Kauppa ja Kehitys Marikki Stocchetti
|
|
- Tarja Lahti
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kauppa ja Kehitys Marikki Stocchetti
2 Luentorunko Tausta: kehityspolitiikka ja kehitystavoitteet Näkemyksiä kaupan ja kehitystavoitteiden välisestä suhteesta: WTO EU Kauppa ja kehitys aloitteita: WTO/OECD/EU: Aid for Trade - tauko- Kauppa EU:n kehityspolitiikassa, kehityspoliittinen johdonmukaisuus ja Kaikkea paitsi aseita aloite (EBA) - Kysymyksiä ja keskustelua
3 Kauppa ja kehitys osana kehityspolitiikkaa Mitä tarkoitetaan kehityspolitiikalla? Tietyn poliittisen organisaation (esim. valtion tai ylikansallisen toimijan, kuten EU) virallisesti hyväksymä toimijoiden, keinojen, toimien sekä tavoitteiden kokonaisuus tietyn hallinnonalan, tässä yhteydessä kehityspolitiikan, (yleis)päämäärien edistämiseksi (-Stocchetti) Keinot: Kehitysyhteistyö ts. kehitysapu, sisältäen mm. taloudellisen yhteistyön ml. kauppaan liittyvän avun Yleispäämäärä: esim. köyhyyden poistaminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen sekä kestävä kehitys kehitysmaiden asteittainen integroiminen maailmantalouteen Integroiminen samanaikaisesti sekä keino että päämäärä
4 Kauppa ja kehitys osana kehityspolitiikkaa Kehityspolitiikka nähdään yleensä osana tietyn poliittisen järjestelmän ulkosuhteita Esim. Suomen kehityspolitiikka on osa Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa Esim. EU:n kehityspolitiikka on osa sen ulkosuhteita, jotka muodostuvat puolestaan: Yhteisestä kauppapolitiikasta Ns. komission toimivallan aluetta. EU:lla on yksi yhteinen kauppapolitiikka, yhteisö edustaa jäsenmaitaan ja toimii sekä neuvottelu- että sopimusosapuolena, myös ns. kehityspoliittisissa kauppasopimuksissa (Esim. EU-AKT EPA-sopimukset ja muut alueelliset vapaakauppasopimukset); Kehityspolitiikasta Ns. jaetun toimivallan aluetta jäsenmaiden ja komission välillä. EU:lla on sekä yksi yhteinen kehityspolitiikka että jäsenmaiden omat kehityspolitiikat, joiden tulisi olla linjassa Yhteisön kehityspolitiikan kanssa. ( 1+27=1 ) Ulko-ja turvallisuuspolitiikasta Ns. jäsenmaiden toimivallan aluetta. Päätöksentekovalta jäsenmailla, jäsenmaiden hallitusten välinen koordinaatio Maastrichtin sopimus 1992
5 Kauppa ja kehitys osana kehityspolitiikkaa Kehityspolitiikan toiminnan pääasiallinen kohde on poliittisen järjestelmän (valtion tai ylikansallisen toimijan) ulkopuolella Kehityspolitiikalla pyritään vaikuttamaan: Köyhimpien maiden yhteiskunnalliseen muutokseen kohti haluttua, yleispäämäärän mukaista suuntaa (esim. köyhyyden poistaminen, kestävä kehitys) Sekä tietyssä määrin myös poliittisen järjestelmän omaan toimintaan, jottei köyhimpien maiden toivotunlainen yhteiskunnallinen muutos vaarantuisi Ajatus ns. kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta (policy coherence for development, PCD)
6 Kehityspoliittinen johdonmukaisuus Periaate osaksi kehitysyhteistyösanastoa 1990-luvun alussa OECD:n kehitysapukomitean DACin kautta. Periaate mukana EU:n 1992 Maastrichtin sopimuksessa ja EU:n vuoden 2005 kehityspoliittisessa julkilausumassa Vakiintunut osaksi kehityspoliittista puhetapaa viime vuosina Korostuu kansalaisjärjestöjen toiminnassa, nykyisin myös kehityspolitiikan tutkimuksen kohteena Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatteen mukaan tietyn poliittisen järjestelmän politiikka-alojen: tavoitteet, strategiat, mekanismit, aikomukset ja motiivit ovat yhdenmukaisia toistensa kanssa tai eivät ainakaan ole ristiriidassa keskenään. (OECD 1996) Esim. kauppapolitiikan ja maatalouspolitiikan tulisi olla yhtenevät kehityspolitiikan tavoitteiden ja toiminnan kanssa. Johdonmukaisuuden toteutuminen riippuu pitkälti kauppapolitiikan, maatalouspolitiikan ja kehityspolitiikan sisällöstä
7 Kauppa ja kehitys osana kehityspolitiikkaa Kuten mikä tahansa politiikka-ala, myös kehityspolitiikka on erilaisten, keskenään kilpailevien näkemysten ja niitä ohjaavien aatteiden kenttää Sidottu vallassaoleviin toimijoihinsa Esim. kansalliset parlamentit, ministeriöt, kansalaisjärjestöt, muut intressiryhmät ja yritykset Esim. ylikansalliset toimijat EU:n neuvosto, komissio, parlamentti, kv. kansalaisjärjestöt, intressiryhmät ja ylikansalliset yritykset, YK, WB ja IMF sekä WTO Sekä näkemyksiin toiminnan historiallisesta kontekstista Yleinen maailmanpoliittinen tilanne Tieteellinen tutkimus, esimerkiksi käsitykset köyhyyden syistä, naisen asemasta kehityksessä tai talouskasvun ehdoista Kenellä on valta määrittää kehityspolitiikan sisältö?
8 Kauppa ja kehitys osana kehityspolitiikkaa Kehityspolitiikan sisältö: käsitykset toiminnan kontekstista, keinoista ja päämääristä ovat neuvottelun kohteena eri tasoilla Kansallinen taso (teollistunut maa, kehityspolitiikan muotoilija ja toteuttaja) Ylikansallinen taso (EU, kehityspolitiikan muotoilija ja toteuttaja) Globaalitaso (yhteiset kehitystavoitteet, kuten kestävä kehitys tai vuosituhattavoitteet, WTO) Kohdetaso ns. köyhä maa (omat kansalliset kehitysstrategiat, kansainvälisten toimijoiden luomat kehitysstrategiat köyhälle maalle) Kenen tulisi tehdä mitä, milloin ja miksi? Kehityspolitiikan toteuttaminen: Kehityspoliittisen ohjelman toteuttamisen suunnittelu, toimeenpano, hallinnointi ja arviointi
9 Maailmanlaajuisia kehitystavoitteita Kestävä kehitys Ns. Brundtlandin komission raportti Yhteinen tulevaisuutemme YK:n Ympäristö ja Kehitys huippukokous Rio de Janeirossa 1992 YK:n Kestävän Kehityksen huippukokous Johannesburgissa 2002 WTO:n Dohan kehityskierros YK:n Vuosituhattavoitteet
10 Kestävä kehitys Brundtlandin komission ( ) tehtävänä muotoilla Globaalin muutoksen agenda ohjaamaan toimintaa niin teollistuneissa kuin kehitysmaissakin. Yhteinen tulevaisuutemme -raportti (1987) ja sen peruskysymys: Monet nykyisistä (1987) kehityssuuntauksista jättävät yhä kasvavan määrän ihmisiä köyhyyteen, kun ne samalla tuhoavat ympäristöä. Miten kehitys voi palvella ensi vuosisadan maailmaa, jossa asuu kaksinkertainen määrä väestöä, joka kuitenkin on riippuvainen samasta rajallisesta ympäristöstä? Peruslähtökohta: Köyhyys on planeettamme pahin ympäristöongelma, jota pitää yllä kansainvälinen epätasa-arvoisuus
11 Kestävä kehitys Brundtlandin määritelmä Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden tyydyttää omat tarpeensa Kestävä kehitys pitää sisällään kaksi keskeistä käsitettä: Tarpeet ja Rajat: Maailman köyhien perustarpeet, joita tulisi priorisoida ( needs versus wants ) sekä Luonnon asettamat rajat nykyisten ja tulevien tarpeiden tyydyttämiselle Teknologia ja sosiaaliset innovaatiot rajojen laajentajina
12 Kestävä kehitys, talouskasvu ja kauppa Brundtlandin visio (1987) Epätasa-arvo köyhyysongelma taustalla: Viittaukset mm. kv. talousjärjestelmään sekä kehitysmaiden velkaongelmaan Brundtlandin visio: Talouskasvun elvyttäminen erityisesti kehitysmaissa ekosysteemin ehdoilla Edellyttäen kasvun laadullista muutosta: vähemmän raaka-aineita ja energiaa kuluttavaa ja vaikutukseltaan oikeudenmukaisempaa talouskasvua Talouskasvun edellytyksenä köyhissä maissa: vientihyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu & vakaus, protektionismista luopuminen teollistuneissa maissa sekä markkinoille pääsy, velkaongelman ratkaiseminen sekä pääomien saatavuuden turvaaminen
13 Kestävä kehitys, talouskasvu ja kauppa Brundtlandin visio (1987) Ruokaturva ja kv. kauppa (Teho)maatalouteen liittyvien ympäristöongelmien selvittäminen Pohjoisen maataloustukien lakkauttaminen ja maataloustuotteiden markkinoiden avaaminen Pienviljelijöiden aseman parantaminen Kv. Kaupan sääntöjen muuttaminen pienviljelijöitä tukeviksi Ruuan saatavuuden turvaaminen Maareformit
14 Kestävä kehitys ja poliittinen päätöksenteko Brundtlandin komissio kritisoi perinteistä sektorikohtaista ja lokeroitunutta tapaa tehdä kansallista ja kansainvälistä politiikkaa Maailmantalous- ja ekologinen järjestelmä ovat lukkiutuneet toisiinsa, koska tämä tosiasia ei tule muuttumaan, instituutioiden, politiikka-alojen ja politiikan tekemisen on muututtava Brundtland: on integroitava eri sektoreiden päätöksenteko, erityisesti ympäristö- (ja kehitys)kysymykset on otettava mukaan talouspoliittisessa päätöksenteossa
15 Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävän kehityksen ulottuvuudet: kestävyyteen päästään huomioimalla samanaikaisesti kehityksen sosiaalinen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen ulottuvuus Esim. EU:n kehityspolitiikka perustuu muodollisesti tähän ajatukseen Brundtland oli hyvin optimistinen monenkeskinen kansainvälisen yhteistyön suhteen Usko poliittiseen tahtoon ja neuvottelujen voimaan Kestävän kehityksen konkretisoimiseksi esimerkiksi YK:n huippukokouksissa. Kuitenkin ulottuvuuksien integrointi on yhä hyvin puutteellista, pikemminkin pyritään edistämään aina yhtä kestävän kehityksen puolta kerrallaan
16 YK:n vuosituhattavoitteet Sitoumukset ja rajapyykit: TAVOITE nro 1: Puolittaa maailmanlaajuinen äärimmäinen köyhyys vuoteen 2015 mennessä Köyhyysrajana alle 1$/päivä Maailmanpankin vuoden 1985 määritelmän mukaisesti Nälkäänäkevien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä vuoden 1990 tasosta Sitovat YK:n jäsenmaita (189 allekirjoittanutta), YK:n järjestöjä sekä kv. rahoituslaitoksia (WB & IMF) TAVOITE nro 8 sisältää viittauksen WTO:n neuvotteluihin
17 Köyhyyden puolittamistavoitteen toteutuminen Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus on pudonnut 1/3:sta alle 1/5 osaan maailmanväestöstä välisenä aikana, jos suuntaus jatkuu vuoteen 2015 asti tavoitteessa onnistuttaneen suurimmassa osassa maailmaa Tavoitteessa onnistuttu Itä-Aasiassa, Etelä-Aasiassa huomattavaa edistystä Latinalainen Amerikka ja Lähi-Itä/Pohjois-Afrikka: tavoitteen saavuttaminen mahdollisuuksien rajoissa Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa köyhyys lisääntyy ja tavoite on karkaamassa käsistä (OECD 2006, 172) Köyhyyden vähentyminen ei ole kaventanut epätasaista tulonjakoa, epätasa-arvo on itse asiassa lisääntynyt, samoin nälkäänäkevien osuudet eivätkä talouskasvun hyödyt ole jakaantuneet tasaisesti (The Millennium Development Goals Report 2007)
18 Vuosituhattavoitteet ja WTO Tavoite 8 Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle Viittaus WTO:n Dohan julistukseen Globaalin kumppanuuden tehtävänä varmistaa, että globalisaatiosta tulisi kaikkia hyödyttävä voima Dohan kierroksen toteutuminen köyhiä maita hyödyttäen olisi ollut tärkeää, kierroksen pitkittyminen ilman kehitysmaiden etujen mukaista sopimusta merkitsee tärkeän mahdollisuuden hukkaamista Markkinoiden avaaminen kehitysmaiden vientituotteille on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. (The Millennium Developent Goals Report 2007)
19 Vuosituhattavoitteet ja WTO: markkinoiden avaamisen riittämättömyys: Vastavuoroisen markkinoiden avaamisen ongelmat teollistuneiden ja kehitysmaiden välillä esim. Tekstiilien osalta negatiivisia seurauksia vuoden 2005 jälkeen esim. Aasian ja Latinalaisen Amerikan keskituloisissa kehitysmaissa sekä Afrikan vähiten kehittyneissä tekstiilientuottajamaissa. Ns. Tarjontapuolen ongelmat (ns. supply side constrains): Vaikka vähiten kehittyneille maille olisinkin rajoittamaton pääsy pohjoisen markkinoille kilpailukykyistä tarjottavaa ei ole riittävästi Lisäksi markkinoille pääsyä käytännössä rajoittaa teollisuusmaiden aloitteesta asetetut tarjonnan hallinnollistekniset rajoitukset: kuten alkuperäsäännökset laatuvaatimukset jne. YK: Vastauksena WTO:n ns. Kauppaa tukevan avun (Aid for Trade) ja teknisen yhteistyön lisääminen markkinoiden avaamisen rinnalle (The Millennium Goals Report 2007)
20 WTO ja Kestävä kehitys (Sampson 2005) WTO:n näkemys sen kauppasopimusten ja kestävän kehityksen suhteesta: Kv. Kauppa, kauppapolitiikka ja kestävän kehitys ovat linkittyneet monin tavoin ja menevät päällekkäin kaupan volyymin kasvun ja kauppasopimusten laajentumisen vuoksi Tarvitaan tarkkaa tasapainottelua kestävän kehityksen taloudellisen kehityksen, sosiaalisen kehityksen ja ympäristön suojeluun liittyvien pilareiden välillä Taloudelliseen kehitykseen liittyen WTO pyrkii nostamaan ihmisten elintasoa ja varmistamaan täystyöllisyyden sekä reaalitulojen tasaisen kasvun maailmankaupan kasvun ja tuotannon laajentumisen kautta. (WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy 2005)
21 WTO ja Kestävä kehitys (Pascal Lamyn mukaan) Kestävä kehitys on WTO:n virallinen tavoite WTO:n on huomioitava luonnonsuojelutarpeet suhteessa jäsenmaiden taloudellisen kehityksen eri asteisiin WTO:n vastuulla on luoda mahdollisuudet luonnonvarojen optimaaliselle käytölle kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Tätä virallisen tavoitteen tärkeyttä korostaa WTO:n sopimusten kytkökset kestävän kehityksen ydinkysymyksiin (palvelut, investoinnit, maataloustuet, tekijänoikeudet, terveysnormit ja kauppariitojen ratkaisu), joiden välistä suhdetta on selvitettävä Kyseessä ei kuitenkaan ole WTO-sopimusten ja kestävän kehityksen yhteentörmäys, vaan suhde joka voi ja jonka pitääkin tukea toinen toistaan
22 WTO ja Kestävä kehitys WTO:n logiikka: Kaupan vapauttaminen hyödykkeiden ja palvelujen osalta monenkeskisin reiluin säännöin ja menettelyin vapauttaa markkinat (valtion) säätelystä (markkinoille pääsy, kotimarkkinoiden avaaminen), mikä tukee resurssien (myös luonnonvarojen) optimaalista käyttöä ja siten: Tuotannon ja tulojen kasvua Taloudellista kehitystä sekä vakaata talouskasvua, joka on kestävän kehityksen edellytys Edellyttää köyhien maiden tarpeiden huomioimista Dohan kehitysagenda mukaisesti sekä sisäpoliittisia muutoksia kehitysmaissa, jotta vientikauppavetoisesta kehitysstrategiasta voitaisiin hyötyä Paljon on vielä tehtävä, jotta tällaiseen tilanteeseen päästäisiin, WTO:n on opittava virheistään mutta sen perustehtävä eli toiminta reilujen kaupansääntöjen ja kaupan avaamisen puolesta ei muutu. Pascal Lamy
23 Aid for Trade (AfT) aloite Kauppaa tukeva apu tai Kauppa-apu Taustalla vuoden 2005 WTO:n viimeisin ministerikokous Hong Kongissa, jossa WTO:n jäsenmaat hyväksyivät Aid for Trade aloitteen, mutta kauppaan avun historia on huomattavasti pidempi Tarve köyhien maiden kaupankäyntikyvyn kehittämiseen yhtä vanha kuin Pohjoisen ja Etelän välinen kehitysyhteistyökin, mutta erityisesti 1990-luvulta alkaen Uruguayin kierros ja WTO:n perustaminen Alkuperäinen AfT-suunnitelma Maailmanpankin ja IMF:n muotoilema: Kehitysapu tulisi kohdentaa köyhienmaiden tarjontakapasiteetin kehittämiseen ja kaupan vapauttamisesta koituvien kustannusten (ns. adjustment costs) tasoittamiseen (esim. tullien poistamisesta koituvien verotulojen korvaamiseen valtion budjetissa).
24 Aid for Trade (AfT) aloite Toimijat ja tavoitteet kauppa-avun takana WTO, OECD, EU, G8-ryhmän rikkaat teollisuusmaat sekä Maailmanpankki ja IMF AfT-aloite yhdistettiin Dohan Kehityskierroksen Agendaan G8-huippukokouksessa heinäkuussa 2005 Iso-Britannian (Gordon Brownin) aloitteesta AfT:n tarkoituksena WTO:n mukaan: 1) auttaa kehitysmaita, erityisesti vähiten kehittyneitä maita, rakentamaan tarjontakapasiteettia ja kauppaa liittyvää infrastruktuuria, jota ne tarvitsevat toimeenpannakseen ja hyötyäkseen WTO:n sopimuksista Lisäksi AfT:llä itseisarvoa köyhien maiden kaupankäynnin laajentamisessa WTO:sta riippumatta AfT-aloitetta ei kuitenkaan pitäisi nähdä korvikkeena Dohan kierroksen köyhiä maita hyödyttäville neuvottelutavoitteille (esim. markkinoille pääsy) tai neuvottelujen loppuunsaattamiselle
25 Aid for Trade (AfT) aloite Mitä se sisältää? Kauppaa tukevan avun kokonaisvolyymi n. 21 miljardia US dollaria vuodessa Summan suuruutta selittää se, että siihen on laskettu mukaan kaikki kaupankäyntiin liittyvä apu, joka on nimetty uudelleen AfT-avuksi. WTO:n AfT Task force huolehtii aloitteen yleishallinnosta, OECD/WTO kauppa-avun toteutumisen tarkkailusta Päällekkäisyyksiä kahdenvälisten kehitysyhteistyösopimusten AfT-aloitetta edeltäneen kauppaan liittyvän avun kanssa, mikä näkyy myös päällekkäisessä rahoituksessa. Jakaantuu temaattisesti kuuteen laajaan ns. AfT pilariin: 1) Kauppapolitiikka ja säännöt: Sisältää tuen köyhien maiden osallistumiselle WTO:n neuvotteluihin, esim. kauppaneuvottelijoiden koulutusta, apua analysoida eri neuvotteluvaihtoehtoja ja -asemia sekä niiden mahdollisia vaikutuksia, tukea kansallisten kauppastrategioiden muodostamiselle sekä apua sopimusten täytäntöönpanossa WTO:n sääntöjen mukaisesti Muodostaa määrällisesti pienimmän osan Aft-rahoituksesta n.3% myönnetystä kokonaisvolyymista Rahoitusinto hiipunut Dohan kierroksen alkuinnostuksen jälkeen
26 Aid for Trade (AfT) aloite Mitä se sisältää? 2) Kaupan kehittäminen Sisältää: yksityisen sektorin kehityshankkeita, esim. yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen sekä suotuisan business-ilmapiirin luominen ml. yksityisen sektorin tukipalvelut osana kehitysyhteistyötä, palvelujen kaupan tuki, ns. julkisen ja yksityisen sektorin (ns. publicprivet partnership) kumppanuuden tukeminen, internetkaupan kehittäminen, yritystoiminnan rahoittaminen, markkina-analyysit ja markkinoiden kehittäminen 3) Kauppaan liittyvä infrastruktuuri Sisältää: fyysisen infrastruktuurin: esim. tie-, satama, rautatiehankkeet, varastointi ja kuljetus, tiedonvälitys ja energia (sähkö ja vesi) Yli puolet Adf-avusta kohdentuu tälle alasektorille n. 54%, suuri osuus selittyy hankkeiden laajuudella
27 Aid for Trade (AfT) aloite Mitä se sisältää? 4) Tuotantokapasiteetin rakentaminen: Sisältää kauppa-avun eri tuotantosektoreilla: pankki- ja rahoituspalvelut, yritystoiminta, maatalous, metsäsektori, kalastus, teollisuus, kaivostoiminta ja turismi Maatalous (n.50%) ja kaivostoiminta suurimmat edunsaajasektorit 5) Kauppaan liittyvä sopeuttaminen Uusi AfT-aloitteen mukana tuoma kohta, tosin päällekkäisyyksiä esim. rakennesopeutusohjelmien kanssa. Tarkoituksena tukea kehitysmaita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotka auttavat niitä hyötymään kaupan vapauttamisesta esim. talouden monipuolistaminen, tuotantotapojen muutoksen tukeminen ja valtion verotulojen pienenemisen kompensointi. 6) Muut kauppaan liittyvät tarpeet: toistaiseksi täsmentämätön kategoria
28 Kauppa-avun antajat ja sen kohdentuminen Keneltä kauppa-apua? Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien sektoriohjelmista, EU:n komissiolta sekä yksittäisiltä EU mailta (Saksa, Ranska ja Alankomaat) ja muilta OECD-mailta (Japani, USA ja Australia) Suomella huomattava rooli kauppa-avun edistämisessä vuoden 2006 EU-puheenjohtakaudella EU:n yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto kokoontui kauppa- ja kehitysministerineuvoston kokouksena marraskuussa 2006 EU:n Aft-Strategia, lupaus lisäavusta sekä alueellisesta painotuksesta EU-AKT vapaakauppasopimusten tueksi Kauppa-apu kohdentuu pääasiassa: Aasia 51% (suuret infrastruktuuriprojektit), Afrikka 30%, Lat- Am ja Karibia 7%, Eurooppa 5% ja Oseania 1% Alemman keskitulon kehitysmaat saavat 36% ja vähiten kehittyneet maat 25% kauppa-apuvaroista Kohdentuuko kauppa-apu tarkoituksenmukaisesti?
29 Olettamuksia kauppa-avun takana: Kauppa-avulla lujitetaan köyhän maan vapaaehtoista sitoutumista kaupan vapauttamiseen ja WTO:n toimintaan ilman ns. ehdollistamista. Kauppa-avun saaminen ei saisi olla kytköksissä WTOsopimusten tai alueellisten vapaakauppasopimusten hyväksymiseen. Kehitysavun antajamaat sitoutuvat puolestaan kehitysavun määrän lisäämiseen siten, ettei lupaukset kauppa-avun lisäämisestä ole poissa muilta apusektoreilta. Kauppa-avun tulisi siis olla aidosti uutta kehitysapua uusin resurssein, ei vanhan avun kierrätystä eri nimellä kuten nyt. Dohan kehityskierroksen lupaukset toteutuvat köyhiä maita hyödyttävästi. Teollistuneet maat suostuvat köyhien maiden vaateisiin meneillä olevissa neuvotteluissa. Kaupan vapauttamisesta koituvat kustannukset ovat pitkällä aikavälillä pienemmät kuin köyhälle maalle koituvat hyödyt. - Milloin siirtymäkustannukset kääntyvät voitoiksi?
30 Kaupan rooli kehitystavoitteissa Tiivistäen: WTO:lla järjestönä sekä EU:lla ja OECD-mailla samansuuntainen näkemys yhtäältä vapaakaupan ja vientivetoisen kehitysstrategian oletetuista hyödyistä Reunaehtoina teollistuneiden maiden/eu:n sisäiset edut esim. maatalouteen liittyen Kaupalla ns. Kehitysulottuvuus, jolla viitataan kaupan positiivisiin vaikutuksiin talouskasvun lisääjänä. Lisääntynyt talouskasvu toimii puolestaan perustana köyhän maan yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle kehitykselle, mikä puolestaan tukee kv. kehitystavoitteiden saavuttamista
31 Kaupan rooli kehitystavoitteissa Maailmanpankin politiikkamuutos ja 1990 luvun alkupuolen rakennesopeutusohjelmista kansallisiin kehitysstrategioihin 1999-(Poverty Reduction Strategies, PRS): Capable State -ajattelu Kansallisten kehityssuunnitelmien tärkeys, julkisten investointien merkitys esimerkiksi koulutukseen ja terveyden huoltoon sekä yksityisen sektorin kehittäminen. Ns. Pro poor growth ns. köyhiä hyödyttävä kasvu yksityisen sektorin johdolla: talouskasvun malli, joka vahvistaa köyhien naisten ja miesten mahdollisuuksia osallistua talouskasvun tuottamiseen ja kasvusta hyötymiseen Ns. laajapohjainen, työvoimavaltainen kasvu Valtion rooli on tarjota laajapohjaisen kasvun edellytyksiä, kuten koulutusta ja perusterveydenhuoltoa
32 Kaupan rooli kehitystavoitteissa Kv. Kaupan lähtökohdat ovat kuitenkin muotoutuneet teollistuneiden maiden ehdoilla, ei köyhien maiden kehitystarpeesta Ei vaadita kv. sääntöjen radikaalia muuttamista, vaan lisätään köyhien maiden osallistumisvalmiuksia nykyisissä kauppajärjestelyissä, joita samanaikaisesti kehitetään köyhien maiden etuja paremmin huomioiviksi Ei myöskään aloitteita, jotka haastaisivat vastavuoroisen kaupan vapauttamisen logiikan kaikkia köyhiä maita koskien koko WTO-tasolla Poikkeuksena vähiten kehittyneiden maiden erityiskohtelu tämän logiikan sisällä UNCTAD 2006, Kysymys WTO:n kehitysosaamisesta
33 Kaupan vapauttaminen (kehitys)poliittisena kysymyksenä Tukeeko kaupan vapauttaminen sitä yhteiskunnallisen muutoksen suuntaa, johon köyhä maa itse haluaa pyrkiä perustuen demokraattisella päätöksenteolla tehtyyn valintaan? Onko köyhän maan haluama yhteiskunnallisen muutoksen suunta yhtenevä avunantajien kehityspolitiikan keinojen ja tavoitteiden kanssa? Entä onko avunantajatahon kehityspolitiikan muotoilu tapahtunut demokraattisesti?
34 Kaupan vastavuoroisen vapauttamisen oletettuja negatiivisia vaikutuksia 1) Tuontitullien laskeminen tai poistaminen vaikuttavat valtion verotuloja vähentävästi, mikä merkitsee julkisen sektorin voimavarojen pienenemistä: Koulutuksen, terveydenhuollon tai julkisten investointien esim. infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen vaikeutuu (vrt. kehityspoliittiset tavoitteet) 2) Köyhien ja rikkaiden maiden tuottajien keskinäinen kilpailu-asetelma köyhien maiden sisämarkkinoilla: Maaseudun pienviljelijöiden asema vaikeutuu, teollisuus- ja palvelusektoreiden kehitys hidastuu 3) Kaupan vastavuoroisen vapauttamisen suhde köyhyyden vähentämistavoitteiseen ja kestävään kehitykseen on ongelmallinen: Paineet kohdistuvat luonnonvarojen ja halvan työvoiman entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen, ellei tätä muuten esim. sitovin ympäristösopimuksin tai työvoimastandartein estetä.
35 *** Tauko 15 min *** Trade Justice kampanjan kuvituskilpailun voittajan Gerard Gerainin näkemys WTO:n sopimuksista ja köyhyydestä
36 EU:n kehityspolitiikan mittasuhteita EU (ja sen jäsenmaat) on merkittävin kehitysavun antajataho maailmassa: EU:n osuus 56% koko maailman virallisesta kehitysavusta (Official Development Aid, ODA) 47 miljardia vuonna 2006, joista Euroopan Yhteisön apua (Komissio hallinnoi) 9,8 miljardia EU:n komissio läsnä yli 160 kohdemaassa, maantieteellisesti ja teemaattisesti laajin kehityspoliittinen kokonaisuus Historiallisesti pisin kehityspoliittinen tausta Rooman sopimus Monen köyhän maan tärkein kauppakumppani 40% EU:n tuonnista tulee kehitysmaista (ei kuitenkaan LDC-maista, vaan esim. Aasian kehittyneistä valtioista) EU:n rooli erityisesti WTO:ssa sekä YK:ssa ja Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa (WB & IMF)
37 EU:n kehityspolitiikan perusta Euroopan Unionin perustamissopimus Eli ns. Maastrichtin sopimus, voimassa vuodesta 1993 Määrittää kehityspolitiikan oikeusperustan ja sen päätavoitteet: Köyhyyden vähentäminen; Kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen erityisesti vähiten kehittyneissä maissa; Kehitysmaiden vähittäinen integroiminen maailmantalouteen ja Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallinto sekä ihmisoikeudet
38 EU:n kehityspolitiikan asema Ns. 4 C:n Periaatteet: Complementarity = Täydentävyys Euroopan Komission ja jäsenmaiden toiminnan tulee täydentää toisiaan (Maastrichtin sopimus) Co-ordination = Koordinaatio Euroopan Komission ja jäsenmaiden kehitysyhteistyön tulee olla keskenään koordinoitua (Maastrichtin sopimus) Coherence = Johdonmukaisuus Kaikkien EU:n politiikka-alojen, joilla on todennäköisiä vaikutuksia kehitysmaihin, tulee ottaa huomioon kehityspolitiikan tavoitteet (Maastrichtin sopimus) Consistency = Yhtenäisyys EU:n ulkosuhteisiin kuuluvan toiminnan (kauppapolitiikan, kehityspolitiikan ja yhteisen ulko- ja turvallisuus politiikan) yhtenäisyys (Amsterdamin sopimus 1997)
39 EU:n kehityspolitiikan sisältö Perustuu Euroopan komission, Euroopan parlamentin sekä EU-jäsenmaiden yhteiseen kehityspoliittiseen julkilausumaan vuodelta 2005 Euroopan konsensus (The European Consensus on Development) Määrittelee kehityspolitiikan tavoitteet ja keinot kaikkia kehitysmaita koskien Päätavoitteena köyhyyden vähentäminen osana kestävää kehitystä ml. vuosituhattavoitteiden saavuttaminen Keinoina kehitysavun lisääminen & sen tehostaminen sekä kehityspoliittinen johdonmukaisuus, jossa kauppapolitiikalla merkittävä positiivinen rooli
40 EU:n näkemys kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta Taustalla oletus siitä, ettei kehitystavoitteiden (erityisesti vuosituhattavoitteiden) saavuttaminen ole mahdollista yksin kehitysavulla. Useat EU:n politiikka-alat vaikuttavat kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen joko saavuttamista edistävästi tai estävästi. EU:n itselleen määrittämänä tehtävänä on positiivisten vaikutusten maksimointi ja negatiivisten vaikutusten minimointi.
41 EU:n näkemys kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta Euroopan konsensus julkilausuman kohta täydentää Maastrichtin sopimuksen johdonmukaisuusartiklaa Me vahvistamme sitoumuksemme politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseen, perustuen siihen, että EU huomioi kehitysyhteistyön tavoitteet kaikilla politiikka-aloilla, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin, ja varmistaa, että nämä politiikka-alat tukevat kehitysyhteistyön tavoitteita (kappale 9). Kehityspoliittinen johdonmukaisuus muodostaa EU:n komission mukaan oleellisen lisäkontribuution vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi
42 EU:n näkemys kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden edistäminen tapahtuu 12 pääsektorilla, joilla EU:n toiminnalla on todettu olevan oleellista vaikutusta kehitysmaiden vuosituhattavoitteiden saavuttamismahdollisuuksiin: Ml. kauppa, ympäristö, ilmastonmuutos, turvallisuus, maatalous, kalastus, globalisaation sosiaaliset ulottuvuudet, työllisyys ja kunnon työ, siirtolaisuus, tutkimus ja innovaatiot, tietoyhteiskunta sekä kuljetus ja energia.
43 Kaupan rooli kehityspoliittisessa johdonmukaisuudessa Milloin EU:n toiminta itse asiassa edistää kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamista? Euroopan Parlamentin, köyhien kehitysyhteistyömaiden sekä kansalaisjärjestöjen näkemykset poikkeavat huomattavasti Komission näkemyksen kanssa Komissiolla hyvin positiivinen näkemys EU:n toiminnasta Rakennetaan synergioita eri politiikka-alojen välille Parannetaan johdonmukaisuusmekanismeja
44 Kaupan rooli kehityspoliittisessa johdonmukaisuudessa Euroopan konsensus -julkilausuman mukaan: EU tukee nopeaa, kunnianhimoista ja köyhien aseman parantamiseen tähtäävää Dohan kehityskierroksen ja EU-AKTmaiden talouskumppanuussopimusten loppuun saattamista. Kehitysmaiden tulee uudistaa kauppapolitiikkaansa (vapaakauppasopimusten mukaisesti) EU antaa lisää apua kauppakapasiteetin tukemiseen LDC-maille EU jatkaa työtään markkinoidensa avaamiseksi kehitysmaiden vientituotteiden osalta. Tätä tuetaan avoimella, reilulla, tasa-arvoisella, sääntöperusteisella, monenkeskisellä kaupan järjestelmällä, joka huomioi heikompien valtioiden intressit ja huolenaiheet. Maatalouden markkinoita vääristävien tukien huomattavat vähennykset ja köyhien maaseudun kehittäminen - EU:n kehityspolitiikka johdonmukainen kauppapolitiikan tavoitteiden kanssa, mutta onko se sitä myös köyhyyden ja epätasa-arvoisuuden poistamisen kannalta?
45 EU:n toimet kehitysmaiden kaupankäynnin tukemiseksi Aid for Trade, kauppa-apu Nähdään kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen liittyvänä toimena, vaikka se liittyy ensisijaisesti kehitysavun lisäämiseen, ei kauppapoliittisen toiminnan muuttamiseen. Markkinoiden avaaminen kaikkien vähiten kehittyneiden maiden vientituotteille ilman tulleja tai kiintiöitä: Kaikkea paitsi aseita, Everything but Arms, EBA aloite helmikuussa 2001 Hyötyjinä 48 silloin LDC-maiksi luokiteltua valtiota Sisältää 919 hyödykettä, pois lukien aseet ja ammukset
46 Kaikkea paitsi aseita -aloite EBA-aloite ei kuitenkaan ulottunut heti historiallisesti sensitiivisiksi luokiteltuihin, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) piiriin kuuluviin hyödykkeisiin, kuten Banaanit ( ) sekä riisi ja sokeri (-2009) Ongelmana pitkät siirtymäajat ja hintatakuun puuttuminen Yksipuolinen aloite EU:lta, ei sopimus LDCmaiden kanssa Mahdollistaa yksipuolisen etujen lakkauttamisen Sekä etujen tarkastamisen, mikäli tuonti LDC-maista kasvaisi yllättäen (25%)
47 Kaikkea paitsi aseita -aloite LDC-maiden välisen kilpailun lisääntyminen, entisten Euroopan siirtomaihin kuuluvien LDC-maiden aseman suhteellinen heikentyminen, toisaalta AKT-maiden ryhmän mureneminen Alkuperäsäännökset ja laatuvaatimukset yhä rajoitteina Pelko EBA-väärinkäytöksistä, tuotteiden kierrättämisestä LDC-maiden kautta EU:n markkinoille Kilpailun lisääntymisen kautta hinnat laskevat, toisaalta tuotantoa ei juurikaan voida enää nykyisten resurssien valossa lisätä. Kuka hyötyy? LDC-tuottajat, välittäjät vai EU-kuluttajat? LDC-maiden retorinen vastaehdotus EU:lle: Voitaisiinko Kaikkea paitsi aseita aloitetta tulkita myös niin, että EU itse lopettaisi aseviennin köyhiin maihin?
48 Seuraavalla kerralla Yhteenvetoluento Marikki: Mahdollisia ristiriitoja kaupan ja kehityksen välisessä suhteessa WTO:n säännöt ja EU-AKT -maiden taloudellisen kehitysyhteistyön muutos (GSP, GSP+ ja EPA-sopimukset) Jari: Kauppa osana Kaakkois-Aasian menestystarinoita Pienryhmätyöskentelyn ohjeistaminen
49 Suositeltavaa lukemistoa UN Millennium Development Goals, Progress Review Static/Products/Progress2007/UNSD_MDG _Report_2007e.pdf Selvitys Suomen valtion kehitysmaatuonnista 2007: oad.aspx?id=20030&guid={279b64db- 14AC-4DA2-B6B0-C2F40CA58037}
50 Suositeltavaa lukemistoa OECD/WTO Aid for Trade at a Glance st Global Review Brolén, Kirsi, Kent Wilska and Max von Bondsdorff (toim.) Aid for Trade: from policies to practices, The cases of Mozambique, Tanzania, Vietnam and Zambia (UM:n tilaustutkimus, tilattavissa ilmaiseksi ministeriöistä)
51 Suositeltavaa lukemistoa OECD The Development Dimension sarja: Trade, Agriculture and Development Policies Working Together (2006) Sampson, Gary (2005) WTO and Sustainable Development, United Nations University Press, European Commission, DG Development (2006) Compendium on Development Cooperation Strategies.
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotMikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo
Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotKansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10
Kansalaisjärjestöseminaari 24.3.2010; Kauppapolitiikan tietoisku Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Dohan kauppaneuvottelukierros Käynnissä vuodesta 2001 Järjestyksessä 9. kauppaneuvottelukierros Tavoitteena
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotMAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT
MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotUlkoasiainministeriö MINVA UM
Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-01361 TUO-10 Sorsimo Tiina(UM) 04.12.2017 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerien kokoonpanossa 10.-13.12.2017 Buenos Airesissa WTO:n 11. ministerikokouksen (MC11)
LisätiedotKAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET
KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista
LisätiedotTARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0029(NLE) kehitysvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2015/0029(NLE) 5.5.2015 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön
LisätiedotKauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö
Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö 11.10.2017 Kauppapolitiikan uudet suuntaukset Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta
2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotGlobaalin kehityksen epävarmuus
Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotAsia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n 11. ministerikokoukseen (MC11)
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-01340 TUO-10 Ritola Leena(UM) 04.12.2017 Asia Valmistautuminen 10.-13.12.2017 järjestettävään WTO:n 11. ministerikokoukseen (MC11) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe
LisätiedotLuennon aiheita. Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys. Politiikkajohdonmukaisuus. Johdonmukaisuuden asteita
Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys Juhani Koponen 31. tammikuuta 2011 Luennon aiheita Mitä ovat politiikkajohdonmukaisuus ja kehityspoliittinen johdonmukaisuus? Johdonmukaisuuden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta
23.11.2015 B8-1230/5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että EU on kannattanut johdonmukaisesti vankkaa monenvälisiin sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa kauppaan tunnustaen samalla, että myös kahdenvälisten,
LisätiedotNäkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta
Näkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta Elinkeinoelämän Foorumi Kouvolassa 31.10.2018 Janica Ylikarjula Protektionismin kasvu huolestuttaa Protektionismin harmaa alue kasvaa Vaikea tunnistaa,
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotAsiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Kehitysyhteistyövaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2005/0118(CNS) 2005/0120(CNS) 11.8.2005 LAUSUNTOLUONNOS kehitysyhteistyövaliokunnalta maatalouden ja maaseudun kehittämisen
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotPARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE
PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1 TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n
Lisätiedot15573/17 team/ht/ts 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. joulukuuta 2017 (OR. en) 15573/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 11. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
Lisätiedot1995 Schengen Sisämarkkinat
Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä
LisätiedotRiittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie
Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän
LisätiedotSuomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys
Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle
aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2013 COM(2013) 309 final 2013/0161 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta TRIPS-sopimuksen 66 artiklan
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotPolitiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa
Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Kohti arviointia 2.0 -seminaari: Miten kestävän kehityksen agenda 2030 muuttaa arviointia? 14.12.2017 Sanna Pulkkinen, Kehitysevaluoinnin
LisätiedotKansainvälinen kauppa ja kasvun rajat
Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta
LisätiedotOECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ
LisätiedotSadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en) 12255/17 AGRI 481 DEVGEN 199 ENV 752 ONU 115 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Maatalouden erityiskomitea
LisätiedotVapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali
Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö Yritysjuridiikka 10.1.2018 1 Session rakenne Yritysten ongelmallinen
Lisätiedot10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotAsiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa
Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM2006-00569 ALI-41 Mikkola Henna 08.03.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed
LisätiedotUlkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299
Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299 KEO-11 12.05.2005 VASTAANOTTAJA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 19/2005 vp Asia EU:n panos vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi Ohessa lähetetään perustuslain
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotMaatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila
Maatalousuudistuksen valmistelua 1.3.2017 Juha Marttila Komission puheenjohtaja Juncker 1. Työllisyys, kasvu ja investoinnit ohjelman hengessä. 2. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) perustehtävä suoritettu,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta
23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0029(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0029(NLE) 1.6.2015 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen
MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)
LisätiedotAKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Poliittisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS
AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Poliittisten asioiden valiokunta 12.9.2011 MIETINTÖLUONNOS Lissabonin sopimuksen vaikutuksista AKT EU-kumppanuuteen Poliittisten asioiden valiokunta
LisätiedotMaailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko
Kuka määrää säännöt? Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Pauliina Parviaisen ja Anastasia Laitilan toimittaman aineiston pohjalta päivittänyt Matti Hautsalo lokakuussa 2005. Maailman
LisätiedotMinne menet Post 2015- kehitysagenda?
Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotValtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI
EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
LisätiedotTavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin
LisätiedotMetsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotMaailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2017) 6339 final. Liite: C(2017) 6339 final /17 akv DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. syyskuuta 2017 (OR. en) 12660/17 SPG 23 WTO 216 DELACT 170 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 27. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotLeif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko
Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Arvioita yritysten toimintaympäristöstä Maailma ei palaa taantuman jälkeen entiselleen Globaalin kysynnän
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on
LisätiedotHiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto
Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
Lisätiedot