LIIKUNTABIOLOGISEN OPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE

Transkriptio

1 LIIKUNTABIOLOGISEN OPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE 1. Hankkeesta vastaava laitos Liikuntabiologian laitos 2. Hankkeen nimi ja vastuuhenkilö Liikuntabiologisen opetuksen kehittämishanke Heikki Kyröläinen, LitT Prof. (ma), laitoksen pedagoginen johtaja Liikuntabiologian laitos Sähköposti: Puhelin: (014) Faksi: (014) Raportointikausi ja raportin laatija Heikki Kyröläinen, prof. (ma) 4. Hankkeen kuvaus ja avainsanat 4.1. Hankkeen tausta ja pedagoginen idea Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa aloitettiin vuonna 1978 valmennuksen suuntautumisvaihtoehto, joka tutkinnon uudistuksen yhteydessä vuonna 1997 muutettiin opiskeluksi kolmessa eri pääaineessa: biomekaniikka (BME), liikuntafysiologia (LFY) ja valmennus- ja testausoppi (VTE). Opiskelijoita näihin liikuntabiologisiin aineisiin valitaan vuosittain 24 henkilöä, jotka yleensä valitsevat pääaineen lisäksi sivuaineensa myös liikuntabiologian laitokselta. Lisäksi laitoksella on kaksi EU-rahoitteista hyvinvointi- ja liikuntateknologiahanketta (HYTEKNO / WELLKO ja VUOTECH) sekä syksyllä 2005 alkanut englanninkielinen liikuntabiologian maisterikoulutus. Liikuntabiologisen opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen palvelee suomalaisen liikuntakulttuurin monia eri sektoreita kuten kuntoliikuntaa, koululiikuntaa, kuntoutusta, työpaikkaliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua, kuntotestausta ja sotilaiden liikuntakasvatusta. Toisaalta liikuntabiologian laitoksen tutkimustoiminta, joka todettiin yliopiston kansainvälisessä arvioinnissa erittäin korkeatasoiseksi (7 = superior), tehostaa ja

2 laajentaa ymmärtämystä esimerkiksi harjoittelun vaikutusmekanismeista ja väsymyksestä. Myös harjoittelun ja terveyden (esim. ravinto) yhteisvaikutukset ovat keskeinen opetuksen ja tutkimuksen kohde, mikä antaa laajat yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa. Kokonaisuutena tällainen monitieteellinen lähestymistapa mahdollistaa laajan yhteistyön liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan sisällä mutta myös muiden kansallisten tahojen kanssa (esim. valmennuskeskukset, urheiluopistot, KIHU, LIKES, harjoituskeskukset, testausasemat, tutkimusyksiköt, yliopistot). Laitoksen tärkeänä tavoitteena onkin siirtää uusinta tutkimustietoa opetukseen mahdollisimman tehokkaasti. Kansainvälinen kiinnostus liikuntabiologian laitoksen opetusta ja tutkimusta kohtaan ilmenee vuosittain suorien opiskelijakontaktien ja eri vaihto-ohjelmien kautta tulevina lukuisina kyselyinä. Perusopetuksen osalta tähän haasteeseen vastasimme syksyllä 2005 käynnistyneellä englanninkielisellä maisteriohjelmalla European Master of Science Degree in Biology of Physical Activity". Tämän Jyväskylän yliopiston rahoittaman hankkeen myötä liikuntabiologian laitos toteuttaa Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa mainittua kv. opiskelijavaihdon lisäämistä myös perustutkintovaiheessa. Liikuntabiologian laitoksen opetuksen on myös tulevaisuudessa oltava yhteneväinen eurooppalaisen liikuntabiologian laatuohjelman tavoitteiden kanssa antaen opiskelijalle kyvyn ymmärtää, arvioida ja integroida ihmisen fyysisen aktiivisuuden biologisia tekijöitä. Lisäksi opiskelijan tulee kyetä suunnittelemaan, toteuttamaan, analysoimaan tutkimuksia sekä kirjoittamaan niistä tieteellisiä tutkimusraportteja. Tällöin hänen tulee kyetä yhdistämään aikaisempaa tutkimustietoa omiin tutkimustuloksiinsa sekä perustieteen että sovellutusten kannalta Kuvaus toteumasta Vuoden 2005 aikana liikuntabiologian laitoksen opetuksen kehittämisryhmän suurin työaika kului uusien opintosuunnitelmien laatimiseen. Laitoksen kaikkien kolmen pääaineen opintosisällöt, ml. kirjat, uudistettiin melko perusteellisesti. Lisäksi laitoksella tehostettiin ja yhtenäistettiin eri kurssien arviointia, joka sisältää sekä opiskelija -että opettajapalautteet. Niiden perusteella kutakin kurssia kehitetään jatkuvasti laitoksen pedagogisen johtajan ja / tai kunkin pääaineen professorin johdolla. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmien (HOPS) laatimiset aloitettiin myös syksyllä 2005.

3 Liikuntabiologian laitoksella on paljon laboratorio-opetusta, jota varten laadittiin uusia opetusta tukevia monisteita (4 kpl). Näistä solu- ja molekyylibiologian kurssia varten valmistunut moniste (liite 1) laadittiin pääasiassa jatko-opiskelijoiden työpanosta ostamalla. Muut monisteet (liitteet 2-4) laadittiin virkatöinä Poikkeamat suunnitelmasta Kaikkiin edellisessä hakemuksessa mainittuihin kursseihin ei ennätetty laatia laboratoriomonisteita. Toisaalta kaikkia kursseja ei enää sellaisenaan olekaan opintooppaan uudistumisen jälkeen. Lisäksi tuotettiin opetusmoniste Measurement of neuromuscular function and performance, jota hakemuksessa ei mainittu. Muilta osin suunnitelmasta ei ole poikettu. 5. Hankkeen jatkosuunnitelmat Biotieteissä tutkimusmenetelmien kehitys on nopeata. Liikuntabiologin laitos on omassa tutkimustoiminnassaan pysynyt hyvin tämän kehityksen mukana. Näitä moderneja tutkimusmetodeja on kuitenkin voitu vain osittain siirtää opetukseen. Tämän vuoksi on välttämätöntä jatkaa liikuntabiologian laboratorio-opetuksen uudistamista. Tällä tavoin näiden uusimpien tutkimusmenetelmien hyödyntäminen ja käytön osaaminen voidaan siirtää myös opiskelijoiden opintovaatimuksiin kuten kandi- ja pro gradututkielmien tekemiseen. Tämä luo luonnollisen yhteyden tutkimuksen ja opetuksen yhteyksien kehittämiseen, ja tällöin voidaan hyödyntää entistä enemmän ongelmakeskeisen opetuksen periaatteita. Liikuntabiologisen hyvinvointiteknologian (HYTEKNO / WELLKO) opetuksesta, jossa ongelmakeskeinen opetus on merkittävässä osassa, saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Erityisen hyvin se on soveltunut graduopintojen, tutkimusmetodiikan ja erilaisten laiteopintojen toteutukseen. Osaltaan hyviin kokemuksiin hyvinvointiteknologian ongelmakeskeisestä opetuksesta on varmasti vaikuttanut myös se, että opetusta on pyritty jatkuvasti kehittämään säännöllisesti kokoontuvien opiskelijoiden ja opettajien yhteinen opetuksenkehittämisseminaarien puitteissa. Ongelmakeskeisen opetuksen vahvuus on siinä, että kokonaisuuksien ja asioiden välisten laajempien yhteyksien ymmärtäminen helpottuu kun tarkastelunäkökulmaa ei ennakkoon rajata oppiainesidonnaiseksi.

4 Laboratoriokurssien uudistyötä tullaan jatkamaan kaikissa liikuntabiologian laitoksen pääaineissa (BME, LFY ja VTE), joka samalla hyödyttää myös laitoksen hyvinvointi- ja liikuntateknologian sekä englanninkielisen liikuntabiologian maisteriohjelman opiskelijoita. Tämä uudistustyö edesauttaa myös laitoksen koulutuksen laatujärjestelmän luomista osana Jyväskylän yliopiston kokonaislaatujärjestelmää (opetuksen laatuprosessi, OPLAApro). Tässä työssä laitoksella on jo laadittu erilaisia opetuksen arviointilomakkeita, sillä oman toiminnan kehittämisen ytimenä ovat yksiköiden itsearviointi sekä ulkoinen arviointi huomioimalla laitoksen oppiaineiden erityispiirteet. Vuoden 2006 aikana laaditaan laitoksen pro gradu tutkielmien arviointia ja ohjausta helpottavat ohjeet siitä, mitä kukin arvosana vaatii tutkimussuunnitelmalta, -asetelmalta, -menetelmiltä sekä tulosten, pohdinnan ja johtopäätösten kirjoittamiselta. Lisäksi laitoksen opetuksen kehittämisryhmän toimintaa ja työtapoja kehitetään sekä pyritään kirjoittamaan perusteluja (arvot, strategia, missio, visio jne.) laitoksen opetukselle osana laitoksen laatujärjestelmän kehitystyötä. 6. Hankkeen toteutuneet kustannukset Liikuntabiologian laitos sai tähän hankkeeseen 2500 vuonna 2005, josta on maksettu seuraavat kulut: Solu- ja molekyylibiologian opetusmoniste ( ) -Kivelä 300+stm Rinnankoski 750+stm Silvennoinen 45+stm Täten ko. hankerahaa on käyttämättä Lisäksi laitos on osoittanut merkittäviä summia (arvio ) virkatyön ja siihen liittyvien toimintamenojen kattamiseen, jotta ko. hanke voidaan toteuttaa. 7. Haettavan avustuksen määrä ja jakautuminen hankesuunnitelman kohteisiin Vuodelle 2006 haettavan avustuksen määrä on 5000 ja se kohdistuu liikuntabiologian laitoksen opetuksen laatujärjestelmän kehittämiseen sekä liikuntabiologian laboratorioopetuksen ja sen oppimateriaalin uudistamiseen. Käytännössä hanke edellyttää suunnittelijan palkkaamista yhdeksi kuukaudeksi tai useamman henkilön palkkaamista lyhyemmäksi ajaksi sekä laitoksen tutkimus- ja opetushenkilökunnan kehittämisseminaareja. Aikaisempien kokemusten mukaan työskentelyä on tehokkainta, kun henkilökunnalle on taattu 2-3 päivän keskittymis- ja työrauha pelkästään tähän työhön.

5 Opetuksen ja tutkimuksen välisen yhteistyön kehittäminen on tarkoitus toteuttaa pitkälti laitoksen sisäisin järjestelyin ja laitoksen varoin. Liikuntabiologian laitos osallistuu osaltaan tämän hankkeen kustannuksiin (8 000 ) siten, että virkatyön osuus on 8 viikkoa ja osa materiaali- ja julkaisukuluista maksetaan laitoksen toimintarahasta. Alla olevassa taulukossa on esitelty hankkeen budjetti. Haettava avustus ( ) Laitoksen osuus ( ) Kokonaisbudjetti ( ) Palkat Materiaali Muut Yhteensä Palkkamenot koostuvat suunnittelijan yhden kuukauden palkkaa vastaavasta työpanoksesta ja laitoksen opetushenkilökunnan virkatyöstä. Materiaalikulut ovat opetusmonisteiden kopiointia ja tallentamista. Muut kulut liittyvät laitoksen kehittämisseminaarien järjestämiseen.