DEMOKRATIA JA RAHA HEIKKI PATOMÄKI

Transkriptio

1 DEMOKRATIA JA RAHA HEIKKI PATOMÄKI

2 MITÄ RAHA ON? Abstraktin arvon metaforinen rakentuminen. Jumalvaltio verotus / varastot kirjanpito. Asioiden samanarvoisuus: oikeudenmukaisuus rangaistukset verot konkreettisina tavaroina vaihdon ja ekvivalenssin mahdollisuus. Mikä yhdistää asioita: abstrakti arvo. Raha on arvon mitta. Raha myös varastoi arvoa.

3 RAHA JA OIKEUDENMUKAISUUS Oikeudenmukaisuus moraalisena tilinpitona. Kullekin ansioidensa (tekojensa) mukaan. Kokonaistilinpito: pääseekö kuolleiden valtakuntaan? Vastaavuus: ansiot ja teot / se mitä saa. Lopputase on tasapainoinen. Marxin syvä epäluulo oikeudenmukaisuuden käsitettä kohtaan.

4 ANTIIKIN REPUBLIKANISMIN POLIITTISESTA TALOUDESTA, OSA 1 Tuotanto perustui maatalouteen; kansalaisuus laajeni soturiluokasta maanviljelijöihin ja sitten myös maattomiin kolikoita alettiin painaa ja rahamääräistä kauppaa ja verotusta harjoittaa edellisellä vuosisadalla ennen demokratiaa ja Peloponnessolaissotia osa maataloustuotannosta oli rahatalouden ja kaupankäynnin piirissä Maattomien vapaiden miesten pääsy tasaveroisena päättämään poliksen asioista perustui osin Ateenan laivaston menestykseen; monet heistä saivat palkallisen työpaikan soutajina laivoissa vapaat talonpojat ja palkkatyö oli merkittävä kreikkalainen innovaatio suurin osa kansalaisista sai elantonsa tekemällä työtä; vain pieni osa oli varakasta yläluokkaa Kansalaisuus kuitenkin edellytti kaikilta sotilaskoulutuksen; jotkut poliksen virat puolestaan edellyttivät korkeampaa ikää (> 30v tai > 60v) ja osa lisäksi myös merkittävää varallisuutta.

5 ANTIIKIN REPUBLIKANISMIN POLIITTISESTA TALOUDESTA, OSA 2 Missä määrin Ateenan demokratia perustui naisten, orjien ja muiden ei-kansalaisten työhön? kansalaisia 30,000 60,000, orjia oli lukumääräisesti enemmän; orjia työvoiman kaikilla tasoilla o o kriittisen tärkeissä hopea- ja muissa kaivoksissa työskentelivät vain orjat myös käsityöläisyys oli kansalaisten keskuudessa aliarvostettua, ja usein orjien alaa naiset olivat Ateenassa hyvin alisteisessa asemassa, enemmän kuin Spartassa laivaston ja armeijan ylläpitoa, valtionhallinnon menoja ja mm. rakennushankkeita maksettiin myös Delian liitolta / imperiumilta kerätyistä veroista Kansankokous kokoontui kertaa vuodessa 6,000-8,000 miehen voimin; alkuaikoina osallistumattomuudesta saattoi saada sakkoja; Peloponnessolaissotien jälkeen osallistumisesta alettiin maksaa palkkio neuvoston jäsenet saivat palkkaa ja kokoontuivat joka päivä; myös juryn jäsenet saivat palkkaa tehtävästään

6 ANTIIKIN REPUBLIKANISMIN POLIITTISESTA TALOUDESTA, OSA 3 Polikset olivat sidottuja kaupungin pieneen tilaan; kansalaisten piti voida tulla kävellen tai hevosilla samaan fyysiseen paikkaan osallistuakseen keskusteluihin ja äänestyksiin; käsittelyt keskeytyivät tai loppuivat kun tuli pimeä, koska valaistusta ei juuri ollut. Kirjallinen dokumentaatio oli vähäistä ja politiikka pääasiassa suusanallista, mutta silti olennaista oli, että lukutaito (huom! eri merkityksessä kuin nykyään) rajoittui paljolti kansalaisiin. Eliniän odote oli nykymaailmaan verrattuna alhainen (30 vuotta, ehkä 50 vuotta niillä, jotka selvisivät teini-iän yli). Ei laillisuusperiaatetta, ja käsitys oikeudenmukaisuudesta usein brutaali ; päätöksiä tehtiin ja peruttiin, joskus sen jälkeen kun esim. syytetyt oli jo tapettu

7 EDUSTUKSELLISEN DEMOKRATIAN IDEA JA MODERNI PARLAMENTARISMI Keskiaikainen keksintö: edustuksellinen parlamentti (säädyt valitsivat edustajat keskuudestaan). Radikaalimpi idea syntyi jo 1300-luvulla: edustajat valitaan vaaleilla tietyltä alueelta. Suvereeni valtio suvereeni hallitsija. Vallan jako parlamentin kanssa. Liberalismi: äänioikeus sidottu omistamiseen. Uusi radikaali idea: kansan suvereniteetti. Yksi ääni yksi henkilö.

8 MARKKINAT VASTAAN DEMOKRATIA 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ääni/henkilö periaate asettui vastaan liberaalin kapitalistisen markkinatalouden periaatetta: rahayksikkö / ääni. Jako vastaa karkeasti jakoa yksityiseen ja julkiseen o yksityinen: absoluuttinen ja poissulkeva omistusoikeus (demokratian periaatteet eivät päde) o julkinen: valtio ja julkisorganisaatiot (demokratian periaatteet pätevät) Suvereeni valtio: analogia yksityiseen omistusoikeuteen.

9 RAHA JA LOBBAAMINEN Ne, joilla on rahaa, voivat palkata ammattilaisia puhumaan heidän etujensa ja näkemystensä puolesta päätösten valmistelijoille ja tekijöille. (Suur)yritysten ja heidän järjestöjensä asiantuntijat dominoivat parlamentaarista valiokuntakäsittelyä esim. Suomen eduskunnassa. Brysselissä lobbaajaa, joista 2/3 edustaa poikkikansallisia yhtiöitä ja pankkeja. EU:n lainsäädännöstä arviolta 75% on altista lobbaukselle; merkittävä osa siitä on kirjoitettu yhtiöiden ja pankkien toimesta. Yhdysvalloissa raha määrittää poliittista prosessia vielä enemmän.

10 RAHA JA MEDIA Kollektiivisen poliittisen tahdonmuodostuksen kannalta medialla on olennainen rooli. Keskeiset poliittiset keskustelut käydään mediassa. Media voi olla julkista tai yksityistä. Julkinen voi olla demokraattisessa kontrollissa. Yksityinen: omistusoikeus, tilaukset/maksut, mainostulot. Mitä enemmän media on yksityistä tai toimii yksityisen kapitalistisen talouden periaatteiden mukaan sitä enemmän raha määrää keskustelujen luonnetta, kehystämistä ja sisältöä sitä vähemmän demokraattinen prosessi.

11 RAHA JA VAALIT Yhdysvaltain vaalit: presidenttiys maksaa miljardin, senaattipaikka 10 miljoonaa,kongressipaikka miljoonan. Myös Suomessa korrelaatio on vahva: mitä enemmän kampanjarahaa, sitä selkeästi suurempi todennäköisyys tulla valituksi. Alexander Stubbin kaltaiset kokoomuspoliitikot pystyvät keräämään kampanjoihinsa satatuhatta euroa tai enemmän.

12 VALTA LUODA RAHAA Yksityiset pankit luovat rahaa; ja suurin osa rahasta luodaan näin. Kun pankit pääsevät spekuloimaan ja luomaan rahaa arvopaperistamalla asioita ja vastavuoroisella velkaantumisella, asetelma suosii pankkeja ja muita sijoittajia o tällä on esim. taipumusta nostaa asuntojen hintoja ja luoda keinottelukuplia Nykyisin on vallalla itsenäisten keskuspankkien oppi, joka erottaa rahan luomisen muusta talouspolitiikasta o esimerkiksi Euroopan keskuspankki noudattaa periaatetta, jonka mukaan rahan luomisen tehtävä on vain palvella markkinatoimintaa ja pitää inflaatio alhaalla. Rahan luomisesta päättävät muutamat yksilöt suurten pankkien ja EKP:n huipulla ilman minkäänlaista demokraattista tili- ja vastuuvelvollisuutta o tällä on merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia

13 RAHOITUSMARKKINAT VS. DEMOKRATIA Varsinkin poikkikansalliset rahoitussijoittajat ehdollistavat valtioiden talouspolitiikkaa o pitkä historia; Karl Polanyin mukaan Lontoon city piti Britannian imperiumia koossa enemmän kuin tykkiveneet; ja rahoitusjärjestelmä myös tuki voimien tasapainottelun järjestelmää Euroopassa o erityisesti rahapoliittinen autonomia vähenee, jos liikkeet nopeita ja massiivisia Myös luottoluokittajat määrittävät talouspolitiikan ehtoja. Spekulaation johdannaismarkkinoilla edelleen syventää ehdollistamisia (esimerkiksi suvereenit luottotappioswapit). Velkakriisiin ajautunut maa joutuu kokemaan Perun, Indonesian tai Kreikan kohtalon ja menettää käytännössä suvereenisuutensa.

14 DEMOKRATIAN VAHVISTAMINEN Tarvitaan globaaleja rahoitusveroja ja uudelleen sääntelyä. Spekulaatiokuplien ja yksityisen liikavelkaantumisen varaan rakennettu rahan luominen pitäisi laittaa aisoihin. Keskuspankin pitäisi tukea tarpeen tullen julkisia budjetteja & keskuspankki demokraattiseen kontrolliin. Liian suurten yksityisten pankkien pilkkominen tai sosialisoiminen. Rahoitustehtävien erottaminen toisistaan. Yksityisen vaalirahoituksen kieltäminen; julkista mediaa tuettava enemmän. Lobbauskäytäntöjä pitää voimakkaasti rajoittaa. Eriarvoistumiskehityksen ja etuoikeuksien kasaantumisen kehitys käännettävä. Globaali pääomavero; korkeampi yritysverotus; verotuksen jyrkempi progressiivisuus.