Tutkimustyöselostus Kuhmon Simunan sinkkitutkimuksista vuosina Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen

Transkriptio

1 Itä-Suomen yksikkö M19/4413/2009/ Kuopio Tutkimustyöselostus Kuhmon Simunan sinkkitutkimuksista vuosina Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen

2

3

4 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Alueen kuvaus ja taustaa Aikaisemmat tutkimukset 2 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Lohkare-etsintä Geofysikaaliset mittaukset Mobile Metal Ion-näytteenotto (MMI) PoKa-kairaus 4 3 TUTKIMUSTULOKSET Lohkarehavainnot MMI-näytteenotto Geofysiikka PoKa-kairaus Kairauksen kohdistaminen Kivilajit Malmimineraalit ja alkuaine-analyysit 8 4 YHTEENVETO JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 8 5 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 8 6 KIRJALLISUUTTA 8 LIITTEET

5 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen 1 1 JOHDANTO 1.1 Alueen kuvaus ja taustaa Kuhmon Simuna sijaitsee Kuhmon kaupungin keskustasta 12 km länsiluoteeseen karttalehdellä Hyppösen (1978) 1: mittakaavaisella kallioperäkartalla alueen kallioperä on itäosiltaan grano- ja kvartsidioriittista gneissiä ja länsiosaltaan Kuhmon vihreäkivijaksoon kuuluvaa amfiboliittia. Alue on ollut Sotkamon jääjärven alla (Saarelainen et Vanne 1997), minkä vuoksi alueen moreeni on pintaosiltaan huuhtoutunutta. Moreenia on yleensä 1-3 m paksulti. Topografinen vaihtelu on vähäistä. Geologian Itä-Suomen yksikön Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi hanke kiinnostui Simunan alueesta kahdesta syystä: Alueelta oli löydetty useita sinkkipitoisia lohkareita, joiden perusteella alueella toteutettiin MMI-näytteenotto (Hartikainen 2008; Mobile Metal Ion Technology 2004), jonka tulokset olivat myös lupaavia. Tulosten pohjalta Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö valtausvarasi 5.6 km²-kokoisen alueen (GTK:n diaarinumero R/367/431/2008) Simunan ympäristöstä (kuva 1). Kuva 1. GTK:n Itä-Suomen yksikön valtausvaraus Kuhmon Simunan alueella. Taustana Hyppösen (1978) kallioperäkartta 1: Fig. 1. Claim reservation of the Eastern Finland Office of GTK in Simuna, Kuhmo. The bedrock as background is according to Hyppönen (1978).

6 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen Aikaisemmat tutkimukset Alueelta on 1: mittakaavainen kallioperäkartta (Hyppönen 1978) ja sen selitys (Hyppönen 1983). Samoin alueelta on käytettävissä matalalentogeofysiikan magneettinen (kuva 2), sähköinen (kuva 3) ja radiometrinen aineisto. Lisäksi Kuhmon vihreäkivialueella on tehty painovoimamittauksia mittakaavassa yksi painovoimamittausasema / 1 km² (Siikarla 1975). Malmikaivos Oy teki kaksi syväkairausreikää vuonna 1967 Kuhmon Simunaan. V. Hyppösen johdolla tehdyt reiät olivat ja m pitkiä. Niissä todettiin lähinnä amfiboliittia ja amfibolipitoista kiilleliusketta. Amfiboliitissa oli vähäisiä määriä kuparikiisua, magneettikiisua ja 1 cm paksu sinkkivälkekerros (V.Hyppösen kairasydänraportit). Läheisestä Seitaperän kimberliitistä jäätikön mukaan lähteneiden indikaattorimineraalien kulkeutumismatka on eri pituinen moreenipeitteen pinta- ja pohjaosissa. Moreenipeitteen pohjaosissa suurin osa indikaattorimineraaleista on kulkeutunut alle 100 m lähtöpaikasta, kun taas moreenin pintaosissa indikaattorimineraalien maksimipitoisuus on noin 500 m päässä kimberliitistä (Lehtonen 2004; Lehtonen et al 2005). Kuva 2. Moreenin pohjaosan sinkkipitoisuus kohdentavassa geokemiallisessa maaperänäytteenotossa sekä magneettinen totaali-intensiteetti Kuhmon Simunassa. Fig. 2. The zinc content in till according to the local geochemical soil sampling and airborne magnetic total intensity in Simuna, Kuhmo. Samankaltaisia tuloksia sai karkeammista fraktioista myös Peltoniemi (1981). Kuhmon vihreäkivijakson lohkareiden kulkeutumismatka on kaivannoista tehtyjen kivilaskujen mukaan vaihteleva, joskin useimmat lohkareet ovat kulkeutuneet jäätikön mukana korkeintaan muutamia satoja

7 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen 3 metrejä (Peltoniemi 1981). Pintalohkareet ovat syvemmältä moreenista todettuja lohkareita keskimäärin kauempaa kulkeutuneita. Alueella on todettu kolme moreenipatjaa, joista alin usein peittää rapakalliota. Niistä todetut jäätikön virtaussuunnat ovat suunnassa 290º-310º, joista iältään keskimmäinen on ilmeisesti läntisin (Peltoniemi 1981). Kuhmon vihreäkivijakson alueelta otettiin vuosina näytteitä moreenin pohjaosista ja kallion rapautuneesta pintaosasta tasapistevälein 16 pistettä / km²-tiheydellä, 250 x 250 m näytteenottoverkolla (Pietikäinen et al 2005). Osa näytteenotosta tapahtui Kuhmon Simunan alueella (kuvat 2 ja 3). Kuva 3. Rapakallion sinkkipitoisuus kohdentavassa geokemiallisessa maaperänäytteenotossa sekä reaalisähköinen komponentti Kuhmon Simunassa. Fig. 3. The zinc content in weathered bedrock according to the local geochemical soil sampling and airborne electromagnetic inphase component in Simuna, Kuhmo. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Lohkare-etsintä Työnjohtaja Tarmo Kemppainen etsi malmimineraalipitoisia lohkareita Kuhmon Simunan alueella yhteensä noin kaksi viikkoa kesinä 2002 ja 2003 sekä keväällä Näytteet analysoitiin ICP-tekniikalla.

8 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen Geofysikaaliset mittaukset Ontojärven alueelta löydettyjen lohkareiden (TK ja TK-03-04) petrofysikaaliset ominaisuudet (tiheys, suskeptibiliteetti, remanenssi sekä sähkön johtavuus) mitattiin Kuopion petrofysiikan laboratoriossa. Simunan alueella mitattiin kaksi maastomittausprofiilia yhteispituus 2.4 km (liite 1). Mittausmenetelminä oli magneettinen totaali-intensiteetti, sähkömagneettinen slingram sekä gravimetrinen mittaus. Reikämittauksina mitattiin petrofysikaaliset ominaisuudet (suskeptibiliteetti ja Wenner ominaisvastus) rei istä R329, R330 ja R332 (vain suskeptibiliteetti). 2.3 Mobile Metal Ion-näytteenotto (MMI) Tarmo Kemppaisen lohkarehavaintojen perusteella suunniteltiin yksi MMI-näytteenottolinja molemmin puolin pohjagneissialueen ja vihreäkivijakson kontaktia. 61 näytettä otettiin 10 m välein noin cm syvyydeltä A- ja B-maannoskerroksesta 10 cm humuskerroksesta alaspäin, johon herkkäliukoisten metalli-ionien on todettu rikastuvan (Hamilton 1998; Sarala 2008). Pienestä homogenisoidusta määrästä näytettä mitattiin ph. Näytteet uutettiin heikkohappoiseen liuokseen ja analysoitiin ICP-MS:lla (MMI Technology 2004) Melbournessa, Australiassa. 2.4 PoKa-kairaus Lohkaretietojen ja MMI-tulosten perusteella kairattiin neljä noin sadan metrin mittaista reikää PoKa-kalustolla (GM100) yhteensä m (kuva 4 ja taulukko 1). Kairasydämistä tehtiin neljä ohuthiettä, neljä petrofysikaalista mittausta sekä neljä XRF-analyysiä. Sinkki ja muut perusmetallit analysoitiin 72:sta halkaistusta metrin mittaisesta kairasydännäytteestä ICP:lla sekä Au ja Te GFAAS-menetelmällä. Taulukko 1. GTK:n Kuhmon Simunaan kairattujen PoKa-reikien paikka-, suunta- ja syvyystiedot. Kahdella alimmalla rivillä on reikätiedot Malmikaivos Oy:n kairaamista rei istä. Table 1. The coordinates, the directions and depths of the PoKa drill holes in Simuna, Kuhmo. The two lowest are drilled by Malmikaivos Oy in the year Reikän:o Hole Id Karttalehti Map sheet X-koord Northing Y-koord Easting Suunta Direction Kulma Inclination Maata Soil(m) Loppusyvyys Length (m) R B R B R B R B Haavisto B Haavisto D TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Lohkarehavainnot Kuhmon Simunan alueelta löydettiin useita kvartsi- ja rikkikiisupitoisia intermediaarinenemäksinen-vulkaniittilohkareita, joissa oli korkeat sinkki-, arseeni-, kupari-, lyijy- ja kultapitoi

9 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen 5 Kuva 4. GTK:n valtausvarausalue, PoKa-kairareiät ja sinkkipitoisten lohkareiden sijainti Kuhmon Simunassa. Taustana Hyppösen (1978) kallioperäkartta 1: Fig. 4. The claim reservation area of GTK, PoKa drill holes and sphalerite containing boulders, Simuna, Kuhmo. The bedrock as background is according to Hyppönen (1978). suudet (taulukko 1). Lohkareita oli kahdessa ryhmässä, jotka näyttävät muodostavan viuhkan kohti pohjagneissialueen ja vulkaniittijakson kontaktia (kuva 4). Ontojärven koillisrannalta löydetty 15.8 % sinkkiä sisältänyt lohkare oli 3 x 5 x 5 cm -kokoinen emäksinen vulkaniitti, jossa oli runsaasti rikkikiisua ja kohtalaisesti kuparikiisua. Taulukko 2. Kuhmon Simunasta löydettyjen sinkkipitoisten lohkareiden paikkatiedot ja eräiden alkuaineiden pitoisuudet. Au on analysoitu GFAAS:lla, muut alkuaineet ICP:lla. Table 2. The coordinates and contents of some elements of the zinc rich boulders found in Simuna, Kuhmo. Au is analysed by GFAAS and the other elements by ICP. Lohkare X Y Ag As Cu Pb S Zn Au TK02L TK02L TK03L TK08L TK08L

10 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen MMI-näytteenotto MMI-näytteistä sinkkianomaalisin näyte sattui kohtaan, mikä sopii lohkareiden lähtöalueeksi. Toinen sinkkianomalia on aivan näytteenottolinjan itäpäässä, missä näytteiden ph-arvot olivat korkeimmat. Näytteiden ph-arvojen vaihteluväli oli MMI-tulokset vahvistivat käsitystä syväkairauksen tarpeellisuudesta (kuva 5). Kuva 5. Kuhmon Simunassa MMI-menetelmällä otettujen näytteiden Zn-pitoisuus heikkouuttomenetelmällä. Kuva on kuopasta, josta sinkkipitoisin näyte otettiin. Fig. 5. The Zn content in samples collected by MMI-method (weak leaching) in Simuna, Kuhmo. The figure is from the hole, in which was the highest Zn content. Taulukko 3. Eräiden alkuaineiden keskiarvo- (x) ja maksimipitoisuuksia (m) Kuhmon Simunasta, näytteet on analysoitu MMI-menetelmällä MS-18, N = näytemäärä. Tulokset ovat ppb:a. Table 3. Average (x) and maximum contents of some elements in Simuna, Kuhmo. Analysed by MMImethod MS-18, N is the number of samples. The results are as ppb. N Ce x Ce m Au x Au m Ni x Ni m Zn x Zn m Simuna Geofysiikka Sinkkilohkareista mitattu tiheys (ka. n kg/m 3 ) on selkeästi ympäristön kivilajeja suurempi ja indikoi positiivista gravimetrista anomaliaa. Gravimetrisen anomalian aiheuttaja linjalla 2 (liite 1) on metadiabaasi, joka jatkuu hieman kapeampana linjalle 1. Lohkareiden ominaisvastus on sen verran pieni, että lähtöpaikan isona massiivina tulisi erottua slingrammittauksessa johtavuu-

11 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen 7 sanomaliana. Reaalisia johteita mittauksissa ei kuitenkaan havaittu. Lohkareiden magneettiset ominaisuudet (suskeptibiliteetti ja remanentti magnetoituma) eivät poikkea ympäristön kivistä merkittävästi. Taulukko 4. Kuhmon Simunan kahden sinkkipitoisen lohkareen petrofysikaaliset ominaisuudet. Table 4. The petrophysical properities of the boulders TK and TK Näytetunnus x y D(kg/m 3 ) K(µSI) J(A/m) R500Hz(Ohmm) Huom. TK <0,695 Zn15.8% TK <0,833 Zn2.92% Reikämittausten mittaustulokset on esitetty liitteissä 2-4. Reiässä R329 olevat magneettiset anomaliat kohdissa 37 m sekä reiän lopussa aiheutuvat magnetiitista. Kohdassa 27 m oleva heikko magneettinen johdeanomalia aiheutuu magneettikiisusta. Samoin reiässä R330 olevat magneettiset anomaliat kohdissa m sekä 86 m selittyvät magnetiitilla. Kivilajien ominaisvastustaso on tuhansia Ohmimetrejä. Kallion rikkonaisuusvyöhykkeet erottuvat johtavampina osueina. Reiässä R332 mitattu suskeptibiliteetti osoittaa metadiabaasin erottuvan heikosti positiivisena anomaliana intermediäärisestä vulkaniitista. Magneettisuusero on kuitenkin niin heikko, ettei maanpintamagneettisella eikä lentomittauksella voi erottaa diabaasijuonta ympäristöstä. 3.4 PoKa-KAIRAUS Kairauksen kohdistaminen Kairauksen tarkoitus oli luonnollisesti läpäistä sinkkimalmi jollain kolmella itäisimmällä reiällä. Koska korkeat sinkkipitoisuudet MMI-näytteenotossa oli sinkkipitoisten lohkareiden lähdealuetta ajatellen suotuisan oloisella paikalla, oli samalla tarkoitus testata MMI-näytteenoton toimivuus sinkkimalmin etsinnässä. Läntisin reikä puolestaan sijoitettiin niin, että sillä alitettiin MMInäytepaikka, jossa oli anomaaliset kulta-, arseeni-, antimoni- ja vismuttipitoisuudet Kivilajit Kolmen itäisimmän reiän kivilaji oli enimmäkseen emäksistä ja intermediääristä vulkaniittia. Emäksinen vulkaniitti on harmaan- tai vaaleanvihreää, raitaista, yleensä pienirakeista, usein melko voimakkaasti biotiittiutunutta, XRF-analyysin perusteella tholeiittista (liite 5, näyte m). Harvakseen se sisältää cm paksuja intermediäärisiä välikerroksia, muutaman maito/harmaakvartsijuonen (max 1.35 m) sekä lukuisammin kvartsi-, apliitti- ja karbonaattisuonia sekä näiden yhdistelmiä. Intermediäärinen vulkaniitti on vaihtelevan harmaata tai harmaankirjavaa, liuskeista, budinoitunutta, raitaista ja pienirakeista. Se voidaan raitaisuudestaan huolimatta usein määrittää venyneeksi lapillituffiksi. Lähes kauttaaltaan kivessä on vaihteleva määrä 1-5 mm kokoista sarvivälkettä porfyroblasteina. Kaksi XRF-näytettä (ja ohuthiettä) otettiin intermediäärisestä vulkaniitista (liite 5, R329: m intermediäärinen vulkaniitti, jossa kohtalaisesti päällekasvanutta sarvivälkettä ja R330: m homogeeninen, raitainen intermediaarinen vulkaniitti)

12 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen Malmimineraalit ja alkuaine analyysit Malmimineraaleja oli vähän. Suurimmaksi osaksi malmimineraalit, magneetti- ja rikkikiisu, olivat alueen kivilajeille luonteenomaisesti pirotteena lähinnä hiertopinnoilla. Vähäisiä suonia ja pesäkkeitä kupari-, magneetti- ja rikkikiisua oli harvakseltaan yleensä kvartsisuonten yhteydessä sekä intermediaarisessa että emäksisessä vulkaniitissa. Paikoin pienirakeista magnetiittipirotetta oli emäksisissä osissa. Sinkkivälkettä ei todettu. Edellä mainitut malmimineraalit aiheuttivat vähäistä anomaalisuutta analyyseissä. Mm. R329:n m:ssä olleen 1 cm paksun kuparikiisu-magneettikiisu suonen vuoksi kuparipitoisuus oli 3600 ppm metrin mittaisessa analyysivälissä. Samassa näytteessä kultapitoisuus oli 112 ppb ja kobolttipitoisuus 295 ppm. Sinkkipitoisuus oli kaikissa kairasydännäytteissä alle 100 ppm. 4 YHTEENVETO JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET Sinkkimalmia tai edes mineralisaatiota ei löytynyt huolimatta loogisesta päättelystä ja korkeista MMI-arvoista. Syitä tähän on mahdollisesti kaksi. Sinkki esiintyy pesäkemäisesti kapeissa horisonteissa ja kairaus meni mineralisoitumien välistä. Tähän viittaa myös Malmikaivos Oy:n alueelle tekemät kaksi reikää. Tässä tapauksessa ei tutkimuksia kannata jatkaa. Samalla tuli todettua, että MMI-menetelmä tässä tapauksessa soveltuu huonosti sinkkimalmin etsintään tai sitten sinkki-ionit ovat todellakin kulkeutuneet moreeniin pienistä sinkkirikkaista pesäkkeistä tai juonista. On myös mahdollista, että sinkkilohkareet ovat lähteneet lännempää vanhemman jäätikkövirtauksen mukaan ja kulkeutunut vain vähän matkaa nuorimmassa jäätikössä. Tässä tapauksessa lohkareiden lähdealue saattaa sijaita valtausvarausalueen länsipuolella olevan serpentiniitin koillispuolella emäksisessä/happamassa/intermediäärisessä jaksossa. Tähän viittaa se, että rapakallion sinkkipitoisuus serpentiniitin itäpuolella oli selvästi anomaalinen 414 ppm ja tämän pisteen itäpuolella on moreenissa anomaaliset sinkkipitoisuudet. Kaiken kaikkiaan se, että korkeimmat sinkkipitoisuudet olivat emäksisissä lohkareissa eikä intermediäärisissa/happamissa lohkareissa ei rohkaise kovin mittaviin jatkotutkimuksiin. 5 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Tässä työselostuksessa esitetyt tulokset on tallennettu GTK:n ohjeiden mukaisesti. 6 KIRJALLISUUTTA Hamilton, S.M Electrochemical mass transport in overburden: a new model to account for the formation of selective leach geochemical anomalies in glacial terrain. Journal of Geochemical Exploration 63, Hartikainen, A MMI-näytteenotto GTK:n Itä-Suomen yksikön alueella in Pertti Sarala (toim. 2008): Mobile Metal Ion (MMI) -menetelmän testaus malminetsintätutkimuksissa Itä- ja Pohjois-Suomessa vuonna Geologian tutkimuskeskus, raportti S44/2008/37 ss

13 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen 9 Hyppönen, V Kuhmo. Suomen geologinen kartta 1: , Geological Map of Finland. Kallioperäkartta - Pre-quaternary rocks, lehti - sheet Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland. Hyppönen, V Ontojoen, Hiisijärven ja Kuhmon kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre- Quaternary rocks of the Ontojoki, Hiisijärvi and Kuhmo map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset lehdet 4411, 4412, Espoo: Geologinen tutkimuslaitos. 60 p. Lehtonen, M Kaavin Lahtojoen sekä Kuhmon Seitaperän kimberliittien indikaatiot pohjamoreenissa. Summary: Glacial dispersion studies of two eastern Finland kimberlites in Quaternary till. Geologi 56 (4-5), Lehtonen, M. L.; Marmo, J. S.; Nissinen, A. J.; Johanson, B. S.; Pakkanen, L. K Glacial dispersal studies using indicator minerals and till geochemistry around two eastern Finland kimberlites. Journal of Geochemical Exploration 87 (1), Luukkonen, E.; Halkoaho, T.; Hartikainen, A.; Heino, T.; Niskanen, M.; Pietikäinen, K.; Tenhola, M Itä-Suomen arkeeiset alueet-hankkeen (12201 ja ) toiminta vuosina Suomussalmen, Hyrynsalmen, Kuhmon, Nurmeksen, Rautavaaran, Valtimon, Lieksan, Ilomantsin, Kiihtelysvaaran, Enon, Kontiolahden, Tohmajärven ja Tuupovaaran alueella. 265 s., 7 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M 19/4513/2002/1. Mobile Metal Ion MMI Technology, MMI Manual For Mobile Metal Ion Geochemical Soil Surveys, version Peltoniemi, H. E Moreenin litologia ja geokemia sekä moreeniaineksen kulkeutumismatka Kuhmon luoteisosassa. Kuhmon ja Kittilän malmiprojektit. Raportti 48. Oulu: Oulun yliopisto. 91 p. + 2 app. Pietikäinen, Kimmo; Halkoaho, Tapio; Hartikainen, Aimo; Niskanen, Matti; Tenhola, Markku Itä-Suomen arkeeiset alueet II-hankkeen ( ) toiminta vuosina Kuhmon, Nurmeksen, Lieksan ja Hyrynsalmen alueilla. 84 s., 5 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/4411/2005/1. Saarelainen, Jouko; Vanne, Jouko Sotkamon jääjärvi. Abstract: Sotkamo ice lake. Terra 109 (1), Sarala, Pertti (toim.); Kirjoittajat: Hartikainen, Aimo; Sarapää, Olli; Iljina, Markku; Korkiakoski, Esko; Kousa, Jukka; Heikura, Pertti; Hulkki, Helena; Pulkkinen, Eelis; Törmänen, Tuomo; Sarala, Pertti Mobile Metal Ion (MMI) -menetelmän testaus malminetsintätutkimuksissa Itä- ja Pohjois-Suomessa vuonna s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S44/2008/37. Siikarla, T.; Elo, S Kuhmon painovoimamittaukset vuosina Summary: On the gravity survey in the Kuhmo schist belt in the years Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti 8. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos, 19 p app. pages, 2 app. maps.

14 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen 10 LIITTEET APPENDICES Liite 1. Geofysiikan maastomittausprofiilit aeromagneettisella pohjalla. Appendix 1. Geophysical field measurement profiles on aeromagnetic background. Liite 2. Pystyleikkaus kairareikämittauksista reiästä R329. Wenner ominaisvastus ja suskeptibiliteetti. Appendix 2. Vertical section of petrophysical In-Situ measurements in drill hole R329. Wenner resistivity and susceptibility. Liite 3. Pystyleikkaus kairanreikämittauksista reiästä R330 ja R331. Wenner ominaisvastus ja suskeptibiliteetti. Appendix 3. Vertical section of petrophysical In-Situ measurements in drill holes R330 and R331. Wenner resistivity and susceptibility. Liite 4. Pystyleikkaus kairanreikämittauksista reiästä R332. Wenner ominaisvastus ja suskeptibiliteetti. Appendix 4. Vertical section of petrophysical In-Situ measurements in drill hole R332. Wenner resistivity and susceptibility. Liite 5. Kuhmon Simunan kairasydämistä tehdyt XRF-analyysit. Appendix 5. The XRF analyses made of the drill cores in Simuna, Kuhmo.

15

16

17

18

19 Laboratorion Tilaajan Kohde Kivilaji SiO2 TiO2 Al2O3 FeO MnO MgO CaO Na2O näytetunnus näytetunnus % % % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Amfiboliitti/emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen) 49 0,803 13,9 11,5 0,182 8,08 9,55 2,1 L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 61,4 0,678 15,2 6,4 0,108 4,24 5,87 3,5 L /2008/R330/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 61,8 0,749 15,8 5,7 0,086 3,96 5,77 3,52 L /2008/R332/ Simuna, Kuhmo Fe-tholeiittinen gabro 49,8 1,84 15,8 13,4 0,19 3,17 9,14 2,89 Laboratorion Tilaajan Kohde Kivilaji K2O Cr2O3 P2O5 Summa Kerroin SiO2n TiO2n Al2O3n näytetunnus näytetunnus % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Amfiboliitti/emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen) 0,389 0,05 0,057 95,6 1,046 51,3 0,84 14,54 L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 1,13 0,06 0,208 98,8 1,012 62,1 0,69 15,38 L /2008/R330/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 1,32 0,02 0,239 98,9 1,011 62,5 0,76 15,97 L /2008/R332/ Simuna, Kuhmo Fe-tholeiittinen gabro 0,642 0,01 0,225 97,1 1,03 51,3 1,9 16,28 Laboratorion Tilaajan Kohde Kivilaji FeOn MnOn MgOn CaOn Na2On K2On Cr2O3 P2O5n näytetunnus näytetunnus % % % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Amfiboliitti/emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen) 12,01 0,19 8,45 9,99 2,2 0,41 0,05 0,06 L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 6,49 0,11 4,29 5,94 3,54 1,15 0,06 0,21 L /2008/R330/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 5,71 0,09 4 5,84 3,56 1,33 0,02 0,24 L /2008/R332/ Simuna, Kuhmo Fe-tholeiittinen gabro 13,77 0,2 3,27 9,41 2,98 0,66 0,01 0,23 Laboratorion Tilaajan Kohde Kivilaji S Cl Sc V Cr Ni Cu Zn näytetunnus näytetunnus % % % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Amfiboliitti/emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen) 0,075 0,015 0,005 0,028 0,032 0,018 0,015 0,014 L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti < ,01 < ,012 0,043 0,014 0,004 0,009 L /2008/R330/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti < ,009 < ,012 0,016 0,008 0,002 0,009 L /2008/R332/ Simuna, Kuhmo Fe-tholeiittinen gabro 0,105 0,15 < ,036 0,004 < ,022 0,016 Liite 5

20 Laboratorion Tilaajan Kohde Kivilaji Ga As Rb Sr Y Zr Nb Mo näytetunnus näytetunnus % % % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Amfiboliitti/emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen) 0,003 < ,001 0,017 0,002 0,005 0,002 <0.001 L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 0,003 < ,004 0,044 0,002 0,012 0,001 <0.001 L /2008/R330/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti 0,003 < ,002 0,048 0,002 0,013 0,002 <0.001 L /2008/R332/ Simuna, Kuhmo Fe-tholeiittinen gabro 0,003 < ,002 0,018 0,004 0,017 0,002 <0.001 Laboratorion Tilaajan Kohde Kivilaji Sn Sb Ba La Ce Pb Bi Th näytetunnus näytetunnus % % % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Amfiboliitti/emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen) <0.002 <0.01 0,011 <0.003 <0.003 <0.003 <0.003 <0.001 L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti <0.002 <0.01 0,042 < ,004 0,003 0,003 <0.001 L /2008/R330/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti <0.002 <0.01 0,045 0,003 0,004 0,004 <0.003 <0.001 L /2008/R332/ Simuna, Kuhmo Fe-tholeiittinen gabro <0.002 <0.01 0,017 < ,003 <0.003 <0.003 <0.001 Laboratorion Tilaajan Kohde Kivilaji U C näytetunnus näytetunnus % % + 175X + 811L L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Amfiboliitti/emäksinen vulkaniitti (tholeiittinen) < ,13 L /2008/R329/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti < ,08 L /2008/R330/ Simuna, Kuhmo Intermediäärinen vulkaniitti < ,02 L /2008/R332/ Simuna, Kuhmo Fe-tholeiittinen gabro < ,03 Liite 5