di sangue m è rimaso che non tremi: conosco i segni dell antica fiamma. (Pur. XXX: 46 48) BEATRICE: Dante, perché Vergilio se ne vada, non pianger anco, non piangere ancora; ché pianger ti conven per altra spada. (Pur. XXX: 55 57) Guardaci ben! Ben son, ben son Beatrice. Come degnasti d accedere al monte? non sapei tu che qui è l uom felice? (Pur. XXX: 73 75) In te, Domine, speravi; non confundar in æternum: in justitia tua libera me. (Pur. XXX: 83 84) BEATRICE: Alcun tempo il sostenni col mio volto: mostrando li occhi giovanetti a lui, meco il menava in dritta parte volto. Si tosto come in su la soglia fui di mia seconda etade e mutai vita, questi si tolse a me, e diessi altrui. Quando di carne a spirto era salita, e bellezza e virtù cresciuta m era, fu io a lui men cara e men gradita; 20 Autuaita murheelliset. Autuaita oikeudenmukaiset. Autuaita he jotka ovat armoa täynnä. Autuaita puhdassydämiset. V Maanpäällinen paratiisi Ensimmäinen kohtuas Osanna! Osanna in excelsis! Siunattu olet sinä kaikista Aatamin tyttäristä, ja siunattu aina sinun kauneutesi! Veni, sponsa, de Lebano. Veni sponsa de Lebano. Veni sponsa de Lebano. Benedictus qui venis. Manibus o date lilia plenis. Värisen kauttaaltani: Tunnen vanhan liekin poltteen. BEATRICE: Dante, vaikka Vergilius lähtee, älä itke, ei vielä ole aika itkeä sinun kuuluu itkeä myöhemmin. Katso minua! Tässä olen minä, Beatrice! Vai minkä tai kenen muun avulla pääsitkään nousemaan vuorta? Etkö itse tiennyt että täällä ihminen on onnellinen? In te, Domine, speravi; non confundar in æternum: in justitia tua libera me. BEATRICE: Jonkin aikaa hänen elämässään minä johdatin häntä, ollessamme nuoria. Hän seurasi minua hyvän elämän tiellä. Kun nuorena aikuisena kuolin, hän kääntyi luotani ja luota kaiken hyvän, omistautuen toiselle sekä toisille aatteille. Kun muutuin ruumiista hengeksi, kauneuteni ja hyvyyteni kasvoivat, 21

12 e volse i passi suoi per via non vera, imagini di ben seguendo false, che nulla promission rendono intera. Né l impetrare ispirazion mi valse, con le quali ed in sogno e altrimenti lo rivocai; si poco a lui ne calse! Tanto giù cadde che tutti argomenti alla salute sua eran già corti, fuor che mostrarli le perdute genti. Per questo visitai l uscio de morti, e a colui che l ha qua su condotto, li preghi miei piangendo furon porti. Alto fato di Dio sarebbe rotto, se Letè si passasse, e tal vivanda fosse gustata sanza alcuno scotto di pentimento che lagrime spanda. (Pur. XXX: ) Scena seconda Miseréré mei, Deus, secúndum magnam misericórdiam tuam. Glória Patri, et Fílio, et Spirítu Sancto: Sicut erat in princípio, et nunc, et semper, et in saécula saeculórum. Amen. (Pur. XXXI: 98) BEATRICE: Forse maggior cura, che spesse volte la memoria priva, fatt ha la mente sua nelli occhi oscura. Ma vedi Eunoè che là diriva: menalo ad esso e. come tu se usa, la tramortita sua virtù ravviva. (Pur. XXXIII: ) Asperges me, Domine, hyssópo et mundábor: lavábis me, et super nivem dealbábor. (Pur. XXXI: 98) Io ritornai dalla santissima onda rifatto si come piante novelle rinovellate di novella fronda, puro e disposto a salire alle stelle. (Pur. XXXIII: ) mutta silloin olin hänelle poissa ja vähemmän rakas ja haluttu; ja hän astui kauas totuuden tieltä, seuraten maailman kuvitelmia, kuunnellen sen illuusioita onnesta jotka eivät mitään lupauksiaan täytä. Minun oli hyödytöntä yrittää auttaa, vaikuttaa häneen, oli turhaa puhua hänelle unessa niin vähän hän välitti yrityksistäni! Hän vajosi niin syvälle murheeseen ettei ollut enää muuta mahdollisuutta kuin näyttää hänelle mitä tapahtuu ihmissieluille jotka ovat hukassa. Tämän takia kävin Helvetin portilla ja pyysin kyynelsilmin Vergiliusta auttamaan hänet tänne Purgatorioon asti. Jumalan korkeilla säädöksillä ei olisi juuri mitään painoa, jollei ihminen joutuisi katumaan ja puhdistautumaan pahasta. Toinen kohtaus Miseréré mei, Deus, secúndum magnam misericórdiam tuam. Glória Patri, et Fílio, et Spirítu Sancto: Sicut erat in princípio, et nunc, et semper, et in saécula saeculórum. Amen. BEATRICE: Ehkä hän ei muista kaikkea kuulemaansa, sillä hän on kokenut täällä niin paljon voi olla että hän unohtaa jotakin. Mutta tuolla on Eunoe-joen virta, siellä hänen heikkoutensa häviävät. Asperges me, Domine, hyssópo et mundábor: lavábis me, et super nivem dealbábor. Minä palasin elämään, noiden pyhien vesien läpi, uutena kuten kasvit jotka saavat uusia lehtiä. Olin puhdas ja valmis jatkamaan kohti tähtiä ja Paratiisia

13 VI Paradiso Scena terza Ma dimmi: voi che siete qui felici, disiderate voi più alto loco per più vedere e per più farvi amici? (Par. III: 64 66) Frate, la nostra volontà quieta virtù di carità, che fa volerne sol quel ch avemo e d altro non ci asseta. Se disiassimo esser più superne, foran discordi li nostri disiri dal voler di colui che qui ne cerne; che vedrai non capere in questi giri, s essere in carità è qui necesse, e se la sua natura ben rimiri. (Par. III: 70 78) Chiaro mi fu allor come ogni dove un cielo è paradiso, etsi la grazia del sommo ben d un modo non vi piove. (Par. III: 88 90) Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum. Benedicta tu in mulieribus et benedictus fructus ventris tui, Jesus. Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus nunc et in hora mortis nostrae. Amen. (Par. III: ) Scena quarta e ultima Regina coeli, laetare, alleluia, quia quem meruisti portare, alleluia, resurrexit, sicut dixit, alleluia, ora pro nobis Deum, alleluia, gaude et laetare, Virgo Maria, alleluia, quia surrexit Dominus vere, alleluia. (Par. XXIII: 128) Qual è colui somniando vede, che dopo il sogno la passione impressa rimane, e l altro alla mente non riede; cotal son io, ché quasi tutta cessa mia visione, ed ancor mi distilla nel core il dolce che nacque da essa. (Par. XXXIII: 58 63) O somma luce che tantoti levi da concetti mortali, alla mia mente ripresta un poco di quel che parevi; 24 VI Paratiisi Kolmas kohtaus Te jotka olette onnellisia, kertokaa: kaipaatteko vielä suurempaa onnea, haluaisitteko olla vielä lähempänä Luojaanne ja ymmärtää kaiken paremmin? Veli hyvä, rakkautemme Jumalaan hiljentää kaiken muun tahtomisen, niin että meiltä ei puutu mitään. Emme janoa mitään muuta. Jos haluaisimme olla korkeammalla, tahtomme ei sopisi yhteen sen kanssa mitä Luoja on meille määrännyt. Ei, niin ei voisi käydä näillä main missä syvin rakkaus on ehdotonta tiedätkö mitä tuollainen rakkaus on. Silloin ymmärsin että taivaassa kaikkialla on Paratiisi, toisilla enemmän armoa kuin toisilla, mutta jokainen ainutlaatuinen ja samalla osa suurta perhettä. Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum. Benedicta tu in mulieribus et benedictus fructus ventris tui, Jesus. Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus nunc et in hora mortis nostrae. Amen. Neljäs, viimeinen kohtaus Regina coeli, laetare, alleluia, quia quem meruisti portare, alleluia, resurrexit, sicut dixit, alleluia, ora pro nobis Deum, alleluia, gaude et laetare, Virgo Maria, alleluia, quia surrexit Dominus vere, alleluia. Ihan kuin olisin juuri herännyt ilman tarkkaa muistikuvaa unestani mutta unen tunnelma yhä vahvana mielessäni. Näin siis millaista on Paratiisissa ja vaikka palasin sieltä, jäi mieleeni sen suloisuus, kauneus. 25

14 e fa la lingua mia tanto possente, ch una favilla sol della tua gloria possa lasciare alla futura gente; ché, per tornare alquanto a mia memoria e per sonare un poco in questi versi, più si conceperà di tua vittoria. (Par. XXXIII: 67 75) Omai sarà più corta mia favella, pur a quel ch io ricordo, che d un fante che bagni ancor la lingua alla mammella. (Par. XXXIII: ) Oh quanto è corto il dire e come fioco al mio concetto! e questo, a quel ch i vidi, è tanto che non basta a dicer poco. (Par. XXXIII: ) Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä, Jeesus. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen. (Par. III: ) DANTE JA BEATRICE: Rakkauden sitein yhteen liitetyksi näin valon syvyydessä kaiken, mikä hajallaan, irrallaan on kaikkeudessa, oliot lisin, ominaisuus-muodoin limittyin, yhtyin, sulautuin niin, samaa valoa, että on se, mistä puhun. Maailman kaikkeuden olemuksen kokonaismuodon näin, sen uskon, koska iloni avartuu, kun siitä kerron. (Par. XXXIII: 85 93) DANTE (con un vocalizzo di Beatrice): Se piiri, joka valon heijastuksin sinussa näytti hohtavan, kun siinä viipyivät silmäni jäin uuden näyn tuon eteen: tahdoin nähdä, mitenkä kehään luontui ihmismuoto, suhteessa mihin se sijoittui; vaan en omine siipineni olisi siihen kyennyt: kautta sisimpäni iski kirkas salama, sielun toivon täytti. (Par. XXXIII: ) DANTE JA BEATRICE: Näyn korkean jo mahti haipui, mutta kaipuuni, tahtoni nyt lailla rattaan tasaisen liikkui, niin kuin tahtoi Rakkaus Se, josta liikkuu aurinko ja tähdet. (Par. XXXIII: ) 26 Lopun suom.: Elina Vaara Voi kun saisin tässä elämässä kokea sen mitä minulle matkallani näytettiin! Sen valon, ymmärryksen Luojasta ja siitä miten kaikella on tarkoituksensa. Tämän jumalaisen kertomukseni tarkoituksena on kuvailla ihmisille kautta aikojen tämän elämän ja Luojamme suuruutta. Ja koska tämä on runoni korkein tehtävä olen muistellut kokemaani, jotta se mitä olen kertonut Paratiisista ylistäisi Jumalaa. Kun on nähnyt ja kokenut Jumalan, ei mikään järkeily tai väittely saa enää luopumaan siitä syvästä rauhasta jonka tieto Hänestä tuo. Ja silloin ihmisen tahto ja mieli liittyvät osaksi tuota rakkautta, sen täydellisyyttä En osaa sanoin kuvailla, en sen enempää kuin pieni vauva osaisi kertoa siitä millainen on ihmisen Paratiisi. 27

15 Illan kokoonpano Konserttimestari Pekko Pulakka, 1. konserttimestari I viulu Anton Chausovskii, vuorotteleva 1. konserttimestari Riikka Marttila* Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Lotta Laaksonen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Elias Lassfolk tp. Maija Wesslund tp. II viulu Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Jaana Haanterä tp. Kaisa Hiilivirta tp. Nuppu Komsi tp. Alttoviulu Mihail Slobodjaniuk, sooloaltisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Hajnalka Standi-Pulakka Anni Tiainen-Hammo Sello Joona Pulkkinen, soolosellisti Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** 28 Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Huilu Annaleena Jämsä* Malla Vivolin** Nina Johnson*** Seppo Planman Oboe Juha Ala** Heikki Pöyhönen*** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Janne Pesonen*** Reetta Näätänen Csaba Rajnai tp. Fagotti Aleksei Dmitriev* Alexandru Cozma*** Marcin Wosinski Käyrätorvi Ismo Ponkala* Jouni Suuronen** Pasi Tiitinen*** Pauliina Koskela Timo Ruskeepää Miriam Brown tp. Trumpetti Jonas Silinskas* Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Sami Siikala tp. Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Mihail Kapustin*** Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harri Lehtinen tp. Harppu Kirsti Vartiainen* Liisa Viitanen tp. Kosketinsoittimet Ville Hautakangas*tp. * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen NYT PELATAAN! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH / 12/6 Uusia Visurakoteja Vuoreksessa As Oy Tampereen Vuoreksen Torinkulma laadukkaita kaksioita ja liiketilaa Vuoreksen keskustassa. Muuttovalmiina. As Oy Tampereen Vuoreksen Kirkkopuisto rauhallisia kolmioita Vuoreksessa koulujen ja ulkoilumaastojen läheisyydessä. Muuttovalmiina As Oy Tampereen Vuoreksen Mäyränkoto helppoa ja edullista asumista Mäyränmäessä. Suunnitteilla, valmistuu keväällä Lisätietoja antaa: Matti Frick, p , matti.frick@visura.fi

16 KULTTUURIA JA MUSIIKKIA VENETSIA JA VERONA I Romeon ja Julian romanttinen kaupunki Verona, Madama Butterfly ooppera maailmankuulussa La Fenicessä. Musiikin asiantuntija Aarno Cronvall ja Italian asiantuntijaopas Eliisa Niinimäki TOSCANASSA PUCCINI- FESTIVAALI I Oopperat Tosca ja La Boheme Torre del Lagossa. Musiikin asiantuntija Aarno Cronvall ja Italian asiantuntijaopas Merja Alm Ota esite ja matkatarjoukset konsertista lähtiessäsi! Korkein luottoluokitus Bisnode 2017 Vielä muutama paikka: KULTTUURIMATKA JAPANIIN TAMPERE p I HELSINKI p I RYHMÄT p Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä. Loppusoiton jälkeen (tai ennen konserttia) intohimoisesti Sasor. Kausikortilla tai päivän konserttilipulla kolmen ruokalajin keittiömestarin suositusmenu ja lasi kuohuvaa 35 (norm. 48,20) Tarjous voimassa koko kevätkauden. coda apassionato Sasor SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu NÄET KYLLÄ ERON. Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön. Tampere Filharmonian pääyhteistyökumppanit: Pro Orchestra ry, Aamulehti, Lomalinja Oy, Medilaser Oy, Sasor Oy, Vapriikki, Visura Oy Tampere Filharmonian yhteistyökumppanit: Arkta Oy, Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva, Lännen Palveluyhtiöt Oy, Ålandsbanken

17 Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Täydennä musiikkielämyksiäsi Pro Orchestran kanssa Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmoniaan ja tuet samalla orkesteria. Toiminta sopii kaikille musiikin ystäville. Jäsentilaisuuksissamme vierailee kiinnostavia taiteilijoita ja järjestämme vuosittain useita musiikkimatkoja. Myyntipisteemme on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian konserteissa. Tutustu toimintaamme Tule Pro Orchestran jäseneksi Liity jäseneksi myyntipisteessämme tai nettisivullamme. Jäsenmaksu 25 euroa 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla Pe klo 19 RANSKALAINEN PIANOKONSERTTO Tampere Filharmonia Benjamin Shwartz, kapellimestari Javier Perianes, piano Antonín Dvořák: Metsäkyyhky Camille Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2 Dvořák:Sinfonia nro 5 Pe klo 19 GRAAL THÉÂTRE Tampere Filharmonia Mei-Ann Chen, kapellimestari Jennifer Koh, viulu Fanny Mendelssohn: Alkusoitto Kaija Saariaho: Graal théâtre viululle ja orkesterille Sergei Rahmaninov: Sinfonia nro 1 Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Silvonen