Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Transkriptio

1 MUISTIO 10/ Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: klo Paikka: Satalinnan sairaala, lääkäreiden neuvotteluhuone, Os. Satalinnantie 77, Harjavalta Paikalla Anu-Elina Halonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Arja Alm, Salo Kati Klén, Salo Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Salla Tuomikanta, Säkylä Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri, saapui Patrik Nyman, Satakunnan sairaanhoitopiiri, harjoittelija Jouko Alinen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Henna Kyhä, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivän ohjelma: 1. Päivän avaus Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän. Kehittämispäivän alussa läsnäolijoiden esittäytymiskierros. 2. Prosessien kuvaaminen ja mallintaminen, keskustelua aiheesta, Laatupäällikkö Jouko Alinen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Laatupäällikkö Jouko Alinen Satakunnan sairaanhoitopiiristä kertoi prosessien kuvaamisesta ja mallintamisesta Diaesitys liitteenä 1. Esityksestä nousi esille mm. seuraavia asioita: hankkeissa prosessi voidaan kuvata nykytilasta tavoitetilaan prosessikuvaus voi toimia työohjeena prosesseja kuvaamalla ja niitä noudattamalla sooloileminen ja sählääminen vähenee prosessikuvaus ei saa estää kehitystä prosessin omistaja vastaa prosessin ajantasaisuudesta ja päivittämisestä käsitteet pääprosessi, ydinprosessi ja tukiprosessi (ks. diaesitys). jos tukiprosesseissa on paljon laadunvaihtelua, toiminto kärsii

2 2(5) sidosryhmäanalyysilla kartoitetaan toiminnan sidosryhmät työntekijän näkökulmasta prosessi kuvaa työntekijöiden vastuita Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on prosessiorganisaatio prosessimittarit (ks. diaesitys) Mitä prosessissa kuvataan? (ks. diaesitys) kirjauskäytännöistä ja dokumentoinnista on sovittava mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole eli kirjaamalla tehdään asia näkyväksi Tutustuttiin Process quidella tehtyyn prosessikuvaukseen uimarata-malliin. Process quidella prosessikaavioon on mahdollista linkittää dokumentteja ja ohjeita. Toimintojen sisälle on mahdollisuus lisätä tarkempaa sisältöä. Keskustelu: Keskusteltiin aiheesta, pitäisikö toiminnallisten vanhempainiltojen kohdalla kuvata prosessi, mihin prosessiin toiminnallinen vanhempainilta liittyy/linkittyy? Tukiryhmää voi hyödyntää prosessikaavion työstämisessä. On oltava vastuuhenkilö, kuka vastaa prosessikuvauksen tekemisestä? Käytiin läpi kehittämisosioittain mahdolliset kuvattavat prosessit/mallinnukset. Rauma: Prosessikaaviot ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta ja päihdepolusta, ehkäisevän työn menetelmien toimintamalleista ja vuosikellosta toimintamallien kuvaukset. SATSHP verkostomainen: Prosessikaavio verkostotyömallista, toimintamalleista kirjallinen kuvaus, esh:n ja perusturvan yhteistyön kehittämisen kuvaus. Pohditaan, tehdäänkö kuvaus toimijoiden vai asiakkaan näkökulmasta. SATSHP ylisukupolvinen: Satakummi-toimintamalli ja LP-toimintamalli kunnassa ja esh:ssa. Säkylä: Vanhempainillat, tyttöjen kerhotoiminta ja Ihmeelliset vuodet toimintamallien kuvaaminen. Salo: Matalan kynnyksen palvelun toimintamallin kuvaaminen (kouluterveydenhoitajan työ, avopediatrin vastaanotto). Keskustelu: Thl:llä on ohjeet LP:n kirjaamisesta terveydenhuollossa. Kehittämisosiot voivat tehdä yhteistyötä kuvausten ja mallinnusten tekemisessä. 3. Ajankohtaiset kuulumiset kehittämisosioista ja kevään 2016 toimintasuunnitelmat, hankehallinnon terveiset Projektipäällikkö Henna Kyhä kävi läpi hankkeen aikataulutusta hankkeen loppuajalle (ks. diaesitys). Tarkastettiin sovitut vertaisarviointipäivät (ks. diaesitys) Arvioitava kehittämisosio lähettää täytetyn vertaisarviointilomakkeen viikkoa aiemmin arvioivalle kehittämisosiolle sekä Heli Toroskalle ja Matti Mäkelälle Pikassokseen. Kevään kehittämispäivät: 13.1 kehittämispäivää ei pidetä kehittämispäivä on yhteinen Yhteisvoimin kotona hankkeen kanssa. Aiheina hankeviestintä ja Innokylätyöskentelyä kehittämispäivä (17.3) siirretään pidettäväksi Saloon. Innokylätyöskentelypäivä Porissa 7.3 (Satks, S00 atk-luokka) 27.4 Säkylä 23.5 Rauma 15.6 Pori (Tiinan mökillä?) Loppuseminaari on suunnitteilla elo-syyskuulle.

3 3(5) Hankkeen kirjallinen loppuraportointi (seurantaraportti ja kehittämisosioiden loppuraportit) toimitetaan 16.9 mennessä projektipäällikölle. Kehittämisosiot esittelivät kevään 2016 toimintasuunnitelmat. Toimintasuunnitelmat muistion liitteenä 3. Säkylä uusi hanketyöntekijät aloittaa Lapset puheeksi koulutukset jatkuvat Selviytymispeli-illat 7. luokkalaisille ja vanhemmille Tukimummi- ja vaaritoiminta jatkuu tyttöjen pienryhmäkerhotoiminta (2 ryhmää) jatkuvat kansalaisraati lapsiperheille kesäkuussa 2016 Ihmeelliset vuodet-ryhmien aloitus SATSHP, verkostomainen verkostomaisen yhteistyön kehittäminen > verkostotyön jatkokoulutuksen järjestäminen keväällä 2016 ennaltaehkäisevät osallistavat ryhmätoiminnat > eskarikahvit jatkuvat, vauvakahvila jatkuu vanhempainkahvilat jatkuvat ja uusia kuntia on tulossa vielä keväällä mukaan kotiväen tilaisuudet jatkuvat nuorten elämänhallintaryhmä aloittaa Nakkilassa toiminnalliset vanhempainillat jatkuvat Kasvamme yhdessä illat jatkuvat Selviytymispelit ja Kasvamme yhdessä iltojen toimijoista kootaan yhteistyöverkosto esh:n ja Porin perusturvan yhteistyön kehittäminen jatkuu lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen > toteutetaan Webropol-kysely 3-6 viikoilla Samk:n sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelijatyönä pilotoitujen em. toimintamallien juurruttaminen ja mallintaminen toteutetaan seuranta Art-menetelmän käytöstä kunnissa Keskustelu: Salon hanketyöntekijä Kati osallistuu mahdollisesti itse verkostotyön jatkokoulutukseen. Salo laajojen terveystarkastusten tulosten hyödyntäminen > kouluterveydenhoitajat ovat käyttäneet joulukuusta alkaen yhtenäisiä fraaseja ja kirjaustapoja (fyysinen terveys, tunne-elämä ja työteon taitoja). Yhtenäiset fraasit on sovittu fraasityöryhmässä. Tammikuussa työryhmä perehdyttää lisää kouluterveydenhoitajia. Lapset puheeksi menetelmän juurruttaminen. Lapset puheeksi -kouluttajakoulutus on meneillään (2 ryhmää on täynnä) Lapset puheeksi ryhmien koordinointi Ihmeelliset vuodet ryhmätoiminnan juurruttaminen kouluterveydenhoitajien ammattitaidon vahvistamista > Kouluterveydenhoitajista on koottu tutor-ryhmä, joka konsultoi tarvittaessa sidosryhmiä (esim. avopediatri, koulupsykologi, psykiatri). koulupoissaoloihin puuttumiseen liittyvien kriteerien tarkistamista SATSHP, ylisukupolvinen Satakummi-toiminnan juurruttaminen Satakummi-toiminnan mallintaminen, roolien tarkennus ja mahdollinen muokkaus ja koordinaatiovastuusta sopiminen LP-menetelmän juurruttaminen esh ja kuntiin

4 4(5) LP-menetelmän juurruttamiseen liittyen järjestetään koulutuksia LP-julistekampanja (Cygnauksen koulun 5. lk koululaiset) Satks osastojen toimintamallien käyttöönoton tukeminen Keskustelu: Rauman kehittämisosio toimittaa Saloon lisätietoa Raumalla pilotoidusta koulupoissaolomallista/puuttumisen kriteereistä. Keskusteltiin siitä, että tiedonkulku kouluterveydenhoitajalle ei aina toimi esh:sta kouluterveydenhoitajalle. Rauma ehkäisevän päihdetyön koordinointityö jatkuu Vuosikello pilotointi jatkuu. Lukukauden lopussa arviointi. Toukokuussa 2016 kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. huumeisiin puuttumismallista dokumentoidaan Oma profiili -pilotoinnin tuotokset Oma profiili -pilotointia ei jatketa enää hankkeen aikana. Tuotokset päihdetyöryhmään keskusteltavaksi. kannabismyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen > tukiryhmälle esitys juurrutettavista malleista päihdepalvelupolun kuvaaminen ammattilaisten käyttöön Na-ryhmän toiminta jatkuu Omin jaloin toimintamallin mallintaminen ja juurruttaminen aikuispartio Isät ja äidit Makiksessa yhteistoiminnan kehittäminen > Miten jatketaan? > keväällä 2016 mallin pilotointia Koulupoissaolo-mallin pilotointi jatkuu Vanhemmuuden tukeminen > Kasvamme yhdessä vanhempainiltojen pilotointi jatkuu 4. Loppuseminaarin suunnittelua Miksi? Osallistujat saisivat saman yhtenevän informaation hankkeessa toteutetuista asioista. Salossa mahdollisesti oma loppuseminaari, jossa tarkoituksena tiedottaminen. Loppuseminaarin avulla vielä tiedotetaan/levitetään tietoisuutta hankkeessa juurrutettavista toimintamalleista. Miten? Voisiko loppuseminaarin kutsua ammattilaisten lisäksi kuntalaiset, ketä varten asioita hankkeessa kehitetään. Osallisuus toteutuisi. Järjestetäänkö messutapahtuma, jossa osallistujina hankkeen lisäksi, oppilaitokset, peruspalvelut, 3. sektori, srk jne Roadshow, jossa mukana kokemusasiantuntijoita Kuka vetovoimainen asiantuntija mukaan? Mistä aiheesta? Paneeli, jossa ammattilais- ja kuntalaisnäkökulma Jatketaan loppuseminaarin suunnittelua myöhemmin. 5. Päivän päätös Projektipäällikkö päätti kehittämispäivän.

5 5(5) LIITTEET Liite 1 Prosessien kuvaaminen ja mallintaminen, laatupäällikkö Jouko Alinen Liite 2 Kehittämispäivän diaesitys, projektipäällikkö Henna Kyhä Liite 3 Kehittämisosioiden kevään toimintasuunnitelmataulukot 2016

6 Prosessit Laatupäällikkö Jouko Alinen Sosiaalipalvelujen toimialue

7 Prosessi Prosessi sarja suoritettavia toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen tunnistaminen ja kuvaaminen liittyy laadunhallintaan sekä organisaation kehittämiseen. tapahtumat ja suoritteet toistuvat saman kaltaisina. pyritään mallintamaan ja kehittämään, jotta prosessin vaikutusalueen laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta voitaisiin ohjata ja parantaa Jokaisella prosessilla on omistaja

8 Prosessien hallinta Pääprosessi (= avainprosessi) - organisaation / toiminnan kannalta tärkeä Ydinprosessi ulkoista asiakasta palvelevia ja toiminnan kannalta keskeinen Kriittinen ydinprosessi = ratkaisevia ja välttämättömiä organisaation/ toiminnan perustehtävän toteuttamiseksi Tukiprosessi - mahdollistavat ydinprosessin toiminnan (esim. talous-, ravitsemus- ja henkilöstöhallinto) eli ne avustavat ydinprosesseja ja luovat edellytykset niiden toiminnalle

9 Hoitoprosessi Hoidon määrittelyssä sekä hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytetty ajattelu- sekä toimintamalli Terveyden-/ sosiaalihuollossa prosessi käynnistyy asiakkaan/ potilaan tarpeesta, hakeutuessaan palvelun piiriin. Potilaan/ asiakkaan hoitoprosessi alkaa asiakkaasta ja loppuu potilaaseen/ asiakkaaseen. Tällöin mahdollistuu asiakkaan tarpeiden huomioiminen koko prosessin ajan

10 Prosessiorganisaatio Prosessiorganisaatiossa asiat ryhmitellään asiakkaille arvoa tuottavien prosessien ympärille, jolloin prosessikeskeisyys on asiakaskeskeisyyttä ja painopisteenä kokonaisuuden sujuvuus. Prosessiorganisaatio mittaa onnistumistaan esim. asiakastyytyväisyydellä, joustavuudella ja läpimenoajalla. Tapahtumia ja asioita yhdistää etenemisen logiikka. Prosessinäkökulma on ajamassa funktionaalisen organisaatiotoiminnan ohi. Lähde: Parviainen, Petri, Lillrank, Pauli & Iivonen, Karita Johtaminen terveydenhuollossa

11 Prosessi Prosessissa kuvataan asiakkaan / potilaan tapahtumat työntekijöiden toiminnot ja vastuut tiedon kulku Prosessista voidaan tehdä tavoitetila esim. Miten potilaan/ asiakkaan hoito olisi hyvä jatkossa toteutua? Karsitaan mahdollista päällekkäistä työtä Selkiytetään tehtävien jakoa ja vastuita Voiko joitakin toimintoja jättää pois tai yhdistää? Tavoitetilan kuvaamisen jälkeen prosessia voidaan arvioida paremmin ja tehdä siihen tarvittaessa muutoksia palvelemaan potilaan/asiakkaan hoidon tarpeita

12 Prosessin mukaisen toiminnan kehittämisen vaiheet 1. Prosessien tunnistaminen 2. Prosessien kuvaaminen 3. Toiminnan organisointi prosessien mukaisesti = sitoutuminen prosessien noudattamiseen Edellyttää prosessien näkyvyyttä, toimivuutta ja käyttökelpoisuutta 4. Prosessien jatkuva parantaminen

13 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Säkyl , Harjavalta, Satalinna

14 Päivän ohjelma Aamukahvit ja päivän avaus Prosessien kuvaaminen ja mallintaminen, keskustelua aiheesta Laatupäällikkö Jouko Alinen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Lounas Ajankohtaiset kuulumiset kehittämisosioista ja kevään 2016 toimintasuunnitelmat, hankehallinnon terveiset Kahvi Loppuseminaarin suunnittelua Päivän päätös

15 Kevään 2016 toimintasuunnitelmataulukot

16 Ajankohtaiset kuulumiset hankehallinnolta

17 Aikataulutus hankkeen loppuajaksi Joulukuu Kevään 2016 toimintasuunnitelmataulukot Hennalle Juurruttamissuunnitelmataulukot Hennalle Tammikuu Vertaisarviointi: SATSHP ylisukupolviset ja Säkylä 19.1 klo (Pori, keskustoimiston neuvotteluhuone) Vertaisarviointi: Rauma, SATSHP verkostomaiset ja Salo 21.1 klo (Rauma, paikka?) Kehittämispäivä 13.1? Helmikuu Vertaisarviointi: Salo, SATSHP verkostomaiset ja Rauma 2.2 klo (Salo, paikka?) Kehittämispäivä yhdessä Yhteisvoimin kotona hankkeen kanssa 19.2 Harjavalta Maaliskuu Kehittämispäivä 17.3 Rauma

18 Aikataulutus hankkeen loppuajaksi Huhtikuu Kehittämispäivä 27.4, Säkylä Toukokuu Kehittämispäivä 23.5, Salo Ulkoinen arviointi? Kesäkuu Kehittämispäivä 15.6, Pori Elokuu Loppuseminaari? Syyskuu Loppuseminaari? Seurantaraportti (webropol-kyselyn palautus 16.9) Kirjallinen loppuraportti Hennalle 16.9 Kustannukset kirjanpidossa viimeistään 23.9 (ohjeellinen päivämäärä) Viimeiset koulutukset viimeistään syyskuun alussa Maksatushakemusaineisto 3.10

19 Muuta? Tulevien kehittämispäivissä käsiteltäviä asioita (alustajia, tutustumiskäyntejä tms.?) Helmikuun kehittämispäivässä teemana viestintä Innokyläpäivä?

20 Loppuseminaarin suunnittelua Miksi? Milloin? Mitä? Miten?

21 Rauhallista joulunaikaa ja kiitos kuluneesta vuodesta!

22 POIS SYRJÄSTÄ Kevät 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: Rauman kehittämisosio 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: Alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinaation tehtävät ja toimintamalli Tavoite 2: Ehkäisevän päihdetyön vuosikellon työstäminen lukuvuodelle Tavoite 3: Ehkäisevän huumetyön puuttumismalli Tavoite 4: Alaikäisten lasten- ja nuorten vanhempien sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevien kannabismyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen Tavoite 5: Kuvataan alaikäisen nuoren päihdepalvelupolku kun nuori käyttää huumeita Tavoite 9: Monialaisen ja yhteisen toimintamallin kehittäminen luvattomiin ja pitkittyneisiin koulupoissaoloihin Tavoite 6: Luodaan toimintaedellytykset NA vertaistukiryhmän perustamiselle Tavoite 10: Tuetaan vanhempien kasvatustehtävää erityisesti yläkouluikäisten lasten vanhempia Tavoite 7: Omin jaloin malliin ( =yksilötyöskentelyväl ine jonka avulla nuoren kuva omasta elämästä selkiytyy) juurruttaminen ja vahvistaminen Tavoite 8: Aloitetaan aikuispartio toiminta koulunpäätösviikonloppuisin 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii keväällä 2016? 1: Projektityöntekijä kirjaa auki päihdetyöryhmän tehtävät, tavoitteet, osallistujat ja kokoontumistiheyden sekä uuden EPT lain velvoittamat tehtävät yhteensovittavan johtamisen kehittämistyöryhmä laatii esityksen lasten ja nuorten palveluja koskevien suunnitelmien tasoista ja työryhmistä. Päihdetyöryhmä on yhtenä työryhmänä esitystä laadittaessa. 2: Pilotti jatkuu Nanun koulussa. Vuosikello arvioidaan lukukauden lopussa, päihdetyöryhmässä sekä yhteisöllisessä oppilashuollossa. Kerätään palautteet vuosikellossa toteutuneista tempauksista ja tunneista oppilailta ja vanhemmilta. 5/2016 valmistellaan EPT vuosikello lv:lle (kirjataan koulun työsuunnitelmaan) Toimenpiteet ja tavoitteessa 3: Dokumentoidaan Oma profiili pilotin tuotokset. Viedään tuotokset monialaiseen päihdetyöryhmään. Päihdetyöryhmä kokoaa käytännön kokemuksia puuttumismallin kehittämisen tueksi. 4: Pilotoidaan kasvamme yhdessä ilta Nanun koulun 8.-luokkalaisille. Alustajana ehkäisevän huumetyön kokonaisuus Valinta. Pilotoidaan uudenlaista EPT työtä nuorisotiloilla (nuorisopalvelut, merimajakka, seurakunnan kalliokamari) Projektityöntekijä kokoaa yhteenvedon hankkeessa pilotoiduista EPT toimintamalleista. Tukiryhmä valmistelee esityksen juurrutettavista malleista Onnistuvien oppien ohjausryhmälle.

23 5: Kuvataan päihdepalvelupolku ammattilaisten käyttöön. Projektityöntekijä kuvaa polun käyttäen case työskentelyä. 9: Koulupoissaolomallin pilotointi jatkuu Uotilanrinteen peruskoulussa. Kehittämispalaveri 1/2016 Arvioidaan 5/2016. Järjestetään kehittämispalaveri eri tahoissa toimiville nuorisotyöntekijöille (Srk, Nupa, Merimajkka) yläkoulujen kuraattoreille sekä Fiilari ohjaajille. Kehittämispalaverissa sovitaan yhteisiä toimintatapoja, joilla nuorisotyössä voidaan tukea koulupoissaoloilla oirehtivaa nuorta. 6: Auttaa tarvittaessa kokoontumistilan etsimisessä NA info myllyhoitoyhdistyksen koulutuksen yhteydessä. Toimenpiteet tavoitteeseessa 10: Pilotoidaan kasvamme yhdessä vanhempainiltaa Nanun koulun 8.- luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen 3/2016. Pilotoidaan Selviytymispeliä Syvärauman koulussa. 7: Mallinnetaan ja pilotoidaan nuorisopalveluiden ja kouluterveydenhuollon välinen ohjausmalli Omin jaloin toimintaan. 8: Isät ja äidit Makiksessa toiminnan kehittäminen. Palaveri yhteistyökumppaneiden kanssa 2/2016. Palaverin jälkeen päätetään miten jatketaan ja kehitetään isät ja äidit Makiksessa toimintaa. Pilotoidaan keväällä 2016 kehitettyä mallia. 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Toimenpide 1. PS hankkeen tukiryhmä seuraa koordinaation vakiinnuttamisprosessia. Toimenpide 5. Valmistumista seurataan tukiryhmässä. Toimenpide 9. Palautteet pilottiin osallistuvien oppilai- Toimenpide 2. Arvioidaan hyödyt ja haasteet vuosikellon käyttöönottosta. Webropol palautekysely oppilaille EPT vuosikellon tempauksista ja tapahtumista. Päihdetyöryhmän ja yhteisöllisen oppilashuollon arvio vuosikellon käyttöönotosta, kysely. 5/2016 Toimenpide 6. Tukiryhmä seuraa perustetaanko NA ryhmä. Toimenpide 10: Verkostomainen yhteistyö kehittä- Toimenpide 3. Tukiryhmä seuraa kehittämistyön etenemistä. Toimenpide 7. Arvioidaan ohjautumista ja yhteistyön sujuvuutta. Kysely nuoriso-ohjaajalle, kouluterveydenhoitajalle ja kuraattorille. Toimenpide 4. Arvioidaan pilotoitavaa kasvamme yhdessä vanhempain iltaa sekä nuorisotiloilla pilotoitavia EPT menetelmiä. Arviointi menetelmänä kyselyt ja haastattelut nuorille ja työntekijöille. 5/2016 Toimenpide 8. Seurataan kehittämistä tukiryhmässä.

24 den, huoltajien sekä luokanvalvojien kokemukset. Mittarit: toimintaan osallistuvien ja kaikkien oppilaiden poissaolomäärät. misosio arvioi Ihmeelliset vuodet menetelmän käyttöönottoa. 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Puuttumismalli Oma profiili Valinta käyttöönotto Selväpää toiminta EPT vuosikello Alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinaatiomalli Koulupoissaolomalli 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Ei Ei Ei Ei

25 POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: SÄKYLÄN KEHITTÄMISOSIO 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: Lapset puheeksi koulutusten jatkaminen ja menetelmän laajempi käyttöön ottaminen Tavoite 5: Lapsiperheiden osallistaminen kansalaisraadin tyyppisesti Tavoite 2: Toiminnalliset selviytymispeli- vanhempainiltojen järjestäminen 7. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Tavoite 6: Ihmeelliset vuodet - ryhmien aloittaminen Tavoite 3: Kylämummien ja vaarien toiminnan aloittaminen yhteistyössä MLL:n kanssa Tavoite 4: Tyttöjen kerhomuotoisen pienryhmätoiminnan jatkaminen 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii keväällä 2016? 1: 1. Koulutuksista tiedottaminen ja koulutusryhmien kokoaminen. 2. LP-menetelmän käytäntöön viemisen suunnittelu yhteistyössä rehtorien ja koulutuksen käyneiden opettajien kanssa. 2: 1. Toiminnallisten vanhempainiltojen päivistä sopiminen opettajien ja rehtorien kanssa. Yht. 4 iltaa. 2. Ohjaajien etsiminen iltoihin yht. 3-4 ohjaajaa/ilta. Ohjaajien ohjeistaminen. 3: 1. Yhteistyöstä sopiminen MLL:n Säkylän paikallisjärjestön kanssa. 2. Mukana olo toiminnan suunnittelussa vapaaehtoisten kanssa. 4: 1. Tyttöjen pienryhmätoiminnan jatkaminen entiseen tapaan. 2. Kevään toiminnan suunnittelu. 3. Toiminnallisten vanhempainiltojen järjestäminen maaliskuussa ja palautteen kerääminen. 5: 1. Kansalaisraadin suunnittelu. 2. Raadin alustajien ja raatiin osallistuvien rekrytoiminen. 4. Toiminnallisten vanhempainiltojen palautteiden yhteenveto. 6: 1. Ohjaajien avustaminen ryhmien kokoamisessa ja tarpeen mukaan suunnitteluissa. 3. Kansalaisraadin järjestäminen kesäkuussa.

26 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Tavoite 1. Koulutuksiin osallistuneiden määrällä ja koulutuksista saadulla palautteella. Tavoite 5. Kansalaisraadin toteutumisella ja siitä saaduilla kehittämisideoilla. Tavoite 2. Vanhempainiltoihin osallistuneiden määrällä ja illoista saadulla palautteella. Tavoite 6. Ryhmään osallistuneiden määrällä ja osallistuneilta saadulla palautteella. Tavoite 3. Mahdollisella toimintamallin käynnistymisellä ja ainakin vapaaehtoisilta saadulla palautteella. Tavoite 4. Ryhmää kohtaan osoitetulla kysynnällä ja tyttöjen osallistumisaktiivisuudella. 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Tavoite 1. Koulutussisältö: Lapset puheeksi - koulutus Kohderyhmä: Säkylässä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät toimijat. Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Ajankohta Ryhmä 1. helmi huhtikuussa. Ryhmä 2. maalis huhtikuussa. Iltaryhmä Ryhmä 3. huhti- toukokuussa. Iltaryhmä Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? 7. luokkalaisillle suunnattu toiminnallinen vanhempainilta toimintamalli 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan?

27 POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja varhaisen avuntarpeen tunnistaminen Tavoite 2: Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen 1: A) Kehitetään monialaista ja -ammatillista yhteistyötä kunnissa sekä ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta tavoitteena oikeaaikainen avuntarpeen tunnistaminen Toimintasuunnitelma: Verkostotyön jatkokoulutuksen järjestäminen (Pori, Harjavalta ja Salo) Verkostoyön mallin kehittäminen Satakuntaan Ennaltaehkäisevät osallistavat ryhmätoiminnat Eskarikahvila II ja III kierrokset jatkuvat (Eurajoki, Rauma, Kankaanpää, Luvia, Siikainen, Honkajoki) Ulvilassa mahdollisesti alkaa keväällä Mallintaminen ja juurruttaminen Vauvakahvila Kartoitetaan kuntien kiinnostus (Harjavalta ja Ulvila) Mallintaminen ja juurruttaminen 2: A) Lisätään lasten, nuorten ja perheiden mukaan ottamista ja kuulemista omassa asiassaan sekä kunnan palveluiden kehittämisessä Toimintasuunnitelma: Laaditaan Webropol-kysely nuorten palveluiden kehittämiseksi sekä Webropol-kyselyn tueksi tehtävä haastattelu. Kyselystä tehdään opinnäytetyö kahden SAMK:n opiskelijan tuotoksena. Ennaltaehkäisevät osallistavat ryhmätoiminnat Mahdollisesti keväällä alkavissa Eskari- ja Vauvakahviloissa kartoitetaan etukäteen vanhemmille tehdyn kyselyn pohjalta vanhempien toiveita iltojen teemoista (Ulvila ja Harjavalta?) Yläkouluikäisten vanhempainkahvilassa, II-asteen kotiväen tilaisuuksissa, Nuorten elämänhallintaryhmissä kerätyistä palautteista vanhempien, lasten ja nuorten toiveita pyritään huomioimaan ja näiden toiveiden perusteella jatkokertojen sisältö suunnitellaan Yläkouluikäisten vanhempainkahvila Alkaa Kokemäellä tammikuussa (4 kertaa kevään aikana, syksyn jatko) Kankaanpäässä II ilta huhtikuussa Tarjotaan vielä kuntiin

28 Mallintaminen ja juurruttaminen II-asteen kotiväen tilaisuus Mallintaminen ja juurruttaminen Nuorten elämänhallintaryhmä Alkaa Nakkilassa tammikuussa (SAMK:n oppilaat mukana, laativat ryhmästä artikkelin) Huittisissa jatkuu sosiaalitoimen vastuulla Tarjotaan vielä kuntiin B) Olemassa olevien toimintamallien juurruttaminen Selviytymispeli- ja Kasvamme yhdessä -iltoja juurrutetaan paikkakunnilla, joissa iltoja on pidetty. Selvitellään kunnista, joissa ilta/illat on ollut alkusyksystä, onko mahdollista pitää toinen ilta keväällä. Yhdyshenkilöistä pyritään luomaan verkosto (sähköinen tms.), jonka avulla toimijat voivat olla keskenään yhteydessä hankkeen päätyttyä. Kartoitetaan Webropol-kyselyn avulla ART- ja FamilyTies-ryhmien tilanne Satakunnan kouluissa. Toiminnalliset vanhempainillat Selviytymispeli-ilta Iltoja vielä: Siikainen helmikuu, Ulvilan illat jatkuvat keväällä Mallin markkinointi muihin kuntiin Mallintaminen ja juurruttaminen (yhdyshenkilöverkosto) Kasvamme yhdessä -illat Nakkilassa tammi- ja maaliskuussa Kankaanpäässä tammikuussa Mahdollisesti Valinta-esitykseen perustuva ilta / illat kevään aikana Mallintaminen ja juurruttaminen (yhdyshenkilöverkosto) B) Kehitetään erikoissairaanhoidon (lasten- ja nuorisopsykiatrian) ja perustason yhteistyötä Toimintasuunnitelma: Syksyllä KSTHKY:n kuntien oppilashuolloissa käytyjen tapaamisten yhteenvedon perusteella on suunniteltu kuntakohtaiset monialaiset keskustelut esiinnousseiden kehittämiskohteiden pohjalta. Tapaamisiin osallistuville tarjotaan mahdollisuutta osallistua verkostotyön jatkokoulutukseen yhdessä erikoissairaanhoidon (lasten- ja nuorisopsykiatrian) työntekijöiden kanssa. Koulutuksen yhtenä sisältönä on erikoissairaanhoidon ja perustason yhteistyön kehittäminen.

29 Koulutukset: Verkostotyön jatkokoulutus: Verkostotyön jatkokoulutus on tarkoitettu verkostotyön koulutuksiin osallistuneille tai verkostotyöotteella lapsia ja nuoria, tai heidän perheitään kohtaaville ja auttaville ammattihenkilöille. Jatkokoulutuksen tavoitteena on verkostoyhteistyötaitoja lisäämällä aikaansaada toimintakulttuurin muutosta. Koulutus toteutetaan prosessina, jossa on kaksi lähiopiskelupäivää, niiden välissä oman verkostotyön analysointia ja kehittämistä sekä lopuksi puolenpäivänmittainen päätöstilaisuus, jossa esitellään verkostotyöstä saatuja kokemuksia ja yhteenvetoa prosessista esitellään hyvin toimivan verkostotyön mallia. Kouluttajana toimii verkostopsykoterapeutti Mia Blomqvist. Neuropsykiatrinen koulutus Ihmeelliset vuodet? 3) Miten toimenpiteen toteutumista arvioidaan? A) Eskarikahvila Palautteet vanhemmilta ja henkilökunnalta, vaikuttavuus ja toiminta suhteessa hankkeen tavoitteisiin Vauvakahvila Palautteet vanhemmilta ja henkilökunnalta Yläkouluikäisten vanhempainkahvila Palautteet vanhemmilta ja ohjaajilta illan sisällöstä ja tarpeellisuudesta osallistujille hankkeen tavoitteisiin nähden II-asteen kotiväen tilaisuus Palautteet vanhemmilta ja ohjaajilta illan sisällöstä ja tarpeellisuudesta osallistujille hankkeen tavoitteisiin nähden

30 Nuorten elämänhallintaryhmä Palautteet nuorilta ja ryhmän ohjaajilta ryhmän sisällöstä ja tarpeellisuudesta osallistujille hankkeen tavoitteisiin nähden Selviytymispeli-ilta Palautteet vanhemmilta, oppilailta, ohjaajilta ja luokanvalvojalta vaikuttavuus ja toiminta suhteessa hankkeen tavoitteisiin Kasvamme yhdessä -ilta Palautteet vanhemmilta, oppilailta, ohjaajilta ja luokanvalvojilta illan sisällön hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta suhteessa hankkeen tavoitteisiin B) 4) Tarvitaanko tavoitteiden saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä:

31 Ajankohta Ajankohta:

32 POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: Ylisukupolvisuuden ehkäiseminen 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: LP-menetelmän juurruttaminen erikoissairaanhoitoon Tavoite 2: Aikuispsykiatrian ja kuntien välisen yhteistyön tiivistyminen Tavoite 3: Satakummi-toiminnan juurruttaminen Tavoite 4: LP-menetelmän juurruttaminen kuntiin 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii keväällä 2016? 1: LP-koulutusten järjestäminen ja vetäminen, LP-työryhmän ja talon sisäisten koulutusten koordinaatiovastuun sopiminen, julistekampanja 2: Seminaarin toteuttaminen, osastojen toimintamallien käyttöönotto, lasten vastuuhenkilöiden verkoston koordinointi 3: Kummitoiminnan mallinnus, toimijoiden roolien kirkastaminen, toiminnan muokkaaminen kokemusten pohjalta, koordinointivastuun sopiminen 4: LP-koulutukset, keskustelutilaisuudet ja työryhmätyöskentelyt 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Tilastointi, kyselyt, palautteet Kyselyt, palautteet Kummien ja asiakasperheiden määrä, palautteet Koulutettujen määrä, käytyjen keskustelujen määrä, palautteet 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Lapset puheeksi menetelmäkoulutus Kohderyhmä: sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Ajankohta kevät 2016 Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään?

33 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan?

34 POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: Salon kehittämisosio 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: Laajojen terveystarkastusten tulosten hyödyntäminen ja tehostaminen Tavoite 2: Lapset puheeksi menetelmän juurruttaminen Tavoite 3: Matalan kynnyksen palvelun tai toiminta-mallin kehittäminen Tavoite 4: Verkostomaisen moniammatillisen yhteis-työn kehittäminen nuorten ja perheiden kanssa 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii keväällä 2016? 1: -Yhtenäisen kirjaamisen ja fraasien käytön juurruttaminen kouluterveydenhuoltoon (yhteinen fraasi otettu käyttöön 12/2015 ja sitä mahd. muokataan saadun palautteen perusteella. on käytössä) varhaisen tunnistamisen tukemiseksi - Luokkakohtaisten yhteenvetojen tekeminen koetaan terveydenhoitajien keskuudessa haasteellisena. -Kehitetään lyhyt ja helppokäyttöinen mittari, jonka perusteella Salon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnista saadaan kattavasti tietoa (esim. asteikko ei huolta on huolta- suuri huoli?) 2: - Hyvinvointipalveluiden työntekijöiden Lapset puheeksi keskustelukoulutuksen käynnistäminen ja koordinointi Salossa. - 2/2016 kouluttajakoulutus päättyy, 9 osallistujaa - juurruttaminen; koordinoijan sopiminen jatkokoulutusten järjestämiseksi ja koulutusten jatkaminen kaupungin sisäisenä koulutuksena - Ihmeelliset vuodet koulutuksen juurruttaminen 3: -Matalan kynnyksen malli - avopediatri ja työntekijä käyvät tammikuun aikana kolmella pilottikoululla tapaamassa työntekijöitä ja osallistumassa oppilashuoltoryhmiin. Projektityöntekijän työsuhde päättyy Luodaan lähete- ja konsultaatiokäytäntö ja kriteerit avopediatrille - Muodostetaan kouluterveydenhoitajille mentorityöparit tai ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on tehostaa terveydenhoitajien tieto-taitoa lasten ja nuorten ongelmien havaitsemisessa ja hoitolinjausten hallinnassa. -Juurrutetaan malli kevään 2016 aikana Toimenpiteet tavoitteessa 4: Tämän tavoitteen toimenpiteet sisälttyvät tavoitteisiin Hyvinvointikyselyt juurrutetaan yläkouluille. 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Palaute pilottiin osallistuneilta ja fraasia käyttäneiltä terveydenhoitajilta. Koulutuspalaute koulutukseen osallistuneilta hyvinvointipalveluiden työntekijöiltä. Kartoitetaan koulutettuilta, ovatko käyttä-

35 neet menetelmää työssään kevään 2016 aikana. 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: -Perehdytystä terveydenhoitajille mallin käyttöön ja yhtenäiseen kirjaamiseen. Kohderyhmä: -kouluterveydenhoitajat Ajankohta Tammi-helmikuu 2016 Koulutussisältö: Kohderyhmä: Ajankohta: Koulutussisältö: Kouluterveydenhoitajille ja lääkäreille ja opiskeluhuoltohenkilöstölle pidetään info-tilaisuus matalan kynnyksen toiminnan lähetekäytännöstä ja kriteereistä. -Terveydenhoitajille muodostetaan mentoriparit/- pienryhmät. Kohderyhmä: Kouluterveydenhoitajat ja lääkärit sekä opiskeluhuoltohenkilöstö. Ajankohta: Alkuvuosi 2016 Koulutussisältö: Kohderyhmä: Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Yhtenäisen kirjaamisen malli ja fraasi. Mittari. Toimintamalli kouluterveydenhuoltoon. 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Ei Ei Ei