.. " RAPORTTI 020/E-Suomi/ Au/MK/94 MALMINETSINTÄ M Kokkola Jakelu. OMF/Reijo Anttonen OKME/Outokumpu, Vammala LM/Rovaniemi. Hyv.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ".. " RAPORTTI 020/E-Suomi/ Au/MK/94 MALMINETSINTÄ M Kokkola Jakelu. OMF/Reijo Anttonen OKME/Outokumpu, Vammala LM/Rovaniemi. Hyv."

Transkriptio

1 RAPORTTI 020/E-Suomi/ Au/MK/94 Ooulokumpu finnmines _ MALMINETSINTÄ M Kokkola Jakelu OMF/Reijo Anttonen OKME/Outokumpu, Vammala LM/Rovaniemi Hyv. KOONTI LOUNAIS-SUOMEN AU-AIHEISTA JA VIITTEISTÄ f)uto~: r;:'1, r='\'\" ",,-,..., M~rv;i;\=-. ~ 24 0 Avainsanat: Au, Lounais-Suomi.. "

2 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoite Alueen sijainti Aineisto Rautaruukin geokemian tiedosto Aiheiden luokittelu ja kartat Tutkimusalueet Tampereen liuskejakso Kutema Kuteman jakso Ylöjärvi, Järvenpää Haveri Suodenniemi, Isovesi Kullaa, Silmussuo Siikainen, Keskukylä Pirkkala Kaapelinkulma Kuhmajärvi Luhanka, Tammijärvi Korpilahti Hämeen liuskejakso Heinolan Palpaset Hämeenlinna Kalvola, Pirttikoski Kanajärvi Kotkajärvi Tammela, Liesjärvi Huittinen, Jokisivu Vammala Etelä-Suomen leptiittivyöhyke Iilijärvi Liipola Metsämonttu Ahdistonjärvi ja Pyhälammi Attu Yhteenveto Kullan esiintyminen tutkimusalueella Isäntäkivilajit Lounais-Suomen kultamalmipotentiaalista LIITTEET Au-koonti Kirjallisuusviitteet Lista Etelä-Suomen Au-aiheista Karttaliitteet

3 Ooulokumpu finnmines _ RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/94 MALMIN ETSINTÄ M Kokkola KOONTI LOUNAIS-SUOMEN AU-AIHEISTA JA VIITTEISTÄ TIIVISTELMÄ Lounais-Suomen alueelta on olemassa yllättävän paljon Au-viitteitä sekä lohkareiden että paljastumahjavaintojen osalta. Ilmeisesti perinteiset näkemykset kullan sijoittumisesta Lappiin ja vallinneet geologiset näkemykset ovat olleet johtamassa siihen, ettei hyviäkään viitteitä ole seurattu useinkaan analysointia' pitemmälle. Kullan esiintymisen ja geologisten vyöhykkeiden perusteella tutkimuksen kohteena oleva alue on jaettu kolmeen osaan, joissa kaikissa vulkaaniset kivilajit ovat tyypillisiä: 1. Tampereen liuskevyöhyke, 2. Hämeen vulkaniittijakso ja 3. Etelä Suomen leptiittivyöhyke. Kussakin vyöhykkeessä olevia merkittäviä tutkimuskohteita on kuvattu käytettävissä olleiden tietojen valossa, jolloin OKME:n omat tutkimuskohteet ovat jossain määrin ylikorostuneet. Kaikki muutkin viitteet lähdetietoineen on luetteloitu suppeasti karttalehdittäin,~olloin alkuperäisaineistoon on tarvittaessa helppo palata. Tällaisia erilaisia havaintoja on alueelta kaikkiaan yli kolmesataa. Kulta liittyy usein vulkaanisten ja happamien syväkivien kontaktin läheisyyteen, mutta mineralisaatio voi yhtä hyvin sijaita kokonaan jomman kumman puolella. Kivilajia merkittävämpi näyttääkin olevan tektooninen kontrolli, joka viime kädessä määrää mineralisaation sijainnin. Eri asteinen hydroterminen toiminta liittyy osana kaikkiin tunnettuihin mineralisaatioihin. Yleisin seuralaisalkuaine on arseeni, joka esiintyy alueellisesti kaikissa kohteissa. Sen tietyn asteinen korrelaatio kullan kanssa on ilmeinen, detaljimittakaavassa se saattaa erota kullasta, mikä teollista tuotantoa ajatellen on merkittävä piirre. Myös telluuri on tärkeä seuralaisalkuaine, ja sitä voidaankin käyttää hyödyksi geokemiallisessa etsinnässä. Kultamalmipotentiaalia Etelä-Suomessa ilmi selvästi on. Mineralisaatioiden sulfidimalmeista poikkeava esiintymistapa, rako- tai ruhjevyöhykkeeseen liittyvä kapea budinoitunut jyrkkäkaateinen "piippu" tai "risukimppu" tekee etsintätyöstä kalliin mutta myös haasteellisen askareen.

4 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tavoite Nyt tehdyn aihekoonnin tavoitteena oli selvittää Etelä-Suomen alueella sijaitsevien kultaviitteiden määrää, sijaintia ja luonnetta sekä niiden perusteella arvioida alueen malmipotentiaalisuutta. 1.2 Alueen sijainti 1.3 Aineisto Käsiteltävä alue on rajattu pohjoisosistaan Tampereen liuske-jakson pohjoisreunan pohjoispuolelle. Itäosissa rajaus on tehty rapakiven länsireunasta pohjoiseen siten, että Heinolan ja Luhangan tunnetut Au-aiheet on otettu mukaan. Tämän alueen länsi- ja lounaispuoleinen osa on osittain geologisin, osittain maantieteeliisin perustein jaettu kolmeen lähes itä-länsisuuntaiseen vyöhykkeeseen, jotka ovat Tampereen liuskejakso, Hämeen vulkaniittijakso ja Lounais-Suomen leptiittijak- ( so. Tiedot Au-aiheista ja viitteistä on saatu GTK:n malmiaihe-ja lohkaretiedostosta, joista on haettu Au-pitoiset tai Au-kriittiset piirteet. Näiden tietojen keruun jälkeen on tutustuttu ja useimmissa tapauksissa kerätty kopiot kuhunkin tutkimusaiheeseen tai viitteeseen liittyvästä raportista. Tämän lisäksi on käytetty OKME:n omaa sekä kansannäyte- että LOH/PAL-tiedostoa sekä OKME:n omia tutkimusraportteja, Tapio Karppasen vuonna 1973 tekemää "Tampereen liuskejakson tunnetut malmiaiheet" koontia ja Aatto Ratian koontia karttalehdiltä 2113 ja Lisäksi on käytetty Turun yliopiston sinkkiprojektin raporttia ja pro gradu-tutkielmia. Varsin merkittävä apu on ollut Helsingin yliopiston Au-projektin kokoamista tiedoista, jotka on saatu käyttöön. Edellä mainituissa eri lähteissä on useissa tapauksissa käsitelty samaa tutkimuskohdetta tai lohkareviitettä. Kyseiseet tiedot eivät kuitenkaan läheskään aina ole olleet helposti yhdistettäviä. Varsinkin kun toisista puuttuvat näytenumerot tai analyysinumerot ja lähes kaikki muukin viitetieto, jolla kyseinen aihe pystyttäisiin yhdistämään varmuudella toisiin samaa aihetta käsitteleviin tietoihin. Vaikka tarkistukseen näiltä osin onkin käytetty suhteettoman runsaasti aikaa, on tässäkin kokoomatyössä valitettavasti

5 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ Rautaruukin geokemian tiedosto virheitä, jotka johtuvat juuri edellä mainituista seikoista. Lisäksi virheitä ovat aiheuttamassa yksinkertaisemmat seikat kuten väärä karttalehti ja väärät koordinaatit, joita viime mainittuja virheitä on eritoten OKME:n omassa aineistossa. Aineiston käsittelyyn ja virheiden minimoimiseen onkin kulunut suurin osa kokoomatyöhön käytetystä ajasta. Nyt koottu aineisto on pakostakin sisällöltään varsin ep~tasaista. Toisilta' alueilta, missä tutkimusaste on ollut korkeampi havaintoja ja Auanalyysejä on paljon. Toisilta alueilta taas Auanalyysit puuttuvat lähes täysin, vaikka kivilajimiljöö olisikin Au-kriittinen. Tällaisia kohteita ovat mm. kartta lehti 2113 ja toisaalta taas Leteensuon alue (karttalehdellä ), jonka laajojen muuttuneiden kivien joukosta ei tämän koonnin yhteydessä ole tullut esille yhtään ainutta Au-viitettä. Syynä on ilmeisesti se, että alueelta on etsitty pelkästään sulfidimalmeja eikä siinä yhteydessä kultaa ole analysoitu. Eräs aineiston epätasaisuutta korostava seikka on syntynyt tätä työtä tehtäessä. Kultapitoiseksi luokiteltujen näytteiden analyysitiedot saatiin vasta sen jälkeen kun osa koe lohkareaiheista oli jo merkitty tiedostoon. Näin ollen runsaasti kultaa sisältävien näytteiden ohella tiedostossa on hyvinkin heikkoja kultapitoisuuksia sisältäviä näytteitä. OKME:n kansannäytetiedostoissa olevista Au-Iohkareaiheista on tietoisesti jätetty pois alle 0.2 ppm:n lohkaretiedot. Varsinkin jos kivilajimäärittely ja lohkareen sijainti ei ole viitannut Au-kriittisyyteen. Nämäkin tiedot on kuitenkin helposti saatavissa käsille. Rautaruukin geokemian tiedosto muodostaa laajan tiettyihin alkuaineisiin tai niiden raskasmineraaleihin keskittyvän viitteistön. Tiedoston raskasmineraali- tai hivenmetallianomaliat ovat joko kohteellisten tai alueellisten tutkimusten tuottamia. Kohteellisten geokemiallisten tutkimusten lähtökohtana on yleensä ollut mineralisoitunut lohkare- tai kallioviite, useimmiten useista eri kansannäytteistä koostuva tihentymä. Tutkimusten lähtöviitteen analyysi edustaa pääsääntöisesti esitutkinnassa otettua laajemmasta kappaleesta sahattua näytettä, joten tulosta voidaan pitää melko luotettavana.

6 Ooulokumpu finnmines _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ Au/MK/ Aiheiden luokittelu ja kartat Rautaruukin kohteellisten raskasmineraali- tai hivenmetallianomalioiden käyttö kullan etsinnässä edellyttää lähtötiedon Au-pitoisuuksien esiinkaivamista, mikäli kyseinen alkuaine yleensä on analysoitu. Tyhjissäkään analyyseissä ei pidä unohtaa mahdollisuutta, että kulta esiintyy vyöhykkeellisesti mineralisaation eri osissa. Alueellisten tutkimusten tuottamissa anomalioissa olisi etsittävä sellaisia alkuaineseurueita, jotka suosivat kullan esiintymistä esim. W+As+Cu. Rautaruukin geokemian tiedosto on siksi laaja, että tällainen työ edellyttäisi paneutumista asiaan lähes omana projektinaan, koska tutkimuksia ei alunperin ole tehty kullanetsintämielessä vaan wolframin etsintää varten. Anomaliakartoille tulisi siirtää olemassa olevien tutkimuskohteiden lohkarehavainnot ja kairareikien sijainti. Tällainen käsittelymalli mahdollistaisi eri teitä kertyneen havaintomateriaalin kokonaisvaltaisen tarkastelun. Eräs tällainen mielenkiintoiseksi arveltu lohkareviitteistön, kallioperätietojen ja kairaustulosten sekä geokemiallisten tutkimustulosten koostealue on Kalvolan Kotkajärvi, jossa kuitenkin merkittävä malmilävistys toistaiseksi vielä puuttuu. Käsitellyt aiheet on luokiteltu lähinnä karttakuvan luomiseksi näytelajin ja aiheen tämänhetkisen "arvon" perusteella eri ryhmiin ja niiden sisäi- siin kolmeen luokkaan. Mineralisaatio (ORE) ryhmään on luettu paitsi todetut kultamalmit, myös aiheet, joita on kairattu, mutta mineralisaatio on havaittu pieneksi tai hajanaiseksi. Paljastumaryhmään sisältyvät kaikki muut kallioperän kultahavainnot. Lohkareryhmä käsittää vuorostaan irtokivistä tehdyt havainnot. Tähän ryhmään, joka lukumääräisesti on laajin joskin samalla "karsituin" sisältyy suurin osa kansannäytteistä. Moreeniryhmään kuuluvat sellaiset aiheet, joiden viitetiedot perustuvat yksinomaan kohteellisella moreenin geokemiallisella tutkimuksella saatuihin tietoihin. samoin pelkät raskasmineraali- (upa) havainnot, joita on vain muutamia, kuuluvat tähän ryhmään. Kukin ryhmä on jaettu kolmeen luokkaan subjektiivisen arvion perusteella. Siihen ovat vaikutta-

7 Ooulokumpu finnmines _ MALMIN ETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ neet paitsi analyysitulokset myös kivilaji ja mineraaliparageneesi sekä aiheen geologinen sijainti. Koska viimemainittujen tietojen luotettavuusasteessa varsinkin kansannäytteiden osalta on paljon epäselvyyttä, on luokittelu myös sen mukainen. Kartalle kukin ryhmä on merkitty erilaisin symbolein ja luokat eri värein. Mineralisaatio on umpinainen oktaedri, paljastumahavainto avoin kolmio, lohk~re samoin avoin ympyrä ja moreenianomalia risti. Alhaisin arvoasteluokka on sininen, seuraava vihreä ja ylin punainen. 2 Tutkimusalueet 2.1 Tampereen liuskevyöhyke Kutema Tampereen liuskevyöhykkeen tällä hetkellä merkittävin Au-aihe on Oriveden Kutemajärvi ympäristöineen. Kutemajärvellä kulta liittyy hydrotermisesti muuttuneeseen kiveen, jossa malmiot ovat pysty-asentoisia useamman sadan metrin syvyyteen ulottuvia piippumaisia muodostumia. Näitä tunnetaan alueella kolme pintaan puhjennutta ja yksi "sokea". Moreenin geokemiallisissa tutkimustuloksissa Kutema ympäristöineen muodostaa erittäin selvän ja voimakkaan Au-Te -anomalian, jonka painopiste sijoittuu tunnetuista malmipiipuista itä-koilliseen. Piirre voi olla todellinen ja kuvastaa kullan volyymin sijaintia paikallisessa kallioperässä. Mahdollista on myös se, että geokemiallisessa kuvassa on tiettyä vääristymää, mikä aiheutuu siitä, ettei tunnetun malmin päältä ole enää saatu edustavia näytteitä, koska irtomaat oli poistettu ja muutenkin maaperää geokemiallista tutkimusta tehtäessä möyritty siinä määrin, ettei malmin välittömässä läheisyydessä olevia pisteitä voi pitää täysin edustavina. Joka tapauksessa geokemiallisen anomalian painopisteen alueelta on jo tähän mennessä pystytty paikantamaan sekä Lohjan aikaisemmissa että OKME:n omissa kairauksissa Au-mineralisaatio, jonka paras lävistys on 5,3 ppm Au 13 metrin matkalla. Geokemiallinen kuva viittaa lisäksi siihen, että Kuteman tunnetun malmin itäpuolella olisi useammassakin kohdassa mahdollisuus ekonomiseen mineralisaatioon. Tutkimukset näiltä osin jatkuvat kaivospiirin sisällä.

8 Ooulokumpu finnmines _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ Kuteman jakso Kuteman kaivospiiristä itään seuraava Au-kriittinen aihe on Koukkujärvi ympäristöineen. Sieltä ei toistaiseksi ole onnistuttu paikantamaan lähellekään ekonomista mineralisaatiota, ainoastaan selvää mutta kapea-alaista Au-anomalisuutta. Tosin kohde ei ole kuulunut systemaattisen näytteenoton piiriin Ylöjärvi Järvenpää Jatkettaessa edelleen itäänpäin tullaan Teerijärven aluee~le, jota OKME:n toimesta on tutkittu kartoituksella, geofysiikalla ja kairauksellakin lähinnä Cu-Zn -aiheen tiimoilta. Näistä vanhoista kairarei'istä analysoitiin satunnaisesti Au, mutta ainakin niiltä osin tulokset jäivät laihoiksi. OKME:n vanhan tutkimusalueen itäpuolella on nykyinen Teerijärven tutkimuskohde. Siellä on vulkaanisia, osin voimakkaastikin muuttuneita kiviä, joista Pekka Pihlaja on todennut yhdestä näytteestä yli 34 g/t Au-pitoisuuden. Tämä näyte poikkeaa korkean sinkki- ja lyijypitoisuutensa ansiosta Kuteman mineralisaatiotyypistä täysin. Tutkimukset alueella ovat meneillään, "mutta niiden tuloksellisuudesta ei tässä vaiheessa ole vielä tietoja. Kuteman kaivospiirin länsipuolella liuskejakson Au-kriittiseksi oletettu osa jatkuu kapeana länteenpäin lähes Paarlahden pohjukkaan. Moreenitutkimuksella siitä on katettu osa ja tämän aineiston käsittelyssä J. Aarnisalo on pystynyt paikantamaan ja rajaamaan alueelta lähes 4 km pitkän kapean vyöhykkeen, joka näyttää Au-kriittiselle. Tämä alue on kuitenkin peitteistä ja sinne on kuluvana vuonna tarkoitus ulottaatiheämpi 50 metriä verkkoon suunniteltu moreenitutkimus. Seuraava merkittävämpi tunnettu Au-aihe on Näsijärven länsipuolella Ylöjärvellä. Ylöjärven Järvenpään kohdetta on tutkittu jo ennen talvisotaa, jolloin alueelta löydettiin kapea muuttuneiden vulkaanisten kivien muodostama Au-anomaalinen vyöhyke, jossa pisteelliset Au-pitoisuudet nousevat useampaan kymmeneen grammaan. Suoritetuissa kairauksissa, jotka toteutettiin kohtisuoraan liuskejaksoa vastaan, merkittävimmät pitoisuudet jäivät kuitenkin kahden gramman paikkeille ja huolimatta GTK:n silloisen suhteellisen suuren panostuksen ansiosta alueella mahdollisesti piileskelevä ekonominen malmi jäi löytymättä. Kohde on kuitenkin voimakkaasti Au-kriittinen. Sieltä on raskasmineraalitutkimuksissa löydetty kaikis-

9 Ooulokumpu finnmines _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ ta tutkimusmontuista jopa parhaimmillaan useiden kymmenien hippujen pitoisuuksia. Tätä kohdetta samoin kuin lähes kaikkia vanhempia tutkimuskohteita on lähestytty sulfidimalmi-ideologiaa kairatengeofysikaalisia anomalioita. Nykyisen käsityksen mukaan kulta kuitenkin liittyy stratigrafiaa leikkaaviin ruhjeisiin tai rakovyöhykkeisiin. Näin ilmeisesti myös Ylöjärven Järvenpään kohteessa on laita sillä moreenigeokemiallisen tutkimuksen tuloksena saatu anomaliakuva on voimakkain r~nteessä ylempänä, alueella, minne kairaustutkimus ei ole yltänyt. Lisäksi anomaliakuva on sellainen, joka viittaa stratigrafiaa leikkaaviin suuntiin. Järvenpään kohteen lisäksi Ylöjärvellä on Paroisten vanha kaivos, jota ympäristöineen voidaan pitää voimakkaastikin Au-kriittisenä Haveri Myös Haverin vanha kaivos ympäristöineen on potentiaalinen kultamalmikohde. Eri tutkijoiden Haverin kaivoksesta ja sen välittömästä ympäristöstätekemien arvoiden mukaan alueella on vielä louhimatonta malmia useita kymmeniä tuhansia tonneja joskaan keskipitoisuus ei näissä ole kovin korkea. Kultaa kontrolloivat piirteet ja rakenteet ovat Haverissakin vielä selvittämättä. Nykyinen ATK-pohjainen moniulotteinen tietojen käsittely saattaisi valaista Haverinkin kullan sijoittumista. Haverin ympäristö on jäänyt yllättävän vähäiselle tutkimukselle ja silloinkin kun sitä on tehty, kaira uksia on ohjanneet geofysiikan anomaliat. Lohja Oy:n keskenjääneessä tutkimuksessa saatiin mm. Ansonmäkeen voimakkaita Au-anomalioita, joita ei ole selvitetty. Jo parin neliökilometrin moreenitutkimus saattaisi tuoda oleellista lisäinformaatiota Haverin ympäristöön Suodenniemi Isovesi Isoveden aihetutkimukset ovat pääasiallisesti kohdistuneet Isoveden eteläpuolella olevaan karsipaljastumassa todettuun Au-mineralisaatioon, jonka mahdollisia jatkeita on selvitelty geofysiikan mittauksin ja kairauksin. Kairaukset ovat täälläkin suunnattu vanhalla sulfidimalmiideologialla ja näin ollen mineralisaatio on todettu pieneksi. Jälkeenpäin suoritetuissa moreenitutkimuksissa on kyseisen kohteen luoteispuolelle saatu metriä pitkä luoteisosastaan vieläkin avoin, voi-

10 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ Kullaa Silmussuo makas Au-anomalia, jonka alueelta on raskasmineraalinäytteenotossa varsin merkittäviä AU-hippuhavaintoja. Tällä alueella on kuitenkin vain neljä paljastumaa, joista osa niistäkin rakkamaisia. Kivi on deformoitunutta agglomeraattia eikä näissä paljastumissa ole Au-pitoisuutta. Alueen ruhjeet ja voimakkaasti lohkareinen irtomaakerros ovat estäneet montutusten tekemisen voimakkaimmille anomalia-alueille. Kohde on kullanetsintämielessä kuitenkin erittäin kriittinen. Kullan ja arseenin anomalia-alueiden painopisteet ovat selvästi erillään. Ainoa järkevä jatkotutkimusmenetelmä kohteen selvittämiseksi onkin RC-poraus. Isovedeltä lounaaseen sijaitsee Kullaan Silmussuon Au-aihe. Kohteen historia on ajallisesti laaja ja tutkimuksellisesti melko sekava. Aihe sai alkunsa V. Pohjanlehdon vuonna 1954 löytämästä karsi-kvartsikivilohkareesta, jossa oli kultaa maksimissaan 16 g/t. Sen jälkeen alueella on tehty tutkimuksia useampaan eri otteeseen. Viimevaiheessa vuonna 1993 alueelta otettiin lohkarenäytesarja, joka analysoitiin, mutta melko heikoin tuloksin ( ). Lohkarehavaintojen perusteella alueella näyttäisi olevan useampia eri lohkareviuhkoja, mikä viittaa selvästi eri läheisiin. Samantapainen on myös moreenitutkimuksella saatu tulos. Alueella on useampia erillisiä anomaliamaksimeita. Kulta liittyy täälläkin mahdollisesti vulkaanista liuskejaksoa leikkaaviin rako- tai ruhjesuuntiin, mutta paljastumien vähyys on selvästi haitannut luotettavan kuvan saantia kallioperästä Siikainen Keskukylä Merkittävämpi ja vähemmälle tutkimukselle selvästi jäänyt aihe on Siikaisten Keskukylässä. Täältä tunnetaan lukuisia Au-pitoisia karsiutuneita kiillegneissilohkareita, joissa kultapitoisuus maksimissaan nousee jopa 18.6 ppm. Alueen kiillegneissijaksoissa on vulkaanisperäisiä karsiamfiboliittiraitaisia rautakiisuja sisältäviä kiviä. Keskukylän pohjoispuolella taas on happamia syväkiviä, jotka ovat voimakkaasti deformoituneita ja tektonisoituneita. Kohde edellyttäisi selvästi jatkotutkimuksia.

11 Ooulokumpu finnmines _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ Au/MK/ Pirkkala Pirkkalan alue Tampereen eteläpuolella on Suomen Au-kartalla voimakkaasti anomalinen. Anomaliaalue ulottuu Mouhijärveltä ja Nokialta Pirkkalan Tampereen kautta Valkeakoskelle. Tältä alueelta tunnetaan useita kultaviitteitä, joita GTK on pääasiallisesti tutkinut. Pirkkalassa GTK:lla on ollut neljäkin eri valtausta ja parasta aikaa on meneillään Pirkkalan länsiosissa olevat Au-tutkimukset. Kulta näyttää täällä liittyvän kvartsijuoniin, m~tta juoniverkosto' on toistaiseksi osoittautunut siksi harvaksi, ettei paikoin erittäin korkeastakin kultapitoisuudesta huolimatta toistaiseksi ole löydetty ekonomista Au-esiintymää. Koska kulta näyttää liittyvän juoniverkostoihin ja ruhjeisiin ei kultakriittisiä kiviä useinkaan tavata paljastumissa, vaan ne sijoittuvat peitteiselle alueelle painaumiin. Tämä ilmiselvästi hankaloittaa luotettavien havaintojen tekoa, jotka useassa tapauksessa edellyttävät kairausta tai vähintäinkin kaivamista. Huolimatta voimakkaista ja erittäinkin viitteellisinä pidettävistä geokemiallisista anomalioista tutkijoiden käsitys ekonomi sen malmin löytömahdollisuuksiin on väh'äinen Valkeakoski, Kaapelinkulma Kaapelinkulman kultamineralisaatiot liittyvät tonaliittisessa ympäristössä löytyvien (kvartsidioriittisten kivien kapeisiin hiertovyöhykkeisiin ja niissä esiintyviin kvartsi- ja rakojuoniin. Eri asteista mineralisoitumista tunnetaan noin 900 m matkalla jokseenkin N-S-suunnssa. Gtk:n raportin (Petri Rosenberf) perusteella ekonoomiselta vaikuttava osa on noin tonnia keskipitoisuuden ollessa 6.36 g/t Au. Mineralisaation tämä osa ei näyttäisi puhkeavan pintaan vaan on noin m syvyydessä. Vaikka todettu mineralisaatio on pieni, se V01Sl parhaassa tapauksessa edustaa malmin "häntää" itse malmin ollessa vielä löytymättä Kuhmajärvi Liuskejakson itäosissa on lukuisia viitteellisinä pidettäviä Au-havaintoja. Moreenin raskasmineralifraktion geokemiallisen kartoituksen yhteydessä voimakkaimmin anomaaliseksi noussut alue oli Kuhmajärvellä. Kullan lisäksi mielenkiintoa kohteessa lisää raskasfraktion mineralikoostumus, sillä siinä oli keskimääräistä enemmän turmaliinia, rutiilia, arseenikiisua ja löllingiittiä. Hienofraktiossa on taas runsaasti kloriittia. Aihe voi

12 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ Au/MK/ kuten useimmat Oriveden itäosan Eräjärven kohteet olla arseenikiisun saastuttama, mutta runsas turmaliinimäärä viittaa toisenlaiseenkin mahdollisuuteen Luhanka Tammijärvi Päijänteen itäpuolella Luhangan Tammijärvellä on vanha tutkimuskohde, jossa tutkimus on kuitenkin pääasiallisesti keskittynyt wolframiin kullan jäädessä taka-alalle, osittain jopa kokonaan selvittämättä. Tammijärven tutkimuksista P. Lindmarkin laatimassa raportissa kiinnitetäänkin huomiota juuri siihen, että kullan analysointi on jäänyt puutteelliseksi ja siinä osoitetaan selvät kohteet mahdollisille jatkotutkimuksille. Myös tällä alueella on ilmeistä, ettei kulta välttämättä noudata kallioperän stratigrafiaa, vaan konsentroitumat saattaisivat löytyä leikkaavista suunnista Korpilahti POhjoisempana nyt käsiteltävän alueen ulkopuolella Korpilahdella Oittilan ja Raidanlahden kylissä, (karttalehdellä D suurin piirtein pisteessä x= Y= ) sijaitsee Terra Mining Oy:n valtausalue (kaivosrekisterinumero 4655/1 nimeltään Vatsa), jossa valtauksen haltija on kairannut 6 reikää kultamineralisaatioon. Hiertyneessä graniitissa on todettu 1-10 g/t Au-pitoisuuksia. Keskimääräiset arvot lienevät 4-5 g/t Au. 2.2 Hämeen liuskejakso Heinolan Palpaset Tähän alueeseen on luettu Heinolasta Hämeenlinnan Tammelan kautta länteen Jokioisille ja Ypäjälle sekä Huittisiin ulottuva vyöhyke. Tällä alueella näyttää kaikkiin toistaiseksi tutkittuihin Au-aiheisiin liittyvän myös arseeni. Sen korrelaatio kullan kanssa eri pitoisuustasoilla ei ole välttämättä samansuuntainen. Itäisin aihe on Heinolan maalaiskunnan Palpasilla, missä GTK on yrittänyt selvittää useiden eri Au-pitoisten lohkareiden lähtökohtaa. Ainoastaan Palpasten lohkareiden lähtökohta on onnistuttu selvittämään. Sen sijaan Nyynäistenlahden ja Urheiluopiston lohkareiden lähtökohta on toistaiseksi avoin. Kulta näyttää liittyvän epätasaisesti esiintyviin muutaman sentin paksuihin kvartsi-

13 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ juonlln biotiittipitoisessa kvartsimaasälpägneississä, joka hy-vinkin voi olla vulkaanista alkuperää. Yhdestä tutkimusojasta otetun näytesarjan perusteella alhaisilla pitoisuuksilla kullalla ja arseenilla on selvä postiivinen korrelaatio. Sensijaan korkeammilla kultapitoisuuksilla tietojen puutteellisuuden takia ei korrelaatiota varmuudella voida osoittaa Hämeenlinna Hämeenlinnan ympäristö on kuulunut pääasiallisesti Rautaruukin wolframi-tutkimuksien piiriin. Kuten jo aiemmin on ilmennyt wolframitutkimusten yhteydessä ei läheskään kaikissa paikoissa ole analysoitu kultaa, vaikka kivet selvästi ovat Aukriittisiä. Näinollen kullan suhteen alueen arviointi jää varsin puutteelliseksi Kalvola, Pirttikoski Kalvolan Pirttikoskella on laaja K. J. Neuvosen jo 1947 kuvaava magneesium metasomatoosin läpikäynyt vyöhyke, jossa on lukuisia metasomaattisesti 'muuttuneita malmikvartsiittilohkareita ja diopsidikarsikiviä. Näistä saadut kulta-analyysit ovat kuitenkin valitettavan alhaisia, yleensä alle 1 ppm. Tässä yhteydessä on korostettava sitä, että analysointi on kohdistunut kiisupitoisiin kiviin eikä mahdollisesti kiisuköyhiin kultakriittisiin kiviin Kanajärvi Kalvolan Kanajärven rautamuodostuman suojapuolella tunnetaan useita Au-pitoisia lohkareita, joissa kultapitoisuus kohoaa jopa yli 30 gramman. Alueella on lukuisia kvartsiturmaliinibreksia lohkareita, joiden kultapitoisuus on varsin merkittävä. Systemaattinen kullan selvittely esimerkiksi moreenitutkimuksella kuitenkin puuttuu Kotkajärvi Tammela, Liesjärvi Myös Kalvolan Kotkajärveä, missä on todettu stringer-tyyppinen mineralisaatio hydrotermisesti muuttuneessa ympäristössä. voidaan hyvällä syyllä pitää Au-potentiaalisena, vaikka tähän mennessä alueelta ei ole onnistuttu toteamaan merkittävämpiä yhtenäisiä Au-pitoisuuksia. Liesjärven Au-aihe sai alkunsa Vesa Oksan löytämistä Au-pitoisista granodioriittilohkareista, joista parhaimmissa oli kultaa yli 20 ppm.

14 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ Maastotyöt käynnistyivät v. -88, jonka jälkeen alueella on tehty systemaattista lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geokemiallisia moreenitutkimuksia, geofysiikan mittauksia ja syväkairausta sekä normaalilla kairakoneella 16 reikää että poka-koneella 34 lyhyttä reikää yhteispituudeltaan 2283,45 m. Tutkitun alueen länsiosassa on laaja hapan syväkivimassiivi, jolle tyypillistä on maasälpäporfyyrisyys ja lännempänä breksiamaisten emäksisten kappaleiden yleisyys (Minling-tyyppi). Massiivin itä- ja pohjoispuolella on pyroklastisia vulkaanisia liuskeita, jotka koostumukseltaan ovat happamia tai intermediäärisiä. Etelämpänä syväkivimassiivi rajoittuu Saloistenjärven S-puolitse kulkevaan SWW - NEE-suuntaiseen ruhje- ja siirrosvyöhykkeeseen, jonka eteläpuolella on poimuttuneita emäksisiä vulkaniitteja ja tuffogeenisia liuskeita. Syväkivimassiivin itäkontaktin läheisyyteen liittyy monin paikoin arseeni- ja kuparikiisua sisältäviä hiertosaumoja sekä rakojuonia, joiden ympäristössä on kalimetasomatoosin aiheuttamaa muuttumista. Näissä tavataan paikoin varsin merkittääkin, mutta epäyhtenäistä Au-pitoisuutta. Myös turmaliinia esiintyy yleisesti, paikoin myös scheeliittiä. Kultaa on Liesjärvellä etsitty sulfidimalmi-analogialla. suurin osa kairarei'istä on kohdistettu geofysikaalisten sekä sähköisten että magneettisten anomalioiden maksimeihin. Kulta näyttää kuitenkin liittyvän hierto- ja ruhjevyöhykkeisiin ja todennäköisesti myös täällä mineralisoituneen kohdan jatkeita tulisi etsiä syvyyssuunnasta. Alueella on todettu muutamia erittäin viitteellisinä pidettäviä geokemiallisia moreenin anomalioita, joiden aiheuttajaa ei toistaiseksi ole onnistuttu selvittämään Huittinen Jokisivu Tutkimuskohde sai alkunsa Osmo Hytösen vuonna 1964 lähettämästä arseenikiisupitoisesta kansannäytteestä, jossa oli kultaa 305 g/t. Kuitenkin vasta vuonna 1985 aloitettiin kohteella tutkimukset, jotka ovat sittemmin käsittäneet geologista kartoitusta, erilaisia geofysiikan mittauksia, montutusta ja kallioiden paljastusta kaivinkoneella, pintanäytteenottoa geologikairaila, uranäytteenottoa räjäyttämällä ja sahaamalla sekä syväkairausta 57 reikää yhteispituudeltaan 2195,55 m.alueella on tehty myös geokemiallista moreenitutkimusta kahteen eri mittakaavaan.

15 Ooulokumpu finnmines _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/94 14 Geologisesti aihe kuuluu vulkaniittijaksoon, joka koostuu pääosin intermediäärisistä ja happamista vulkaniiteista. Kulta liittyy täällä andesiittisessa, ilmeisesti subvulkaanisessa kivessä oleviin kvartsijuoniin. Isäntäkivi on sarvivälkevaltainen ja osittain porfyyrinen. Yksittäisten kvartsijuonien paksuus vaihtelee puolesta kolmeenkymmeneen senttimetriin. Juonet esiintyvät usein parvissa muodostaen parhaimmillaan lähes 4 metriä leveän kvartsijuonivyöhykkeen. Juonien yhteydessä_ tavataan usein karkearakeisia vaaleita pegmatiittijuonia, joissa kuitenkaan ei ole kultaa. Leikkaussuhteista päätellen osa Au-pitoisista kvartsijuonista on pegmatiitteja vanhempia, osa taas nuorempia. Kujankalliolla kvartsijuonivyöhyke näyttää muodostuvan matalan synformipoimun, jonka kaade on itäkoilliseen. Isäntäkivessä on myös samansuuntaista venymää. Aikaisemmin oletettiin Au-mineralisaation jatkuvan kvartsijuonivyöhykkeen suuntaisesta. Kairausta tihennettäessä mineralisaatio osoittautui kuitenkin sivusuunnassa epäyhtenäiseksi ja tulosten perusteella näyttääkin siltä, että m'ineralisaation jatkeita tulisi etsiä syvyyssuunnasta. Todennäköisesti kulta muodostaa alueella piippumaisia, suhteellisen jyrkkäkaateisia yksiköitä, jotka liittyvät kvartsijuoniin. Tällaisen näkemyksen esitti jo prof. Ian Plimer keväällä -91 paikalla käydessään. Kujankallion mineralisaatiosta on laadittu malmivarantoarvio sulfidimalmianalogialla. Edellä esitetyn peruste~lla sen antama tulos on kuitenkin kyseenalainen. Kulta esiintyy paikoin suhteellisen suurina natiiveina rakeina, joskus myös arseenikiisun yhteydessä ja joskus taas pieninä sulkeumina arseenikiisussa. Suurimmat kultarakeet ovat yli 500 micronia ja usein niitä ympäröi hienojakoinen kultapöly. Kullan ohella esiintyy aurostibiittiä ja arseenikiisun yhteydessä usein löllingiittiä. Paikoin kvartsijuonien ja kvartsiutuneen sivukiven yhteydessä on kohtalaisesti magneettikiisua. Kvartsissa tavataan myös markasiittia, kuparikiisua ja sinkkivälkettä. Mineralisaation kullan rikastettavuudesta on tehty myös diplomityö, jossa tarkasteltiin rikastusmahdollisuuksia vaahdotuksen ja ominaispainoerotuksen avulla. Ensimainitulla saatiin kullasta talteen 91 % ja jälkimmäisellä vain 40 %. Lisäksi runsas arseenikiisupitoisuus tekee rikasteen ongelmalliseksi. Koska kulta kuitenkin on varsin

16 _ MALMIN ETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ karkeaa ja esiintyy usein omina karkeaa, kannattaisi gravitatiivisen erottelun mahdollisuutta tutkia vielä lisää esimerkiksi diplomityössäkin ehdotetulla Knelson-tyyppisellä separaattorilla Vammala Vammalan alueelle muodostuu Suomen Au-moreenianomaliakartalle yllättävänkin voimakas Au-anomalia. viitteitä siitä on saatu pääasiassa kaivoksessa tehdyistä havainnoista sekä lukuisista lohkarelöydöissä~ joissa pitoisuudet vaihtelevat muutamasta ppm:stä yli 10 ppm:ään. Kulta näyttää lähes poikkeuksetta liittyvän arseenikiisupitoisiin vulkaniitti- tai kiillegneissilohkareisiin. 2.3 Etelä-Suomen leptiittivyöhyke Ehkä näitä mielenkiintoisempi kullanetsintämielessä saattaisi olla Suoniemen Vahalahdesta löydetty puolen kuution lohkare vuodelta Karreksi luokitellussa lohkareessa on scheliittiä paikoin runsaastikin sekä lisäksi jonkin verran arseenikiisua, kuparikiisua, magneettikiisua ja rikkikiisua. Lohkareen toinen pää on turmaliinipitoinen. Vuonna 1961 tehty lohkare-etsintä jäi pintapuoliseksi eikä asian tiimoilta liene sen jälkeen tehty mitään. Kultapitoisuus tosin puuttuu analyysi tiedoista, mutta aiheen sijainti Pirkkalan laajan Au-anomalian reunamilla yhdessä mineraaliparageneesin kanssa tekee siitä mielenkiintoisen. Tällä alueella, joka ulottuu Mäntsälästä Kiskon Aijalan Orijärven kautta Paraisille tunnetaan lukuisia viitteitä kullasta. Sillä olevat Aijalaorijärvi alueen kaivoksetkin ovat tuottaneet kultaa sulfidimineraalien ohessa. viitteitä kullasta on lukuisia, mutta osoitukset puhtaasta kultamalmista ovat vähäisempiä Iilijärvi Merkittävä AU-keskittymä sijoittuu Orijärven Iilijärven-Aijalan-Metsämontun alueelle. Siellä Iilijärven aihe on ilmeisesti Au-kriittisin. Alueelta on useampaan eri otteeseen vuosikymmenien kuluessa yritetty paikantaa jopa louhia kulta-kupari-sinkki malmia. Tämän hetken ekonomi sen näkemyksen mukaan Iilijärven mineralisaatio koostuu pienistä erillisistä epäekonomisista malmioista, joita on vaikea yhdistää. Kohdetta on kairattu huomattavankin paljon löytämättä lisää malmia.

17 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ Ilmeisesti halvin ja muutenkin järkevin tutkimusmenetelmä alueella saattaisi olla suhteellisen tiheä moreenitutkimus 50 x 50 m ruudukkoon, joka alueen metsäisyyden huomioonottaen on mahdollista. Kairareikätietojen siirtäminen mikrolle PC XPLOR -käsittelyä varten voisi tuoda uuden näkemyksen mahdollisten mineralisaatioiden jatkumiselle. Tähän mennessä niitä on totuttuun tapaan etsitty horisontaalisesti. Mikäli Au-mineralisaatio poikkeaa oletetusta, ei jo olemassa olevia havaintoj~ välttämättä ole osattu yhdistää oikein, koska kulta alueella ei korreloi minkään muun mineraalin kanssa. (Iilijärven alueelta on u. Mäkelä laatinut 1983 kokoomaraportin. Tutkimukset Kiskon Iilijärven Cu-Zn-Pb-Ag-Au -aiheissa vuosina /2023/ UM/ 1983) Liipola Metsämonttu Iilijärven länsipuolella Kiskon kirkonkylästä etelään tunnetaan Liipolan vanha kalkkikiviaihe. Sen kairaustutkimusten yhteydessä on todettu serisiittiytyneeksi kvartsimaasälpäliuskeeksi luokitellussa kivessä selvästi viitteellistä kultapit6isuutta maksimissaan yli 4 ppm. Au-mineralisaatio jatkuu alla olevissa rei'issä heikompana, mutta mikäli kyseessä tässäkin tapauksessa olisi putkimainen muodostuma sen jatkeet saattavat hyvinkin mennä kyseisestä profiilista "ulos". Vanhan Metsämontun kaivoksen louhitussa sulfidimalmissahan oli keskimäärin 1.4 ppm kultaa ja sen läheisyydessä on kuuluisa Aurums-Aijala monttu Ahdistonjärvi ja Pyhälammi Kiskon pohjois- ja luoteispuolella ovat Ahdistonjärven ja Pyhälammin tunnetut Au-aiheet, jotka tosin on katsottu pieniksi, mutta niiden tutkimustasoa voidaan pitää melko vaatimattomana Attu Lännempänä on lukuisia kultaviitteitä, joista ehkä Atun valmiit kairasydämet ansaitsisivat lisätarkastelun kullanetsintämielessä. sieltähän tunnetaan heikkoja kultapitoisuuksia, mutta mikäli Atun muodostumaan liittyisi ekonominen kultamineralisaatio se kaikella todennäköisyydellä sijaitsisi jonkin verran nyt tutkitun sulfidimineralisaation ulkopuolella.

18 Ooulokumpu finnmines _ MALMINmlNTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ Yhteenveto 3.1 Kullan esiintyminen tutkimusalueella Kullan esiintymistä alueella laajemmin ovat selvitelleet mm. Pekka Nurmi et ale julkaisussaan ja Helsingin Yliopiston kultaprojekti sekä Kuteman osal ta Pentti Grönholm pro g.radu-tutkielmassaan. Kulta esiintyy usein pieninä omina rakeinaan tai sekarakeina kvartsin ja muiden seuralaismineraalien yhteydessä. Kutemassa kullan pääosa on alle 30 micronin rakeina joskin suurimmat ovat yli 200 micronia. Huittisten Jokiosivulla taas kulta on karkearakeista varsin merkittävän osan ollessa näkyvää, jopa millimetrin suuruusluokkaa. Tarkempia minerologisia havaintoja on olemassa vain muutamista eniten tutkituista kohteista, joten varmaa minerologista tilastollista tietoa ei vielä ole käytettävissä. Esiintymistiedot perustuvatki~ suurimmaksi osaksi analyysi tietoihin. Koska en~ten on analysoitu runsaasti kiisuja sisältäviä näytteitä, on tämä seikka omiaan vinouttamaan käsityksiä kullan esiintymisestä, samoin myös sen sijoittumisesta ja geometriasta mineralisaation sulfidimineraaleihin nähden. 3.2 Isäntäkivilajit Kullan esiintymistä ei kontrolloi käsiteitäväliä alueella mikään tietty kivilaji. Yleispiirteenä näyttää kuitenkin olevan, että kulta liittyy läheisesti vulkaanisiin kivilajivyöhykkeisiin ja niissäkin usein happaman syväkiven, granodioriitin tai graniitin kontaktin läheisyyteen siten että korkeimmat pitoisuudet monesti sijaitsevat juuri happaman syväkiven puolella. Toisaalta kulta voi sijaita emäksisen vulkaniitin sisälläkin, mutta tällöin esiintymistä kontrolloivat sekundääriset kvartsijuonet, jotka mitä ilmeisemmin ovat tunkeutuneet tektoonisiin paineminimeihin. Tektoniikalla onkin oleellinen merkitys kullan esiintymiselle sekä suuressa mittakaavassa että varsinkin detaljipiirteisssä. Suuren ruhjeen, murroslinjan tai kivilajikontaktin läheisyydessä olevat sulkaraot näyttävät olevan otollisia paikkoja. Tietyn asteinen hydroterminen toiminta muuttumisilmiöineen liittyy myös useimpiin esiintymiin. Kumpikaan yksinään ei kuitenkaan näyttäisi riittävän mineralisaation "isäksi". Kullalla ja arseenilla on aivan ilmeinen alueellinen kor-

19 Ooulokumpu finnmines _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/ relaatio, joskaan ei välttämättä paikallinen ts. itse kohteessa kulta ja arseenin korkeimmat pitoisuudet voivat sijoittua eri paikkoihin. Mahdollisen mineralisaation hyödyntämisen kannalta tämä tieto on merkittävä, joskin tutkimusten keskeneräisyys ja havaintojen vähyys eivät riitä sitä täysin todistamaan. Tosin on myös tutkimuskohteita, joissa kullan ja arseenin pitoisuudet korreloivat erittäin hyvin positiivisesti keskenään. Kultamineralisaatioihin liittyy usein myös korkeita telluuri-, antimoni- ja vismuttipitoisuuksia. Tutkimusalueella kuitenkin vain telluurilla näyttää useissa tapauksissa olevan positiivinen korrelaatio kullan kanssa. Koska esimerkiksi geokemiallisessa moreenitutkimuksessa telluurin anomaliakuva on selkeämpi kuin kullan, voidaan telluuria käyttää hyödyksi kultaa etsittäessä. Kuteman ympäristössä onkin sen avulla onnistuttu paikantamaan uusia lupaavia kohtia, joista tähän mennessä tutkittuihin näyttää liittyvän myös kultaa. Oman lukunsa muodostavat kokonaan wolframiaiheisiin liittyvät kivet. Vain harvoista on analysoitu kulta, vaikka miljöö selvästi mahdollistaisi ekonomisenkin kullan mukanaolon. Tämä koskee varsinkin Rautaruukin Etelä-Suomen laaja-alaisia ja mittaviakin wolframietsintätöitä, joiden tulokset OKME:lla kyllä on, mutta kultatiedot puuttuvat niistä useimmiten lähes kokonaan. 3.3 Lounais-Suomen kultamalmipotentiaalisuudesta KäsiteItävälIä alueella sijaitsee Haverin vanha kultakaivos ja Oriveden Kutemaan ollaan perustamassa kaivosta. Nyt tehdyn aihekoonnin yhteydessä on tavoitettu yli kolmesataa kultaviitettä, joista tosin osa liittyy selvästi samaan kohteeseen. Kultaa alueella kyllä on, mutta onko se "levällään" vai onko se mahdollisesti konsentroitunut joissakin toistaiseksi tuntemattomissa paikoin siinä määrin, että sieltä olisi löydettävissä uusia louhintakelpoisia yksikköitä ja jos on, miksi sitä ei tähän mennessä olisi löydetty? Tiedosta tai sen puutteesta, uskomuksista ja toiveista riippuen näihin kysymyksiin on useita vastauksia. Globaalisesti svekofennidit kuuluvat ikäryhmään, joista ei tunneta suuria kultavarantoja. Kuitenkin tämän ikäisiin muodostumiin tiedetään liittyvän kultaa ja edellä mainittujen Suomen kaivosten

20 RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/94 MALMINETSINTÄ M Kokkola Ooufokumpu finnmines _ 19 lisäksi Ruotsissa on Björkdalin ja Äkerbergin toimivat kultakaivokset. Geokemiallisella moreenikartalla (Atlas) kulta muodostaa voimakkaita ja selviä anomaliavyöhykkeitä Lounais-Suomessa. Näiden anomalioiden suunta ja kuvio leikkaavat luode-kaakko suuntaisina lähes itä-läntistä kivilajikulkua. Tosin anomalioiden suunta on sama kuin Ruotsin puolellakin. Ilmeisesti anomaliat liittyvätkin vanhoihin ruhje- tai murrosvyöhykkeisiin; Detaljimmissa moreenitutkimuksissa kullan anomaliakuva muuttuu edellä mainitusta, mutta luonteenomaista sille on yleensä, että kuvion suunta leikkaa kivilajivyöhykkeitä sitä selvemmin mitä pienimittakaavaisempaan tutkimukseen mennään. Huomionarvoinen on myös se seikka, ettei näissä tutkimustuloksissa yleensä voida osoittaa glasigeenista piirrettä vaan anomalia on "amebamainen" vaikka moreenin karkeafraktio on glasigeenisen kuljetuksen muokkaamaa. Geokemiallinen moreenitutkimus yhdessä riittävän suurella kairauskalustolla tai mieluummin RC-porauksella tehdyn näytteenoton kanssa näyttää olevan tuloksekkain etsintämenetelmä. Geofysikaalisia mittausmenetelmiä on perinteisesti käytetty samaan tapaan kuin sulfidimalmien etsinnässä, mikä ei ole oikea menettely. Mittaustuloksia tulee hyödyntää välillisesti, etenkin rakenteellisten piirteiden selvittelyssä ne ovat välttämättömiä. Lounais-Suomessa kultaa - sikäli kun sitä on analysoitu - on pääasiallisesti etsitty sulfidimalmien yhteydessä. Toiset havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että kullan sijainti mineralisaatiossa poikkeaa sulfidimineralisaation vallitsevasta pääsuunnasta tai leikkaa sitä. Tällainen piirre on saattanut vaikuttaa oleellisestikin mahdollisen kultamineralisaation löytymättömyyteen. Kokonaan oma lukunsa on kultamineralisaatiolle usein tyypillinen "piippumainen" budinoitunut, jyrkkäkaateinen muoto, jonka poikkileikkaus on pieni. Jos kyseinen "piippu" koostuu vielä rakojuoniverkosta, on sen seuraaminen kairauksella todella vaikeaa. Muualla maailmassa tunnetaan kuitenkin lukuisia tämän tyyppisiä ekonomisia esiintymiä. Näin ollen etsintäfilosofiassakin perinteisestä sulfidimalmista poikkeavat piirteet tulisi hyväksyä ja hyödyntää tutkimusmenetelmiä valittaessa.

21 Ooulokumpu finnmines _ MALMINETSINTÄ M Kokkola RAPORTTI 020/E-Suomi/ AU/MK/94 20 Tektoniikalla on sekä suurissa puitteissa että yksityiskohdissa suuri merkitys mineralisaation synnylle, joskaan pelkät tektoniset liikunnot eivät riitä synnyttämään kultamalmia. Kiviä muuttanuthydroterminen toiminta on myös olennainen elementti. Riittävän suuren kultamalmin etsinnässä tulisikin etsiä sellaisia "raameja", joissa on muuttuneita kiviä ja mikäli alueella on moreenin geokemiallinen anomalia, sellaisia tektonisesti poimuttuneita tai ruhjeisia kohtia, mihin kultamineralisaatio mahtuisi piiloutumaan. Tällaisia ovat mm. Etelä-Suomen vulkaniittivyöhykkeiden sisäisten tai sivuamien granitoidien kontaktien läheiset alueet. Huolimatta tutkimusalueen suhteellisen hyvästä kallioperäkartoitustilanteesta, siellä on kuitenkin osia, joita kullanetsintämielessä ei tunneta läheskään riittävästi. Pystyasentoinen kultamalmi on maanpintaleikkauksessa varsin mitätön eikä muuttuneiden kivien ja tektoniikan viitteellisten merkkien tarvitse näkyä paljastumissa enää siellä missä niitä on. Paljastumaköyhät jokilaaksot ja laajat savikkoalueet saattavat hyvinkin peittää viitteet Au-kriittisestä kivilajiyksiköstä, jopa vyöhykkeestä, kuten Alastarolla ja Huittisten keskustassa, jolloin ainoaksi vihjeeksi jää mahdollinen harvapisteisen moreenigeokemian yksittäishavainto. saatujen kokemusten ja havaintojen perusteella on syytä uskoa, että kultamalmeja on löydettävissä Etelä-Suomesta tähän mennessä tunnettuja enemmän. Sattumalta niitä tuskin löydetään - kuten joitakin sulfidimalmeja - vaan vakuuttavan viitteen löytymisen jälkeen on tehtävä määrätietoista, vuosia kestävää tutkimusta. Löydetyn mineralisaation inventointi olisi kuitenkin syytä lopettaa siinä vaiheessa, jolloin mineralisaatiosta on saatavissa pienikin ekonominen "saalis" ja jatkaa sen tuoton sallimissa puitteissa mineralisaation jatkeiden etsintää. Tällä vanhalla koetulla menetelmällä saatetaan lopulta havaita löydetyn suurikin malmi.

22 _ MALMINETSINTÄ 1 ( 62 ) PARAINEN, ATTU Sijainti: x = , Y = Luokka 0/1 Atun Zn-malmissa on todettu 0.15 ppm keskimääräinen Au-pitoisuus ja 45 ppm Ag-pitoisuus. Au korreloi Ag ja Sb kanssa. Sinkkiprojektin raportti, Turun Yliopisto HOUTSKARI KALVHOLMEN C Sijainti: x = , Y = Luokka P/2 Rantakalliossa rinnakkaisia kalkki- ja karsikivikerroksia, joiden kulku lähes itä-läntinen. Ylempänä rinteessä esiintyy suuntautumattomia karsikivipahkuja ja dolomiittiosueita. Jälkimmäisiin liitty heikkoa Pbh-pirotetta ja lähes pistemäistä Wspirotetta. Alueella on runsas kalkinsuosijakasvillisuus. Au 4.81 ppm. Pb 0.7% Anal.no viite: A. Ratian käyntiraportti ~ ja Erik Fagerlundin kansannäyte LIETO, VANHALINNA Sijainti: x = , Y = Luokka P/1 Cuk, Cuh, Ws, Ask ja Au- mineralisaatio kinzigiittivyöhykkeen sisällä olevassa pystyasentoisessa sarvivälkegneissihorisontissa, jossa happamia ja karsimaisia osueita. Kyseessä on kallioaihe, jonka yläosa on louhittu sepeliksi, mutta syvyysjatkeiden osalta tutkimus on avoin LAITILA Sijainti: x = , Y = Luokka L/1 Cuk sarvivälkegabrolohkareessa. Au 1.0 ppm Cu 4 %, Ag 37 ppm, Zn 300ppm ja Ni 300 ppm. Anal.no viite: OKME:n kansannäytetiedot Martti Mannervo.

23 Ooulokumpu finnmines _ MALMINmlNTÄ PORI Sijainti: x = , y = Luokka L/1 Fek ja Cuk gabrolohkareessa. Au 1.0 ppm Co 1500 ppm, Ni 1.9 % Cu 1.6 %, Zn 100 ppm, Pb 30 S O.O%(?), Ag 5 ppm.anal.no 61 3APL. viite: OKME:n kansannäytetiedot AAA/PL/B SATAKUNNAN HIEKKAKIVEN AU-PITOISUUS. Atlas-kartalla on havaittu hiekkakiven NE-kontaktissa Au-anomalisia pisteitä. Sekä paljastuma että kaurausnäytteistä tehdyt analyysit osoittivat kuitenkin alle määritysrajan ( <10 ja < 100 ppb) olevia Aupitoisuuksia. Raportti: M19/1143/-87/1/32 (GTK)/H.Appelqvist NAKKILA C Sijainti: x = , Y = Luokka P/1 Cuk kvartsijuonia sisältävässä kiillegneissipaljastumassa. Au 2.2 ppm, Ag 39 ppm ja Cu 2.74%. Anal. no Viite: Y.Hirvosen käyntiraportti YH/1391/86. KULLAA Sijainti: x = , Y = Luokka L/1 ASK-pitoinen kvdr-lohkare, jossa Au 2.0 ppm, Ag 4 ppm, S 5.75%, Co 5020 ppm, Zn 9 ppm, Ni 89 ppm, Cu 1160 ppm.(anal.no ). viite: OKME:n kansannäytetiedot, V.Pohjanlehdon näyte vuodelta -73 KULLAA C Sijainti: x = , Y = Luokka L/1 Cuk ja Ask sarvivälkekivi-lohkareessa. Au 7.53 ppm, Ag 18 ppm, S 5.16%, Pb 15 pprn, Co 317 pprn, Zn 129 pprn, Ni 86 pprn ja Cu 1.4%. Anal.no vii te: OKMEn kansannäytetiedot. KULLAA, PALUSJÄRVI C Sijainti: x = , Y = Luokka L/1 Ask ja CUk-pirotetta kvartsiutuneissa gneissigraniittilohkareissa Palusjärven E-puolitse Järventaustaan johtavan tien varrella. Au 1.2 pprn. P.Larnrnin kansannäyte vuodelta -65. Viite: T.Karppanen 1973 (1143/1)

24 _ MALMINETSINTÄ 3 KULLAA, MÄNTYNIEMI C Sijainti: x = , Y = Luokka L/2 ASk-juonia karsi-kvartsiittilohkareissa n. 1.5 km Silmussuon metsäsaarekkeesta SW. Au-pitoisuus karressa 21.6 ppm ja kvartsiitissa 3.9 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (1143/6) sekä IEH havainnot. KULLAA, HERMO C Sijainti: x = , Y = Luokka P/2 Sk, Fem, Ask ja Fek-pirotetta kalliossa n. 3 km Mäntyniemestä WSW. Kivilajeina on amfiboli- ja kiillegneissiä sekä kvartsijuonia. Au-pitoisuus 6.4 ppm. Kohteesta on tehty detaljikartta ja ammuttu ura kvartsikiveen, jossa Fek-pr, Au alle 0.1 ppm. sivukivi on karsiviirukkeinen, jota kannattaisi tutkia tarkemmin. Näyte /AOR. viite: T.Karppanen 1973 (1143/7) KULLAA, JOUTSIJÄRVI C Sijainti: x = 6821,510, Y = Luokka L/1 Cuk, Ask ja Ws-Iäiskiä gneissigraniittilohkareessa, jossa Au 0.5 ppm. Lohkare on suuri ja voi olla tien alta louhitusta kalliosta. (Ns. 31 km : lohkare). viite: T.Karppanen 1973 (1143/8) KULLAA, JOUTSIJÄRVI II C Sijainti: x = , Y = Luokka P/1 Ask-pesäkkeitä amfiboli-kiillegneissi kalliossa vanhan Pori Tampere maantien N-puolella 31 km-iohkareen kohdalla. Au 4.1 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (1143/9) KULLAA Sijainti: x = , Y = Luokka L/2 Ask, Fek, Cuk ja Moh läpi kiven pirotteinen karsilohkare. Köyhä Aumalmi. GTK:n kansannäyte K 7470, Anal. RA 4724/84 Raportti: MI3/1143/84/1 LAVIA, MUURAINNEVA A Sijainti: x = , Y = ASk-pitoinen juoni gneissilohkareessa, 4.9%,Pb 20 ppm, CO 404 ppm, Zn 17 ppm, (Anal.no ) Luokka L/2 Au 21.0 ppm, Ag 1.0 ppm, S Ni 65 ppm, Cu 63 ppm.

25 _ MALMINmlNTÄ 4 A.Kampin lähettämä kansannäyte vuodelta -73 vii te: OKMEn kansannäytetiedot. (OKME) LAVIA, MUURAINNEVA A Sijainti: x = , Y = Luokka L/2 Ask, Ws ja Fek-pirotetta karsilohkareessa Muurainnevan SE-laidalla moreeniharjanteen rinteessä. Au 16 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (1143/4) KULLAA, SILMUSSUO A sijainti: x = , Y = Luokka P/2 Ask, Fek ja Cuk raitamaisesti sarvivälke- ja kiillegneississä sekä lohkareissa että kalliossa pitäjänrajan SW-puolella metsäsaarekkeessa. Au-pitoisuuksia lohkare- näytteissä 15.4 ja 6.4 ppm, paljastumassa 0.9 ppm ja kairasydämmessä 1.4 ppmjo.69 m ja 3.2 ppm/1.20 m. vii te: T.Karppanen 1973 (1143/5) KULLAA, SILMUSSUO A Sijainti: x = , Y = Luokka L/2 Silmussuon - Muurainnevan alueella Kullaan -Lavian rajalla pääosin Kullaan puolella-tunnetaan vanha Au-aihe, joka perustuu V.Pohjanlehdon vuonna 1954 löytämään karsi-kvartsiittilohkareeseen. Eri analyysien mukaan siinä oli 11.1 ja 16.0 ppm Au. Muurainnevan ympäristössä suoritetussa lohkaretutkimuksessa tavattiin kolmea erilaista Au-tyyppiä: 1. karsimainen, suuntautunut kivi, jossa korkea Au-pitoisuus. 2. karkea kvartsikivi, jossa Fek ja Grf, Au ppm. 3. gneissimäinen granaattipitoinen sarvivälke-biotiitti-liuske, jossa Ask-juonia. Jalander suoritti Muurainnevan alueella sähköisiä ja magneettisia mittauksia Martti Salmen turvetutkimuskokeilu. Tammikuussa -55 aloitettiin kairaus magneettisten ja sähköisten anomalioiden selvittämiseksi Muurainnevalla. Yhteensä kairattiin 8 reikää. Anomalioiden aiheuttajaksi todettiin Fek ja Grf-pitoinen kiillegneissi, jossa ei ollut jälkeäkään kullasta. Kesällä-55 lohkare-etsintää ja myös muita e.m. askareita jatkettiin laajentaen aluetta länteen päin Silmussuolle. Työn tuloksena löytyi useita uusia saman tyyppisisä lohkareita kuin alkuperäinenkin. (Au 6.4 ja 15.4 ppm). Silmussuon eteläisimmästä paljastumasta todettiin karsiraitainen amfiboliitti, jossa Au 0.9 ppm. Hermon alueella havaittiin amfiboliitin ja kvartsiitin kontaktissa Sk ja Fek-

26 Ooulokumpu finnmines _ MALMINmlNTÄ 5 pirotetta, jossa Au 6.4 ja 3 ppm. Samana kesänä Mauno Rimpelä löysi omalta maaltaan grafiittipitoisia karsilohkareita, jossa Au 12.2 ppm max. Alueella tavataan myös hopeapitoinen tyyppi, Ag 101 ppm ja Au 4.30 ppm. Kesällä -56 töitä jatkettiin. Hermon alueen uranäytteistä saatiin huonoja tuloksia (Au alle 0.1 ppm). Silmusuon alueella parhaat tulokset kairareiistä saatiin Ss-1:sta syvyydellä m 3.2 ppm Au ja m 1.4 ppm Au. Lohkarehavainnot osoittivat Au-kriittisen vyöhykkeen jatkuvan pitkälle länteen. Aiheen pariin palattiin lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin alueelle tehtiin valtausvaraus, lohkare-etsintää ja raskasmineraalitutkimuksia. Lisäksi alueella kokeiltiin vesinäytteenottoa analysointimenetelmänä voltammetri. viimemainitun tuloksena alueelle saatiin poikkeuksellisen korkea Au-anomalia ( max yli ~50 ppb Au luonnonvesinäytteessä). Raskamineraalitutkimusten tulos sen sijaan oli heikompi, joskin AU-hippuja tavattiin hajanaisesti.(esko Nylander: kenttätyöraportti ) Loppukesällä -92 alueella toteutettiin jo aiemmin ehdotettu moreenitutkimus 250 m pistetiheydellä. Työtä laajennettiin seuraavana vuonna. Sen tuloksena saatiin liuskejakson suuntainen Au-anomaalinen vyöhyke, jonka E-osassa Silmussuon ja Muurainnevan alueella on useampia lukuarvoltaan heikohkoja anomalioita. (Raportit 062/ A/MK/1993 ja 062/ ja 12/MK/1993). Saman aikaisesti A.Ratia revidoi vanhoja~ohkareita, joiden uusintaanalyyseissä Au-pitoisuudet eivät sanottavasti kohonneet. Sen sijaan As ja Au:n korrelaatio näytti odotettua selvemmälle. Tulosten johdosta tutkimukset keskeytyivät tällä erää SIIKAINEN, KESKUKYLÄ Sijainti: x = , Y = Luokka L/2 Alueelta on löydetty Au-pitoisia karsi-kiillegneissilohkareita, joissa Au ppm. Keskukylän pohjoispuoleta on tavattu myös Mopitoisia amfiboliittilohkareita (Mo %). Alueen kiillegneissijaksoissa on vaihtelevasti vulkaanisperäisiä karsi- ja amfiboliittiraitaisia kiviä, joihin usein liittyy rautakiisuja. Keskukylän pohjoispuolella on happamia syväkiviä ja juonikiviä. Kivet ovat voimakkaasti deformoituneita ja tektonisoituneita. Vehkajärvestä n. 1 km SW-suuntaan Sulkavan talon ympäristöstä on todettu lukuisia osittain karsiutuneita kiillegneissilohkareita, joissa oli useita ppm Au, parhaimmillaan 18.6 ppm. Karsikiven As pitoisuus 30%, Au ppm ja Ag 198 ppm. Raportti: Siikainen, Hirvijärvi 1956/KV I.Hagan muistiinpanoja 1984

RAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti

RAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989 Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,

Lisätiedot

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4244/-90/1/10 ILOMANTSI Kuittila l-3 Martti Damsten 27.7.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1: 001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän

Lisätiedot

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen

Lisätiedot

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN

Lisätiedot

KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V

KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset 9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee

Lisätiedot

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS / E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Petri Rosenberg

Petri Rosenberg RAPORTTITIEDOSTO N:O 4981 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 1 /10 NOKIA, YLÖJÄRVI Metsäkylä Petri Rosenberg 7.2.2000 TUTKIMUSRAPORTTI NOKIAN JA

Lisätiedot

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE NURMON KUNNAN YLIJOEN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA KIVENNEVA 1, KAIV.REK. NRO 4673/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE NURMON KUNNAN YLIJOEN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA KIVENNEVA 1, KAIV.REK. NRO 4673/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/2221/-93/1/10 Nurmo Ylijoki Niilo Kärkkäinen 25.11.1993 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3424 TUTKIMUSTYÖSELOSTE NURMON KUNNAN YLIJOEN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA

Lisätiedot

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI

--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI TALLENNETTU 0625/3613 02/MK/76 1 R 11 1010 Tutkimuskohteen sijainti Rovani e mi mlk, Kuohunki Kartan mittakaava 1:400 000 GTK "'':.I.-."$'>,... ',..I l Hirv ss8lk I ' Saun;? \ ukkc: """'\ V\IOsUmojt,....

Lisätiedot

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315

Lisätiedot

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2' ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl 1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro

Lisätiedot

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN

Lisätiedot

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus 31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä

Lisätiedot

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)

OUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3) Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL 10.12.1981 1(3) TUTKIMUSWPORTTI RANTSILA, '~äsäl3n~erä Jatkotbtklmukset v. 1981 sekä tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten

Lisätiedot

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN

LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 10.1/1992/2 Lounais-Suomi Boris Saltikoff 14.10.1992 LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN Lounais-Suomen malmiennusteprojektin tutkimusten eraana perustana

Lisätiedot

Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia

Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti

TALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti OKME Roi mlk 6/Vinsa 001/2633/PR/71 Täydennysraportti TALLENNETTU 1 6. 09. 2010 GTK Tämä raportti on yhteenveto kaikista niistä töistä, joita Vinsan kohteessa on tehty 15. 12. 1967 päivätyn tutkimusraportin

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot