Raision kaupunkiniityt: Ihalantien kallioketojen hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy

Transkriptio

1 Raision kaupunkiniityt: Ihalantien kallioketojen hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy Jari Hietaranta ja Heidi Maarit Wennerstrand

2 Sisällys YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 2 Alueiden sijainti ja rajaukset... 2 Luonnonolosuhteiden pääpiirteet... 2 Alueen nykytila ja nykyinen käyttö... 2 NYKYTILANNE... 4 Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit... 4 Kasvilistat... 4 Hoitokuviot... 8 HOITO JA KUNNOSTUS Peruskunnostustarve ja peruskunnostustoimenpiteet Jatkuvat hoitotoimenpiteet Kallioketo A:n hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet Mäntyinen metsäalue Vaihettumisvyöhyke Täyttömaa Lupiinivyöhyke Rehevä painanne Suuruohoniityt (a c) Pienruohoniitty Katajikot Avokalliot ja kalliokedot Kuiva kangas Yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet Ihalantien kallioketo B:n hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet Harvennettu luumupuusto Kallioketo Puustoinen rinne Suuruohoniityt (a ja b) Yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet HOITOTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Peruskunnostukset (aloitusvuosi) Vuosittaiset hoitotoimet (raivaus, niitto ym.) Yhteenveto kaikista kustannuksista (5 vuotta)

3 YMPÄRISTÖN NYKYTILA Alueiden sijainti ja rajaukset Ihalantien kalliokedot (tekstissä eroteltu A- ja B-aluekokonaisuuksiksi) sijaitsevat Ihalantien ja Raisiontien risteyksessä, Raision kunnassa. Kalliokedot ovat noin kilometrin etäisyydellä Raision ydinkeskustasta. Kalliokedot sijaitsevat Ihalantien molemmin puolin. Joissakin yhteyksissä Ihalantietä nimitetään myös Kaurintieksi. Raisiontien toisella puolella sijaitsee Raision kirkko ja kallioketo A:n reunalta on näköyhteys Raision hautausmaalle. Ihalantien kallioketo A rajautuu valtatie 8:n ramppiin, Ihalantiehen, asuintalotontteihin ja aukeaan. Ihalantien kallioketo B rajautuu asuintalotontteihin ja Ihalantiehen. Kallioketojen pinta-ala on yhteensä 1,17 ha. Luonnonolosuhteiden pääpiirteet Ihalantien ketoja voidaan nimittää kalliokedoiksi. Alueet pitävät kokonaisuudessaan kuitenkin sisällään hyvin erilaisia luontotyyppejä. Kedoilla on muun muassa kallio- ja katajaketoa, niittyvyöhykkeitä sekä metsäistä vyöhykettä. Molemmille kedoille on levinnyt vieraslajeja. Ihmistoiminnan vaikutus on mittavaa. Alueella on todennäköisesti ollut asuinpaikka pihapiireineen. Kedot kohoavat ympäröivästä maastosta osittain korkeiksi kallioisiksi rinteiksi. Ihalantien ketojen ihannetilana voidaan pitää kallioketoa, mutta tällä hetkellä alueet ovat rehevöityneitä ja kasvamassa enenemässä määrin umpeen. Alueen nykytila ja nykyinen käyttö Ihalantien kalliokedot ovat varsin umpeenkasvaneita ja rehevöityneitä. Ketojen maasto on epätasaista, ryteikkömäistä ja liikkuminen kohteissa on hankalaa. Niittyosien kasvusto on paikoitellen yli metrin mittaista. Alueille on tuotu erinäisiä maa-aineksia ja muun muassa sen myötä maasto on epätasaista ja sinne on levinnyt kasveja kuten maahumala, lupiini (ks. kuva 1), vadelma, niittymaarianheinä, nurmirölli, voikukka jne, joita esiintyy ketolajiston kanssa yhdessä. Tässä mosaiikkimaisuudesta johtuen hoitokuvioiden rajaaminen oli haasteellista. 2

4 Kuva 1. Lupiinia kallioketo A:n alueella. Rehevä lupiinivyöhyke. Kuvanottosuunta itään, rampin ja VT 8:n suuntaan. Kallioketo A:n alueella on muinoin sijainnut asuinrakennus ja vanhat talon perustukset ovat osittain näkyvissä. Kedolla kasvaa runsaasti juuri pihoille tyypillisiä kasveja, kuten syreenipensaita, ruusua ja pihlajia. Alueella on myös suorakulmion muotoinen vesiallas. Valtatie 8:lta tuleva liikenteen melu kuuluu varsinkin kallioketo A:han. Kallioketo B:ssä kasvaa muun muassa luumupuita, jotka on tarkoituksena jättää kasvamaan näköesteeksi asuintalojen eteen. Ukonputki on vaarassa levitä kallioketo B:n alueelle. Kaiken kaikkiaan kedolla on mahdollisuus kehittyä edustavaksi, sillä alueella esiintyy sikoangervoa. Raision kaupunki on tehnyt viime talvena mainittujen luumupuiden karsimistoimia ja vesominen tällä alueella on ollut kovaa. Kuva 2. Luumupuita harvennetun luumupuuston alueella kallioketo B:ssä. Kuvanottosuunta etelään. Koska kedot eivät ole kovin kulkukelpoisia, ne eivät liene virkistyskäytössä. Kedot sen sijaan 3

5 tuovat vihreää maisemaa teiden varsille ja toimivat mahdollisesti maiseman elävöittäjinä, asuintalojen näkösuojana sekä liikenteen melua eristävinä vyöhykkeinä. Alueilta on tarkoitus harventaa kasvillisuutta ja näin ollen ennallistaa niitä kalliokedoiksi. Ihalantien kalliokedot ovat Raision kunnan omistamia. NYKYTILANNE Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit Ihalantien ketojen alueisiin tutustuttiin alustavasti suunnittelumaastokäynnillä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen ja Raision kunnan edustajien kanssa. Ihalantien kallioketojen kasvillisuutta sekä luontotyyppejä kartoitettaessa kohteissa käytiin yhteensä viisi kertaa. Kasvillisuuskartoituksia suoritettiin kallioketo A:ssa 30.6., 11.7., sekä Kasvillisuus kartoitettiin kiertelemällä alueella järjestelmällisesti. Luontotyypit kartoitettiin kallioketo A:ssa sekä Kasvillisuuskartoituksia suoritettiin kallioketo B:ssä 28.6., sekä Kasvillisuus kartoitettiin kiertelemällä alueella järjestelmällisesti. Luontotyypit kartoitettiin kallioketo B:ssä sekä Kasvilistat Seuraavassa taulukossa ovat listattuna Ihalantien kallioketo A:lla havaitut kasvilajit sekä arvio lajien esiintyvyydestä. Harmaalla tekstillä merkityn lajien esiintyvyyttä ei arvioitu. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto tai kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 2 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 3 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 4 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) 4

6 Luokitus on jossain määrin subjektiivinen mutta antanee kuitenkin käsityksen alueen lajiston keskinäisistä suhteista. Kallio, katajikot, kangas Täyttömaa, vaihettumisalue, metsä Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Rehevä alue, niityt aholeinikki Ranunculus polyanthemos ahomansikka Fragaria vesca 1 1 ahomatara Galium boreale 1 2 ahosuolaheinä Rumex acetosella 1 1 haapa Populus tremula 1 1 heinätähtimö Stellaria graminea 1 hevonhierakka Rumex longifolius 1 hieskoivu Betula pubescens 1 hietakastikka Calamagostris epigejos hietalemmikki Myosotis stricta 1 hiirenvirna Vicia cracca 1 1 hopeahanhikki Potentilla argentea 1 isomaksaruoho Sedum telephium 2 1 jalava sp. Ulmus sp. 1 juhannusruusu Rosa pimpinellifolia 1 3 jänönsalaatti Mycelis muralis 1 1 kanerva Calluna vulgaris 1 kannusruoho Linaria vulgaris 1 karhunputki Angelica sylvestris 1 kataja Juniperus communis 4 3 kalliokielo Polygonatum odoratum 1 2 keltamaksaruoho Sedum acre 4 3 keltamatara Galium verum 1 keltano sp. Hieracium sp. 1 ketoneilikka Dianthus deltoides 1 keto-orvokki Viola tricolor 1 ketopiippo Luzula campestris 1 kielo Convallaria majalis 1 3 kirjopillike Galeopsis speciosa 2 kissankello Campanula rotundifolia 1 koiranheinä Dactylis glomerata 1 koiranputki Anthriscus sylvestris 3 korallikanukka Cornus alba 1 kyläkellukka Geum urbanum 1 2 lauha sp. Deschampsia sp. 3 leinikki sp. Ranunculus sp. 2 leskenlehti Tussilago farfara 1 lupiini Lupinus polyphyllus 1 5 lutukka Capsella bursa-pastoris maitohorsma Epilobium angustifolium 1 2 matara sp. Galium sp. 2 mesiangervo Filipendula ulmaria 1 metsäapila Trifolium medium 1 metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum 1 mustikka Vaccinium myrtillus 2 mäkitervakko Lychnis viscaria 3 1 5

7 Kallio, katajikot, kangas Täyttömaa, vaihettumisalue, metsä Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Rehevä alue, niityt mänty Pinus sylvestris 1 4 niittynätkelmä Lathyrus pratensis 1 niittysuolaheinä Rumex acetosa 1 1 nokkonen Urtica dioica nurmilauha Deschampsia cespitosa 2 nurmipuntarpää Alopecurus pratensis 3 3 nurmirölli Agrostis capillaris nurmitähkiö Phleum pratense 3 3 ohdake sp. Cirsium sp. 4 ojakärsämö Achillea ptarmica orapihlaja Crataegus grayana 1 1 palsternakka Pastinaca sativa 1 pietaryrtti Tanacetum vulgare 1 pihasaunio Matricaria matricarioides 1 1 pihlaja Sorbus aucuparia 1 piippo sp. Luzula sp. peltokierto Convulvulus arvensis 2 peltokorte Equisetum arvense 2 peltolemmikki Myosotis arvensis 2 pelto-ohdake Cirsium arvense 4 pelto-orvokki Viola arvensis 1 peltopillike Galeopsis bifida 2 3 peltosaunio Tripleurospermum inodorum 1 peltotaskuruoho Thlaspi arvense 1 peltoukonnauris Erysimum cheiranthoides 1 peurankello Campanula glomerata 1 pujo Artemisia vulgaris puolukka Vaccinium vitis-idaea 2 punaherukka Ribes rubrum 1 päivänkakkara Leucanthemum vulgare 1 pähkinäpensas Corylus avellana pölkkyruoho Arabis glabra 1 ranta-alpi Lysimachia vulgaris 1 rauduskoivu Betula pendula rohtotädyke Veronica officinalis 2 ruoholaukka Allium schoenoprasum 1 ruusu sp. Rosa sp. 1 1 rätvänä Potentilla erecta 1 saarni Fraxinus excelsior 1 sananjalka Pteridium aquilinum 1 saniainen sp. Pteridophytina sp. 1 siankärsämö Achillea millefolium syreeni sp. Syringa sp. 1 2 syysmaitianen Leontodon autumnalis 2 1 särmäkuisma Hypericum maculatum 1 tammi Querqus robur 1 terttuselja Sambucus racemosa tuomi Prunus padus tuhkapensas Cotoneaster lucidus 1 tuomipihlaja sp. Amelanchier sp. 6

8 Kallio, katajikot, kangas Täyttömaa, vaihettumisalue, metsä Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Rehevä alue, niityt vaahtera Acer platanoides valkoapila Trifolium repens 1 vadelma Rubus idaeus 2 4 voikukka Taraxacum officinale 1 vuohenputki Aegopodium podagraria 2 Seuraavassa taulukossa ovat listattuna Ihalantien kallioketo B:llä havaitut kasvilajit sekä arvio lajien esiintyvyydestä. Kasvilajien esiintyvyys näkyy myös inventointilomakkeissa (liitteet 4 ja 5). Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Kallio Niitty, luumupuusto, puinen rinne, niityt ahosuolaheinä Rumex acetosella 1 1 heinätähtimö Stellaria graminea 3 hevonhierakka Rumex longifolius 1 hiirenvirna Vicia cracca 2 hopeahanhikki Potentilla argentea 2 1 isomaksaruoho Sedum telephium 1 jänönsalaatti Mycelis muralis 1 kataja Juniperus communis 1 1 keltamaksaruoho Sedum acre 3 1 keltamatara Galium verum 3 2 keltamo Chelidonium majus 1 3 ketokeltto Crepis tectorum 1 ketoneilikka Dianthus deltoides 1 1 keto-orvokki Viola tricolor 2 kissankello Campanula rotundifolia 1 koiranputki Anthriscus sylvestris 3 rauduskoivu Betula pendula 1 kuusi Picea abies 1 kyläkellukka Geum urbanum 2 lauha sp. Deschampsia sp. 2 leinikki sp. Ranunculus sp. 2 lemmikki sp. Myosotis 1 luumu Prunus domestica 3 maahumala Glechoma hederacea 1 4 maitohorsma Epilobium angustifolium 1 3 metsäapila Trifolium medium 2 mäkitervakko Lychnis viscaria 2 mänty Pinus sylvestris 3 1 niittynätkelmä Lathyrus pratensis 1 niittysuolaheinä Rumex acetosa 2 1 7

9 Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Kallio Niitty, luumupuusto, puinen rinne, niityt nokkonen Urtica dioica 4 nurmipuntarpää Alopecurus pratensis 4 nurmirölli Agrostis capillaris 3 nurmitädyke Veronica chamaedrys 3 nurmitähkiö Phleum pratense 5 paimenmatara Galium album 3 pelto-orvokki Viola arvensis 2 1 peltopillike Galeopsis bifida 2 pihasaunio Matricaria matricarioides 1 pihlaja Sorbus sp. 1 2 pujo Artemisia vulgaris 3 pukinparta Tragopogon pratensis 1 puna-apila Trifolium pratense 2 punaherukka sp. Ribes rubrum 1 pölkkyruoho Arabis glabra 1 1 saarni Fraxinus excelsior 1 1 siankärsämö Achillea millefolium 2 sikoangervo Filipendula vulgaris 1 syreeni Syringa sp. 1 syysmaitiainen Leontodon autumnalis särmäkuisma Hypericum maculatum 1 takiainen sp. Arctium sp. 1 terttuselja Sambucus racemosa 1 tuomi Prunus padus 2 ukonputki Heracleum sphondylium 1 vadelma Rubus idaeus 2 vaahtera Acer platanoides 1 voikukka sp. Taraxacum sp. 1 1 vuohenputki Aegopodium podagraria 1 Hoitokuviot Ihalantien kalliokedot on jaoteltu kasvillisuuden mukaisesti hoitokuvioihin. Jaoteltuina ovat isommat hoitoalueet, aluetta mahdollisesti kehystävät reunaviivat sekä rajattujen alueiden sisällä olevat pistein osoitetut pienemmät laikut. Merkittyinä on myös harvennettavia ja raivattavia kohteita sekä muita yksittäiskohteita. Hoitokuviot ja rajaukset kaikkineen on esitelty karttakuvissa, kuin myös pistemäiset, harvennettavat ja muut yksittäiset kohteet (ks. liite 6 ja 7). Hoitokuvioiden kuvaukset ja hoitotoimenpiteet sisältävässä kappaleessa on hoitokuvioista valokuvia, joiden kuvateksteihin on merkitty kuvanottosuunnat. Kallioketojen alueilta otetut GPS-pisteet ovat hoitokuvioittain tai yksittäisine pistemäisine 8

10 kohteineen omissa taulukkotiedostoissaan. Tarvittaessa hoitokuvioiden GPS-pisteistä on mainittu huomioita kuten pisteen kohdalla sijaitsevia maamerkkejä tai kasvilajeja. Osassa tiedostoista on myös listattu vapaamuotoisesti hoitokuviolla kasvavia kasvilajeja sekä joissain tapauksissa myös lajien esiintyvyyttä kyseisellä vyöhykkeellä. Harvennettavat ja raivattavat kohteet ovat omassa tiedostossaan kuin myös yksittäiskohteet. Oma tiedostonsa on myös alueen hoitokuvioista otettujen kuvien kuvauspisteille. Uhanalaisia kasvilajeja tai luontotyyppejä Ihalantien kalliokedoilla ei havaittu. Harvennettavia kohteita on merkitty maastossa yhtäläisesti sekä punavalkoisin että keltaisin merkkausnauhoin, mutta nauhojen erilaisella värityksellä ei ole merkitystä hoidon kannalta. Tarkemmat ohjeet harvennuksiin ja raivauksiin löytyvät Hoito ja kunnostus -otsikon alta. Ihalantie A:n hoitokuvioita ja aluerajauksia tai muita huomionarvoisia kohteita ovat: avokalliot (a b) pistemäiset kalliokedot (a e) vyöhykemäiset kalliokedot (a e) katajikot (a b) kuiva kangas mäntyinen metsäalue metsän reunaviiva pienruohoniitty pistemäinen rehevä kohde rehevä lupiinivyöhyke suurruohoniitty (a c) täyttömaa vaihettumisvyöhyke yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet Ihalantie B:n hoitokuvioita ja aluerajauksia tai muita huomionarvoisia kohteita ovat: harvennettu luumupuusto kallioketo puinen rinne suuruohoniitty (a ja b) 9

11 yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet HOITO JA KUNNOSTUS Peruskunnostustarve ja peruskunnostustoimenpiteet Sekä kallioketo A:n että kallioketo B:n alueilta raivaan pois kaikki vieraslajit ja kalliokedoille sopimattomat lajit. Kaikki syreenit, tuomipihlajat, terttuseljat sekä juhannusruusut poistetaan (ks. kuva 3). Kuva 3. Rehevä lupiinialue. Kuvassa poistettavaa kasvustoa, kuten ruusua. Kuvanottosuunta pohjoiseen, koivualueen suuntaan. Kallioketo A:n alueella kasvaa vanhojen puiden lisäksi kymmenittäin puiden taimia ja nuoria puita, jotka valtaavat tilaa varsinaisilta ketolajeilta. Pensaiden, nuorten puiden sekä runkomaisten kohteiden raivaaminen on ensisijaisen tärkeää etenkin Ihalantien kallioketo A:n alueella, mutta myös kallioketo B:n puustoisella vyöhykkeellä (ks. kuva 4). 10

12 Kuva 4. Puustoisen vyöhykkeen kasvustoa kallioketo B:n alueella. Kuvanottosuunta etelään. Vanhempia puita voidaan harventaa niin kallioketo B:n kuin kallioketo A:n alueella, jotta kallioketomaisuutta saadaan tuotua paremmin esiin. Molemmilta alueilta voidaan tiheäkasvuisista kohdista poistaa isompia lehtipuita kuten pihlajia. Kallioketo A:sta voidaan poistaa myös esimerkiksi useita koivuja. Kaikki kuivettuneet katajat sekä tiheämmistä kohdista osa pensasmaisista katajista voidaan poistaa kummaltakin alueelta. Raivausjätteet tulee viedä alueelta pois. Uusia kasveja Ihalantien kallioketojen alueille ei ole tarpeellista istuttaa. Lisäksi maa-aineksen poistoja tai lisäyksiä ei ole tarpeellista suorittaa. Ihalantien puoleisella laidalla sijaitsee suorakulmainen vesiallas. Vesialtaasta voisi tehdä alueelle sopivamman puhdistamalla sitä sekä kaivamalla reunoista luonnollisemman muotoiset. Jatkuvat hoitotoimenpiteet Ihalantien molemmilla kalliokedoilla tulee suorittaa niittoja, jotta vieraslajien määrää ja rehevöitymistä saadaan vähennettyä ja esimerkiksi niittyvyöhykkeiden kasvillisuutta ennallistettua. Niittämällä voidaan poistaa puiden taimia sekä vieraslajeja kuten lupiinia. Hoito tulee tehdä alueita köyhdyttävästi, jolloin niitetty heinä ja kaikki raivausjätteet viedään hoidettavalta alueelta pois. Niitto suoritetaan tarpeen mukaan kerran tai kahdesti kesässä. Mikäli loppukesä on kuiva, yksikin niittokerta heinä-elokuun vaihteessa riittää. Muutamana ensimmäisenä vuonna peruskunnostuksen jälkeen niitto kahdesti kesässä (heinäkuun alussa ja elokuussa) voi olla tarpeen rehevöitymisen estämiseksi, mutta olosuhteiden salliessa suosituksena on niittää alue vain kerran kesässä. Alue 11

13 sopii esimerkiksi lampaiden laidunnettavaksi. Kallioketo A:n hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet Mäntyinen metsäalue Mäntyinen metsäalue (ks. kuva 5) sijaitsee Ihalantien reunassa (ks. liite 6). Alueella kasvaa lajeja kuten mänty, pihlaja, haapa, vaahtera, tammi, hieskoivu, kataja, ahosuolaheinä, kalliokielo, nurmirölli, leinikki (sp.), vadelma, hevonhierrakka, maitohorsma, kielo, ahomansikka, rohtotädyke, rätvänä, ja nurmilauha. Metsäalueelta tulee poistaa kaikki nuoret puut ja puiden taimet, jotta männyt saavat enemmän valoa. Pylväsmäiset katajat taas voidaan jättää kasvamaan. Puuston harvennuksen ohella voidaan maisemanhoidollisista syistä tehdä muun muassa oksien poistoa. Metsäaluetta ei niitetä. Kuva 5. Mäntyinen metsäalue. Poistettavaa nuorta puustoa ja taimia. Kuvanottosuunta etelään, taustalla Ihalantie. Vaihettumisvyöhyke Metsälaiduntyyppinen vaihettumisvyöhyke sijaitsee mäntyisen metsäalueen reunalla varsinaisen kallioselännealueen alaosassa (ks. liite 6). Vyöhykkeen kasveja ovat esimerkinomaisesti pihlaja, vaahtera, jalava, kataja, kalliokielo, ahomansikka, isomaksaruoho, nurminata, kalliokielo ja vadelma. Vyöhykkeeltä voidaan raivata sekä vanhat että nuoret lehtipuut kuin myös katajat, jotka eivät ole pylväsmäisiä. Tiheämpiä katajikkoja voidaan harventaa, vaikka kaikkia poistettavia ei ole merkitty nauhoin. Raivausjäte on vietävä alueelta pois. 12

14 Täyttömaa Täyttömaa (ks. kuva 6) sijaitsee alueen rajan tuntumassa, Ihalantien puoleisessa osassa (ks. liite 6). Alueelle on tuotu maa-ainesta ja alue on hieman kulttuurivaikutteinen. Täyttömaalla kasvaa joutoja kulttuurimaiden kasveja kuten peltolemmikki, pihasaunio, vadelma, kalliokielo, siankärsämö, keltamatara, kissakello, pölkkyruoho ja peltotaskuruoho. Puutarhajätteen ja muun orgaanisen aineksen tuominen tulee lopettaa. Kuva 6. Täyttömaa. Kulttuurivaikutteinen, vaihettunut, rajan lähellä. Kuvanottosuunta länteen, kiinteistöön päin. Lupiinivyöhyke Rehevä lupiinivyöhyke (ks. kuva 1 ja kuva 3) sijaitsee kedon rinteen alemmassa osassa VT 8:n puoleisella reunalla (ks. liite 6). Lupiinivyöhykkeellä kasvavat lupiinin lisäksi nokkonen, nurmitähkiö, nurmipuntarpää, koiranheinä, pujo sekä heiniä (sp.). Vyöhykkeen reunassa kasvaa koivuja sekä myös runsaasti ruusutiheikköjä. Rinne saa yläpuoliselta alueelta vettä ja on ilmeistä, että maaperä on entuudestaan multava ja ravinteikas pihapiirin ja mahdollisesti myös tien rakentamisesta aiheutuneiden massojen läjitysten seurauksena. Rehevältä lupiinivyöhykkeeltä tulee niittää ja tarpeen mukaan kaivaa pois koko lupiinikasvusto ja niitetty jäte tulee viedä hoidettavalta alueelta pois. Niitot tulee suorittaa kesästä riippuen kerran (heinäkuun alussa) tai kaksi kertaa kesässä (heinäkuun alussa ja elokuussa). Mikäli kesä on kuuma ja kuiva, yksi niitto riittää heinäkuun alussa, jolloin 13

15 niittykasvit ovat osittain jo siementäneet ja linnut ovat saaneet poikasia. Käsinniiton tulee olla varovaista, jotta pesivien lintujen pesät eivät rikkoudu. Mikäli kesä on kostea, toinen niitto saattaa olla tarpeen elokuussa. Rehevä painanne Rehevä painanne on pistemäinen, erillinen, pieni kasvusto, kuivemman ympäristön keskellä, missä kasvaa pääosin metsäapilaa ja virnaa (ks. liite 4). Rehevä laikku ei vaadi luonnonhoidollisia toimenpiteitä. Suuruohoniityt (a c) Kalliokedon suurruohoniityt on jaettu kolmeen eri vyöhykkeeseen (ks. liite 6). Suurruohoniityllä (a), joka sijaitsee kalliokedon rinteen alapäässä (ks. kuva 7), kasvaa kasveja kuten nurmipuntarpää, nurmirölli, siankärsämö, metsäapila, maitohorsma, keltamatara, syreeni, nokkonen ja lupiini. Kuva 7. Suurruohoniitty (a) rinteen alapäässä. Kuvanottosuunta itään, tieuran keskeltä VT 8:lle päin. Niitty (b), joka sijaitsee VT 8:n puoleisessa reunassa, rinteen yläosassa (ks. kuva 8), on hieman muita suuruohoniittyjä kuivempi. Vyöhykkeellä kasvavat esimerkiksi siankärsämö, nurmirölli, vadelma, kissakello, koiranheinä, pölkkyruoho, ojakärsämö sekä kannusruoho. 14

16 Kuva 8. Suurruohoniitty (b) rinteen yläosassa. Kuvanottosuunta etelään, rampin myötäisesti. Ihalantien puoleisella reunalla oleva suurruohoniitty (c) rajautuu osittain Ihalantien laidassa olevaan koivurivistöön sekä tieuraan (ks. kuva 9). Tien reunan koivut ovat istutettuja. Kuva 9. Suurruohoniitty (c). Oikealla koivurivin alku sekä Ihalantie, auton suuntaisesti tieura. Kuvanottosuunta etelään. Mainittujen niittyalueiden hoito voi olla samanlaista. Suurruohoniittyjä tulee hoitaa niitoin tarpeen mukaan kerran (heinäkuun alussa) tai kahdesti kesässä (heinäkuun alussa ja elokuussa) kesän kuivuudesta riippuen. Hoitotoimenpide tulee toteuttaa aluetta köyhdyttävästi eli niitetty heinä tulee kuljettaa alueelta pois. 15

17 Pienruohoniitty Pienruohoniitty sijaitsee kalliokedon VT 8:n puoleisella reunalla (ks. liite 6). Pienruohoniityllä kasvavat esimerkiksi nurmirölli, kyläkastikka, kissankello, mäkitervakko sekä koivuja. Koivuja on merkitty merkkausnauhalla kaadettaviksi (ks. kuva 10). Pienruohoniittyä tulee hoitaa niitoin kahdesti kesässä, kesäkuussa ja elokuussa. Niitot tulee toteuttaa aluetta köyhdyttävästi, jolloin niitetty heinä kuljetetaan hoidettavalta alueelta pois. Aivan valtatien lähellä oleva reunavyöhyke tullee ilmeisesti niitetysti tienhoitotoimien yhteydessä 1 2 kertaa kesässä ja se on riittävä toimenpide, mutta etäämpänä tiestä tarvitaan myös niittoa. Kuva 10. Pienruohoniityn vyöhykkeellä kaadettaviksi merkittyjä koivuja. Kuvanottosuunta kaakkoon, rampin suuntaisesti. Katajikot Katajikot (a ja b) (ks. liite 6) sijaitsevat kedon kallioisella osalla (ks. kuvat 11, 12, 13 ja 14). Katajikkoja tulee hoitaa karsimalla ja harventamalla. Katajapensaikkoja harvennettaessa poistamisen kohteina ovat kuivettuneiden katajien lisäksi pensasmaiset katajat. Pylväsmäisesti kasvavat katajat taas jätetään alueelle kallioille tyypillisinä kasveina. On myös huomattava maisemalliset tekijät. Etenkin lakialueet näkyvät valtatielle kauniisti kun reunan kookasta puustoa on poistettu. Harventamalla pyritään saamaan juuri pylväsmäisille katajille lisää kasvumahdollisuuksia. Harvennusjätteet tulee viedä alueelta pois. 16

18 Kuva 11. Katajikko (a). Kuvanottosuunta länteen. Kuva 12. Katajikko (b). Kallioita reunustava, vyöhykemäinen. Kuvanottosuunta pohjoiseen Kuva 13. Katajikko (b). Kallioita reunustava, vyöhykemäinen. Kuvanottosuunta itään. 17

19 Kuva 14. Katajikko (b). Kallioita reunustava, vyöhykemäinen. Kuvanottosuunta etelään. Avokalliot ja kalliokedot Kallioketovyöhykkeissä ja -pisteissä (ks. liite 6) kasvaa muun muassa hietalemmikkiä, maksaruohoa, orvokkeja, kissankelloa, mäkitervakkoa, siankärsämöä, heinätähtimöä, ketoneilikkaa, keltamataraa, ahomansikkaa ja kieloa. Ihalantie A:n avokalliot (a ja b), pistemäiset kalliokedot (a e) ja vyöhykemäiset kalliokedot (a e) eivät vaadi hoitotoimenpiteitä, koska ne ovat jo nykyisellään melko avonaisia. Alueella riittää hoidoksi katajien harvennus. Kuva 15. Avokallio (a), kuvanottosuunta itään. 18

20 Kuva 16. Avokallio (b), kuvanottosuunta etelään. Kuva 17. Kallioketo (b), kuvanottosuunta koilliseen, rampin suuntaisesti. Kuiva kangas Kuiva kangas (ks. liite 6) sijaitsee kallioiden reunassa, kalliokedon VT 8:n puoleisessa osassa. Kuivalla kankaalla kasvavat puolukka, mustikka, kanerva, hietakastikka, kissakello, mäkitervakko sekä eri jäkäliä (sp.). Kuiva kangas ei vaadi hoitotoimenpiteitä. Yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet Yksittäiskohteina merkittyjä ovat vanhan talon perustuksien sekä vesialtaan sijainnit (ks. liite 6). Harvennettaviksi ja raivattaviksi kohteiksi on merkitty 50 puuta tai pensasta, mukana on 19

21 runkomaisten puiden lisäksi nuoria puita, taimia ja pensaita. Kohteet on merkitty maastossa yhtäläisesti punavalkoisin ja keltaisin merkkausnauhoin. Kirjallisesti on annettu tarkemmat ohjeet alueen raivaukselle ja harvennukselle. Kaikkia poistettavia pienempiä puita tai pensaita ei ole merkitty nauhoin. Ihalantien kallioketo B:n hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet Harvennettu luumupuusto Luumupuusto (ks. kuva 2) sijaitsee kallioketo B:ssä Ihalantien ja kerrostalojen välisessä kulmassa (ks. liite 7). Luumupuut versovat helposti ja Raision kaupunki onkin harventanut puustoa keväällä Luumupuita on kuitenkin jätetty asutuksen näköesteeksi kalliokedon kulmaukseen. Luumupuiden vesominen on estettävä raivauksella. Kallioketo Kallioketo (ks. kuva 18) on muodoltaan pitkänomainen ja se sijaitsee rivitalojen puoleisessa osassa ketoa (ks. liite 7). Kalliokedon vyöhykkeellä kasvavat lajit kuten kataja, saarni, pihlaja, ketoorvokki, niittysuolaheinä, isomaksaruoho, hopeahanhikki, särmäkuisma, pujo, maitohorsma, hevonhierrakka ja siankärsämö. Luonnonhoidolliset toimenpiteet kalliokedolla koskevat pääasiassa nuorten lehtipuiden poistamista sekä mahdollisten kuivuneiden tai pensasmaisten katajien harventamista. 20

22 Kuva 18. Kallioketo. Kuvanottosuunta pohjoiseen. Puustoinen rinne Puinen rinne (ks. kuva 4) sijaitsee rinteen päällä sekä rinteen alla sijaitsevien niittyjen välissä (ks. liite 7). Rinteessä kasvaa sekalaista lajistoa kuten tuomea, mäntyä, kuusta, koivua, pihlajaa, katajaa, saarnea, vaahteraa, keltamoa, kyläkellukkaa, ahosuolaheinää, nurmirölliä, pujoa, nokkosta, heinätähtimöä, puna-apilaa, särmäkuismaa, mäkitervakkoa, pihasauniota, hevonhierakkaa sekä mahdollisesti terttuseljaa. Koska rinne on puustoinen, on rinteestä poistettavia kohteita paljon. Nuoret puut ja puuntaimet poistetaan kuin myös osa vanhemmista puista. Raivausjätteet on vietävä alueelta pois. Puuston poistamisen jälkeen tarvitaan vesojenpoistoa ja mahdollisesti vielä myöhemmin niittotoimia. Suuruohoniityt (a ja b) Rinteen päällä sijaitsee isompi suuruohoniitty (ks. kuva 19), (ks. liite 7). Sen lajeja ovat muun muassa nurmitädyke, koiranputki, heinätähtimö, nurmipuntarpää, siankärsämö, pujo, nokkonen, lemmikki (sp.), hiirenvirna, leinikki (sp.), nurmirölli, keltamo, pelto-orvokki, peltopillike, paimenmatara, keltamatara, hevonhierrakka, pukinparta ja pölkkyruoho. Niitystä on erotettavissa kosteudeltaan erilaisia osia. 21

23 Kuva 19. Isompi suuruohoniitty (a). Kuvanottosuunta pohjoiseen. Rinteen ja puustoisen vyöhykkeen alla sijaitsee pienempi suurruohoniitty (ks. kuva 20), (ks. liite 7). Sen lajistoon kuuluvat esimerkiksi metsäapila, koiranputki, leinikki, nurmipuntarpää, nokkonen, niittynätkelmä, pukinparta, kyläkellukka, keltamatara, siankärsämö, heinätähtimö, hiirenvirna, voikukka ja sikoangervo. Sikoangervon esiintyminen on huomionarvoista. Kuva 20. Suuruohoniitty (b) rinteen alla, kuvanottosuunta luoteeseen, kohti rinteen alaosaa. Luonnonhoidolliset toimenpiteet ovat suurruohoniityillä samanlaiset. Niittyjä tulee hoitaa niittämällä ne kahdesti kesässä, kesäkuussa ja elokuussa. Niitot tulee toteuttaa aluetta köyhdyttävästi, jolloin niitetty heinä kuljetetaan alueelta pois. 22

24 Yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet Yksittäiskohteina merkittyjä ovat esimerkit sikoangervokasvustojen sijainneista sekä viereisen taloyhtiön hiekkalaatikko (vierellä sijaitsee myös lipputanko sekä pyykinkuivausnarut) (ks. liite 7). Harvennettavia ja raivattavia kohteita on merkitty yhdeksän kappaletta ja ne on merkitty maastossa keltaisella merkkausnauhalla. Harvennukselle ja raivaukselle on annettu yllä kattavampia ohjeita. HOITOTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Ihalantien kallioalue, joka rajoittuu VT 8:n sisääntulorampin länsipuolelle, on ollut hoitamattomassa tilassa jo pitkän aikaa. Alueella on mosaiikkimaisesti lukuisa määrä erilaisia biotooppeja. Ihalantien kedot ovat yhtensä kooltaan 1,17 ha. Seuraavassa on esitetty molempien kohteiden hoidon painopisteet; käytännössä useilla alueilla tarvitaan sekä niittoa että raivausta. A-alue 1. avokalliot (a b, kaksi laajempaa aluetta) 2. pistemäiset kalliokedot (a e, 5 erillistä aluetta) 3. vyöhykemäiset kalliokedot (a e; 5 erillistä aluetta) 4. katajikot (a b, 2 aluetta) 5. kuiva kalliokangas lähellä Pansiontietä 6. mäntyinen metsäalue asutuksen suunnassa 7. metsän reunavyöhyke 8. pienruohoniitty 9. pistemäinen rehevä alue 10. rehevä lupiinivyöhyke rampin puoleisella rinteellä 11. suurruohoniitty (a c, 3 erillistä aluetta) 12. täyttömaa kalliorinteellä; puutarhajätettä, ylijäämämaita 13. vaihettumisvyöhyke 14. yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet Hoitotoimenpiteet on mielekästä suunnitella ainakin 5 vuodeksi kerrallaan, mielellään jopa 10 vuoden periodille. Tässä yhteydessä hoitotoimet suunnitellaan 5 vuoden periodille ( ). 23

25 Peruskunnostukset (aloitusvuosi) Molemmat osa-alueet tarvitsevat perusteellisen lähtökunnostuksen. Alueella on runsaasti poistettavaa puustoa osa-alueesta riippumatta. Suurimmat poistettavat puut on merkitty nauhalla, mutta raivausta tulee toteuttaa huomattavasti intensiivisemmin. Lähtökohtana puuston poistossa on, että alue sijaitsee maisemallisesti erittäin keskeisellä paikalla. Toisena lähtökohtana on ollut, että alueet eivät oikein sovellu laidunnukseen. Tosin osa-alueelle A lammaslaidunnus sopisi maisemakuvan kannalta erinomaisesti. Oheisessa listauksessa on lähdetty siitä, että alkukunnostukset toteutetaan tuntikustanteisena alueen vaativuuden takia. Molemmat alueet (A-B) yhdessä (1,17 ha) Peruskunnostus: A-alue Toimenpide Toimenpiteen hinta/h tuntimäärä (h) Hinta yhteensä Raivaus moottori- tai raivaussahalla Raivaus- ja harvennusjätteen korjuu käsityönä Raivaus- ja harvennusjätteen koneellinen korjuu Raivausjätteen poiskuljetus traktorilla Erikoiskunnostukset; altaan puhdistus, täyttömaan poisto+hoito vuosittain 21,2 /h 50 h ,0 /h 35 h ,9 /h 20 h ,0 /h 16 h ,0 /h 50 h 2000 Yhteensä

26 Peruskunnostus: B-alue Toimenpide Toimenpiteen hinta/h tuntimäärä (h) Hinta yhteensä Raivaus moottori- tai raivaussahalla Raivaus- ja harvennus jätteen korjuu ja kasaus käsityönä Raivaus- ja harvennus jätteen koneellinen korjuu Raivausjätteen poiskuljetus traktorilla 21,2 25 h ,0 22 h ,9 20 h ,0 16 h 640 Yhteensä 2300 Molempien alueiden peruskunnostuksen kustannus yhteensä sopimuskauden aikana on Vuosittaiset hoitotoimet (raivaus, niitto ym.) A-alueella vuosittaiset hoitotoimenpiteet koostuvat lähinnä käsi- tai konevoimin toteutetusta niitosta, puuston tai pensaiden raivauksesta ja raivausjätteen poiskuljettamisesta. Kustannuksissa on esitetty lähinnä tuntimääriin ja tuntiveloituksiin perustuvat kustannukset. Alueen topografiasta johtuen koneiden käyttö ei ole aina mahdollista. Kustannuksia voidaan myös vaihtoehtoisesti tarkastella hehtaariperusteisena. 25

27 Alue A: Toimenpide Työmäärä/vuosi Toimenpide /h kustannus/vuosi kustannus yhteensä Raivaus käsin tai pienkoneella Raivaus ja harvennusjätteen kuljetus(traktori) Niitto käsin esim. raivaussahalla Niittojätteen korjuu ja kuljetus käsityönä. Niitto traktorikäyttöisellä niittokoneella 30h h h 21, h h Yhteensä Hoitopäiväkirjan ylläpito (molemmat alueet): Toimenpide Työmäärä/vuosi Toimenpiteen tuntihinta Hinta/vuosi Kustannus yhteensä hoitopäiväkirjan ylläpito 16h Kallioketo A soveltuu hyvin maatalouden ympäristötuen erityistukialueeksi. Alueella on kuitenkin toteutettava laajoja puiden poistoja ja katajikkojen raivauksia. Myös niitettävät alueet ovat laajoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lupiinialueeseen, kallion lakialueen katajapensaikkoihin sekä eteläosan suurruohoniittyyn. Ensimmäisenä vuotena alue voidaan niittää kahdesti, seuraavina vuosina tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. B-alue sijoittuu A-alueen lounaispuolelle Ihalantiehen rajoittuen. Lännessä, pohjoisessa ja etelässä alue rajoittuu olemassa olevaan asutukseen. Alueen laelta on kauniit näkymät länteen VT 8:n suuntaan. Raision kaupungin puistotoimi on toteuttanut mittavan luumupuuston poiston alueen kaakkoiskulmassa (osa-alue 1). Vaikka peruskunnostustyön suurin toimenpide on toteutettu, peruskunnostustoimia tarvitaan kuitenkin vielä esimerkiksi kalliorinteen puustoa poistamalla (osaalue 3). 26

28 1. harvennettu luumupuusto 2. kallioketo 1.puustoinen rinne 2.suuruohoniitty (a ja b, kaksi aluetta) 3.yksittäiskohteet sekä harvennettavat ja raivattavat kohteet Vuosittaiset hoitotoimenpiteet koostuvat B-alueella lähinnä käsivoimin toteutetusta niitosta, puuston tai pensaiden raivauksesta ja raivausjätteen poiskuljettamisesta. Kustannuksissa on esitetty lähinnä tuntimääriin ja tuntiveloituksiin perustuva kustannukset. Kustannuksia voidaan myös vaihtoehtoisesti tarkastella hehtaariperusteisesti. Olemme myös arvioineet, että alue B ei kovin hyvin sovellu laidunnukseen. Tällä alueella vuosittaisista hoitotoimista painottuvat niitto, mutta kalliorinteellä myös varovainen raivaus ja puuston poisto. Puuston poistossa tulee noudattaa samanlaista varovaisuutta kuin Raision puistotoimi noudatti luumupuutiheikön suhteen. Alue B: Toimenpide Tuntimäärä/vuosi Toimenpide /h Raivaus käsin tai pienkoneella Raivaus ja harvennusjätteen kuljetus (traktori) Niitto käsin esim. raivaussahalla Niittojätteen korjuu käsityönä Kustannus/vuosi Kustannus yhteensä h h h 21, h Yhteensä Niitettävillä alueilla huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että niittojäte kuljetetaan pois. Alueelle on aikaisemmin kuljetettu erilaista maa-aineista kallion lakialueelle, mutta tavoitteena on vähitellen köyhdyttää maaperää. Luumupuuston alueella tulee raivaussahan avulla pitää voimakkaasti vesovat luumupuut kurissa. Kallioketo B soveltuu hyvin maatalouden ympäristötuen erityistukialueeksi. Alueelta ovat löydettävissä niin ketomainen kuin niittymäinen alue. Alueella on kuitenkin toteutettava laajoja puiden poistoja ja katajikkojen raivausta. Myös niitettävät alueet ovat laajoja. Erityistä huomiota 27

29 tulee kiinnittää luumupuualueeseen ja laajaan rinnealueeseen sen yläpuolella. Ensimmäisenä vuotena alue voidaan niittää kahdesti, seuraavina vuosina tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yhteenveto kaikista kustannuksista (5 vuotta) Alue Kustannus/vuosi Kustannukset A-alue: peruskunnostus 5038 A-alue: hoito ja ylläpito B-alue: peruskustannus 2300 B-alue: hoito ja ylläpito Molemmat alueet: hoitopäiväkirjan ylläpito Sopimuskauden (5 vuotta) hoitokustannukset yhteensä LIITTEET Liite 1: Karttakuva kallioketo A:n aluerajauksista Liite 2: Karttakuva kallioketo B:n aluerajauksista 28