EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Budjettivaliokunta /2163(INI) 18. helmikuuta 2004 LAUSUNTO budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttämisestä talousarvioon (2003/2163(INI)) Valmistelija: Kyösti Tapio Virrankoski AD\ doc PE

2 PE /8 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Budjettivaliokunta nimitti kokouksessaan 26. marraskuuta 2003 valmistelijaksi Kyösti Tapio Virrankosken. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksessaan 18. helmikuuta Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Terence Wynn (puheenjohtaja), Anne Elisabet Jensen (varapuheenjohtaja), Franz Turchi (varapuheenjohtaja), Kyösti Tapio Virrankoski (valmistelija), Ioannis Averoff, Joan Colom i Naval, Göran Färm, Markus Ferber, Salvador Garriga Polledo, Neena Gill, Catherine Guy-Quint, Jan Mulder, Juan Andrés Naranjo Escobar, Joaquim Piscarreta, Guido Podestà, Per Stenmarck, Ralf Walter ja Brigitte Wenzel- Perillo. AD\ doc 3/8 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Komissio on antanut tiedonannon, jossa suositellaan AKT-valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon. Se on pyytänyt parlamentilta tukea lähestymistavalleen voidakseen valmistella ehdotukset tarvittavista poliittisiin ja rahoituspuitteisiin tehtävistä muutoksista hyvissä ajoin ennen AKT-budjettirakenteen sisällyttämistä vuoden 2007 alustavaan talousarvioesitykseen. Tausta Euroopan kehitysrahasto (EKR) on hallitusten rahoittama rahasto, josta rahoitetaan EU:n yhteistyötä AKT-valtioiden kanssa. Vuodesta 1959 alkaen EKR:t on sovittu (noin) viiden vuoden ajanjaksoiksi kumppanuussopimusten perusteella. EKR:n varat koostuvat jäsenvaltioiden maksamista rahoitusosuuksista, jotka poikkeavat yleisessä talousarviossa käytettävistä kulujen jakoperusteista, ja niiden hallinnoinnista vastaa komissio, mutta hallinto on siirretty mahdollisuuksien mukaan (rajoitetusti) edunsaajavaltioihin. Nykyiset EKR:n varat Kaudelle on käytettävissä yli 15 miljardia euroa uusiin maksusitoumuksiin ja yli 23 miljardia euroa maksuihin (mukaan lukien 2,6 miljardia euroa ja 11 miljardia euroa, jotka on siirretty 6., 7. ja 8. EKR:sta, joihin puolestaan sisältyi siirtoja edellisistä EKR:ista). Komission ehdotuksen ajoitus Eurooppa-valmistelukunta nosti EKR:n sisällyttämisen talousarvioon takaisin poliittiselle asialistalle, kun se suositteli sitä varauksetta. Komission mielestä nyt on ihanteellinen ajankohta ryhtyä toimeen tässä asiassa, koska nykyisen (9.) EKR:n voimassaoloajan on määrä päättyä vuonna 2007, Euroopan unionin laajentuminen on käsillä ja keskustelut vuoden 2006 jälkeen sovellettavista rahoituspuitteista ovat käynnistymässä. Nykyisen rakenteen ongelmat/puutteet, kun EKR:a hallinnoidaan yleisen talousarvion ulkopuolella EKR:n hallinnointiin yleisen talousarvion ulkopuolella liittyy useita ongelmia: poikkeamat talousarvion periaatteista EKR:n erottaminen yleisestä talousarviosta rikkoo talousarvion yhtenäisyyden periaatetta, joka on ilmaistu perustamissopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa; EKR:n hallinnointi yleisen talousarvion ulkopuolella hajaannuttaa unionin ulkosuhteisiin käytettävissä olevia rahoitusvaroja; nykyinen käytäntö sotii myös talousarvion vuotuisuuden periaatetta vastaan, koska EKR:n hallinnointi perustuu monivuotisuuteen ja sitoumuksia siirretään jopa yhdestä EKR:stä seuraavaan (ja vielä edelleen); PE /8 AD\ doc

5 poikkeamat varainhoidon periaatteista merkittävät viivästykset EU:n varojen maksamisessa johtavat siihen, että maksamatta olevia määriä (RAL) on paljon; tämä sekä rikkoo talousarvion hallinnoinnin periaatteita vastaan että vaikeuttaa huomattavasti varojen tehokasta käyttöä; ei ole perusteltua käyttää EU:n yleisessä talousarviossa käytettävistä kulujen jakoperusteista poikkeavia jakoperusteita; poikkeamat poliittisista periaatteista se, että jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:oon vapaaehtoiselta pohjalta toistuvasti uudelleen neuvoteltujen kulujen jakoperusteiden mukaan, tuskin antaa kovin hyvää kuvaa EU:n tahdosta sitoutua kehitysmaiden auttamiseen; Euroopan parlamentilla ei ole käytännössä minkäänlaista asemaa EKR:n hallinnoinnissa (vastaa vain vastuuvapauden myöntämisestä), mikä myös heikentää antamaamme kuvaa sitoutumisestamme kehitysapuun; käytännön hankaluudet nykyinen menettely, jossa 15 jäsenvaltiota (pian 25) ja kaksi kolmasosaa AKT-valtioista ratifioivat rahoituspöytäkirjat, on raskas ja viivästyttää usein varojen saamista käyttöön (esim. 9. EKR:a varten tarkoitetut varat annettiin käyttöön vasta vuonna 2003); tämä vaikuttaa kielteisesti ohjelmatyöhön ja heikentää jatkuvuutta; koska osa kehitysavusta maksetaan suoraan EU:n talousarviosta maille, jotka saavat myös EKR:n rahoitusta, on mahdotonta muodostaa kokonaiskuvaa kehitysavusta; tämä rikkoo avoimuuden periaatetta ja tekee mahdottomaksi varmistaa, että tukirahoja käytetään johdonmukaisesti; kehitysavun maksaminen kahdesta eri lähteestä merkitsee, että a) komission on hallinnoitava kahta maksujärjestelmää, mikä johtaa väistämättä päällekkäisyyksiin, ja että b) edunsaajavaltioiden viranomaisten on hallittava kaksi eri menettelyä; tämä tekee hajauttamisen edunsaajavaltioihin äärimmäisen vaikeaksi, minkä vuoksi komission hallinnollinen kuorma kasvaa. Miten talousarvioon sisällyttäminen vaikuttaisi näihin seikkoihin? sisällyttäminen yleiseen talousarvioon varmistaisi nykyisen raskaan ratifiointiprosessin järkeistämisen, koska budjettivallan käyttäjä käsittelisi EKR:n rahoitusta vuosittaisessa talousarviomenettelyssä; kun EU:n rahoituksella olisi vain yksi lähde, olisi helppo saada kokonaisnäkemys EU:n myöntämästä kehitysavusta; kun työskentelypuitteet olisivat avoimet, rahoituspäätökset johdonmukaistuisivat ja rahoituksen ensisijaisten tavoitteiden määrittely helpottuisi; avun maksaminen yhdestä ainoasta lähteestä ja yhtä ainoaa menettelyä noudattaen vähentäisi komission ja edunsaajavaltioiden hallintotaakkaa ja helpottaisi huomattavasti hallinnon hajauttamista näihin; sisällyttäminen yleiseen talousarvioon merkitsisi pääsemistä eroon ulkoiseen apuun käytettävien rahoitusvälineiden pirstaleisuudesta ja varmistaisi näin ollen talousarvion yhtenäisyyden periaatteen noudattamisen; kun EKR:oon sovellettaisiin talousarvion hallinnoinnin sääntöjä, myös vuotuisuuden periaatetta noudatettaisiin vaikuttamatta AD\ doc 5/8 PE

6 kuitenkaan monivuotisen ohjelmatyön mahdollisuuteen; vuotuisuuden periaatteen soveltamisen pitäisi puolestaan merkitä maksamatta olevien määrien vähentymistä. Talousarvioon sisällyttämistä vastaan puhuvat seikat Talousarvion hallinnoinnin kannalta mikään ei puhu sisällyttämistä vastaan. On esitetty väitteitä, että EKR:n ottaminen talousarvioon voitaisiin tulkita siten, ettei EU ole yhtä sitoutunut edunsaajavaltioiden auttamiseen kuin ennen, mutta tähän voidaan hyvällä syyllä sanoa, että EKR:n sisällyttäminen talousarvioon ei muuta EU:n sitoutumista avun tarjoamiseen vaan yksinomaan muuttaa/parantaa hallinnointimenetelmiä. Pikemminkin EKR:n sisällyttäminen yleiseen talousarvioon ja saattaminen budjettivallan käyttäjän alaisuuteen lisäisi sen oikeutusta ja nostaisi näin ollen sen profiilia. Alustavat huomiot Euroopan parlamentti on aina kannattanut EKR:n sisällyttämistä yleiseen talousarvioon. Vastauksena komission tiedonantoon parlamentti voisi todeta kannattavansa edelleen tätä perusperiaatetta talousarvion yhtenäisyyden ja varojen tehokkaan käytön vuoksi ja kysyä samalla, miten komissio aikoo toteuttaa EKR:n integroinnin. Olisi tutkittava, olisiko parlamentin pyydettävä omien varojen enimmäismäärän tarkistamista (EKR muodostaa noin 0,031 prosenttia BKTL:sta) tai ainakin otsakkeen 4 enimmäismäärän mukauttamista EKR:n sisällyttämiseksi talousarvioon. Tapoja erottaa nämä menot muista menoista voitaisiin miettiä köyhimpien valtioiden suojelemiseksi, mutta samalla on myös mietittävä, missä määrin tällainen erottaminen on mahdollista varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen. PE /8 AD\ doc

7 EHDOTUKSET Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa 162 a artiklan mukaisesti sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: Rahoitusvaikutukset ja vaikutukset talousarvioon A. ottaa huomioon, että komission tiedonanto "Kohti AKT-maiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon" annettiin ennen rahoituspuitteiden esittämistä vuoden 2006 jälkeiselle kaudelle, 1. panee merkille, että talousarvioon sisällyttämistä ehdotetaan uutena rahoitusmallina, joka korvaa tulevan 10. EKR:n vuosien 2007/2008 talousarvioista alkaen; panee merkille, että tällainen integrointi edellyttää muutoksia Cotonoun sopimukseen ja sen liitteisiin ja näin ollen muutosten ratifiointia AKT EU-ministerineuvostossa; panee merkille, että talousarvioon sisällyttämistä koskeva perussäädös on hyväksyttävä yhteispäätösmenettelyllä; 2. pitää myönteisenä, että Kööpenhaminan sopimuksessa sovittiin liittyvien maiden osallistuvan EKR:n rahoitukseen 10. EKR:sta alkaen; 3. toistaa kantanaan, että AKT-valtioiden ja EU:n väliselle yhteistyölle ja sen rahoituskäytännöille (Euroopan kehitysrahastot) olisi luotava poliittinen kiintopiste, valvonta ja oikeutus ottamalla Euroopan parlamentti täysimääräisesti mukaan prosessiin ja varmistamalla täten yhteys Euroopan kansalaisiin, Euroopan unionin toimielinten välinen tasapaino sekä AKT-yhteistyön samanarvoisuus unionin muiden ulkoisten ohjelmien kanssa; 4. kehottaa sisällyttämään EKR:n Euroopan unionin talousarvioon siten, ettei siitä aiheudu haittaa nykyiselle kehitysyhteistyöpolitiikalle ja että täydentävyys nykyisten ulkoisten ohjelmien kanssa varmistetaan; 5. kannattaa lämpimästi sisällyttämistä talousarvioon, jotta päästäisiin eroon unionin ulkosuhteisiin käytettävissä olevien rahoitusvarojen nykyisestä monimutkaisesta hallinnosta ja pirstaleisuudesta, joka rikkoo perustamissopimukseen ja varainhoitoasetukseen sisältyviä talousarvion yhtenäisyyden ja avoimuuden periaatteita vastaan; 6. huomauttaa, että nykyinen omien varojen enimmäismäärä, joka on 1,24 prosenttia BKTL:sta, ei sisällä EKR:n vuosittaista osuutta, joka on 0,03 prosenttia BKTL:sta; kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan tulevissa rahoitusnäkymissä huomioon EKR:n osuuden niiden päättäessä omien varojen ja ulkoisten toimien enimmäismäärästä; 7. katsoo, että EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen uudet säännökset yhdessä yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen kanssa (mukaan lukien päätökset maakohtaisista määrärahoista yhteisesti päätettyjen kokonaismäärärahojen puitteissa), varmistavat, että apua hallinnoidaan entistä tehokkaammin ja siten myös sen vaikutus kasvaa; PA\ doc PE

8 8. uskoo, että täten varojen todellinen toteutus AKT-valtioissa kohenee, erityisesti kun maksamatta olevista määristä (RAL) päästään vähitellen eroon, ja yhteistyölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja moitteeton varainhoito helpottuu; 9. katsoo, että EKR-menojen erottaminen muista menoista on tehtävä talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen, ja uskoo, että yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttävä monivuotinen kokonaisrahoitus, joka jakautuu koko rahoitusnäkymien voimassaolokaudelle, antaa varoille riittävän suojan; 10. muistuttaa, että ulkoisten toimien enimmäismäärää on nykyisten rahoitusnäkymien voimassaoloaikana jouduttu tarkistamaan kolme kertaa; korostaa, että budjettivallan käyttäjän velvollisuutena on sopia rahoitusnäkymistä, joilla varmistetaan monivuotisten ohjelmien rahoitus (tulevaisuudessa myös EKR:n), joissa on riittävästi liikkumavaraa kansainvälisistä kriiseistä tai tapahtumista johtuvien tarpeiden rahoittamiseksi ja jotka antavat unionille mahdollisuuden toimia kunnianhimoisten kansainvälisten tavoitteidensa mukaisesti. PE /8 PA\ doc