Kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö ja -apu

Transkriptio

1 Kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö ja -apu Juhani Koponen Luennon aiheita: Maiden kehityserot ja niiden selitysyritykset Politiikkaa, yhteistyötä vai apua Julkinen kehitysapu ODA ja kehitysmaat määrät ja määritelmät Miksi apua annetaan ja vastaanotetaan - developmentalismi vs. instrumentalismi(t) Tutkimusnäkemyksiä: apu mustana laatikkona, ketjuna, järjestelmänä ja kompleksina Mitä muuta kehityspolitiikalla voitaisiin tehdä? Kehitysavun ja politiikan mahdollisuudet ja rajoitukset 1

2 Maiden kehityseroja 1. Rikkaat, teollistuneet maat (bkt/henki yli 60,000 10,000 USD) 2. Keskituloiset kehitysmaat, bkt/henki yli 10,000 vajaat 1,000 USD): kehittyvät maat, öljynviejät jne. 3. Köyhät maat (matalatuloiset, vähiten kehittyneet maat, bkt/henki noin 100 vajaat 1,000 USD) Kehitysmaiden väliset erot kasvavat Kehityksen selitysyrityksiä 1. Älykkyys / rotu 2. Kulttuuri 3. Ympäristö ja maantiede 4. Historia: alikehityksen kehitys 5. Politiikka- ja apuinterventiot ja niiden mahdollisuudet Yksi vai useampi selittävä tekijä? (mono/multikausaalisuus) 2

3 Kommentteja selitysyrityksiin Kansakuntien älykkyys teesi (T. Vanhanen) ei saa tukea tutkimuksesta Kulttuuri ihmisille läheisintä, kokonaisvaltaista siksi sillä suuri vaikutus näyttöä on puolesta (weber, Landes ) ja vastaan (kulttuurin vastarintapotentiaali) Maantieteelliset lähtökohdat ovat erilaiset (Diamond) mutta tuskin määräävät kehitystä, asettavat rajat ehkä Useimmat kehitysmaat ovat entisiä siirtomaita, maailmantalous suosii vahvoja ja yhteiskunnat ovat polkuriippuvaisia nykyinen jatkoa menneestä mutta köyhyyden ja siirtomaamenneisyyden suhde ei yksiselitteinen Sisäsyntyinen kehitys vs. interventio Yhteiskunnat avoimia systeemejä, kaikki vaikuttaa kaikkeen mutta niissä myös rakenteita, säännönmukaisuuksia Perussyyt vs. välittömät syyt Perussyyt: kulttuurin, ympäristön, historian yhteisvaikutus eri tilanteissa Välittömät syyt: jokaisen maan kehityksellä osin omat ehtonsa Kehitysmaatutkimuksen tutkimustehtävänä kehitysintervention ja kehityspolitiikan mahdollisuudet perussyiden kontekstissa 3

4 Kehityspolitiikka, -yhteistyö ja -apu Kehityspolitiikka johdonmukaista toimintaa kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan (turvallisuus-, kauppa-, maatalous-, ympäristö- tai siirtolaispolitiikka ) Kehitysyhteistyö - kehityspolitiikan keskeinen työkalu ( instrumentti ) Kehitysapu kehitysyhteistyöhön liittyvät varat ja niiden siirrot yhä keskiössä Apu vs. yhteistyö ja kehityspolitiikka Käsitteillä tärkeä merkitys kehityspolitiikassa Yhteistyö tavoitteena, apu edelleen faktisesti tarkempi ilmaisu Taustalla apusuhde: yksi osapuoli (antaja) kontrolloi varoja joista toinen osapuoli ( vastaanottaja ) kiinnostunut voivatko olla tasavertaisia kumppaneita? Apu edelleen kaiken kehityspolitiikan pohjana politiikkajohdonmukaisuuden mittakeppi 4

5 Mitä on julkinen kehitysapu, ODA Julkinen kehitysapu eli ODA (Official Development Assistance) OECD:n DAC:n (kehitysapukomitean) määritelmä (i) kehitysmaihin vauraammista maista siirrettävät varat jotka (ii) tulevat julkisista eli virallisista lähteistä (iii) päätarkoitus on vastanottajamaan kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen (iv) ovat ehdoiltaan pehmeitä Kehitysavun määritelmän osia ODA-kelpoiset kehitysmaat DAC:n lista (vrt. kehittyvät maat, vähiten kehittyneet maat) Julkinen alkuperä peräisin yksittäisiltä valtioilta Tarkoituksena kehitys ja hyvinvointi ei esim. sotilaallista apua Pehmeäehtoisuus: lahjaosuus 25 % + Koskee vain DAC-maiden apua 5

6 Mikä on kehitysmaa DAC:n lista (uusittu viimeksi 2009) maat joiden bktl/henki alle 11,455 UDS 2007 Koko Afrikka Amerikka (paitsi USA, Kanada, eräät saarivaltiot) Suurin osa Aasiaa (ei Venäjä, ei Arabia) Oseania paitsi Australia, Uusi Seelanti Euroopasta: Balkanin maat, Moldova, Turkki, Ukraina, Kroatia Kehittyvät vs. vähiten kehittyneet Kehittyvät maat yleistyvä nimitys Kiinalle, Intialle, Brasilialle jne. bktl / henki vielä matala mutta kasvaa nopeasti ja talouden kokonaisvolyymi iso Köyhät, matalan tulotason maat - yleisnimityksiä Vähiten kehittyneet maat: YK:n kategoria 48 maalle köyhimmästä päästä pieniä, heikoimpia - erityiskohtelua 6

7 Julkiset varat Julkinen alkuperä isojakaan yksityisiä lahjoituksia ei lasketa ODA-tilastoihin Ideana tasapuolinen taakanjako rikkaimpien maiden kesken Bilateraalinen (kahdenkeskinen) ja multilateraalinen (monenkeskinen) apu jälkimmäinenkin peräisin edellisestä Tilastoidaan maksatukset, ei määrärahoja Lahja vs. laina ODA joko lahjaa tai pehmeäehtoista lainaa ( lahja-aste 25 % tai enemmän) Lahja-aste saadaan vertaamalla markkinaehtoiseen lainaan, riippuu korosta, laina-ajasta, jne. Koko laina tilastoidaan aluksi apuna, kuoletukset vähennetään myöhemmin 7

8 Diskursiivitaistelu käyttötarkoituksista ODA tarkoitettu kehitykseen ja hyvinvointiin sotilasapu suljettu nimenomaisesti ulos Silti paineita laajentaa ODA-määritelmää kattamaan myös sotilaallisia operaatioita Jo nyt ODA:an voidaan laskea noin 80 % siviilikriisinhallintamenoista kehitysmaissa ja 7 % YK:n valtuuttamista sotilasoperaatioista Entä ilmastonmuutoksen vastaisen toiminnan rahoitus? ODA-tavoitteet ja todellisuus YK: 0.7 % bktl:sta jokaiselle teollisuusmaalle Euroopan Unionin tavoitteet: 0.51 jokaiselle (vanhalle) jäsenmaalle 2010 (0.56 yhteensä), 0.7. kokonaistavoite 2015 Apumaksatukset 2010 (mrd USD / % bktl:sta): kaikki DAC-maat 129 / 0.32 %, EU- DAC-maat 70 / 0.46 %, Suomi 1,3 / 0.55 % Suomen määrärahat 1072 M / 0.58 % 2011 (200 / henki), jäädytys uhkaa 8

9 0.7 %:n aputavoite Puolesta: (a) avun tarve (solidaarisuus) (b) 0.7 % kansainvälinen normi, taakanjako, kehitysmaiden vaatimus (kv. politiikka) (c ) (melkein) kaikki kannattavat, Suomi sitoutunut (kv. poliittinen uskottavuus) Vastaan: (a) tavoite ei sitova eikä kattava, kehitysmaiden vaatimuksille viis (reaalipolitiikka) (b) koskee määrää, ei takaa laatua (tuloksellisuus) (c) mielivaltainen tavoite, koskee vain avun tarjontaa Miksi apua annetaan? Motiivikeskustelu egoismi, altruismi, pitkä vs. lyhyt tähtäin Developmentalismi ideat, rakenteet, instituutiot (multi- ja bilateraaliset kehitysjärjestöt) kehityksen käsitteen ympärillä, ajatuksena: kehitysmaiden kehitys kaikkien yhteinen etu, siihen varattava resursseja (varoja, instituutioita) Instrumentalismi(t) kehitysvarojen ja instituutioiden käyttö ei-developmentalistisiin tarkoituksiin lyhyen tähtäyksen poliittisiin, kaupallisiin Käytäntö näiden yhteispelin tulosta 9

10 Miksi apua vastaanotetaan? Developmentalismi: köyhyyden lieventämiseksi, kansan valtaosan elinehtojen parantamiseksi Poliittinen instrumentalismi: kehitys tärkeä politics-politiikan tuote kehitysmaassa, tuo valtaa, voimaa, äänestäjiä Taloudelliset erityisintressit: avun välittäjät voivat hyötyä kohderyhmiä enemmän Kehitysyhteistyökeskustelun asemat Julkinen vs. kehityskompleksin sisäinen keskustelu Poliittisesti korrekti enemmistö, apu-uskovaisten ja skeptikkojen vähemmistöt Moralismi moraalisilla argumenteilla pelaaminen, hyvän ja pahan vastakkainasettelu Pragmatismi periaatekeskustelu oma sfäärinsä, käytännössä tehdään mitä voidaan Moralismi ruokkii pragmatismia joka tarjoaa tavan tehdä sitä mitä moralismi vaatii 10

11 Auttaako apu - tutkimuskeskustelua Tietoa vai uskomuksia? Missä raja? Tutkijat keskenäänkin eri mieltä: apuuskovaiset ja kriitikot täälläkin Huomio panos-tuotos suhteeseen vai avun toimintamekanismeihin? Onko apu musta laatikko, pitkä ketju tai ketjusto, monimutkainen systeemi vai dynaaminen kompleksi? Jeffrey Sachs vs. Bill Easterly Avun kaksinkertaistaminen lopettaa (äärimmäisen) köyhyyden maailmasta Apu suunnattava isolla rysäyksellä fyysiseen, inhimilliseen, institutionaaliseen ja luonnon pääomaan sekä infrastruktuuriin ja tietotaitoon Vuosituhatkylät: 100 / h viiden vuoden ajan lannoitteisiin, siemeniin, kaivoihin, kouluihin moskiittoverkkoihin jne. Apu auttaa alkuun kehityksen tikkailla Easterly: etsijät hakaavat suunnittelijat 11

12 Dambisa Moyo Apu tukahduttaa kehityksen ja on lopettava Apu ruokkii korruptiota ja johtaa riippuvuuteen, vähentää paikallista säästämistä ja lisää inflaatiota, lietsoo konflikteja, vaikeuttaa vientiä nostamalla kotimaan valuutan arvoa jne. Vaihtoehtona kv. rahoitusmarkkinat, Kiinan sijoitukset, mikrorahoitus, ulkomailla asuvien afrikkalaisten rahalähetykset Afrikka ei tarvitse sääliä avun muodossa Ekonometriset maavertailututkimukset Aiempi tutkimus: avun ja talouskasvun suhde heikko jos sitä ylimalkaan on Dollar ym. (Maailmanpankki) 1998: apu toimii kyllä mutta vain hyvän politiikan maissa Rajan ja Subramanian 2008: avun ja talouskasvun välillä ei suhdetta Tarp ym., viim. 2010: apu toimii (=lisää talouskasvua) kaikkialla Tulokset vaihtelevat riippuen aineistosta ja malliin syötetyistä oletuksista Monet tulokset mahdollisia, ajan ja rahan hukkaa? 12

13 Institutionaalinen taloustiede Aineelliset kannustimet ja tieto avainasemassa apujärjestelmän kaikilla osapuolilla (antajat, vastaanottajat, toteuttajat, hyödynsaajat ) omansa Kannustimet epätyydyttäviä ja osin luonnottomia - suosivat määrärahojen kuluttamista ja tulosten pinnallista mittaamista toiminnan huolellisen suunnittelun ja perinpohjaisen vaikutusarvioinnin sijaan Pääsyynä avun luonne ylimääräisenä resurssina: kun irrotettu jostain syystä, täytyy laittaa kiertoon olipa kunnon kohteita tai ei Apu resurssitaisteluna Developmentalistiset tavoitteet sanahelinää tai sumuverho, todellisuudessa raadollinen taistelu apuvaroista Apuketjussa mukana olevilla tahoilla (poliitikot, virkamiehet, konsulttiyhtiöt, kansalaisjärjestöt ) kullakin omat kannustimensa ristiriitoja Korruptio vs. lailliset edut Apuriippuvaiset kuplataloudet 13

14 Kehitysetnografia: Ferguson, Mosse Ferguson: kehitysapparaatti politiikan tuhoamiskoneena (Anti-Politics Machine) teknistää poliittiset prosessit kehitysongelmiksi. Vaikutus ei harkittu eikä suunniteltu kehitys tuottaa sen toimijoiden selän takana Mosse: politiikkaa ei ole tarkoitettu toteutettavaksi - sen tehtävä on interventioiden toiminnan oikeuttaminen ja arviointi Interventio toimii omalla järjestelmälogiikallaan ja saattaa muuttua menestyksestä epäonnistumiseksi kun politiikka vaihtuu vaikka siinä itsessään ei tapahtuisi muutosta: sitä vain arvioidaan eri perustein Kehityksen antropologia Olivier de Sardan: kehitysintervention kohdeväestön toimintalogiikat ja - strategioiden kohtaavat ja törmäävät hankkeen areenalla Interventiologiikka : tekninen rationaliteetti (traktori tuottavampi kuin kuokka), poliittiset paineet (markkinatalous), oma sisäinen dynamiikka Kohdeväestön logiikkaa : pyrkimys turvallisuuteen (kuokka ei tarvitse dieseliä, mene rikki), vauraampien ryhmien yritys ohjata lisäapua itselleen Seuraus: hanke ajautuu sivuraiteelle, siitä pystytään toteuttamaan vain ne osat jotka sopivat paikallisten strategioihin (traktorit kuljetusbisnekseen) 14

15 Avun suhteellisuus: muita resurssivirtoja Maailman asevarustelu mrd USD (2010, 2.6 % globaalista bkt:sta), USA:n osuus 698 mrd kiihtyy myös kehittyvissä maissa, Kiina 119 mrd USD (Sipri) Talouskriisi-elvytysvarat vielä isommat (3-4 % btk:sta?) Suorat investoinnit kehitysmaihin 525 mrd USD 2010 (Unctad) Kehitysmaalaisten siirtolaisten rahalähetykset kotiin noin 300 mrd USD vuodessa (Maailmanpankki) OECD-maiden tuki omalle maataloudelle vajaat 271 mrd vuosittain (OECD) Suomen tulo- ja menoarvioesitys 52,3 mrd 2012 Politiikkajohdonmukaisuuden mahdollisuudet Yleinen vs. kehityspoliittinen johdonmukaisuus (Suomi/EU eivät kehitysorganisaatiota) Vahva vs. heikko johdonmukaisuus Vältä vahinkoa (Do no harm) periaate: kehityspolitiikkayhteisö ei voi määrätä politiikkaa, voi vain varmistaa että vaikutukset kehitysmaihin ymmärretään ja otetaan huomioon (EU, Kepo 2007) Vahvempi KPJ: tosiaan tukevien politiikkojen etsintä ja ajaminen, ristiriitojen tunnustaminen ja käsittely, tavoittena win-win tilanteet (Kepo 2004) Poliittinen johtajuus ratkaisee, kehityspolitiikan päämäärien painoarvo loppupeleissä vähäinen? 15

16 Kaupan ja kehityksen johdonmukaisuus EU:n (Suomen) kauppapolitiikan ristiriidat: ajetaanko kehitystä, vapaakauppaa vai oman maatalouden suojelua? Suhteellisen edun idea - ulkomaakauppa johtaa resurssien tehokkaimpaan käyttöön staattinen, pätee vain tiettyjen olettamuksien vallitessa Uusi kauppateoria : realistisemmat oletukset (kilpailu, informaatio epätäydellistä jne.) kaupan vapautuksen seuraukset erilaiset eri tapauksissa, kauppa epätasaisista lähtökohdista voi viedä epätasaisiin tuloksiin Lähtökohdat kulttuurissa, maantieteessä, historiassa Politiikkajohdonmukaisuus poliittinen vaatimus Kehitysyhteistyön ja politiikan mahdollisuudet ODA paljon vai vähän rahaa? Tuloksia vai ei? Riippuu mistä katsoo Varottava avun yli- ja aliarviointia, ymmärrettävä sen kaksinaisluonne : apu sekä kehitysinterventio että yhteiskunnallinen prosessi ja resurssitaistelu Apu ja politiikka toimivat isojen syiden kontekstissa tapauskohtaisesti, katalyyttina tai osana ongelmaa Jos avun halutaan tuottavan tuloksia täytyy ymmärtää sekä apukompleksin toiminta että konteksti (globaali ja lokaali) 16