Aristoteles ( ekr.) Syntyi poliksessa nimeltä Strageira Isä Makedonian kuninkaan henkilääkäri, Arostoteleellä läheiset yhteydet Makedonian hovi

Transkriptio

1 Yleisesti katsotaan, että suurin osa Ateenan mieskansalaisista kannatti demokratiaa Näin voidaan päätelle mm. siitä, että ilman laajaa kannatusta kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen nojaava poliittinen järjestelmä ei voi pysyä kovin pitkään pystyssä Koko demokratia periodi vuodesta 504 vuoteen 322 tuntee vain kaksi vallankaappausta, joita seurasi oligarkkinen harvainvaltainen - kausi 411 ja 404 Molemmat kuitenkin lyhyitä episodeja, jotka liittyivät sodan aiheuttamaan poikkeustilanteeseen. Oletusta kannatuksesta on kuitenkin olemassa hyvin vähän dokumentteja Tälle seikalle on esitetty olevan ainakin kaksi syitä: 1) koska demokratia nautti niin laajaa kannatusta, ei ollut eritystä tarvetta esittää sille kirjallisia perusteluja 2) Ateenan demokratia oli keskeisesti verbaalinen poliittinen kulttuuri kirjoitetuilla teksteillä ei ollut kovin suurta merkitystä poliittisessa elämässä Myöhemmin kuuluisiksi tulleet filosofiset kirjoitukset eivät näytelleet juuri minkäänlaista roolia Ateenan poliittisessa elämässä Paljon suurempi merkitys oli näytelmillä, joita kokoonnuttiin katsomaan suurin joukoin Demokratiaa puolustaneet puheenvuorot tunnetaan lähinnä demokratian vastustajien kirjoituksista välityksellä Ns. sofistien tiedetään kirjoittaneen demokratiasta, mutta näitä kirjoituksia ei ole säilynyt Lähes ainoa lähteemme sofistien ajatuksiin ovat ne dialogit, jotka Platon kirjoitti osoittaakseen heidän käsitystensä virheellisyyden Jonkinasteisen poikkeuksen tekee historiankirjoituksen isäksi tituleerattu Herodotos (n ekr.). Herodotos ei ollut syntyjään ateenalainen mutta viimeisteli teoksensa Historiai Ateenassa. Suuri Ateenan ihailija ja lienee suhtautunut verrattain positiivisesti myös sen demokraattiseen järjestelmään. Tällaisen vaikutelman saa historiateokseen sisältyvästä kuvauksesta persialaissodista tämä on varhaisin tunnettu demokratiaa puolustanut puheenvuoro. Tähän sisältyy katkelma, jossa kolme persialaisesta aristokraattia keskustelee (Otanes, Megabyzus ja Darius) eri hallitusmuodoista Herodotoksen teoksessa keskustelu on sijoitettu vuoteen tuolloin Ateenassa ei vielä ollut demokratiaa Demokratiasta puhutaan sellaisena kuin se vallitsi teoksen valmistumisajankohtana 430-luvulla Keskustelussa Otanes kehuu demokratiaa ensinnäkin siitä, että sillä on kaikkein kaunein nimi, isonomia Tämän jälkeen hän täsmentää, että se toimii aivan toisin kuin monarkia. Virkamiehet valitaan arpomalla ja he ovat vastuullisia teoistaan Lisäksi kaikki poliksen asioita koskeva pohdinta tehdään kansakokouksen edessä. Otanes kysyy, että mitä hyvää voi olla monarkiassa, kun kuningas voi tehdä mitä tahtoo eikä ole tekemisistään kenellekään vastuussa. Tämä huomautus vastuullisuudesta on ainoa argumentti joka Otaneksen puheenvuoroon sisältyy Termistä aneuthynos tuli 400-luvulla demokratian puolustajien poliittinen iskusana Se esiintyy monissa jo ennen Herodotoksen historiateosta kirjoitetuissa teksteissä - joskin Herotodos lienee ensimmäinen tunnettu kirjoitta, joka käyttää sitä puolustamaan demokratiaa suhteessa muihin hallitusmuotoihin 1

2 Aristoteles ( ekr.) Syntyi poliksessa nimeltä Strageira Isä Makedonian kuninkaan henkilääkäri, Arostoteleellä läheiset yhteydet Makedonian hoviin Muutti 367 Ateenaan opiskelemaan Platonin akatemiaan Filosofiassaan Aristoteles piti ihmiselämän korkeimpana käytännöllisenä päämääränä aktiivista toimitaan poliksen hyväksi Korkein teoreettinen päämääränä oli olevaisen filosofinen pohdiskelu Yksi Aristoteles-tutkimuksen klassisia teemoja on näiden kahden elämänpäämäärän suhde 343 Makedonian kuningas Fillippos II kutsui Aristoteleen poikansa Aleksanterin kotiopettajaksi Aleksanterista tuli kuningas 335, jolloin Aristoteles palasi Ateenaan Perusti Aleksanterin tuella Lykeionin gymnaasiumiin oman filosofikoulun, jossa oli laaja kirjasto ja monipuoliset luonnontieteelliset kokoelmat (Lyseo) Tällä kaudella Aristoteles kirjoitti suuren osan nykyään tunnetusta tuotannostaan Aleksanteri suuri lähetti materiaalia valloitusretkiltään Aleksanteri kuoli 323 ja tällöin Ateenassa syntyi vahvasti Makedonialaisvastainen mieliala Aristoteles yhdistettiin Aleksanteriin ja Makedoniaan Aristoteles pakeni Khalkis nimiseen polikseen välttyäkseen Sokrateen kohtalolta Kuoli seuraavana vuonna Teoksessa Politiikka erittäin hallitusmuotojen luokittelunsa Hallitusmuodot jakaantuvat kolmeen päätyyppiin sen mukaan käyttikö niissä valtaa yksi henkilö, jokin osa kansalaisista vaiko kaikki kansalaiset Päätyypit jakaantuvat kahteen alalajiin, hyviin ja huonoihin sen mukaan onko niiden päämääränä yhteinen hyvä vaiko jonkin yksilön tai ryhmän etu monarkia - tyrannia aristokratia - oligarkia politeia - demokratia Luokittelussa kaksi huomionarvoista piirrettä 1) Aristoteles pitää demokratiaa yhtenä huonoista hallitusmuodoista Demokratia on polis, jossa päätösvalta kuuluu kaikille kansalaisille mutta jossa kansalaiset eivät käytä tätä valtaa edistääkseen yhteistä hyvää vaan tietyn ryhmän etuja Aristoteleen kielenkäytössä demos viittasi poliksen köyhempään väestön osaan Käsityöläisiin, päivätyöläsiin ja palvelijoihin Joissain tapauksissa pineviljelijöihin Demokratia on köyhien valtaa, jonka päämääränä oli edistää köyhien etuja suhteessa muihin kansalaisiin Demokratia on toki myös enemmistön valtaa mutta vain siksi, että köyhiä on aina eniten Demokraattinen vallankäyttö oli Aristoteleen mielestä epäoikeudenmukaista Demokratioissa köyhät pyrkivät jakamaan asiat mahdollisimman tasan kaikkien kansalaisten kesken Tästä oli esimerkkinä virkamiesten valitseminen arvalla eikä pätevyyden perusteella 2

3 Myös monet taloudelliset päätökset tähtäsivät varallisuuden jakamiseen vaikka mihinkään sosialismiin ei pyritty Aristoteleen mielestä tasajako ei ollut oikeudenmukaista Oikeudenmukaisuus on sitä, että kukin saa sen mitä hänelle kuuluu Sen, mikä kullekin kuuluu, määrittää se kuinka hyvä tämä ihminen on, kuinka kaukana tai lähellä hän on ihmisen lajipäämäärää Aristoteles piti ilmeisenä että köyhät olivat verrattain kaukana ihmisen lajipäämäärästä He ovat saanee huonon kasvatuksen, minkä lisäksi se, että heidän piti tehdä päivittäin työtä merkitsi, että he eivät kykene kehittämään luonnettaan ja teoreettista ymmärrystään Eleutheria Lähtökohta orjan ja vapaan vastakkainasettelussa Ei sinänsä ei riitä synnyttämään vapauden idea tai vapautta poliittisena käsitteenä Vapaa tarkoitti aluksi ei-orjaa vapaus on abstraktio Orjan ja vapaan vastakkainasettelu tunnettiin monissa varhaisissa sivilisaatiossa Varhaisessa Kreikassa jo homeeriset ja mykeneläiset lähteet erottivat orjan ja vapaan Vapaana olemiselle ei kuitenkaan annettu erityistä arvoa Vapaiden välillä vallinneet hierarkiat paljon tärkeämpiä Raaflaubin mukaan vapaana oleminen tuli tilapäisesti tärkeäksi jo 500-luvun alun Ateenassa, kun Solonin johdolla kiellettiin henkilöpantit lainojen vakuutena Tällöin vapaudesta tuli jokaisen Ateenana kansalaisen pysyvä ominaisuus Ei vielä tehnyt vapaudesta poliittista käsitettä Ratkaiseva tapahtuma oli Persiaa vastaan käyty sota 400-luvun alussa Persian invaasio merkitsi ennennäkemätöntä uhkaa Ateenan itsenäisyydelle Persia ei aikonut vain ryöstää Ateenaa vaan valloittaa sen pysyvästi Ateenaan oli 500luvun lopulla syntynyt poliittinen järjestelmä, jossa entistä suurempi osa miehistä pääsi osallistumaan päätöksentekoon Etenkin keskiryhmät tekivät jyrkän eron Ateenan ja tyrannimaisen Persian välillä Tässä tilanteessa alettiin puhua siitä, että Ateena on vapaa Samalla sana substantivoitiin (eleutheria) Alettiin puhua Ateenan vapaudesta, jota tuli puolustaa Persiaa vastaan Vapaus ymmärrettiin riippumattomuudeksi ulkoisista mahdeista ja tyrannian puuttumisena 3

4 Seuraava muutos liittyi Ateenan imperiumin syntyyn sodan jälkeen Ateenalaiset neuvottelivat liittolaistensa kanssa siitä kuinka paljon itsenäistä päätäntävaltaa näillä on omissa asioissaan Alkoivat kutsua poliksen kykyä päättää omaista asioistaan vapaudeksi Tämä vapauden merkitys sai oman termin autonomia Näin tuli mahdolliseksi sanoa, että poliksella ei ole täydellistä vapautta (eleutheria) Ateenan vallasta mutta sillä on autonomia Imperiaalisen aseman seurauksena ateenalaiset alkoivat tarkoittaa vapaudella rajoittamatonta valtaa toisten yli Ateena oli vapaa koska sillä oli valta tehdä mitä tahansa suhteessa alistamiinsa poliksiin Kukaan ei ole täydellisen vapaa paitsi Zeus 400-luvun lopulla vapaus korvaa isonomian Ateenan demokraattisen ideologian keskeisenä käsitteenä Tyypillistä rinnastaa keskenään demokraattinen Ateena ja oligarkkinen Sparta todeten, että Ateenassa kansa (demos) hallitsee itsenään minkä takia Ateena on vapaa Ensimmäistä kertaa abstrakti ajatus vapaudesta ulotetaan myös yksittäisiin kansalaisiin Klassisen kauden Ateenassa vapaus oli aina ensisijassa kollektiivinen poliittinen arvo Kun demokratiaa alettaan rinnastamaan oligarkiaan, ajatus kollektiivisesta vapaudesta saa rinnalleen yksilöllisempiä painotuksia Tutkijat erimielisiä siitä, kuinka voimakas ajatus yksilön vapaudesta oli Raaflaubin mielestä melko vahva Vetoaa mm. siihen, että 400-luvun lopulla termi isegoria (yhtäläinen puheoikeus) korvautui termillä parrhesia (puheen vapaus) Perikleen puhe kaatuneille Thukydides: Peleponnesolaissota J.A.Hollon suomennos Thukydides (n ) aristokraatti perheeseen syntynyt ateenalainen Toimi tärkeissä tehtävissä Ateenassa, mutta joutui lopulta epäsuosioon ja lähti maanpakoon. Kirjoitti teoksen maanpaossa Traakiassa. Peloponnesolaisota on kuvaus Ateenan ja Spartan ja näiden liittolaisten välisestä konfliktista ( , teoksen kuvaus päättyy vuoteen 411) Vahvasti poliittinen teos Aristokraattisuvustaan poiketen Thukydides suhtautui hyväksyvästi ja jopa ihaillen Perikleehen, Perikles (n ekr.) 400-luvun Ateenan keskeinen poliittinen ja sotilaallinen johtaja oli mukana vuoden 462 vallankaappauksessa, jossa viimeiset yksin aristokraateille kuulunet poliittiset instituutiot menettivät valtansa kansakokoukselle Tämän jälkeen Perikles valittiin useamman vuosikymmen ajan joka vuosi ns. strategiksi eli sotavoimien päälliköksi. 4

5 Periklestä pidetään merkittävimpänä demokratiaa kannattaneena poliitikkona Ateenan historiassa Se, että Thukydides ihaili häntä, on saanut jotkut kirjoittajat päättelemään, että myös Thukydides olisi demokratian kannattaja Thukydides kuitenkin ihaili Periklestä taitavana johtajana, joka teki Ateenasta monarkian, jolla oli demokraattinen fasadi Periklen puhe kaatuneille 430 Kun Thukydides kirjoitti siitä, kenties tuhansia puheen kuulleita ihmisiä oli edelleen elossa. Siksi Thukydideksen kuvausta puheen sisällöstä pidetään suhteellisen luotettavaksi 37. Ateenan valtiomuoto (politeia) ei jäljittele naapureita vaan on enemminkin esikuvana muille. Hallitusmuotoamme kutsutaan demokratiaksi, koska siinä päätösvalta on kansalaisten enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa ovat kaikki tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto, jota henkilö jostain syystä saa osakseen, ei perustu yhteisön näkökannalta siihen, että hän kuuluu tiettyyn kansanluokkaan, vaan hänen henkilökohtaisiin ansioihinsa. Köyhääkään miestä ei hänen vaatimaton säätynsä estä etenemästä virkauralla, jos hän pystyy tekemään jotain valtion hyväksi. Olemme vapaamielisiä julkisessa elämässämme ja kartamme myös kansalaistemme jokapäiväiseen elämää kuuluvan toiminnan epäluuloista urkkimista, koska emme tunne karsautta naapuriamme kohtaan, jos hän tekee mitä haluaa, emmekä edes osoita nyrpeätä ilmettä, joka tosin on harmiton mutta ikävä nähdä. 5