LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA vv

Transkriptio

1 Liite 9/1/ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA vv Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa

2 LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SISÄLLYS 1 Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Peruskoulutus Tutkijankoulutus Tutkimus Voimavarat, rakenteet ja toimintaedellytykset Voimavarat Henkilöstösuunnitelma Vapautuvat vakanssit Kehittämishankerahoituksella (vv ) jatkuvat virkajärjestelyt Uudet virat Määrärahat Kehittämishankkeet Valtakunnalliset hankkeet Hyvinvointiteknologia Liikuntateknologian muuntokoulutus (VUOTECH) Sotilaan fyysinen suorituskyky Yliopiston sisäiset kehittämishankkeet Englanninkieliset maisteriohjelmat ja muu kansainvälinen koulutus European Master of Science Degree in Biology of Physical Activity Master of Science in Sport Management Master in Sport and Exercise Psychology Asiantuntijuuden kehittäminen kansainvälistymisen keinoin kohteena liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan tutkinto-opiskelijat Muut yliopiston sisäiset kehittämishankkeet Motorisen oppimisen keskuksen kehittäminen Liikuntalääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishanke Kliinisen fysioterapian kehittämishanke Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Neuromuscular Research Center... 40

3 LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Toiminta-ajatus Maamme korkein liikuntatieteellinen koulutus ja tutkimus on keskitetty valtiovallan päätöksellä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan keskeisenä tehtävänä on kouluttaa liikuntaja terveysalojen yliopistoasteen asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikuntaja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Liikunnalla on kiistatta keskeinen merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Siksi näiden alojen koulutus ja tutkimus kytkeytyvät kiinteästi yhteen liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa, jossa opetus ja tutkimus pyrkivät lähestymään tätä suhdetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri tieteenalojen näkökannalta. Liikunnan ja terveyden yhteyksien monitieteinen hyvinvoinnin edistämistä palveleva tutkimus ja sen avulla tuotetun tiedon siirtäminen koulutuksen kautta liikunta- ja terveyskulttuurin eri alojen käyttöön muodostaa kestävän perustan tiedekunnan olemassaololle terveyttä edistävän tiedon tuottajana ja välittäjänä. Tiedekunta voi ja sen tulee toimenpiteillään vaikuttaa koko väestön liikunta- ja terveystottumuksiin ja edistää siten sen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. 2 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Tiedekunta pitää kapea-alaisena ja arveluttavana, että yhteiskunnallista ja sivistyksellistä kehitystä arvioidaan pääasiassa vain taloudellisten ja kognitiivisten suoritteiden avulla ihmisten hyvinvointi unohtaen. Toimintaympäristössämme tapahtuvat ja odotettavissa olevat kehityssuunnat mm. yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen aikaansaama luonnollisen fyysisen aktiivisuuden väheneminen, väestön ikääntyminen ja suuntautuminen kasvukeskuksiin, liikuntakulttuurin arvomaailmassa tapahtuvat muutokset sekä alueellisten, sosiaalisten ja taloudellisten murrosten seurauksena syntyvä uudenlainen näkemys ns. kolmannen sektorin yhteiskunnallisesta roolista, tulevat tulevaisuudessa entisestään vahvistamaan liikunnan merkitystä ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjänä eri ikävaiheissa. Lisäksi tiedekunnan tulevaisuuteen vaikuttavat ainakin alan professioiden ja osaamisen kehityssuunnat ja yhteiskunnallinen kysyntä, informaatioteknologian uudet avaukset, uudet kansalliset koulutustehtävät sekä kansainvälistyminen ja Euroopan yhdentyvät koulutusjärjestelmät. Tämä kaikki asettaa kasvavia haasteita koko liikunta- ja terveystieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle ja edellyttää myös lisääntyvää yhteiskunnallista panostusta niiden resursointiin. 1

4 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan tavoitteena on yliopiston strategian mukaisesti vahvistaa asemaansa edustamillaan tieteenaloilla kansallisen johtoaseman lisäksi myös kansainvälisen koulutus- ja tutkimustoiminnan terävimmässä kärjessä. Tiedekunta on jo tällä hetkellä korkealle arvostettu liikunta- ja terveystieteiden koulutus- ja tutkimuskeskus maailmassa. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunta: - profiloituu nykyistä selkeämmin alan tiedekorkeakouluksi. Tämä merkitsee voimavarojen kohdentamista enenevässä määrin maisteri- ja tohtorikoulutukseen sekä tutkimustoimintaan. - kehittää opiskelijavalintaa ottaen huomioon muuttuvat tieteelliset ja ammatilliset vaatimukset sekä korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen tuomat haasteet. - pyrkii lisäämään tutkimus- ja kehitystyöhön kohdennettuja voimavaroja sekä sisäisin järjestelyin että ulkopuolisen rahoituksen volyymia kasvattamalla. - tehostaa kansainvälistä yhteistyötä laadukkaiden ulkomaisten alan koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa sekä pyrkii toimimaan ja vaikuttamaan aktiivisesti EU:n liikunta- ja terveysalan koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa ja asiantuntijaelimissä - kehittää organisaatiotaan siten, että toimintojen keskittämisestä ja joustavista rakenteista saatava hyöty voidaan nykyistä paremmin käyttää opetuksen ja tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisen tiedeperustan vahvistamisen avulla. - tehostaa yhteistyötä ja verkottumista maamme muiden liikunta- ja terveysalan kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. - tehostaa sisäistä ja ulkoista tiedottamista ja terävöittää rooliaan kansallisen ja kansainvälisen liikunta- ja terveyskulttuurin ja -politiikan kehittäjänä ja ohjaajana. 2.1 Peruskoulutus Tiedekunnan koulutustehtävänä on valmistaa korkean tason asiantuntijoita, opettajia, suunnittelijoita ja tutkijoita liikunta- ja terveyskulttuurin eri aloille kehittyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Määrällisinä tavoitteina suunnitelmakaudella on 85 liikuntatieteiden ja 45 terveystieteiden maisterin tutkintoa vuodessa. Tiedekunnan koulutuksen tulee yhä enemmän perustua tutkimuksen ja koulutuksen vuorovaikutukseen ja laaja-alaisen, joustavan ja uusiutumiskykyisen asiantuntijuuden tuottamiseen. 2

5 Opetuksen laadun arviointi ja kehittäminen muodostuu pysyväksi prosessiksi, jossa keskeisenä elementtinä on tutkimustyön ja uuden tutkimustiedon kiinteä kytkeminen opetuksen kehittämiseen. Koulutuksen eheyttämistä parannetaan viimeisten vuosikymmenten suuntauksena olleen eriytymisen sijasta hyödyntämällä laitosten välisiä synergiaetuja nykyistä voimakkaammin koulutuksen tarjonnassa. Opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille turvataan ajanmukainen opetus- ja oppimisympäristö hyödyntämällä uudenaikaisia opetuksen tieto- ja viestintäteknisiä apuvälineitä. Yhteistyössä eri tahojen kanssa käynnistetyt terveystiedon opettajankoulutus sekä liikuntabiologinen hyvinvointiteknologian koulutus pyritään vakinaistamaan. Hyvinvointiteknologiasta on tarkoitus kehittää omaleimainen ja kansainvälisesti merkittävä osaamisalue Jyväskylän yliopistossa. Terveystiedon tulo itsenäiseksi perusopetuksen oppiaineeksi on käynnistänyt mittavan kansallisen terveystiedon opettajakoulutuksen. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan profiloituminen tässä koulutustehtävässä ja sitä tukevassa tutkimuksessa tulee voimistumaan merkittävästi ja vahvistamaan osaltaan koko yliopiston imagoa valtakunnan johtavana opettajankoulutuslaitoksena. Jo olemassa olevaa koulutusta tullaan lisäämään liikunnan aineenopettajakoulutuksen, valmennuksen ja testauksen, erityisliikunnan sekä liikuntapsykologian ja siihen läheisesti liittyvän motorisen oppimisen aloilla. Liikuntaa sivuaineena opiskelevien koulutusta tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä mm. Jyväskylän yliopiston, Kajaanin, Turun, Rauman, Rovaniemen sekä ruotsinkielisen koulutuksen osalta Vaasan opettajankoulutuslaitosten kanssa. Tiedekunta osallistuu esiopetuksen monitieteisen maisteri- ja tohtoriohjelman kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ohjelma tarjoaa opiskelijoille vaihtoehdon monitieteisiin opintoihin ja erityisosaamisen hankkimiseen esiopetuksen alalta. Ohjelmalla pyritään perinteisten opiskelurakenteiden murtamiseen joustavan ja tieteenrajat ylittävän kolmiosaisen opetussuunnitelman avulla. Tällä hetkellä Esiopetuksen maisteri- ja tohtoriohjelma on verkottunut kahdeksan laitoksen yhteishankkeeksi, jonka tarkoituksena on edistää yliopisto-opetuksen, tutkimuksen ja esiopetuksen käytännön välistä vuorovaikutusta. Opiskelijavalintaan kohdistuva tutkimus ja kehittämistyö on tiedekunnassa jatkuvaa. Tavoitteena on parantaa sekä ammatillisesti että tieteellisesti suuntautuneiden, lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden sekä ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien ylioppilaiden sisäänpääsymahdollisuuksia. Kolmena viime vuotena on liikunnan sivuainevalinnoissa kokeiltu motorisen taitamisen arviointia aikaisempaa suppeammalla tehtäväjoukolla. Vastaava kevennys on tarkoitus toteuttaa myös vuoden 2005 pääainevalinnoissa. Myös kirjalliseen kokeeseen luettavan tekstin määrää on supistettu sekä liikuntatieteiden että terveystieteiden valinnoissa. Terveystieteissä on lisäksi käytössä aineistokoe kaikissa pääaineissa. 3

6 Kansainvälisyys on ollut tunnusomaista tiedekunnan toiminnalle sen koko olemassaolon ajan ja se tulee edelleen vahvistumaan. Vieraskielistä opetusta lisätään käytettävissä olevien resurssien puitteissa tiedekunnan eri oppiaineissa. Yhteiseurooppalaisia ja omia englanninkielisiä maisteriohjelmia on käynnistetty ja niiden kehittämistä jatketaan. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että vähintään puolet tiedekunnan opiskelijoista opiskelee osan aikaa ulkomailla, että mahdollisimman moni tiedekunnan opiskelijoista kansainvälistyy ja toimii monikulttuurisessa opiskeluympäristössä myös kotiyliopistossa ja että mahdollisimman moni tiedekunnan opettajista voi toimia vierailevana opettajana tai tutkijana ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Kansainvälistymisen edelleen kehittämiseksi tiedekunta on laatinut strategiansa osaksi erillisen kansainvälisen toiminnan kehittämissuunnitelman vv Virtuaaliopetuksen alalla kehitetään omaa sisältötuotantoa mm. kasvatusalan liikunnan erillishankkeessa, joka on osa Suomen virtuaalista yliopistoa, ja tehostetaan jo olemassa olevan soveltuvan opetusmateriaalin käyttöä. Liikuntapsykologiassa on käynnistetty kansainvälisen virtuaalisen opetusverkoston suunnittelu ja sen toteuttamiseksi tullaan jatkossa hakemaan kansainvälistä Minerva-rahoitusta. Kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen valmistelu on aloitettu tiedekunnassa kevätlukukaudella Asian valmistelussa tiedekunnan koulutustoimikunta vastaa tutkintorakenteen yhteisen oppiaineksen, kieli- ja viestintäopintojen sekä tutkimusmetodologisten opintojen uudistamisesta sekä ohjeistaa ja koordinoi laitoksilla tapahtuvaa yksityiskohtaisempaa pääainekohtaista suunnittelua. Laitoksilla valmistellaan koulutuksen ydinainesanalyysejä ja tehdään opintojen kuormittavuuslaskelmia. Keskeisenä tavoitteena on hyödyntää tiedekunnan sisäiset synergiaedut koulutuksen tarjonnassa nykyistä paremmin. Työharjoittelun sisällyttäminen osaksi tutkintoa on suunnitteilla kaikkiin tiedekunnan pääaineisiin. Myös ulkomaisen opiskelujakson sijoittamisesta tutkintoihin on tehty alustavia suunnitelmia. Tiedekunnan tavoitteena on saavuttaa hyvä valmius kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymiseksi lukuvuoden aikana. Perustutkinto-opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä % lisäyksen kohdistuessa pääasiassa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajien koulutukseen, hyvinvointiteknologiaan ja valmennuksen ja testauksen koulutukseen. Liikuntatieteellisen koulutuksen suorittaneet sijoittuvat tehtyjen selvitysten mukaan erittäin hyvin työelämään. Valmistuneista noin 90 % sijoittuu välittömästi koulujen opetustehtäviin, urheilujärjestöjen palvelukseen tai muihin liikunta-alan tehtäviin yhteiskunnan eri sektoreille. Vuosina valmistuneiden liikunnanopettajien työllistymistä, työtyytyväisyyttä sekä koulutuksen ja liikunnanopettajan työn vastaavuutta selvittävän seurantatutkimuksen tulosten mukaan liikunnanopettajiksi valmistuneet olivat varsin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli miehistä 85.9 % ja naisista 85.4 %. Erittäin tyytymättömiä ei ollut yhtään. Tutkimukseen osallistuneista lähes kolme neljästä oli myös tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä liikunta- 4

7 tieteelliseen koulutukseensa. Myös terveystieteellisen koulutuksen suorittaneista valtaosalla on työpaikka opintojen päättyessä. 2.2 Tutkijankoulutus Tiedekunnan jatkokoulutuksen tavoitteena on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettujen korkean tason tieteellisten asiantuntijoiden kouluttaminen liikunta- ja terveyskulttuurin aloille yhteiskunnassa. Päämääränä on, että jatkokoulutetut kykenevät tuottamaan ja kriittisesti arvioimaan alan tieteellistä tutkimustietoa sekä käyttämään sitä edelleen yhteiskunnan tarpeisiin ja sen kehittämiseksi. Määrällisinä tavoitteina kaudella on 7 liikuntatieteiden ja 4 terveystieteiden tohtoria vuosittain. Tiedekunta jatkaa tutkijakoulutuksen systemaattista uudistamista tavoitteena mm. koulutuksen laadullinen kehittäminen, väittelijöiden keski-iän alentaminen, jatkokoulutusverkostojen muodostaminen, korkeatasoisten kansainvälisten tietyille kohderyhmille räätälöityjen tohtoriopintokokonaisuuksien järjestäminen, erityisten tutkijakoulutusohjelmien luominen lahjakkaille opiskelijoille sekä ohjaus- ja seurantaryhmien perustaminen. Tutkijakoulutuksen vahvistamiseksi tavoitteena on oman valtakunnallisen monitieteisen Liikunnan ja terveyden edistämisen tutkijankoulutusohjelman valmistaminen, osallistumispanoksen lisääminen jo olemassa olevissa alan tutkijakouluissa sekä verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusyhteisöjen ja laatuohjelmien kanssa. Tällä hetkellä tiedekunta on mukana kahdessa valtakunnallisessa tutkijankoulutusohjelmassa. Erittäin merkittävä osuus tutkijankoulutuksen toteuttamisessa on myös laitosten yhteyteen perustetuilla tutkimuskeskuksilla, jotka tarjoavat nuorille tutkijoille mahdollisuuksia osallistua yhdessä varttuneempien kanssa ja ohjauksessa korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin. 2.3 Tutkimus Tiedekunnan tavoitteena on vahvistaa asemaansa alan johtavana valtakunnallisena sekä kansainvälisesti korkeatasoisena tutkimuslaitoksena sekä kehittää huippuosaamista ja suorittaa kansainvälisesti arvostettua huippututkimusta määrittelemillään vahvuusalueilla, joilla päämääränä on saavuttaa johtava asema Euroopassa. Tiedekunnassa suoritettua tutkimusta on arvioitu opetusministeriön asettaman kansainvälisen arviointiryhmän toimesta vuonna 1990, "European Review of Institutes of Physical Education" -arviointiprojektin toimesta opettajankoulutustutkimuksen osalta vuonna 1995, kansainvälisen asiantuntijaryhmän toimesta liikuntabiologisen tutkimuksen osalta vuonna 1997, opetusministeriön asettaman työryhmän toimesta vuonna 1999 tieteenala-arvioinnissa Liikuntatieteen arviointi yhteiskuntakäyttäytymistieteellinen tutkimus sekä viimeksi opetusministeriön asettaman kansainvälisen työryhmän vuon- 5

8 na 2003 ilmestyneessä arvioinnissa Evaluation of sports and exercise medicine and biology research in Finland. Kaikissa julkaistuissa arvioinneissa tiedekunnan tutkimustoiminnan on todettu olevan korkeaa kansainvälistä tasoa. Tiedekunta on määritellyt tutkimuksen vahvuusalueiksi: Ihmisen vanheneminen - erityisesti toimintakyvyn muutokset ikääntyessä Hermo-lihastoiminnan mekanismit ja adaptoituminen liikunnan yhteydessä Liikuntakulttuurin ja liikuntakasvatuksen tutkimus Terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen tutkimus Näistä ensin mainittu on yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmassa vv nimetty yliopiston kansainväliseksi vahvuusalueeksi. Tutkimustoimintaa kehitetään ja toteutetaan laitoksilla ja enenevässä määrin niiden yhteydessä toimivissa tutkimusyksiköissä, joita ovat liikunnan sosiaalitieteiden alalla toimiva Liikunnan kehittämiskeskus (LIIKE), liikuntabiologian alalla toimiva Neuromuscular Research Center (NMRC) sekä terveystieteiden alalla toimivat ikääntymisen ilmiöitä tutkiva monitieteinen Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus (SGT) ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Lisäksi liikuntakasvatuksen alalla toimii yhteistyössä LI- KES:n kanssa Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET). Näiden merkitys tutkimusedellytysten ja -rahoituksen turvaajana on tullut ensiarvoisen tärkeäksi yliopiston budjetin kautta tulevan rahoituksen niukkuuden vuoksi. Tutkimusresurssien hankinnan lisäksi näillä yksiköillä on myös merkittävä rooli tiedekunnassa olemassa olevan tieto-taidon hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa sekä maksullisen palvelutoiminnan kautta innovoinnin kehittämisessä asiantuntemuksen eri alueilla. Tutkimustoiminnan suuntautuminen riittävän syvälle perusteisiin ja perustieteisiin on tieteenalojen jatkuvan kehittymisen ja niiden ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. Pyrkimyksenä on kuitenkin välttää tutkimuksen liiallinen tieteenalakohtainen eriytyminen. Aikaisemmin tiedekunnan vahvuutena koettu ilmiökeskeinen lähestymistapa, jossa liikuntaa ja terveyttä ilmiöinä yhdessä ja erikseen voidaan lähestyä samanaikaisesti eri tieteenalojen näkökulmasta tulee perustutkimuksen rinnalla nostaa painokkaasti esille. Tähän tiedekunnassa on valtakunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet ja sitä voidaan pitää myös tiedekunnan ehdottomana vahvuustekijänä. Tutkimuksen laadun ja kansainvälisen tason varmistamiseksi tiedekunta tulee lisäämään julkaisutoimintaa korkeatasoisissa kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä aikakausilehdissä, osallistumaan uuden tiedon aktiiviseksi hankkimiseksi kansainvälisiin tieteellisiin kongresseihin ja tieteellisten järjestöjen toimintaan, kutsumaan arvostettuja tutkijavieraita sekä järjestämään säännöllisesti kansainvälisiä tieteellisesti korkeatasoisia kongresseja. Tiedekunta tulee kehittämään monitieteisellä pohjalla yhteistyötä eri tiedekuntien ja laitosten sekä korkeatasoisten kotimaisten ja kansainvälisten tutkijaverkostojen kanssa sekä pyrkii lisäämään erityisesti OPM:n, STM:n, TEKES:n ja Suomen Akatemian osuut- 6

9 ta tutkimusrahoituksessa ja osallistumaan aktiivisesti EU- ja muihin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Tiedekunta tulee kehittämään laadukkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria tehostamalla yliopiston sisällä ja eri korkeakoulujen ja tutkimusta harjoittavien laitosten välillä yhteisessä intressissä olevien tutkimustilojen ja laitteiden hankintaa ja käyttöä. Tutkimustoiminnan korkean kansainvälisen laadun takaamiseksi tiedekunta tulee tukemaan uutta innovatiivista tietotekniikkaa hyödyntävää tutkimusta sekä ylläpitämään oman tieteenalansa kansallisia tietovarastoja ja tiedonhakujärjestelmiä. Henkilöstösuunnitelmassa painottuu tutkimushenkilökunnan sekä tutkimusta avustavan henkilökunnan virkojen lisääminen sekä kannustaminen ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen. Yliopiston erääksi tutkimuksen vahvuusalueeksi nimetyn ikääntyvän väestön toimintakyisyyden tutkimusedellytysten vahvistamiseksi Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus on valmistellut aluekehitysstrategiaan liittyen tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelman vv yhteyteen Gerocenter-kehittämishankkeen, jonka toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. 2.4 Voimavarat, rakenteet ja toimintaedellytykset Tiedekunnalle on osoitettu liikuntakulttuurin valtakunnallinen kehittämisvastuu. Tämän toteuttamiseksi tiedekunnan resursointi on kesken. Eräät keskeiset opetusalat toimivat aliresursoidusti vaikeuttaen siten tiedekunnalle osoitetun tehtävän suorittamista. Uusista aloista mm. motorinen oppiminen on vielä lähes täysin ilman resursseja. Näiden puutteiden korjaamiseksi tiedekunta tulee verkottumaan ja tiivistämään yhteistyötä alan asiantuntijayliopistojen kanssa. Myös liikunnan aineenopettajakoulutuksen valtakunnallinen laajennustehtävä sekä terveystiedon opettajakoulutuksen käynnistyminen edellyttävät lisää voimavaroja. Tiedekunnan talous on viimeisten vuosien aikana heikentynyt. Tämä on näkynyt mm. opetus- ja tutkimuslaitekannan vanhentumisena ja jälkeenjääneisyytenä. Kasvaneet opiskelijamäärät ja opiskelijoiden tiivistynyt opiskelutahti ovat aiheuttaneet henkilöstön liikakuormittumista, josta seurauksena on ollut yliväsyminen. Toimintojen sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin voimavaroihin tiedekunta on laatinut vuoteen 2015 ulottuvan strategian, jossa tavoitteena on ollut resurssien vapauttaminen perustehtävien suorittamiseen lisäämällä koulutuksen integraatiota, karsimalla hallinnollista päällekkäisyyttä ja panostamalla koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalueisiin. Myös ulkopuolista rahoitusta tullaan edelleen lisäämään tavoitteena n. 40 % kokonaisrahoituksesta. Tähän pyritään erityisesti lisäämällä kansainvälistä EU-rahoitusta, kasvattamalla OPM:n, STM:n, ympäristöministeriön, TEKES:n ja Suomen Akatemian osuutta kansallisessa tutkimusrahoituksessa sekä innovoimalla ja tuotteistamalla tiedekunnan koulutus- ja tutkimusosaamista 7

10 Viime vuosien aikana laitoksilla tapahtunut voimakas profiloituminen on itsenäistymisen lisääntymisen myötä aiheuttanut myös eriytymistä, mikä on vaikeuttanut varsinkin koulutuksen tarkoituksenmukaista toteuttamista. Tästä syystä tiedekunnassa on käynnistetty organisaatiouudistus, jossa päämääränä on sellainen toimintoja eheyttävä organisaatiorakenne, joka parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia synergiaetuja hyödyntäen edesauttaa tiedekunnan yhteisen mission saavuttamista tukahduttamatta eri tieteenaloilla tapahtuvaa itsenäistä kehittämistyötä, luovuutta ja innovatiivisuutta. Tähän liittyy tärkeänä osana koko tiedekunnan johtamiskulttuurin ja -järjestelmän kehittäminen mm. vahvistamalla dekaanin asemaa tiedekunnan johtajana ja selkeyttämällä työnjakoa ja esimiessuhteita. Tukipalveluja organisoidaan siten, että laitoksilla hajallaan olevista ja osin päällekkäisiä tehtäviä suorittavista toimistoista muodostetaan tiedekunnan yhteinen palvelukanslia, jossa tehokkaat tiimit huolehtivat sekä hallinnon että opetuksen ja tutkimuksen tarvitsemien yhteisten tukipalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Eri toimipisteissä tapahtuvan tutkimustoiminnan spesifiset tukipalvelut on kuitenkin tarkoituksenmukaista sijoittaa myös fyysisesti lähelle tutkimusympäristöjä. Strategiatyönsä tavoitteet tiedekunta on vahvistanut uudessa asiakirjassa: Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan strategia vuoteen Tiedekunta on strategiatyössään arvioinut hallinnollisten prosessien ja rakenteiden kehittämistarpeita ja todennut niiden liittyvän tiiviisti asetettuihin sisällöllisiin ja toiminnallisiin kehittämistavoitteisiin. Hallinnollisten ratkaisujen tulee tukea toiminnallisia ja sisällöllisiä tavoitteita. Tiedekunta on valmistellut hallinnollisten rakenteiden kehittämissuunnitelman, jonka mukaiseen hallintomalliin siirtyminen tulee tapahtumaan asteittain ja kokeiluluonteisesti. Asteittaisuus merkitsee hallinnollisten uudistusten aloittamista siirtymällä alkaen kolmen laitoksen organisaatiorakenteeseen. Kokeiluluonteisuus puolestaan tarkoittaa, että hallintomalli arvioidaan ja lopullisesta käyttöönotosta päätetään mennessä. Tukipalveluiden yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi tiedekunnassa on laadittu kansainvälisen toiminnan, atk-toiminnan ja tvt-toiminnan kehittämissuunnitelmat. Palveluiden keskittäminen fyysisesti koko tiedekuntaa palvelevaksi palvelukansliaksi on aloitettu ja sitä on tarkoitus jatkaa laitosfuusion yhteydessä toteutuvan keskittämiskokeilun pohjalta ensin opintoasianpalveluihin ja sen jälkeen myös muihin tukipalveluihin. Jo tällä hetkellä tiedekunnassa toimivat keskitetysti mm. tekniset palvelut, avpalvelut sekä osa tvt-palveluista ja kansainvälisistä opiskelijapalveluista. Fyysiset edellytykset tiedekunnassa harjoitettavalle tutkimukselle ovat täällä hetkellä erinomaiset mutta kasvaneet opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet joidenkin opetustilojen ylikuormittumisen. Tiedekunta toimii omassa peruskorjatussa rakennuksessa kampusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä Hippoksen liikuntapuistossa sijaitsevissa Liikunta- ja terveyslaboratoriossa ja Vivecassa. Uudet tilat ovat merkittävästi parantaneet tiedekunnan tutkimus- ja koulutusedellytyksiä ja luoneet niitä toiminnallisia mahdollisuuksia, jotka liikunta- ja terveystieteiden valtakunnallinen ja kansainvälinen yliopistotasoinen koulutus- ja tutkimuslaitos tarvitsee. Tiedekunnan opetuksessaan tarvitsemat erikoisliikuntatilat ja -paikat ovat kiitettävästi saavutettavissa Hippos-kampus -alueella 8

11 tai Laajavuoren liikuntakeskuksessa. Liikuntatilojen osalta tarve tulee ottaa huomioon myös yliopiston ja Jyväskylän kaupungin liikuntakeskuksen välillä tehtävää yhteistyösopimusta laadittaessa. 3 Voimavarat 3.1 Henkilöstösuunnitelma Vapautuvat vakanssit Vuonna 2005 tulevat avoimiksi seuraavat vakanssit: 1. Professori (A 28), terveyskasvatus (vakanssino ) 2. Professori (A 26), anatomia ja kinesiologia (vakanssino 00087) 3. Lehtori (A 21), liikuntapedagogiikka (vakanssino ) 4. Lehtori (A 21), liikuntapedagogiikka (vakanssino ) 5. Lehtori (A 21), liikuntarytmiikka (vakanssino ) 6. Lehtori (A 21), terveyskasvatus (vakanssino ) 7. Lehtori (A 21), toimintaterapia (vakanssino ) 8. Assistentti (A 19), liikuntasosiologia (vakanssino ) 9. Assistentti (A 20), fysioterapia (vakanssino ) 10. Osastosihteeri (A 16), liikuntakasvatus (vakanssino ) Tiedekunta esittää kyseisten virkojen säilyttämistä ja tulee tarkistamaan ennen esityksen tekemistä niiden haettavaksi julistamiseksi niiden alanmääritykset ja tehtäväpiirit ottaen huomioon tiedekunnan strategian painoalueet sekä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen aiheuttamat muutokset opetussuunnitelmissa. Muiden myöhemmin suunnitelmakaudella avoimeksi tulevien virkojen osalta tehdään esitykset virkajärjestelyiksi kyseistä vuotta koskevissa tulossopimusneuvotteluissa Kehittämishankerahoituksella (vv ) jatkuvat virkajärjestelyt Suunnitelmakauden aikana hankerahoituksella resursoitujen määräaikaisten virkasuhteiden osalta tehdään esitykset virka- ja viranhoitojärjestelyiksi hankkeiden perusteluissa tehtyjen resurssiesitysten pohjalta vuotuisten tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. Tällaisia ovat liikunnan ja terveystiedon opettajakoulutushankkeiden määräaikaiset virkasuhteet Uudet virat Erikoistutkija (A 25) (terveystiede) Laboraattorin (A 24) virka (nro 10431) esitetään muutettavaksi erikoistutkijan viraksi (A 25) 9

12 Osastosihteeri (A 17) (liikuntabiologia) Toimistosihteerien virka (A 14) (nro 10965) esitetään muutettavaksi osastosihteerin viraksi (A17). 10

13 Tutkija (A 20) (liikuntatieteet) Työnkuvana on uuden liikuntatieteiden laitoksen kvantitatiivista tutkimusaineistoista vastaaminen, mikrotuki, TVT -tuki sekä kvantitatiivisten tutkimusmetodien opettaminen sekä henkilökunnan ohjaaminen ja opastaminen survey -tyyppisissä tutkimuksissa. Virka rahoitetaan uuden liikuntatieteiden laitoksen varoista sekä maksullisesta palvelutoiminnasta ja muusta ulkopuolisesta projektirahoituksesta. Professori (A 28) (motorinen oppiminen) Motorinen oppiminen on liikuntatieteellisen tutkimuksen keskeinen osa-alue. Liikuntakasvatuksen laitoksen antamaa opetusta tällä alueella on kehitetty aktiivisesti ja opetustarjontaa on lisätty. Nykyisillä henkilöresursseilla laitos ei kuitenkaan pysty tyydyttämään kaikkia motorisen oppimisen tutkimus- ja koulutustarpeita. Viran avulla motoriikan tutkimus ja tutkimustulosten soveltaminen opetukseen tulee selvästi tehostumaan ja se palvelee myös yliopiston muiden laitosten koulutustarpeita. Lisäksi se on olennainen osa Vivecaan muodostuvaa hyvinvointitutkimuksen kokonaisuutta. Esitys viran perustamisesta pohjautuu tavoitteeseen kehittää laaja-alaisesti motorisen oppimisen koulutusta ja tutkimusta yhteistyössä yliopiston muiden laitosten sekä muiden kotimaisten ja ulkomaisten partnereiden kanssa. Yliassistentti (A 22) (liikuntalääketiede) Liikuntalääketieteen alalla yliopistossa ovat Suomen yliopistojen ainoat alan professorin ja assistentin virat. Sekä opetus- että tutkimustoiminnan ja tieteellisen jatko-koulutuksen takia yliassistentin viran perustaminen on erittäin tarpeellista. Liikuntalääketiedettä voidaan terveystieteiden tutkintoja koskevan asetuksen mukaan opiskella pääaineena. Tutkija (A 22) (tilastolliset sovellutukset) Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on monien vuosien ajan katsonut tarpeelliseksi perustaa yhteisen tutkijan viran, jonka asiantuntemusta voitaisiin käyttää tutkimuksen metodisten ja tilastollisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tiedekunnassa on eri projekteissa on ollut tutkimusvaroin palkattuja tilastotieteen ja tietojenkäsittelyn tutkijoita yli 20 vuoden ajan, mikä osoittaa tarpeen pysyvyyttä. Tiedekunnan yhteinen tilastolliset sovellukset hallitseva tutkija liittyy kiinteästi tiedekunnan tukipalvelujen keskittämiseen ja niiden tarjoamiseen koko tutkimushenkilöstön käyttöön. Assistentti (A 19) (liikuntapsykologia) Liikuntapsykologian opinnot ovat laajentuneet huomattavasti (myös syventävät opinnot) viime vuosina. Sekä kotimaisten että ulkomaisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Liikuntapsykologian nykyiset virat (professori ja lehtori) ovat osoittautuneet riittämättömiksi jo tämänhetkisten opetus- ja tutkimustehtävien hoitamiseksi. Myös jatkokoulutettavien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. 11

14 Amanuenssi (A 19) (liikuntabiologia) Liikuntabiologian laitoksen opetusalaan kuuluvat liikuntafysiologia, biomekaniikka sekä valmennus- ja testausoppi. Jatko-opiskelijat huomioiden tiedekunnan opiskelijamäärä on 650, joista noin 100 opiskelee oppiaineita, jonka toteuttamisesta liikuntabiologian laitos vastaa. Tämä kuormittaa laitoksen opetuskapasiteettia melkoisesti mm. pienryhmätyöskentelyn ja pienien ryhmäkokojen vuoksi. Näiden pienryhmien opetusharjoittelun ja muun opetuksen järjestely vaatii melkoisesti työpanosta, joka luonteeltaan on laitosamanuenssin toimenkuvaan sopivaa. Samoin laitoksen jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä tuntiopetuksen järjestely kuuluvat amanuenssille. Liikuntabiologian laitoksella on laajat kansainväliset kontaktit tutkimuksen ja opetuksen alueilla. Kansainvälisten suhteiden hoito tutkijanvaihdon, opiskelijavaihdon, vierailujen, yhteistyöprojektien jne. osalta sekä kontaktit kansallisiin urheilujärjestöihin ja liittoihin vaativat niin ikään amanuenssin työpanosta. Liikuntabiologian laitoksen esittämä laitosamanuenssi, joka virka on esitetty perustettavaksi jo tiedekunnan kehittämisohjelmassa vuosille , tehtävänä on osallistuminen laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja koordinointiin. 3.2 Määrärahat Tiedekunnan viime vuosien talouskehitys on johtanut varsinkin opetus- ja tutkimuslaitekannan vanhentumiseen ja jälkeenjääneisyyteen ja saattanut uhanalaiseksi tiedekunnan perustoimintojen kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämisen. Tilanteen korjaamiseksi ja palauttamiseksi tiedekunnalle osoitetun valtakunnallisen kehittämis- ja tutkimusvastuun edellyttämälle tasolle tiedekunta on valmistanut vuoteen 2015 ulottuvan toimintastrategian, joka toimintojen tavoitteiden ja toimintojen sopeuttamiseen käytettävissä oleviin voimavaroihin. Strategiatyön lisäksi tiedekunta tarvitsee pienentyneiden toimintamenomäärärahojen aiheuttaman taantuman korjaamiseksi muun muassa Vivecan uusien tutkimustilojen varustamiseen ja laitekannan saattamiseksi ajanmukaiselle tasolle suunnittelukaudella noin :n vuosittaisen laitehankintamäärärahan. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tiedekunnan tutkimustoiminnassa on erittäin merkittävä. Tärkeimmät rahoituslähteet ovat opetusministeriön kautta liikuntatieteelliselle tutkimukselle kohdennettavat veikkausvoittovarat sekä sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Akatemian ja TEKESin terveystieteellisen alan tutkimusvarat. Yksistään näiden kanavien kautta rahoitetaan vuosittain noin kaksi kolmasosaa tiedekunnan tutkimusprojekteista. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus on toistaiseksi ollut suhteellisen vähäinen ja tiedekunta tuleekin ponnistelemaan sen lisäämiseksi mm. pyrkimällä hyödyntämään EU:n soveltuvia tutkimusohjelmia. Vuonna 2003 ulkopuolisen rahoituksen osuus tiedekunnan budjetissa oli yli 32 %. Suunnitelmakaudella ulkopuolista rahoitusta tullaan edelleen lisäämään tavoitteena n. 40 % kokonaisrahoituksesta. Tiedekunta on joutunut itse maksamaan ulkopuolisten opetustilojen käytöstä aiheutuvat vuokramenot. Tällaisia kuluja ovat mm. liikunnan aineenopettajien ja valmentajien koulutuksessa käytettävien uimahallin, jäähallin, Laajavuoren talviurheilukeskuksen ja muiden ulkopuolisten liikuntapaikkojen vuokrat, jotka vuosi vuodelta lohkaisevat yhä 12

15 suuremman osan tiedekunnan käyttövaroista. Eräänä ratkaisuna kasvavan vuokrataakan pienentämiseksi tiedekunta näkee yliopiston ja kaupungin liikuntatoimen välisen kokonaisvuokrasopimuksen solmimisen, jolla pyrittäisiin ottamaan huomioon koko yliopistoyhteisön liikuntatarpeet kaupungin liikuntatilojen ja -paikkojen säännöllisinä käyttäjinä. Tiedekunnan perustoimintojen talousarvio vuodelle 2005 on esitetty oheisessa taulukossa. Uusien kehittämishankkeiden voimavaratarpeet on esitetty hankkeiden kuvausten yhteydessä. 13

16 TALOUSARVIO 2005 TULOT (1000 ) ,1 JY:n toimintamenomäärärahat 8 078,1 Laajuustekija 2 700, ,3 Tilakustannusten perusrahoitus v (L, LL ja Viveca) 899,3 Yleiskustannusten perusrahoitus v ,2 Muut (ml. "vanha malli", työharjoittelu) 1 272,8 Tutkinnot ja tuloksellisuus (malli) 3 014,3 Tutkinnot ja tavoitteet 2 883,9 Tuloksellisuus 130,4 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät 238,2 Tiedekunnan alueellinen vaikuttaminen 238,2 Valtakunnalliset ohjelmat 1 136,3 Liikunnan ja terveystiedon opettajankoulutus 1 086,3 Ikääntyvän väestön toimintakyky 50,0 Strateginen rahoitus 989,0 Päättyvät hankkeet (Urheiluvalmennus ja toimintaterapia) 30,0 Sovittu strateginen kehittäminen: vanheneminen, terv. edistäminen, 43,0 liikuntabiol. engl. maisteriohjelma, 75,0 Uudet kehittämishankkeet, sport management, motorinen oppiminen, 178,0 liikuntalääketiede, kliininen fysioterapia 113,0 Kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen (Vivecan ja tiedekunnan muiden rakennusten laitehankinnat ja muut käyttömenot) 550,0 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus (ARVIO) 2 000, ,0 Suomen Akatemia 250,0 Maksullinen palvelutoiminta 270,0 Muut 1 100,0 Apurahat 380,0 MENOT (1000 ) ,1 JY:n toimintamenot 8 078, ,1 Henkilöstömenot, vakinainen henkilökunta, etiikka, tt, urh.valm ,2 Henkilöstömenot, määräaikaiset (Valtakunnalliset ohjelmat) (83 %) 943,1 Opiskelijoiden työharjoittelu 50,6 Sovittu strateginen kehittäminen 118,0 Uudet kehittämishankkeet 291,0 Tutkimuslaitehankinnat: Viveca ja tiedekunnan muut rakennukset 320,7 Käyttömenot 244,8 Kiinteistömenot, valtakunnalliset ohjelmat 12 % 962,9 136,4 Yleiskustannukset, valtakunnalliset ohjelmat 5 % 593,8 56,8 Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen toimintamenot 2 000, ,0 Henkilöstö- ja toimintamenot (83 %) 1 660,0 Kiinteistömenot (12 %) 240,0 14

17 Yleiskustannukset (5 %) 100,0 4 Kehittämishankkeet 4.1 Valtakunnalliset hankkeet Valtakunnallisina hankkeina jatketaan aikaisemmin hyväksyttyjen esitysten ja päätösten mukaisesti liikunnan aineenopettajakoulutuksen kehittämishanketta (vv ), terveystiedon aineenopettajakoulutuksen kehittämishanketta (vv ), hyvinvointiteknologian liikuntabiologista muuntokoulutushanketta, (Wellko vv ), liikuntateknologian muuntokoulutushanketta (Vuotech vv ) ja ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistämisen kehittämishanketta (vv ) Hyvinvointiteknologia Hankkeen yhteiskunnallinen kysyntä, tavoitteet ja sisältökuvaus: Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos on osallistunut Jyväskylän yliopiston hyvinvointistrategiaan aloittamalla syksyllä 2001 kolmivuotisen EU-osarahoitteisen hyvinvointiteknologian liikuntabiologisen muuntokoulutuksen (HYTEKNO). Muuntokoulutus on yhdistänyt teknologisen koulutuspohjan (80 opintoviikkoa) ihmisen biologiseen toimintaan liittyviin tiedollisiin ratkaisuihin. Tämä on tapahtunut liikuntabiologian laitoksen pääaineiden (biomekaniikka, liikuntafysiologia ja valmennus- ja testausoppi) pohjalta. Liikuntabiologinen hyvinvointiteknologia on määritelty seuraavalla tavalla: Ihmisen biologiseen toimintaan liittyvät tiedolliset ja teknologiset ratkaisut, jotka edesauttavat ihmistä kokemaan fyysisen minänsä ja elinympäristönsä itselleen soveliaaksi ja tyydyttäväksi. Kohderyhmät voivat täten olla liikuntarajoitteisista aina huippu-urheilijoihin. Koulutuksen kokonaistavoitteena on ollut tuottaa 60 maisterintutkintoa, pääaineena hyvinvointiteknologisesti painottunut biomekaniikka. Muuntokoulutusohjelman alueellisena lähtökohtana on ollut tuottaa Keski-Suomen maakuntaan ammattitaitoista työvoimaa hyvinvointiteknologian alalle, kehittää hyvinvointiteknologian alan tutkimustoimintaa, ja siten varmistaa koulutuksen ja toimialan innovatiivisuus. Innovaatioita on välitetty joustavasti yhteiskunnan käyttöön läheisellä yhteistyöllä hyvinvointiteknologian alan yritysten kanssa. Näillä toimilla on luotu Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan systemaattista yrityslähtöistä tutkimustoimintaa harjoittava koulutusohjelma, joka edesauttaa oleellisesti uusien hyvinvointiteknologia-alan yritysten sijoittumista ja luomista seutukunnalle. Tavoitteissaan HYTEKNO - koulutusohjelma on onnistunut hyvin. Tämä on tiedostettu myös Jyväskylän yliopiston hallinnossa, joka priorisoi keväällä 2002 opetusministeriölle lähetetyssä EU-koulutusohjelmaselvityksessä hankkeen Jyväskylän yliopiston EUhankkeista tärkeimmäksi. HYTEKNO koulutushanke pärjäsi erinomaisesti myös opetusministeriön valtakunnallisessa rakennerahastovaroin toteutettujen koulutushank- 15

18 keiden vakinaistamisselvityksessä. Opetusministeriö selvitysmiehen selvitystyön yhteenvedossa todettiin HYTEKNO - koulutushankkeesta seuraavaa: Laatuvertailun kestävä, yliopistoa voimakkaasti profiloiva koulutus, joka tukee alueen kasvavaa hyvinvointiklusteria. Ohjelmalla on vahva tutkimusperusta sekä kiinteä yhteys alueen ja yliopiston strategioihin. Ohjelman vakinaistamisperusteet ovat vahvat. Edellytyksenä mahdolliselle koulutusohjelman vakinaistamiselle on kuitenkin ollut se, että koulutusta voidaan jatkaa EU-osarahoitteisena hankkeena rakennerahastokauden loppuun vuoteen 2006 asti. Tässä liikuntabiologian laitos on onnistunut siten, että hyvinvointiteknologian liikuntabiologisen muuntokoulutuksen jatkohanke (WELLKO) käynnistyy välittömästi nykyisen HYTEKNO koulutusohjelman päätyttyä ja kestää rakennerahastokauden loppuun. Koulutus tullaan toteuttamaan poikkitieteellisenä muuntokoulutuksena Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutukseen hyväksyttäviltä vaaditaan pohjakoulutuksena edelleen 80 opintoviikkoa muuntokoulutukseen soveltuvaksi katsotuilta tekniikan ja informaatioteknologian aloilta yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuna. Pohjakoulutukseen vaaditaan kuitenkin tietyt oppiainekokonaisuudet, jotka tarvittaessa tullaan suorittamaan erikseen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Varsinainen muuntokoulutuksen substanssi perustuu edelleen Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen pääaineisiin, joita täydennetään soveltuvasti Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan yrittäjyysopinnoilla. Kokonaistavoitteena on kolmen vuoden aikana tuottaa 50 maisterin tutkintoa. Nykyisen liikuntabiologisen hyvinvointiteknologian koulutusohjelman (HYTEKNO) aikana on ilmennyt selkeä tarve järjestää ko. koulutusalalla myös tohtorin tutkintoon tähtäävää koulutusta. WELLKO -hankkeen tavoitteena on näin ollen turvata myös hyvinvointiteknologia-alan tohtorikoulutus. Tämä mahdollistaisi tulevaisuudessa hyvinvointiteknologia-alalla korkeatasoisen ja systemaattisen yrityslähtöisen tutkimustoiminnan, joka integroituisi luonnollisesti Vivecan ja Wellness Dream Lab:n (WDL) toimintaan. Hyvinvointiteknologian koulutusta ja tutkimusta kehitetään ja resursoidaan kiinteänä osana laitoksen ja Neuromuscular Research Center in toimintaa siten, että siitä tulee omaleimainen ja kansainvälisesti merkittävä osaamisalue Jyväskylän yliopistossa. Liikuntabiologian laitoksen tavoitteena on, että vuodesta 2007 alkaen hyvinvointiteknologia tulee olemaan pysyvä osa laitoksen perusopetusta ja -tutkimusta, johon resurssit tulisivat opetusministeriöltä. 16

19 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) Kustannukset Henkilöstömenot Muut menot Yhteensä Rahoitus OPM*/Rehtori** 100% 100% 100% JY*/Tiedekunta tai erillislaitos** Yhteensä Liikuntateknologian muuntokoulutus (VUOTECH) Hankkeen yhteiskunnallinen kysyntä, tavoitteet ja sisältökuvaus: Liikuntateknologian muuntokoulutushanke (VUOTECH) perustuu monivuotiseen yhteistyöhön Jyväskylän yliopiston, Sotkamon kunnan ja Vuokatin urheiluopiston kanssa. Sotkamon kunnan Snowpolis -projektin käynnistyessä asetettiin yhdeksi tavoitteeksi yliopistotasoisen koulutuksen aloittaminen Vuokatissa Snowpolis -ympäristössä. Snowpoliksen painopistealueet; hyvinvointiteknologia, liikuntateknologia ja biotekniikka tukevat hyvin tätä tavoitetta erityisesti kolmen yliopiston; Jyväskylä, Oulu ja Kuopio, ollessa kiinteässä yhteistyössä keskenään Kajaanin yliopistokeskuksen ja Snowpoliksen mahdollistavan puiteympäristön kautta. Ensimmäisenä maisterin tutkintoon tähtäävänä koulutusohjelmana on vuoden 2004 alussa käynnistetty Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian muuntokoulutus (VUOTECH). Koulutus toteutetaan poikkitieteellisenä muuntokoulutuksena Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston Kajaanissa sijaitsevan mittalaitelaboratorion yhteistyönä. Koulutukseen hyväksyttäviltä vaaditaan pohjakoulutuksena 80 opintoviikkoa muuntokoulutukseen soveltuvaksi katsotuilta tekniikan ja informaatioteknologian aloilta suoritettuna yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Tekniikan opintoja täydennetään 26,5 opintoviikolla, mikäli niitä ei ole jo suoritettu pohjaopinnoissa. Opinnot ostetaan Oulun yliopiston mittalaitelaboratoriolta sekä Kajaanin ammattikorkeakoululta. Varsinainen muuntokoulutuksen (80 opintoviikkoa) substanssi perustuu Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen pääaineisiin. Tavoitteena on kolmen vuoden aikana tuottaa 50 liikuntatieteiden maisterin tutkintoa pääaineena biomekaniikka. VUOTECH -hankkeen tavoitteena on kouluttaa henkilöitä, jotka osaavat suunnitella ja kehittää laitteita, ohjelmia ja järjestelmiä, joilla voidaan ihmisen liikkumisen tai fysiologisen tilan mittauksen ja analysoinnin avulla ohjata ihmisen toimintaa terveellisemmän 17

20 elämän sekä paremman ja turvallisemman elämänlaadun saavuttamiseksi. Koulutusohjelman erikoistumisalueina ovat kaikki ihmisen fyysisen toiminnan mittaamiseen, kehittämiseen, avustamiseen ja valvontaan liittyvät ratkaisut. VUOTECH -koulutusohjelmalla pyritään 1) tuottamaan Kainuun maakuntaan ja Oulun lääniin ammattitaitoista liikuntateknologista osaamista, ja 2) kehittää liikuntateknologista yrityslähtöistä tutkimustoimintaa Snowpolis -ympäristössä. VUOTECH - koulutusohjelma tulee toimimaan läheisessä koulutus- ja tutkimusyhteistyössä WELL- KO -koulutusohjelman kanssa tukien toistensa määrällisten tavoitteiden toteutumista. Koulutuksen suunniteltu kesto on n. kolme vuotta, alkaen ja päättyen Tämän jälkeen on tavoitteena joko koulutuksen jatkaminen ESRrahoitteisena tai vakinaistaminen siten, että perustettavia virkoja tulisi olemaan professorin, lehtorin, yliassistentin ja sihteerin virat. Jatkokoulutus Vuokatissa Mikäli Snowpolis rakennuksen valmistuminen ja teknisen laboratoriohenkilökunnan järjestyminen alueelle etenee suunnitelmien mukaan, harkitsee liikuntabiologian laitos myös jatkokoulutuksen antamista Vuokatissa. Rahoitusta tultaisiin hakemaan EAKRhankkeen muodossa Oulun lääninhallitukselta vuoden 2005 alusta alkaen. Rahoitus (n / vuosi) tultaisiin käyttämään laboratoriotilojen ja mittausvälineistön saattamiseksi tohtoriopintoja vastaavalle tasolle. Lisäksi osa rahoituksesta tultaisiin suuntaamaan opintojen ohjauksesta syntyviin kustannuksiin. Tohtorikoulu täydentäisi liikuntateknologian maisterikoulutusta ja varmentaisi tutkimusperinteen syntymistä ja asiantuntevan henkilöstön sijoittumista Kainuun seutukunnalle. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) Kustannukset Henkilöstömenot Muut menot Yhteensä Rahoitus OPM*/Rehtori** 100% 100% 100% JY*/Tiedekunta tai erillislaitos** Yhteensä Sotilaan fyysinen suorituskyky Hankkeen yhteiskunnallinen kysyntä, tavoitteet ja sisältökuvaus: 18

21 Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) edustajat vierailivat liikuntabiologian laitoksella ja he ilmaisivat huolensa varusmiesten huonosta fyysisestä kunnosta ja kouluttajien vähäisestä liikuntakasvatuksen ja -biologian tuntemuksesta. Liikuntabiologian laitoksen rohkaisemana MPKK uudisti kadeteille annettavan liikuntakoulutuksen sisältöä. Keväästä 2000 lähtien liikuntabiologian laitos on antanut biomekaniikan, liikuntafysiologian ja valmennus- ja testausopin opetusta (20 ov) MPKK:n kadeteille ja muutamalle henkilökuntaan kuuluvalle (yhteensä 5-7 opiskelijaa / vuosi) erillistä, vuosittain sovittua korvausta vastaan. MPKK:n kokemukset koulutuksesta olivat erittäin myönteisiä. Tämän vuoksi Puolustusvoimat lahjoitti (ostosopimus) liikuntabiologian laitokselle lehtoraatin vuosiksi , jonka erityisalueena on sotilaan fyysinen suorituskyky. Vuoden 2006 alusta liikuntabiologian laitoksen tavoitteena on saada vakinaistettua ko. lehtoraatti sekä perustaa Puolustusvoimien rahoittamana professorin virka. Tällöin liikuntabiologian laitoksella olisi riittävät resurssit toteuttaa opetusta sotilaan fyysisen suorituskyvyn alueella sekä tehostaa alan tutkimustoimintaa nykyisestä huomattavasti. Tätä hankesuunnitelmaa tukee Puolustusvoimien asiantuntijaryhmän loppuraportti (Taistelija 2005). Siinä yhtenä toimenpide-esityksenä on, että "Jyväskylän yliopiston (liikuntabiologian laitos) kanssa rakennetaan pysyvä yhteistoimintamalli, johon sisältyy sotilaan kuormitusfysiologian dosentuuri, lehtoraatti ja mahdollisesti myös professuuri. Jyväskylän yliopiston kanssa jatketaan lisäksi laaja-alaista liikuntatieteellistä tutkimustoimintaa mukaan lukien upseerien tiedustelu- ja liikuntalinjan korkeakouluopetus sekä tutkimustöiden ohjaus." Tämä hanke rahoitetaan Puolustusvoimien kanssa tehtävällä sopimuksella. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) Kustannukset Henkilöstömenot Muut menot Yhteensä Rahoitus OPM*/Rehtori** JY*/Tiedekunta tai erillislaitos** Yhteensä

22 4.2 Yliopiston sisäiset kehittämishankkeet Englanninkieliset maisteriohjelmat ja muu kansainvälinen koulutus European Master of Science Degree in Biology of Physical Activity Hankkeen yhteiskunnallinen kysyntä, tavoitteet ja sisältökuvaus: Kansainvälinen kiinnostus liikuntabiologian laitoksen opetusta ja tutkimusta kohtaan ilmenee vuosittain suorien opiskelijakontaktien ja eri vaihto-ohjelmien kautta tulevina lukuisina kyselyinä. Kuitenkin vain yksittäisissä tapauksissa olemme pystyneet tarjoamaan kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa liikuntabiologisia perusopintoja. Maisterin tutkintoa ei ole toistaiseksi voinut suorittaa englanninkielellä vähäisten opetusresurssien takia. Laitoksella on kuitenkin jatkuvasti 1-2 ulkomaalaista väitöskirjaa valmistelevaa opiskelijaa, joiden opetus on aina englanninkielistä. Jyväskylän yliopiston vuosille myöntämän hankerahoituksen turvin liikuntabiologian laitos tulee toteuttamaan Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa mainittua kv. opiskelijavaihdon lisäämistä myös perustutkintovaiheessa. European Master of Science Degree in Biology of Physical Activity on ollut usean valtion toteuttama yleiseurooppalainen liikuntabiologian maisteriohjelma, jonka sisältöä liikuntabiologian laitos on ollut kehittämässä. Liikuntabiologian laitoksen oman tulevan englanninkielisen laatuohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset em. eurooppalaisen maisteriohjelman kanssa antaen opiskelijalle kyvyn ymmärtää, arvioida ja integroida ihmisen fyysisen aktiivisuuden biologisia tekijöitä. Lisäksi opiskelijan tulee kyetä suunnittelemaan, toteuttamaan, analysoimaan tutkimuksia sekä kirjoittamaan niistä tieteellisiä tutkimusraportteja. Tällöin hänen tulee kyetä yhdistämään aikaisempaa tutkimustietoa omiin tutkimus-tuloksiinsa sekä perustieteen että sovellutusten kannalta. Englanninkieliseen liikuntabiologian maisterikoulutukseen (v ) tullaan valitsemaan yhteensä 20 (10 / vuosi) opiskelijaa, joilla tulee olla suoritettuna alempi korkeakoulututkinto (B.Sc.) liikuntabiologian alalta omassa yliopistossaan. Lisäksi koulutukseen voidaan anomuksesta valita vuosittain muutamia erilliskurssien suorittajia. Liikuntabiologian laitos määrittelee vastaavatko hakijoiden aikaisemmat opinnot vaatimustasoltaan laitoksella annettavia opintoja. Englanninkielinen opetus tullaan integroimaan valikoidusti laitoksen nykyisiin opintojaksoihin siten, että laitoksen omat opiskelijat osallistuisivat myös näille kursseille. Opintosuunnitelmat laaditaan yksilöllisesti siten, että kukin opiskelija joutuu täydentämään aikaisempia opintojaan vastaamaan liikuntabiologian nykyisiä opintovaatimuksia. Tällöin hänen tulee suorittaa 5-20 opintoviikkoa pää- ja sivuaineensa aineopintoja. Maisteriopintojen syventävissä opinnoissa kukin opiskelija suorittaa vähintään 35 opintoviikkoa. Tähän kuuluu myös pro gradututkielman laatiminen, jota varten opiskelijan tulee valita tutkimusmetodiikka-kurssin alussa joko biomekaaninen tai liikuntafysiologinen tutkimusmetodinen ote. Mikäli opiskelijalla on riittävästi syventäviä opintoja biomekaniikassa ja liikuntafysiologiassa voidaan pro gradu-työ laatia myös valmennus- ja testausopin alalta. Liikuntabiologian englanninkielisen maisteriohjelman tavoitteena on, että opiskelija valmistuu kahdessa vuodessa maisteriksi. Täten tämä hanke tuottaa yhteensä 20 mais- 20