Tutkimustyoselostus valtausalueella Lokki 1, kaivosrekisterinumero suoritetuista tutkimuksista.

Transkriptio

1 -t r/ ~ GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS M KUHMO Lokki 1 Timo Heino Markku Kilpela O~(G=/W. i J r,.,;-,..>: -..*.'*. ~ 5 ~ ; ~, ~ - - l ~ ; x - f -.&; - ~ J - -. e- Tutkimustyoselostus valtausalueella Lokki 1, kaivosrekisterinumero suoritetuista tutkimuksista.

2 Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Oulun aanissa, Kuhmon kaupungin ansiosassa olevassa Ontojarvessa (kuva 1). Geologisesti alue sijoittuu Kuhmon vihreakivivyohykkeen etelaosaan, niinsanottuun Ontojarvensynformiin. Luonnonolot ja kulkuyhteydet Tutkimusalueen sijainti Ontojarvessa vaikeuttaa huomattavasti alueen geologista selvittamista. Valtausalueella on kaksi pienta luotoa, jotka ovat vaihtelevasti - paljastuneina riippuen Ontojarven kulloisestakin veden saannostelypinnasta. Alimmalla vedenkorkeudella luotojen valinen alue on paljastuneena ja kevaalla 1991 veden peittamista paljastumista onnistuttiin saamaan litonaytteita geologikairalla. - Lahimpaan rantaan, johon johtaa yksityinen tie on matkaa noin 1.5 km. Jarvella sijaitsevaan yleiseen venerantaan (Hietapera) on matkaa noin 8 km. Saannostelysta johtuen jarvi on vaikeakulkuinen. Valtausalueen pinta-ala on 2.25 ha. Tutkimusalue on nimetty Lokki l:ksi, tutkimusalueella sijaitsevan luodon mukaan (Lokkiluoto, kuva 1). Aikaisemmat tutkimukset Ontojarven alueella Alueelta oli kaytettavissa kallioperakartat 1 : ja 1 :00000 seka Kuhmon malmiprojektin tuottamaa geologista aineistoa. Kajaani Oy on tutkinut Lokkiluodon aluetta, mutta tasta materiaalista oli kaytettavissa ainoastaan Nurmen (Nurmi et al ) teettamat kaksi kairasydananalyysia. Tutkimusten tausta Kajaani Oy on tehnyt alueella aikaisemmin malminetsintaa, tassa yhteydessa Lokkiluodolle on kairattu kaksi lyhytta reikaa. Kuhmon liuskejakson kultapotentiaalin alustavan selvityksen yhteydessa Geologian tutkimuskeskus otti syksylla 1990 Lokkiluodolta yksitoista palanaytetta. Naytteista analysoitiin tarkeimmat metallit. Analyysitulosten Au- pitoisuudet vaihtelivat valilla ppb, naiden seka Nurmen teettamien analyysien perusteella perusteella paadyttiin jatkotutkimuksiin. Suoritetut tutkimukset Alueella tehtiin geologikairanaytteenotto kevaalla 1991, jolloin pystyttiin ottamaan naytteita myos normaalisti veden peittamista paljastumista. Syksylla 1991 luodoilla suoritettiin detaljikartoitusta ja kesalla 1992 kartoitettiin myos ahisaaret ja niemet.

3 --E\- Valtausalueen raja Tilan raja - - KylSn raja r GEOLOGAN TUTKMLS(ES<US \ Vali-Suornen aluetoimist o Kartta LOKK 1 -nimisesta valtausalueesta Oulun aanissa Kuhmon kunnan Katerman kylassa Kuva 1. Lokkiluodon ja valtausalueen sijainti. 1:10000 La-, M 06-1/ /92

4 Geofysikaaliset tutkimukset Alueella ei ole suoritettu maastomittauksia, kaytettavissa on ollut matalalentokarttoja ja naista tehtyja johdannaiskarttoja. Alueen geologiasta Geologisesti aihe sijottuu Kuhmon vihreakivivyohykkeen etelaosan niinkutsuttuun Ontojarven synformiin. Stratigrafisesti aihe on kahden Ontojarvi- ryhmaan (esim. Taipale, K. 1982) kuuluvan muodostuman kontaktissa. Emaksiset ja ultraemaksiset kivet kuuluvat Petajaniemi- mudostumaan ja kiilleliuskeet ovat korreloitavissa Tipasjarvi- Hietajarvi alueella tavattuihin stratigrafiassa ylimpana olevaan Kokkoniemimuodostumaan. Kairasydammista ja ymparistosta tehdyt topin suuntahavainnot tukevat kasitysta, etta kiilleliuskeet ovat emaksisten kivien paalla. Kairauksissa avistetty Au-mineralisation sisaltava intermediaarinen tuffiitti lienee alunperin ollut emaksinen tuffiltuffiitti, jossa on tapahtunut voimakasta kvartsiutumista, kalimetasomatoosia (biotiitti), karbonaattiutumista ja heikkoa sulfidisaatiota. Rakenteellisesti aihe liittyy aluella vahvana esiintyvaan D4- deformaatiofaasiin. ltse Lokkiluoto on kahden luode-kaakko suuntaisen myloniittisauman valissa. Syvakairaus Naytteenoton ja detaljikartoituksen perusteella paadyttiin kairaukseen, joka toteutettiin kevat talvella Alueelle laadittiin K-L-koordinaatisto, K:n suunta on 31 5 astetta ja L:n suunta 45 astetta eli koordinaatisto poikkeaa X-Y- koordinaatistosta 45 astetta. Kiintopiste on pohjoisella luodolla; X= ja Y= Kairareikien koordinaatit on esitetty taulukossa 1. Alueelle kairattiin 8 reikaa, joiden yhteispituus oli m. Kairasydamista analysoitiin Ag, Co, Cu, Fe, Ni, Pb, Zn, Au, Te, S ja As. Kairausprofiilit ja avistysten Aupitoisuudet on esitetty liittyy aineistossa. Taulukko 1. Kairareikien koordinaatit ja reikapituudet. fiz P t M lR M lR M lR M R M lR M lR M lR M lR Kairanreikien suunta on 045 ja lahto kaltevuus 45 astetta. Keskimaarainen avistysleikkaus on noin 60 astetta. Kivilajien raitaisuuden kaateen ollessa ahella 50 astetta. Lavistysleikkauksen asteluku selittynee silla, etta kairaussuuntaa valittaessa otettiin huomioon mahdollisuus, etta kultapitoiset horisontit liittyvat alueella tavattuun

5 luode- kaakko suuntaiseen deformaatiovyohykkeeseen, eivatka valttamatta noudata kivilajihorisontteja. Kairauksissa on tavattu yksi kapea, yhtenaiselta nayttava kultapitoinen horisontti, pituus 80 m, keskimaarainen leveys on noin 1 m ja Au- pitoisuus valilla 1-9 glton. Horisontin suunta on ahes N-S, se siis noudattaa kivilajikulkua. Tyypillisia ovat taman horisontin kattopuolella olevat kapeat epayhtenaiset hunnut. Au korreloi positiivisesti As:n kanssa (Arseenikiisu). Kiisuuntuneet horisontit ovat intermediaarisessa tuffiitissd sedimentissa ja Au liittyy kvartsiutuneisiin ja kiisuuntuneisiin osiin. Kulta esiintyy pienina sulkeumina arseenikiisussa ja kuparikiisussa, jaftai kiisurakeiden reunoilla. Muina malmimineraaleina on magneettikiisu, ilmeniitti, rikkikiisu, jokin telluurimineraali seka satunnaisesti molybedeenihohde. ntermediaarisen kiven itapuolella on emaksinen vulkaniitti, johon liittyy kloriittiliuskeita. Taman itapuolella on vulkaanissedimenttinen Ontojarvi- tyyppinen kiilleliuske. Emaksiset kivet nakyvat hyvin magneettisella matalalentokartalla. Kiisuuntumat ovat heikkoja eivatka nay sahkoisilla matalalentokartoilla. Kohteen arviointi Mineralisaation sijainti keskella jarvea vaikeutaa huomattavasti kohteen tutkimuksia. Toteutettu syvakairaus osoitti, etta pitoisuudet valtausalueella jaavat pieniksi ja mineralisaation dimensiot ovat vaatimattomat. Jatkotutkimukset vaatisivat runsaasti kallista syvakairausta ja koska kohde sijaitsee vesistossa sen hyodyntaminen olisi mahdollista vain suuren, pitoisuuksiltaan korkean malmion loytymisen kautta. Tahanastiset tutkimukset eivat viittaa sellaisen malmion olemassaoloon Lokkiluodolla, joten jatkotutkimuksista on paatetty luopua. Kirjallisuus: Nurmi, P.A., Lestinen, P. ja Niskanen, H Geochemical characterstics of mesothermal gold deposits in Fennoskandian Shield and comparison with selected Canadian and Australian deposits. Geological Survey of Finland, Bulletin 351.

6 Liittyy: Anaiyysitilaukset 35499, 35500, 35438, 36408, ja Kairareikaprofiilit