GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja Dnro K 127/43/01

Transkriptio

1

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja Dnro K 127/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja Heikki Vartiainen PL VALTIONEUVOSTO TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGIN HÄRMÄNKYLÄSSÄ SIJAITSEVAN VALTAUKSEN TIMOLA 1 (KAIVOSREKISTERINUMERO 5451/1) ALUEELLA TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA Oheisena tutkimustyöselostus (M06/44l2/2001/1/10) Kuhmon kaupungin Härmänkylässä sijaitsevan valtauksen Timola 1 (kaivosrekisterinumero 5451/1) alueella tehdyistä kultatutkimuksista. Aluejohtaja Kari Pääkkönen Toimialapäällikkö Erkki Luukkonen Liite tutkimustyöselostus Jakelu GTK, Päätearkisto GTK, Väli-Suomen aluetoimiston arkisto Kopio/lähetelehti, Ville Niinikoski Kopio/Elias Ekdahl GTK PIJPB/P.O. Box 1237 FIN KUOPIO Puh , Int Fax: , Int

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Aimo Hartikainen Raportin laji M06 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungin Härmänkylässä sijaitsevan valtauksen Timola 1 (kaivosrekisterinumero 5451 / 1) alueella tehdyistä kultatutkimuksista. Tiivistelmä Tutkimusalue sijaitsee myöhäisarkeeisessa Kuhmo-Suomussalmi-vihreäkivijaksossa. Alueella kairattiin yhdeksän syväkairausreikää v ja 12 reverse circulation-reikää v. 1997, yhteensä 1497,5 m. Kultamineralisoitumista luonnehtii metasomaattisesti muuttunut (biotiittiutuminen, kloriittiutuminen, karbonaattiutuminen, kvartsiutuminen) ja myloniittiutunut tholeiittinen basaltti. Arseenikiisua esiintyy yleisesti ja satunnaisemmin on scheeliittiäja turmaliinia korkeimpien kultapitoisuuksien läheisyydessä. Aihe osoittautui hajanaiseksi ja vaatimattomaksi. Paras analysoitu metri kairasydäntä sisälsi 2,8 g/t kultaa. Yhteensä 14:ssä kairasydänmetrissä oli kultapitoisuus > 0.5 g/t. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kuhmo, Timola, arkeeinen, tholeiittinen basaltti, kulta, arseeni, timanttikairaus, metasomaattinen muuttuminen Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Kuhmo, Härmänkylä, Timola Karttalehdet B Muut tiedot Arkistosarjan nimi Malmiraportti Arkistotunnus M06/4412/2001/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 10 sivua, 1 liite Suomi

4 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Aimo Hartikainen Type of report M06 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report A research report of studies conceming the claim. of Timola 1 (register number of claim 5451/1), located in the village of Härmänkylä, Kuhmo, eastern Finland. Abstract The study area is located in the late Archaean Kuhmo-Suomussalmi greenstone belt. In the year 1995 nine diamond drill holes and in the year reverse circulation drill holes were made, altogether 1497,5 m. Gold mineralization is characterized by metasomatically altered (biotitization, chloritization, carbonatization, silicification) and mylonitized tholeiitic basalt. Arsenopyrite is common and more occassionally scheelite and tourmaline occur close to thehighest gold contents. The mineralization proved to be modest and scattered. The highest gold content measured in a one meter of drill core yielded 2.8 g/t Au. Altogether 14 meters of drill core contained >0. 5 g/t Au. Keywords Kuhmo, Timola, Archaean, gold, arsenic, diamond drilling, tholeiitic basalt, metasomatic alteration Geographical area Finland, Province of Oulu, Kuhmo, Härmänkylä, Timola Map sheet B Other information Report serial Exploration report Arehive eode M06/4412/2001/1/10 Pages Language Price Confidentiality 10 pages, 1 appendix Finnish

5 2 SISÄLLYS: JOHDANTO GEOLOGINEN YLEISKUVAUS ALUEELLA SUORITETUT TUTKIMUKSET TULOKSET KAIRAUKSISTA Kivilajit ja niiden metasomaattinen muuttuminen Malmimineraalit ja kullan seuralaiset JOHTOPÄÄTÖKSET JULKAISUT LIITE 1

6 JOHDANTO 3 Timolan kulta-aihe (valtaus Timola 1, kaivosrekisterin:o 5451/1) sijaitsee Kuhmon kaupungin luoteisnurkassa Hyrynsalmi-Kuhmo-tien itäpuolella Härmänkylästä 1 km etelään (kuva 2). KansanmiesViljo Heikura vaskasi kulta-aiheen poikki virtaavan puron pohjalta moreenia ja havaitsi vaskoolin pohjalla useita kultahippuja. Geologian tutkimuskeskuksen Väli-Suomen aluetoimiston Kallioperä ja raaka-aineet toimialan Itä-Suomen arkeeiset alueet -hanke kiinnostui alueen kultapotentiaalista ja valtasi 3.9 ha tutkimuksia varten 4. tammikuuta Valtausalue on kokonaan yksityisomistuksessa. Valtauksen annettiin raueta GEOLOGINEN YLEISKUVAUS Alueelta (karttalehti 4412) on olemassa sekä 1: mittakaavainen kallioperäkartta (Hyppönen 1973) että kallioperäkartan selitys (Hyppönen 1983). Kulta-aihe on myöhäisarkeeisella noin 60 km pitkällä, pohjois-etelä-suuntaisella Kuhmon vihreäkivivyöhykkeellä, jota ympäröivät arkeeiset granidoidit ja migmatiitit (kuva 3). Timolan ympäristössä vallitsevat emäksiset vulkaniitit (tholeiittinen basaltti), jotka ovat voimakkaasti myloniittiutuneet lähes etelä-pohjois-suunnassa (010º- 190º), mikä on myös vihreäkivien yleiskulku. Hieman valtausalueen ulkopuolella esiintyy serpentiniittejä, vuolukiviä, kiilleliuskeita ja kvartsi-maasäipägneissejä. ALUEELLA SUORITETUT TUTKIMUKSET Koko alueelta on käytettävissä matalalentogeofysiikka-aineisto (magneettinen, sähköiset reaali- ja imaginäärikomponentit) Alueella on tehty myös kattava kohdentava maaperägeokemiallinen kartoitus (16 pistettä / km 2 ) (kuva 3). Lähialueen paljastumista on tehty kallioperähavaintoja. Tiedot kaikista edellä mainituista ovat Geologian tutkimuskeskuksen Väli-Suomen aluetoimistossa Kuopiossa. Vuonna 1995 alueelle tehtiin yhdeksän kairareikää POKA-kalustolla (GM100, T46 mm, kairareiät R356-R364 kuvassa 4) yhteensä m. Kairaustajatkettiin RC-kalustolla (TI20 mm) vuonna 1997, jolloin tehtiin 12 reikää (kairareiät R374-R385 kuvassa 4), yhteensä 915 m (taulukkol), Kairasydännäyte halkaistiin pituussuunnassa, ja toinen puoli analysoitiin yleensä metrin mittaisin välein. Yksityiskohtaiset tiedot tehdyistä 21 kairanrei'istä löytyvät liitteestä 1. Analyysimenetelmät on kuvattu Geologian tutkimuskeskuksen Geopalvelukeskuksen Geolaboratorion Taulukko 1. Kuhmon Timolan kulta-aiheen kairareikien määrät, niiden kokonaispituus, ICP-ja kulta-analyysien määrät sekä XRF-analyysienja ohuthieiden määrät. Table 1. The amount of drill holes (kairareiät), total length of drillings (kokonaispituus), the amount oficp-analyses and gold analyses (GFAAS and syanidization+gfaas), the amount of XRF analyses and thin sections (ohuthieet) in the drillings in Timola, Kuhmo. ICP=Inductively Coupled Plasmaspectrometer, GFAAS = Flameless absorption spectrophotometer with graphite Jurnace, POKA=GM100-drilling, RC=Reverse Circulation drilling. Kaira- Kokonais ICP- GFAAS- Syanidointi + XRF- Ohutreiät pituus, m analyysit analyysit GFAAS-analyysi analyysit hieet POKA-kairaus POKA drilling RC-kairaus RC drilling Yhteensä Altogether

7

8

9

10 7 Taulukko 2. Timola 1 valtausalueen geoaineiston tallennusmuodot Geologian tutkimuskeskuksessa. Table 2. Data format of the geodata of the Timola 1 claim in Geologieal Survey of Finland Tietotyyppi Tallennusmuoto Type of the data Data format Asiakirja Microsoft Word Document Microsoft Word Kartat Arc-View, JPG-tiedostot Maps Arc-View, JPG files Geokemialliset analyysit, kairaustiedot Excel-tiedostot, Microsoft Word, Winkalpea Geochemical analysis, drilling data Excelffies, Microsoft Word, Winkalpea Lentogeofysiikka Geosoft, ASCII-tiedostot Airborne geophysics Geosoft, ASCII files TULOKSET KAIRAUKSISTA Kivilajit ja niiden metasomaattinen muuttuminen Timolan kulta-aiheella kivilajien kulku ja voimakas myloniittiutuminen ovat miltei etelä-pohjoissuuntaisia kaateen ollessa lähes pysty. Vallitseva kivilaji on myloniittiutunut emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen basaltti), mikä on usein kohtalaisesti tai voimakkaasti metasomaattisesti muuttunut. Kivi on yleensä hyvin biotiittiutunutta, kloriittiutunutta, usein kvartsiutunutta, karbonaattiutunutta ja serisiittiytynyttä sekä paikoin lisäksi epidoottiutunutta. Hiertyneimmät osat ovat yleensä voimakkaimmin biotiittiutuneita. Karkeasti valtausalue voidaan jakaa kahteen osaan: läntinen puolisko biotiittimylonittista tholeiittista basalttia ja itäinen puolisko kloriittibiotiittimyloniittista tholeiittista basalttia. Kairauskentän länsilaidalla on muutaman metrin paksuinen grafiittifylliittikerros ja heti tämän länsipuolella muutama metri talkkikloriittikarbonaattiliusketta, ilmeisesti alkuaan ultramafista laavaa. Molemmat horisontit ovat hyvin myloniittisia. Grafiittia todettiin vähän myös tholeiittisessa basaltissa. Leikkaavia, deformoituneita happamia (maksimileveys 1, 15 m) ja intermediaarisia (maksimileveys 1,4 m) juonia on harvakseen. Sen sijaan yleisiä ovat 1, cm - 3 m paksut kirkas- tai maitokvartsijuonet. Malmimineraalit ja kullan seuralaiset Yleisesti rako- ja hiertopinnoilla esiintyy vähän tai kohtalaisesti magneetti-ja rikkikiisua sekä vähemmän kuparikiisua tholeiittisessa basaltissa, intermediaarisissa juonissa, kvartsijuonissa tai kvartsijuonten kontakteissa. Myös sinkkivälkettä on paikoin melko yleisesti, lyijyhohdetta vähemmän. Paksuimmissa (> 0.5 m) kvartsijuonissa on vain vähän malmimineraaleja. Apliittigraniittijuonissa on vähän rikkikiisua ja turmaliinia. Grafiittibiotiittimyloniitissa on kohtalainen magneettikiisupirote ja vähemmän kuparikiisua sekä arseenikiisua. Arseenikiisua on paikoin myös vähän tai kohtalaisesti tholeiittista basalttia leikkaavien karbonaatti- ja kvartsijuonten yhteydessä. Turmaliinia esiintyy melko yleisesti rakopinnoilla ja kapeiden kvartsijuonten kontakteissa ja läheisyydessä, mutta myös niistä erillään tholeiittisessa basaltissa. Myös scheeliittiä ja fuksiittia esiintyy paikoin kohtalaisesti, mutta harvoin juuri kultapitoisissa näytteissä.

11

12 9 Korkeimmat kultapitoisuudet eivät näytä selkeästi sijoittuvan mihinkään silminnähtävään geologiseen yksikköön, tektoniseen horisonttiin tai voimakkaasti metasomaattisesti muuttuneeseen vyöhykkeeseen. Kuitenkin arseenikiisua on miltei aina siellä missä on kultaakin ja arseeni muodostaa selkeän hunnun mineralisoituman ympärille (kuva 5). Se esiintyy usein niin hienojakoisena, että se jää helposti huomaamatta. Timolan alue on geokemiallisessa maaperäkartoituksessakin selkeästi arseeni-anomaalinen (kuva 3). Kultapitoisten näytteiden rikkipitoisuus - huolimatta kiisujen kohtalaisesta yleisyydestä - on miltei aina < 1 % (vaihteluväli %). JOHTOPÄÄTOKSET Kuhmon Timolassa todettiin kultamineralisoitunut vyöhyke, mutta kultapitoisuudet jäävät alhaisiksi, ja vyöhykkeen sisältämä kultamäärä todettiin ei-ekonomiseksi. Tämän vuoksi Geologian tutkimuskeskus antoi valtauksen raueta Vuoden 1995 kairaus toteutettin kultakairauksiin huonosti sopivalla T46 mm kalustolla, mistä osittain saattoi johtua odotettua alhaisemmat kultapitoisuudet. Samoin on mahdollista, että RC-kairauksessa osa kullasta menetettiin ns. ylivirtauksessa. Tosin muutamat testianalyysit ylivirtauksen mukana menneestä kalliosoijasta eivät tähän viitanneet. On mahdollista, että Timolasta sekä etelään että pohjoiseen jatkuva kataklastiittiutunutmyloniittiutunut vyöhyke sisältää lupaavampia kulta-aiheita. Geologian tutkimuskeskuksen Väli-Suomen aluetoimiston Kallioperä ja raaka-aineet toimialan Itä-Suomen arkeeiset alueet -hanke keskeytti tämän jakson kultapotentiaalin tutkimukset vuonna JULKAISUT Hyppönen, Viljam Hiisijärvi. Suomen geologinen kartta 1: , Geological Map of Finland. Kallioperäkartta - Pre-quaternary rocks, lehti - sheet Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland. Hyppönen, Viljam Ontojoen, Hiisijärven ja Kuhmon kartta-alueiden kallioperä. Summary: PreQuaternary rocks of the Ontojoki, Hiisijärvi and Kuhmo map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkarttojen selitykset - Explanation to the maps of pre-quaternary rocks, lehdet - sheets 4411, 4412, Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland, 60 p. Luukkonen, Erkki Moisiovaara. Suomen geologinen kartta 1: , Geological Map of Finland. Kallioperäkartta - Pre-quaternary rocks, lehti - sheet Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland. Luukkonen, Erkki Ala-vuokki. Suomen geologinen kartta 1: , Geological Map of Finland. Kallioperäkartta - Pre-quaternary rocks, lehti - sheet Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland. Luukkonen, Erkki Moisiovaaran ja Ala-Vuokin kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Moisiovaara and Ala-Vuokki map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkarttojen selitykset - Explanation to the maps of pre-quaternary rocks, lehdet - sheets 4421, Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland, 90 p.

13 Luukkonen, Erkki Lentiira. Suomen geologinen kartta 1: , Geological Map of Finland. Kallioperäkartta - Pre-quaternary rocks, lehti - sheet Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland. 10 Liite 1. Kairaustiedot Kuhmon Timolaan tehdyistä syväkairarei'istä. Appendix 1. The data concerning the diamond drillings performed in Timola. Kuopiossa Aimo Hartikainen

14