k k k k Kulttuurihistorian peruskurssi Hannu Salmi Antoninuksen ja Faustinan temppeli, Forum Romanum

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "k k k k Kulttuurihistorian peruskurssi Hannu Salmi Antoninuksen ja Faustinan temppeli, Forum Romanum"

Teuvo Karjalainen
1 vuotta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 k k k k Kulttuurihistorian peruskurssi Hannu Salmi Antoninuksen ja Faustinan temppeli, Forum Romanum

2 Seuraavat luennot Ma Kulttuurihistorian epookit & antiikki Ti Keskiaika Ma Uuden ajan alku

3 Hetkiä historiassa -kirja Hannu Salmi: Metsässä syntyneet ja silva Hercynia. Germaaninen metsä tasavallan ajan lopun ja keisariajan alun klassisessa kirjallisuudessa Isto Vatanen: Villi luonto vastaan kesytetty puutarha: roomalaisen maisemaihanteen ruumiinrakenne keisariajan alkuvuosina Teemu Immonen: Ruumis ja sielu varhaiskeskiaikaisessa luostariudessa Leena Rossi: Keskiajan taiteen alastonkammo harhaluulo Anu Korhonen: Etiopialaiset pesulla: mustan ihon merkitykset uuden ajan alun Englannissa Riina Tammi: Äidinrakkaus uuden ajan alun Englannissa Liisa Lagerstam: Aristokraattinen maailmankirja. Opintomatkat osana 1600-luvun ruotsalaista aateliskasvatusta

maisemaihanteen ruumiinrakenne keisariajan alkuvuosina Teemu Immonen: Ruumis ja sielu varhaiskeskiaikaisessa luostariudessa Leena Rossi: Keskiajan taiteen

4 Temaattiset painotukset Lukemisen ja kirjoittamisen historia Kaupunkien kulttuurihistoria Kristinuskon läpimurto ja uskonnon kulttuurihistoria Vieraan kohtaaminen: Eurooppa vs. muu maailma Suhde ympäristöön Tapakulttuurin muutos

läpimurto ja uskonnon kulttuurihistoria Vieraan

5 Epookin käsite taustalla kreikan kielen sana epoché (katkos, käännekohta) epoch-making = aikakautta luova

6 Epookin määrittely Pieni tietosanakirja. Otava, Helsinki

7 Periodisoinnin ongelma Periodisointi on enemmän tapa jäsentää menneisyyttä (tutkimuksen ja hahmottamisen työkaluna) kuin tapa selittää menneisyyttä ja sen muutoksia. Periodisoinnissa on kyse erojen tekemisestä, mikä erottaa aiemman myöhemmästä, minkä suhteen muutos tapahtui ongelma: kiinnittää huomion pois jatkuvuuksista

8 Klassinen epookkijaottelu Ṿanha aika, keskiaika, uusi aika, uusin aika taustalla Johann Gottfried Herderin ( ) orgaaninen historiakäsitys: kulttuurin synty, kasvu, kukoistus ja kuolema

9 Epookkitietoisuus Kysymys epookeista tai aikakausista ei silti ole vain tutkimuksen näkökulma: myös aikalaiset saattoivat olla tietoisia epookista tai ajatella kuuluvansa tiettyyn aikakauteen, ja tämä on vaikuttanut heidän toimintaansa Epookki historiallisena kokemuksena

tietoisia epookista tai ajatella kuuluvansa tiettyyn aikakauteen,

10 Ajallinen mittakaava Kun Filon Bysanttilainen määritteli maailman seitsemää ihmettä 200-luvulla ekr., ihmeistä vanhin, Kheopsin pyramidi oli jo noin 2300 vuotta vanha.

11 Antiikin maailma Antiikki viittaa kreikkalaisroomalaiseen kulttuuriin, joka eli noin 1200 vuoden ajan: kreikkalaisten siirtymisestä kaupunkikulttuuriin 7. vuosisadalla ekr. aina Rooman keisarikunnan läntisen puoliskon tuhoutumiseen germaanien kansainvaelluksissa noin 500 jkr.

siirtymisestä kaupunkikulttuuriin 7. vuosisadalla ekr.

12 Silti on syytä muistaa Lähi-Idän korkeakulttuurit (Kaksoisvirtainmaa, Egypti, heettiläiset, foinikialaiset, juutalaiset, persialaiset), Aasian korkeakulttuurit, Euroopan esiroomalaiset, kuten kelttiläiset ja indoeurooppalaiset, kulttuurit.

13 Tärkeää muistaa: ajanlasku Ajanlaskun kristillisyys, retrospektiivisyys, taaksepäin katsominen: Roomalainen apotti aloitti vuonna 525 ajanlaskun Kristuksen syntymästä, jonka hän ajoitti tapahtuneen 25. joulukuuta vuonna 1. Tätä ennen aika määriteltiin Rooman synnyn mukaan (joka tarun mukaan tapahtui kristillisesti laskettuna 21. huhtikuuta 753 ekr.)

jonka hän ajoitti tapahtuneen 25. joulukuuta vuonna 1.

14 Tietämisen ongelma Tietomme antiikin kulttuurista perustuu fragmentteihin ja myöhempiin aineistoihin: arkeologia ja esinejäämistö, piirtokirjoitukset, rahat, papyrologia, kirjallisuus Kuvassa vanhin säilynyt katkelma Johanneksen evankeliumista vuosilta jkr.

esinejäämistö, piirtokirjoitukset, rahat, papyrologia,

15 Kreikkalaisen kulttuuriin juuret Vuoden 2000 ekr. jälkeen indoeurooppalaisia kansoja, ns. doorilaisia saapui Kreikan niemimaalle linnoitettuja kaupunkeja (polis) Doorilaisten ja varhaisen kreikkalaisen kulttuurin aikaa kuvaavat Homeroksen Ilias ja Odysseia, jotka lienee koottu 700-luvulla ekr.

doorilaisia saapui Kreikan niemimaalle linnoitettuja kaupunkeja (polis)

16 Kreikkalaisen kulttuurin vaiheet Arkaainen kausi (n. 750 ekr. 480 ekr.) Klassinen kausi (n ekr.) Hellenistinen kausi ( ekr.)

17 Suullisesta kirjalliseen kulttuuriin Papuryskääröt, byblos, tärkeäksi tiedon siirtämisen välineeksi Jo antiikin Kreikassa ja Roomassa oli kirjateollisuutta. Kun kirjojen kysyntä kasvoi, niitä alettiin valmistaa orjatyönä (useita kappaleita valmistui samanaikaisesti esilukijan sanelun mukaan)

18 Homeros: Ilias ja Odysseia Ilias ja Odysseia edustavat vanhinta kreikkalaista kirjallisuutta, merkittiin muistiin 8. ja 7. vuosisadalla ekr. Odysseian egyptiläistä käsikirjoitusta luvuilta ekr., yksityiskokoelma, Sveitsi

19 Homeros: Ilias ja Odysseia Laaja vaikutushistoria: eeppinen runous, vaikutus eeppiseen kirjallisuuteen, tähän vuosisataan asti heerokset, käsitys sankaruudesta, kuolemattomuuden tavoittelu mainetekoja tekemällä uskonto, eepokset muokkasivat uskonnollisia käsityksiä myytit, myyttien suodattaminen kirjallisuuden raaka-aineeksi käyttäytyminen, vaikutti oman aikansa eliitin käyttäytymiseen ja itse asiassa myöhempiinkin: uljaus, voimakas esiintyminen

eepokset muokkasivat uskonnollisia käsityksiä myytit, myyttien suodattaminen kirjallisuuden raaka-aineeksi

20 Kirjallisuus ja lukeminen Lausuminen tärkeää: esim. Herodotoksen Historiateos ei ollut tehty luettavaksi hiljaa vaan luettavaksi ääneen Viidennellä ja neljännellä vuosisadalla ekr. Kreikassa tutkittiin prosodiaa eli oikean painotuksen, tavukeston ja esitystavan sääntöjä: prosodia oli tärkeä osa kasvatusta. Eräässä Makedonian Filippokselle lähettämässään kirjeessä Isokrates murehti sitä, että Filippoksen sihteeri kenties lukee sen tunteettomasti, eikä kuningas saa oikeata kuvaa kirjeestä

21 Kaupunkivaltiot

22 Oikos ja polis Politiikka-käsitteen lähtökohta on kreikan kielen kaupunki-sana, polis. Kaupunkivaltio, polis, muodostui poliittiseksi yhteisöksi. Polis-käsite viittasi myös siihen julkiseen tilaan, jossa väiteltiin yhteisistä päätöksistä. Oikos, joka kreikan kielessä tarkoittaa taloutta,viittasi kotipiiriin ja kotitalouteen, mutta myös yksityisyyteen, johon elämän edellytyksiä uusintava kotitalous kuului. Julkisuus nähtiin vapaan keskustelun alueeksi, jossa vapaat miehet puhuivat ja päättivät yhteisistä asioista.

23 Demokratia ja yksilö Persialaissotien ( ekr.) jälkeen Ateena kohosi johtavaksi kaupunkivaltioksi demokratia eli kansanvaltainen kaupunkivaltio syntyi demokratia tarkoitti sitä, että miespuolisilla kansalaisilla oli täydet poliitiset oikeudet: kansalaisuus koski vain vapaasyntyisiä miehiä oikeuksien ulkopuolella olivat naiset, maahanmuuttajat ja orjat

24 Vastakuva: Kyyroksen sylinteri Persian hallitsija Kyyros Suuri ( ekr.) antoi julistuksen, joka kielsi orjuuden ja tarjosi uskonnon vapauden Persian valtakunnassa.

25 Tragedia ja kreikkalainen maailmankuva Kirjallinen draama syntyi luultavasti Dionysoksen kunniaksi järj. laulu- ja tanssiesityksistä. Noin 450 ekr. Ateenassa vakiintui näytelmäkilpailujen perinne. Aiskhylos, Euripides, Sofokles: usko kohtaloon, vapaan tahdon ongelma, tunteiden herättäminen, poliittinen kritiikki

26 Kirjallinen perintö Säilynyt vain murto-osa teksteistä! Aiskhylos: säilynyt 7 teosta 90:stä Sofokles: säilynyt 7 teosta 123:stä Euripides: säilynyt 18 teosta 90:stä Varhaisin epiikka laulettiin lyyran säestyksellä Lyyrinen runous edellytti musiikkia säestykseksi

27 Hellenistinen maailma: seitsemän ihmettä Aleksanteri Suuren valtakunta loi 300-luvulla ekr. yhteyden Kreikan, Persian ja Egyptin välille.

Samankaltaiset tiedostot

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä 14.4.8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.