Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
|
|
- Mauno Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm Kaavan nimi Suovuoren ratsastuskeskuksen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Ak-314 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,0511 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,0511 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6, , ,02 0, A yhteensä 0, , ,17 0, P yhteensä Y yhteensä -4, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4, ,7 3,0895 R yhteensä L yhteensä 0,4514 7,5 0,4514 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6, , ,02 0, A yhteensä 0, , ,17 0, ALY 0, , ,17 0, P yhteensä Y yhteensä -4, Y -4, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4, ,7 3,0895 VP -1,6713 VL 1, ,6 1,6458 VL-1 3, ,4 3,1150 R yhteensä L yhteensä 0,4514 7,5 0,4514 Kadut 0, ,7 0,2064 LP 0, ,3 0,2450 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava
3 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / TL sivu 1/6 SUOVUOREN RATSASTUSKESKUKSEN ALUEEN UUDELLEEN KAAVOITTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta, josta käyvät ilmi kaavoitushankkeen peruslähtökohdat ja tavoitteet sekä ne keinot, joilla kaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Siinä luetellaan osalliset ja kerrotaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. (MRL 63)
4 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / TL sivu 2/6 1) SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Myllärinmäen kaupunginosassa noin 3,7:n kilometrin päässä pohjoiseen Naantalin keskustasta. Aluetta rajaavat pohjoisessa Rämpsälänkatu ja Itä-Immasen 2. vaiheen kaavaalue, idässä Myllärinkadun ja Sammalkallion asuinalueet, etelässä Suopellon alue ja lännessä Riistavuoren ja Suovuoren asuinalueet. Oheisessa kartassa on esitetty alueen sijainti punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). 2) ALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Yleistä Ratsastuskeskuksen alue on pitkään ollut kaupunkilaisten yleisessä ja laajassa liikunta- ja virkistyskäytössä, ja siihen kohdistuu voimakkaita tunnearvoja. Erityisesti aluetta kiertävää talvikunnossa pidettävää (lumetettavaa) pururataa asukkaat pitävät tärkeänä. 2.2 Maanomistus Suovuoren ratsastuskeskuksen vuokrasopimus on päättynyt syksyllä Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 2.3 Rakennettu ympäristö Alueen itäosassa, maisemallisesti hallitsevalla paikalla, sijaitsevat voimassa olevassa asemakaavassa Sr-merkinnällä suojellut hevostallin rakennukset, joista merkittävimmät ovat päärakennus ja navetta. Rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjillään ja silmämääräisesti tarkasteltuina pääosin kelvollisessa kunnossa.
5 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / TL sivu 3/6 Välittömästi hevostallin alueen eteläpuolella sijaitsee hirsirakenteinen hiihtoriihi, joka on kaupungin omistuksessa ja aktiivisesti liikuntapalveluiden käytössä (riihi näkyy oikealla olevan kuvan taustalla). Keskellä aluetta on entinen ratsastuskenttä. Koko aluetta kiertää talvisin laduksi kunnostettava kuntorata (kuva alla), joka liittyy laajempaan ulkoilu- ja liikuntaverkostoon sekä etelä- että pohjoispäistään. Alue on itäosassaan sijaitsevia kallioisia mäkiä lukuun ottamatta voimakkaasti ihmisen, erityisesti ratsastustoiminnan, muovaamaa ja luonteeltaan perinteisen maaseudun kaltaista. 2.4 Luonnonympäristö Läntinen osa alueesta on savipohjaista, avointa ja alavaa niittyä. Itäosien kallioiset mäet ovat sekametsän peitossa. Hevostallin rakennusten välitön ympäristö on pihapiiri- istutettuine mäinen puuriveineen. Suunnittelualueen matalin kohta on n. + 23,5 m meren pinnasta ja korkein + 38,8 m. 3) SUUNNITTELUTAVOITTEET -MITÄ SUUNNITELLAAN? Naantalin vuoden 2009 kaavoituskatsauksen mukaisesti tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja kaavoittaa alueelle pientalovaltaista asumista. Jo virinneen keskustelun ja odotettavissa olevien voimakkaiden kansalaismielipiteiden johdosta asiassa on päätetty edetä vaihtoehtoisten, rakennemallitasoisten maankäyttöluonnosten kautta. Tällä tavalla on haluttu tutkia erilaisia mahdollisuuksia asumisen määrän ja laadun suhteen sekä yhteensopivuutta muiden toimintojen, erityisesti liikunta- ja virkistyskäytön kanssa. Kaikessa suunnittelussa on pyritty korostamaan alueen erityispiirteitä; visuaalisesti avointa, vapaasti virtaavaa maisematilaa sekä tietynlaista maalaisromanttista ilmettä. Entisen hevostallin rakennusten arvokas asema ympäristössään on säilytetty, samoin kuin alueen halki risteävät ulkoilureitit. Suunnittelussa on erityisesti painotettu kaupunkilaisille tärkeän kuntoradan toimivuuden varmistamista. Mahdollinen uudisrakentaminen on ehdotettu pientalovaltaiseksi. Myös kytketyt pientalot ja/tai rivitalot saattaisivat tulla kyseeseen. Kaikki uudet rakennukset on sovitettava huolella maisemaan niin tyyliltään, materiaaleiltaan kuin asemoinniltaan. Riittävän tasokkaalla suunnittelulla tämä onnistunee.
6 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / TL sivu 4/6 4) KAAVALLINEN TILANNE 4.1 Maakuntakaava Vieressä ote Ympäristöministeriön vahvistamasta Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (ei mittakaavassa). Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. Kaavamerkinnät ja -määräykset KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. - Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. VIRKISTYSALUE - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. ULKOILUREITTI SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Ulkoilureitteihin liittyvät talousmetsäalueet tulee hoitaa puistomaisina kokonaisuuksina. - Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti.
7 4.2 Yleiskaava Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / TL sivu 5/6 Ohessa ote Naantalin yleiskaavasta vuodelta 1982 (ei mittakaavassa). Alustava suunnittelualue rajattu punaisella katkoviivalla. Koska yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, alueelta tehdään yleiskaavatasoinen tarkastelu virkistysalueiden riittävyydestä. Yleiskaavan merkinnät AP ET PY TY V VL Pientalovaltainen asuinalue Yhdyskuntateknisen huollon alue Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue Virkistysalue Lähivirkistysalue Ohjeellinen ulkoilureitti 4.3 Asemakaava Alla on ote voimassa olevasta asemakaavasta Ak-120 (ei mittakaavassa). Alustava suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla. Asemakaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu merkinnällä Y (Yleisten rakennusten korttelialue).
8 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / TL sivu 6/6 5) VAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Esitettyjen rakennemallivaihtoehtojen vaikutukset vaihtelevat esitetyn asumistehokkuuden mukaan. Niin olemassa olevat kuin mahdolliset uudetkin rakennukset liitetään kaupungin kunnallistekniikan ja katuverkon piiriin. Ehdotuksesta riippuen aluetta kiertävää kuntopolkua linjataan uudelleen ja mahdollisesti sille rakennetaan silta. Liikennemäärät tulevat lisääntymään, samoin liikunta- ja virkistyspalvelujen käyttäjät. Rakennustehokkuudesta riippuen osa nykyisin yleisessä virkistyskäytössä olevista metsä- ja niittyalueista muuttuisi yksityisiksi tonteiksi ja pihoiksi. Hevostallin rakennusten käyttötarkoitus muuttuisi. Vaikutusten tarkempi arvioiminen tapahtuu suunnittelutyön edetessä. Vaikutusten arviointi kohdistetaan luonnonolosuhteisiin, virkistysalueisiin, rakennettuun ympäristöön ja ympäröivään asutukseen. Alueelle on tehty luontoselvitys. 6) OSALLISET Osallisia asiassa ovat: 1) lähiympäristön asukkaat, yhdistykset ja yritykset, sekä liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttäjät 2) viranomaiset, mm Lounais-Suomen ympäristökeskus 3) muut asiasta kiinnostuneet tahot 7) AIKATAULU Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on tutustunut kokouksessaan Ympäristöviraston maankäyttöosastolla laadittuihin kolmeen vaihtoehtoiseen rakennemalliluonnokseen. Kokouksessaan lautakunta on tutustunut suunnittelualueeseen maastokäynnillä. Suunnitelmaa on käsitelty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen viranomaisneuvottelussa Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on päättänyt järjestää päivätystä maankäyttöluonnoksesta valmisteluvaiheen kuulemisen. Suunnittelualueella järjestetään infotilaisuus klo 17:00. 8) LISÄTIETOJA Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila Arkkitehti Tero Lehtonen puh , puh kirsti.junttila(at)naantali.fi tero.lehtonen(at)naantali.fi
9 KAYMP LIITE 1B SUOVUOREN RATSASTUSKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOS Yleiskaavallinen tarkastelu virkistysalueiden riittävyydestä Naantalin kaupunki Ympäristövirasto / Maankäyttöosasto arkkitehti Tero Lehtonen
10 JOHDANTO Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) kanssa käydyssä kaavoitushankkeita käsitelleessä viranomaisneuvottelussa tuli ilmi tarve laatia yleiskaavallinen tarkastelu virkistysalueiden riittävyydestä koskien Suovuoren ratsastuskeskuksen alueen uudelleenkaavoittamista asumiskäyttöön. Suunnittelualue sijaitsee keskellä merkittäviä virkistysalueita ja sen pohjoispuolella on valmistunut ja vireillä useita uusia asemakaavoja, jotka muokkaavat huomattavasti lähiympäristön luonnetta, asukasmäärää ja palvelujen tarvetta, mukaan lukien virkistys-, ulkoilu- ja liikuntatarpeet sekä näihin liittyvät kevyen liikenteen reitistöt. TARKASTELUALUE Varsinaisen suunnittelualueen (ratsastuskeskus) ja sen välittömän naapuruston lisäksi tarkasteluun on otettu Soinistentien ja Maskuntien väliset Pohjoisten alueiden osayleiskaavan mukaiset asuinalueet mukaan lukien Itä-Immasen II-vaihe. Etelässä tarkastelualue on ulotettu aina Nuhjalantielle, Isotalontielle ja Aurinkotielle asti. Lisäksi mukaan on otettu myös Maskuntien itäpuolinen Kraatarintien asuinalue sekä tarkastelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat koulut ja päiväkodit, jotka ovat virkistysalueiden merkittäviä käyttäjiä. Tarkastelu on rajattu suunnittelualuetta välittömästi ympäröiviin alueisiin ja niiltä tuleviin käyttäjiin. KAAVOITUSTILANNE Vajaa puolet tarkastelualueesta sijoittuu vuonna 1993 voimaan tulleen Pohjoisten alueiden osayleiskaavan piiriin lopun osaa kuuluessa vanhentuneeseen Naantalin yleiskaavaan vuodelta Koska kyseinen kaava ei enää ole ajantasainen eikä kaikilta osin vastaa rakentunutta todellisuutta on tarkastelun pohjana käytetty myös koostetta olemassa olevista ja vireillä olevista asemakaavoista.
11 KUVA 1 : Yleiskaavallinen tilanne (ei mittakaavassa) Tarkastelualue rajattu valkoisella paksulla viivalla, suunnittelualue valkoisella ympyräviivalla. MERKINTÖJEN SELITYKSET: AP asuinpientalojen korttelialue AP/s asuinpientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään MT maatalousalue PK yksityisten palvelujen korttelialue PY julkisten palvelujen ja hallinnon alue SL luonnonsuojelualue V virkistysalue VL lähivirkistysalue VR retkeily- ja ulkoilualue Y yleisten rakennusten korttelialue ulkoilureitti kevyen liikenteen reitti
12 KUVA 2 : Asemakaavallinen tilanne ja kevyen liikenteen verkostokaavio (ei mittakaavassa) VÄRIEN SELITYKSET: koulut ja päiväkodit asuinpientalojen korttelialue asuinkerrostalojen korttelialue liikerakennusten korttelialue energiahuollon ja yhdyskuntatekniikan alue maa- ja metsätalousalue maatalousalue maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja virkistysalue (puistot, lähivirkistysalueet, urheilu- ja virkistyspalvelut, retkeily- ja ulkoilualueet) Immanen Ak-267 Itä-Immanen I Ak-289 (rakenteilla) Itä-Immanen II Ak-302 (vireillä) Kraatarintie Ak-308 (käynnistymässä) yleisten rakennusten korttelialue Esitetty kevyen liikenteen kaavio perustuu vuonna 2003 laadittuun kevyen liikenteen reitistöselvitykseen, eikä ole kaikilta osin ajan tasalla.
13 ANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Viime vuosina toteutuneen sekä vireillä olevan, lähinnä Pohjoisten alueiden osayleiskaavan mukaisen asuinrakentamisen myötä tarkastelualueen virkistysalueiden määrä on selvästi kaventunut. Lisäksi erityisesti yhtenäiset, luonnontilaiset metsäalueet (VR-merkityt retkeily- ja ulkoilualueet) ovat pirstoutuneet. Samalla asukkaiden ja käyttäjien määrä on lisääntynyt. Tästä huolimatta virkistysalueiden pinta-alallista määrää voidaan alueella pitää vähintään tyydyttävänä, eikä ratsastuskeskuksen alueen mahdollinen rakentuminen muuta tilannetta oleellisesti tältä osin. Sen sijaan suunnittelualueen keskeinen sijainti suhteessa ympäröiviin virkistysalueisiin, ulkoilureitteihin ja kevyen liikenteen väylästöön on huomattavan tärkeä, samoin kuin sen rooli maisemallisena solmukohtana näiden välillä. Soinistentieltä alkava, Peräniityn- ja Hakapellonpuistojen muodostama avoin niittymäinen virkistysalue jatkuu aina ratsastuskeskuksen tallirakennuksille asti linkittyen etelän suunnan liikuntapaikka-alueisiin. Suunnittelualuetta kiertävä lumetettava kuntorata linkittää Suopellon koulualueen Immasten valaistuun ulkoilureitistöön. Samoin lännestä meren rannasta asti Immasten kautta jatkuva laaja metsäalue ulottuu alueen kautta idän ja etelän suuntiin toteuttaen maakuntakaavan mukaista seudullista ulkoilureitistöä. On myös syytä huomioida tarkastelualueen hyvä saavutettavuus. Yhtenäiset ja jatkuvat virkistysaluevyöhykkeet takaavat helpon ja turvallisen käytön tarkastelualueen ja lähiseutujen asukkaille sekä lukuisille kouluille ja päiväkodeille. Toisaalta myös kauempaa eri suunnista tuleville on hyvät yhteydet alueelle. Vireillä olevat Itä-Immasen II-vaiheen ja Kraatarintien alueen kaavahankkeet tulevat lisäämään virkistyspalvelujen käyttäjien määrää alueella, sekä voimistamaan tarvetta hyville kevyen liikenteen yhteyksille ratsastuskeskuksen alueen kautta etelään kohti Suopellon koulu- ja liikunta-aluetta sekä toisaalta lounaaseen kohti keskustaa. Kaikki nämä yleiskaavatasoiset seikat tulisi huomioida alueen asemakaavoitusta suunniteltaessa varmistamalla riittävä väljyys ja toimivat yhteydet alueen kautta.
14 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
15 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Lohkojen kuvaus Pesimälinnusto Liito-orava selvitys Johdanto Käytetyt menetelmät Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet
16 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Johdanto Naantalin kaupungin ympäristötoimi /Marjut Taipaleenmäki tilasi elokuussa 2009 Suomen Luontotieto Oy:ltä Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelussa tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Koko alueelta tehtiin kasvillisuusselvitys, jonka yhteydessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden runkojen ja kallioseinämien epifyyttilajit). Alueelta tehtiin liito-oravaselvitys jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Ajankohdan vuoksi pesimälinnustoselvitystä ei voitu tehdä. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynneillä 22. ja ja samassa yhteydessä tehtiin myös liito-oravaselvitys. Alueelta haettiin lepakoille sopivia talvehtimisraunioita ja mahdollisia pesimisyhdyskuntia, mutta systemaattista detektorihavainnointiin perustuvaa lepakkoselvitystä ei alueelta tehty. Maastotöistä ja raportin kirjoittamisesta vastasivat FM, biologi Jyrki Oja sekä Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä tarvittavan karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Taustaselvityksen yhteydessä käytiin läpi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen arkisto sekä Turun yliopiston kasvimuseon arkistotietoja uhanalaisen putkilokasvilajiston osalta. Alueelta ei ole aiemmin tehty systemaattista luontoselvitystä, mutta koko Naantalia koskeneissa selvityksissä aluetta on todennäköisesti inventoitu (mm. Lehtomaa). 3. Tutkimusalue Nyt inventoitu kaava-alue sijaitsee Naantalin kaupungin itäosassa Suovuoren asuinalueella. Kasvimaantieteellisesti alue sijaitsee hemiboreaalisella vyöhykkeellä, jolle ovat ominaisia mm. jalopuulehdot. Nyt inventoitu alue rajautuu pohjois- ja itäosiltaan ulkoilureittiin, eteläosiltaan metsään ja asuintaloihin sekä länsiosiltaan ulkoilureittiin. Alue on itä- ja eteläosiltaan kallioista metsämaastoa, länsiosiltaan rehevöitynyttä niittyä ja keskiosiltaan vanhaa urheilukenttää ja entistä pihapiiriä. Vaikka alueella esiintyykin hemiboreaaliselle vyöhykkeelle tyypillisiä jalopuita mm. tammia, ei kohteella ole kuitenkaan jalopuulehtoja. Alueen kalliot ovat hyvin sammalpeitteisiä eikä varsinaisia kallioketoja esiinny muualla kuin alueen keskiosassa aivan niityn laidalla. 3
17 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Tulokset Suunniteltu kaava-alue käytiin systemaattisesti läpi kävellen. Alue jaettiin pinnanmuotojen ja maankäytön perusteella 6 erilliseen lohkoon. Lohkoista tehtiin kasvillisuuden yleiskuvaus, selvitettiin putkilokasvillisuuden valtalajisto, mahdollinen vaateliaampi lajisto sekä muut luontoarvot. 4.1 Lohkojen kuvaus Lohko 1 Lohkon alue käsittää entisen urheilukentän, jota käytetään tällä hetkellä maanläjityspaikkana. Kentän eteläreunalla on varttunut ja melko harvakasvuinen kuusiaita (Picea abies). Kentän länsireunalla on hieman varttuneempaa puustoa, mm. kookkaita mäntyjä (Pinus sylvestris). Alueen putkilokasvilajisto on hyvin kulttuurivaltaista ja lajistoon kuuluu mm. puna-apila (Trifolium pratense), alsikeapila (Trifolium hybridum), piharatamo (Plantago major), peltosaunio (Tripleurospermum inodorum), valkomesikkä (Melilotus albus) sekä rohtomesikkä (Melilotus officinalis). Pensaskerroksen lajistosta mainittakoon kentän reunalla kasvavat kurtturuusu (Rosa rugosa), terttuselja (Sambucus racemosa) sekä muutama nuori vaahtera (Acer platanoides). Lohko 2 Kentän ja niityn väliin jää pienialainen entinen talonpohja. Alueen puusto muodostuu rauduskoivuista (Betula pendula), raidoista (Salix caprea) sekä haavoista (Populus tremula). Pensaskeroksessa esiintyy pihlaja (Sorbus aucuparia) ja tuomi (Prunus padus). Alueen keskiosassa on pieni kalliokumpare, jossa on rehevöitynyt kallioketo. Kedon eteläreunalla kasvaa muutamia katajia (Juniperus communis). Kedon lajistoon kuuluu mm. rohtotädyke (Veronica officinalis), siankärsämö (Achillea millefolium), ahosuolaheinä (Rumex acetosella), ahomansikka (Fragaria vesca), ketohanhikki (Potentilla anserina), keltamaksaruoho (Sedum acre), niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), hiirenvirna (Vicia cracca), aitovirna (Vicia sepium), harakankello (Campanula patula) sekä kissankello (Campanula rotundifolia). Hieman vaateliaammasta lajistosta mainittakoon sikoangervo (Filipendula ulmaris) sekä niittymaarianheinä (Hierochloë alpina). Lohko 3 Koko alue on rehevöitynyttä niittyä. Putkilokasvilajisto on typensuosijalajien dominoimaa. Lajistoon kuuluu mm nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), puna-apila, valkoapila (Trifolium repens), alsikeapila, poimuhierakka (Rumex crispus), timotei (Phleum pratense), nurmi- Yleiskuva lohko 1 4
18 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 lauha (Deschampsia cespitosa) sekä voikukka (Taraxacum officinale). Muusta lajistosta mainittakoon niittymaarianheinä, jonka kumariinin tuoksu kantautuu kauas. Lohko 4 Talolle johtavan tien ja ulkoilureitin väliin jää hoidettu kallioalue. Kohteella on puustoa harvennettu ja muutenkin aluetta on hoidettu aiemmin pihapiirinä. Kalliot ovat puustoisia ja sammalpeitteisiä eikä varsinaisia kallioketoja alueella esiinny. Kohteen puusto muodostuu männyistä, haavoista, pihlajista sekä reunavyöhykkeen kookkaista vaahteroista (pihapuita). Aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu puolukka (Vaccinium vitis-idaea), mustikka (Vaccinium myrtillus) sekä metsälauha (Deschampsia flexuosa). Muusta lajistosta mainittakoon kultapiisku (Solidago vigaurea) sekä ahosuolaheinä. Alueen pohjoisreunalla kasvaa melko laaja jättipalsami (Impatiens glandulifera) kasvusto. Lohko 5 Kohteella on melko korkea, puustoinen kallioalue. Alue rajautuu ulkoilupolkuun sekä pihapiiriin. Puusto koostuu männyistä, hieskoivuista (Betula pubescens) sekä muutamista rauduskoivuista. Aluspuustossa esiintyy nuoria mäntyjä, pihlajaa sekä hieskoivua. Alueen puusto on eteläosassa huomattavasti pohjoisosaa tiheämpää. Alueella on myös muutama maakelo. Metsätyyppi kohteella vaihtelee pohjoisosan kuivasta puolukkatyypin kankaasta eteläosan tuoreeseen mustikkatyypin kankaaseen. Kallioketoja alueella ei ole. Aluskasvillisuuden valtalajisto on hyvin tavanomaista kuten mustikkaa, puolukkaa, kanervaa (Calluna vulgaris) sekä metsälauhaa. Muutamin paikoin esiintyy melko runsaasti kallioimarretta (Polypodium vulgare). Alueella on muutama tammen (Quercus robur) taimi. Lohko 6 Teiden väliin jää pienialainen ja harvapuustoinen havumetsälaikku. Alueen valtapuusto muodostuu kuusesta, joiden joukossa kasvaa muutamia mäntyjä ja nuoria rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa muutama kataja. Metsätyyppi kohteella on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Aluskasvillisuuden putkilokasvilajistoon kuuluu mm. mustikka, juolukka (Vaccinium uliginosum), kanerva, kevätpiippo sekä jokapaikansara (Carex nigra). Alueen länsiosan kalliokumpareet ovat sammalpeitteiset ja puustoisia eikä avokallioita kohteella esiinny. Lohko 7 Kohde on vanhaa pihapiiriä. Alue on rehevöitynyt ja jättipalsami valtaa alaa. Pihan laidalla aivan alueen pohjoisreunalla on maisemallisesti näyttävä kookas kuusi. Lohko 7 5
19 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Pesimälinnusto Ajankohdan vuoksi inventointialueelta ei voitu tehdä vakiomenetelmiin perustuvaa pesimälinnustoselvitystä. Kuitenkin mahdollisen vaateliaamman ja uhanalaisen pesimälajiston esiintyminen arvioitiin alueella ympäristön perusteella. Inventointialueen ympäristö on rakennettua eikä kohteella muutenkaan ole kolopuita tai vanhan metsän kuvioita. Kololinnut sekä vanhojen metsien lajit puuttuvat kohteelta kokonaan. Pesimälinnusto on todennäköisesti tyypillistä havumetsien ja asutuksen reunamien peruslajistoa. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja ei alueella todennäköisesti pesi. 4.3 Liito-orava selvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym.2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 % (mm Hanski 1998) ). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetyt menetelmät Liito-oravainventointi suoritettiin jätöshavainnointia käyttäen ja lisäksi kaava-alueelta etsittiin sopivia kolopuita, joissa liito-oravat pesivät ja joita ne käyttävät päivälepopaikkoinaan. Inventointi suoritettiin syyskuussa Liito-oravaesiintymien etsintä on helpointa ja samalla tarkinta kevättalvea, jolloin reviirillään oleskelevien liito-oravien jätökset kertyvät sulavan lumen pinnalle helposti havaittaviksi jätöskasoiksi. Keski- ja loppukesän umpeutuneen kasvillisuuden keskeltä jätösten löytyminen saattaa olla erittäin hankalaa. Lisäksi jätökset hajoavat kesällä varsin nopeasti ja liito-oravat liikkuvat talveen verrattuna laajemmalla alueella. Tutkimusalue kuljettiin systemaattisesti läpi jalkaisin ja kaikkien suurimpien puiden tyvet sekä linnunpönttöjen aluset tarkastettiin jätösten löytämiseksi Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä aluetta voi ympäristötyypin perusteella pitää edes mahdollisena liito-oravan elinympäristönä. Alueella on niukasti lajille sopivia ruokailupuita eikä kohteella ole kolopuita tarpeeksi lajin pesä- ja päivälepokoloiksi. Alue on melko harvapuustoista, joten suojapuut kuten suuret kuuset puuttuvat lähes kokonaan. Kohdetta ei voi pitää liito-oravalle soveltuvana elinympäristönä eikä nyt tehdyssä inventoinnissa havaittu mitään merkkejä lajin mahdollisesta esiintymisestä alueella. 6
20 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Yhteenveto Suunnitellulla kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai Metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei esiinny myöskään Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinne maisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Alueen kasvilajistoon kuuluu sikoangervo, joka luetaan arkeofyytteihin eli muinaistulokkaisiin. Lajin esiintyminen voi viitata vanhaan asuinpaikkaan. Alueella ei esiinny liito-oravia eikä muidenkaan Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen ole todennäköistä satunnaista pohjanlepakkoa tai vesisiippaa lukuun ottamatta. Kohde on melko pienialainen ja ympäristö on kauttaaltaan rakennettua. Pesimälinnustoon ei todennäköisesti kuulu EU:n lintudirektiivin liitteen I pesimälajeja eikä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001) mainittuja lintulajeja. Alueen rakentaminen ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja Lohkon 4 kallioaluetta 7
21 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 1998: Luonnonsuojelu-, Metsä- ja Vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. - Serioffset 8
22 Suomen Luontotieto Oy NaaNtaliN SuovuoreN asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Liitteet karttaliite 9
23 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pihapiirin kalliolla esiintyy perinnebiotoopin indikaattorilajeista plus-lajina ruoholaukka Suomen Luontotieto Oy 17/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
24 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Pesimälinnusto Tulokset Liito-orava selvitys Johdanto Käytetyt menetelmät Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus... 8 Liite
25 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1. Johdanto Naantalin kaupungin ympäristötoimi tilasi Suomen Luontotieto Oy:ltä kesäkuussa 2010 Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen täydennyksen. Suomen Luontotieto Oy on tehnyt alueelta luontoarvojen perusselvityksen syyskuussa 2009, mutta kasvukauden ollessa silloin jo ohi monen lajin kohdalla, on nyt tehdyn selvityksen tarkoitus täydentää aikaisempaa mahdollisten uusien kasvilajien sekä muiden mahdollisten esiin tulevien luontoarvojen osalta. Silloin tehdyssä selvityksessä mm. ketolajisto jäi vähäiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelussa tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Koko inventointialue käytiin systemaattisesti läpi jalkaisin. Nyt tehdyssä inventoinnissa keskityttiin vaateliaamman putkilokasvilajiston ja muiden mahdollisten luontoarvojen selvittämiseen kasvukaudella sekä etsittiin uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden runkojen ja kallioseinämien epifyyttilajit). Samanaikaisesti selvitettiin alueen pesimälinnusto mahdollisen vaateliaamman ja uhanalaisen lajiston osalta. Maastotöistä vastasivat ja raportin kirjoittivat FM, biologi Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). 3. Tutkimusalue Suovuoren asemakaava-alue sijaitsee Naantalin kaupungin pohjoispuolella Suovuoren asuinalueella. Kasvimaantieteellisesti alue sijaitsee hemiboreaalisella vyöhykkeellä, jolle ovat ominaisia mm. jalopuulehdot. Inventointialue on itä- ja eteläosiltaan kallioista metsämaastoa ja avokalliota on niukasti. Länsiosiltaan alue on pääosin rehevöitynyttä niittyä, alueen keskiosassa on vanha maatilakiinteistö pihapiireineen ja hieman pohjoisempana on vanha urheilukenttäalue, jota käytetään lähinnä maa-aineksen läjitykseen. Alueella ei ole kasvillisuusvyöhykkeelle ominaisia jalopuulehtoja. Alueen kalliot ovat hyvin sammalpeitteisiä eikä varsinaisia kallioketoja esiinny muualla kuin inventointialueen keskiosassa aivan niityn laidalla sekä pieni kallioketolaikku aivan talon pihapiirissä. 4. Tulokset Alue käytiin systemaattisesti läpi kävellen. Alueelta haettiin arkeofyytteihin eli muinaistulokkaisiin, perinnebiotooppeihin kuuluvia lajeja sekä inventoitiin mahdollinen vaateliaampi lajisto ja muut luontoarvot. Nyt tehdyssä selvityksessä on myös kiinnitetty huomiota nk. tulokaskasveihin eli lajeihin, jotka valtaavat kasvutilaa ja leviävät helposti luontoon vallaten tilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta. Kaava-alueella käytetty lohkonumerointi ei ole sama kuin syksyllä 2009 tehdyssä selvityksessä. 3
26 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Lohko 1 Entinen urheilukenttä ja sen ympäristöä Alueella on sepelöity kenttä, jota käytetään tällä hetkellä maanläjityspaikkana. Kentän eteläreunalla on varttunut kuusiaita. Alueen putkilokasvilajisto on hyvin kulttuurivaltaista ja siihen kuuluu mm. puna-apila (Trifolium pratense), alsikeapila (Trifolium hybridum), piharatamo (Plantago major), peltosaunio (Tripleurospermuminodorum), valkomesikkä (Melilotus albus) sekä rohtomesikkä (Melilotus officinalis). Muusta lajistosta mainittakoon kentällä esiintyvä rikkakasvina tunnettu pihatatar (Polygonum avigulare) sekä kuusiaidan katveessa esiintyvä kalliokielo (Polygonatum odoratum). Pensaskerroksen lajistossa esiintyvä kurtturuusu (Rosa rugosa) on tulokaskasvina ongelmallinen, sillä se leviää helposti ja peittää alleen alkuperäistä kasvillisuutta. Vierasperäisten lajien leviäminen luontoon tulisi estää mahdollisimman tehokkaasti, sillä se on pahin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Lohkon 2 Pienialainen kallioketo Kentän ja niityn väliin jää entinen talonpaikka. Alueen keskiosassa on pieni kalliokumpare, jossa on rehevöitynyt kallioketo. Varsinais-Suomessa on eniten ketoja ja kallioketoja verrattuna muualle Suomeen. Kedot ovat pinta-alaltaan usein hyvin pienialaisia ja esiintyvät hajanaisina laikkuina muun kasvillisuuden joukossa. Myös tällä lohkolla oleva kallioketo on pienialainen. Kedon lajistoon kuuluu mäkitervakko (Viscaria vulgaris), nurminata (Festuca pratensis), poimulehti sp. (Alchemilla sp.), heinätähtimö (Stellaria graminea), huopakeltano (Pilosella officinarum), nurmitädyke (Veronica chamaedrys), pukinjuuri (Pimpinella saxifraga), nurmihärkki (Cerastium fontanum), polvipuntarpää (Alopecurus geniculatus), nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), vadelma (Rubus idaea), särmäkuisma (Hypericum maculatum), rätvänä (Potentilla erecta), hevonhierakka (Rumex longifolius), voikukka (Taraxacum officinale), (rohtotädyke (Veronica officinalis), siankärsämö (Achillea millefolium), ahosuolaheinä (Rumex acetosella), ahomansikka (Fragaria vesca), ketohanhikki (Potentilla anserina), keltamaksaruoho (Sedum acre), niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), hiirenvirna (Vicia cracca), aitovirna (Vicia sepium), harakankello (Campanula patula) sekä kissankello (Campanula rotundifolia). Hieman vaateliaammasta lajistosta mainittakoon sikoangervo (Filipendula ulmaris) sekä niittymaarianheinä (Hierochloë alpina). Perinnebiotoopeilla on nk. osoittajalajeja eli plus- ja miinus-lajeja, joilla voidaan arvioida perinteisen maankäytön päättymisestä kulunutta aikaa. Miinus-lajit peittävät alleen heikommat lajit eli sellaiset perinnebiotooppien plus-lajit, jotka vaativat paljon valoa ja vähän ravinteita ja kukkivat yleensä värikkäästi. Näiden huomionarvoisten perinnebiotooppien perusteella voidaan arvioida kannattaako jonkin alueen ennallistaminen. Nyt inventoidulla umpeenkasvaneella ketoalueella ovat plus-lajeina kissankello ja sikoangervo. Miinus-lajeina ovat sen sijaan nurmipuntarpää, nurminata, vadelma, hevonhierakka, siankärsämö ja voikukka. Miinus-lajien runsaus osoittaa, että poistamattoman kasvimassan vuoksi kedolle on kerääntynyt ravinteita. Miinus-lajien poistaminen ei ole helppoa, sillä ne lisääntyvät sekä siemenistä että maavartensa avulla. Arkeofyyteistä eli muinaistulokkaista lohkolla 2 esiintyy sikoangervo (Filipendula ulmaris) 4
27 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Lohko 3 Koko alue on rehevöitynyttä niittyä, joka on ollut ennen peltona. Alueen itäreunalla on entinen urheilukenttä. Alue jatkuu samanlaisena pihapiiriin asti. Putkilokasvilajistoon kuuluu mm. päivänkakkara (Leucanthemum vulgare), nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), timotei (Phleum pratense), niittyleinikki (Ranunculus acris), puna-apila, valkoapila (Trifolium repens), alsikeapila, poimuhierakka (Rumex crispus),hevonhierakka, timotei (Phleum pratense), nurmilauha (Deschampsia cespitosa), voikukka, harakankello, niittynurmikka (Poa pratensis), kylänurmikka (Poa annua), niittysuolaheinä (Rumex acetosa), koiranputki (Anthriscus sylvestris), pujo (Artemisia vulgaris), nokkonen(urtica dioica), pelto-ohdake (Cirsium arvense) ja nurminata. Muusta lajistosta mainittakoon niittymaarianheinä, jonka kumariinin tuoksun haistaa ohikulkiessa. Valtaosa niityn lajistosta on ns. miinus-lajistoa, mikä kertoo suoraan niityn rehevöitymisestä. Alueella ei esiinny plus-lajeja eikä kohdetta ole järkevää ennallistaa. Lohko 4 Alueen kalliot ovat puustoisia ja osin hoidettu pihapiirinä. Kalliot ovat puustoisia ja sammalpeitteisiä eikä varsinaisia kallioketoja alueella esiinny. Kohteen puusto muodostuu männyistä, haavoista, pihlajista sekä kookkaista vaahteroista. Aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu puolukka (Vaccinium vitis-idaea), mustikka (Vaccinium myrtillus) sekä metsälauha (Deschampsia flexuosa). Muusta lajistosta mainittakoon kultapiisku (Solidago vigaurea) sekä ahosuolaheinä. Alueella esiintyy melko laaja jättipalsami (Impatiens glandulifera) kasvusto. Jättipalsami kuuluu samaan voimakaskasvuiseen tulokaslajiin kuin kurtturuusu ja sen leviäminen luontoon tulisi estää. Jättipalsamin leviämistä helpottaa sen luontaisten vihollisten puuttuminen. Lohko 5 Kohteella on melko korkea, puustoinen kallioalue. Alue rajautuu ulkoilupolkuun sekä pihapiiriin. Puusto koostuu männyistä (Pinus sylvestris), hieskoivuista (Betula pubescens) sekä muutamista rauduskoivuista (Betula pendula). Aluspuustossa esiintyy nuoria mäntyjä, pihlajaa (Sorbus aucuparia) sekä hieskoivua. Alueen puusto on eteläosassa huomattavasti pohjoisosaa tiheämpää. Alueella on myös muutama maakelo. Metsätyyppi kohteella vaihtelee pohjoisosan kuivasta puolukkatyypin kankaasta eteläosan tuoreeseen mustikkatyypin kankaaseen. Kallioketoja alueella ei esiinny. Aluskasvillisuuden valtalajisto on hyvin tavanomaista kuten Lohkon 3 rehevöitynyttä niittyä 5
28 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS mustikkaa, puolukkaa, kanervaa (Calluna vulgaris), sanajalkaa sekä metsälauhaa. Muutamin paikoin esiintyy melko runsaasti kallioimarretta (Polypodium vulgare). Alueella on muutama tammen (Quercus robur) taimi, mutta mitat täyttäviä tammia ei kohteella ole. Alue jatkuu harvapuustoisena havumetsänä ja alueen poikki kulkee tie. Pensaskerroksen lajistoon näillä kohdin kuuluu muutamia katajia. Aluskasvillisuuden putkilokasvilajisto on tavanomaista havumetsien peruslajistoa. Myös näillä kohdin alueen kalliokumpareet ovat sammalpeitteiset eikä avokallioita kohteella ole. Lohko 6 Vanha ratsutila Kohteella on entinen tila ulkorakennuksineen. Alue on paikoin rehevöitynyt ja jättipalsami on valtaamassa pihapiiriä. Tallin ja talon väliin jäävän entisen hoidetun nurmikon lajistoon kuuluu, jättipalsami, kylänurmikka, niittynurmikka, ahosuolaheinä, puna-apila, nurmipuntarpää, koiranvehnä, voikukka, nurmirölli (Agrostis capillaris), piharatamo (Plantago major), pujo, koiranputki, leskenlehti (Tussilago farfara), poimuhierakka, peltosaunio (Tripleurospermum inodorum), alsikeapila, siankärsämö, timotei sekä niittyleinikki. Talon takana niityn puoleisella reunalla on pienialainen kallio sekä entinen niitty. Varsinaista kallioketoa kohteella ei esiinny, sillä alue on rehevöitynyt. Pihan lajistoon kuuluu ahosuolaheinä, nurmilauha, kylänurmikka, ojakärsämö, pukinjuuri, metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), kylänurmikka, niittynurmikka, pujo, nokkonen, valkoapila, puna-apila, peltosaunio (Tripleurospermum inodorum), nurmilauha, nurmipuntarpää, voikukka, leskenlehti (Tussilago farfara), piharatamo (Plantago major), niittysuolaheinä, koiranputki, poimuhierakka, juolavehnä, nurmihärkki, rätvänä, keltamaksaruoho, harakankello ja tarha-alpi (Lysimachia punctata). Kalliokedon lajistosta mainittakoon ruoholaukka (Allium schoenoprasum). Pihan itäreunalla olevan saunarakennuksen edessä olevassa rinteessä kasvaa laajakasvustoinen idänukonputki (Heracleum sphondylium). Suurikasvuista idänukonputkea ei tule sekoittaa jättiputkeen, jota alueella ei esiinny. Alueen perinnebiotooppien plus-lajeista kohteella esiintyy ainoastaan ruoholaukka. Umpeenkasvaneella niityllä ja pihamaalla vallitsevina ovat pääosin miinus-lajit kuten koiranputki, nurmipuntarpää, valkoapila, hevonhierakka, nokkonen, voikukka, niittynurmikka ja nurminata jotka valtaavat kasvutilaa koko entisellä pihapiirillä. Pihan pensaslajistoon kuuluu runsaasti terttuseljaa (Sambucus racemosa). Pihapiirin jaloista lehtipuista mainittakoon vaahtera (Acer platanoides). Yleiskuva lohkolta 5 6
29 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 5. Pesimälinnusto Koko kaava-alueelta ei tehty kaikkia lajeja koskevaa pesimälinnustoselvitystä, mutta mahdollinen vaateliaampi tai uhanalainen pesimälajisto selvitettiin kahden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä (Koskimies 1998). Selvityksessä etsittiin systemaattisesti EU:n lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajeja ja kansallisessa uhanalaisselvityksessä (Rassi ym. 2001) mainittuja pesimälajeja koko kaava-alueelta. Koska inventoinnin tarkoituksena oli selvittää mahdollisen uhanalaisen tai vähälukuisen linnuston esiintyminen, ei peruslinnustoa huomioitu laskennoissa. Linnuston tiheyttä ei myöskään laskettu. 5.1 Tulokset Vaateliaamman ja uhanalaisen pesimälajiston esiintyminen arvioitiin alueella ympäristön perusteella. Inventointialueen ympäristö on rakennettua eikä kohteella muutenkaan ole kolopuita tai vanhan metsän kuvioita. Kololinnut sekä vanhojen metsien lajit puuttuvat kohteelta kokonaan. Pesimälinnusto on tyypillistä havumetsien ja asutuksen reunamien peruslajistoa. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja ei alueella pesi. 6. Liito-orava selvitys 6.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym.2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 % (mm Hanski 1998) ). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 6.2 Käytetyt menetelmät Liito-oravainventointi suoritettiin jätöshavainnointia käyttäen ja lisäksi kaava-alueelta etsittiin sopivia kolopuita, joissa liito-oravat pesivät ja joita ne käyttävät päivälepopaikkoinaan. Inventointi suoritettiin kesäkuussa Liito-oravaesiintymien etsintä on helpointa ja samalla tarkinta kevättalvella, jolloin reviirillään oleskelevien liito-oravien jätökset kertyvät sulavan lumen pinnalle helposti havaittaviksi jätöskasoiksi. Keski- ja loppukesän umpeutuneen kasvillisuuden keskeltä jätösten löytyminen saattaa olla erittäin hankalaa. Lisäksi jätökset hajoavat kesällä varsin nopeasti ja liito-oravat liikkuvat talveen verrattuna laajemmalla alueella. Tutkimusalue kuljettiin systemaattisesti läpi jalkaisin ja kaikkien suurimpien puiden tyvet sekä linnunpönttöjen aluset tarkastettiin jätösten löytämiseksi Tulokset Nyt tehdyssä selvityksessä ei edelleenkään löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella eikä aluetta voi ympäristötyypin perusteella pitää edes mahdollisena liito-oravan elinympäristönä. Alueella on niukasti lajille sopivia ruokailupuita eikä kohteella ole kolopuita tarpeeksi lajin pesä- ja päivälepokoloiksi. Alue on melko harvapuustoista, joten suojapuut kuten suuret kuuset puuttuvat lähes kokonaan. Kohdetta ei voi pitää liito-oravalle soveltuvana elinympäristönä. 7
30 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 7. Yhteenveto Suunnitellulla kaava-alueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, Metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei esiinny myöskään Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Alueen kasvilajistoon kuuluu sikoangervo ja ruoholaukka, jotka luetaan arkeofyytteihin eli muinaistulokkaisiin. Lajien esiintyminen voi viitata vanhaan asuinpaikkaan. Alueella ei esiinny liito-oravia eikä muidenkaan Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen alueella ole todennäköistä. Kohde on melko pienialainen ja ympäristö on kauttaaltaan rakennettua. Pesimälinnustoon ei kuulu EU:n lintudirektiivin liitteen I pesimälajeja eikä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001) mainittuja lintulajeja. 8. Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Laine, Rauno 1999: Naantalin Karjaluodon-Pirttiluodon linnustoselvitys. Osuustyö Aura Lehtomaa, Leena 1998: Luonnonsuojelu-, Metsä- ja Vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais- Suomen seutukaavaliitto, Turku Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. - Serioffset Varsinais-Suomen Luonnonsuojelupiiri ry. 2003, Työtä perinnemaisemien parhaaksi. 8
31 Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Liite 1 Inventointialueen kartta 9
32 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS SUOVUOREN TILAKESKUKSEN RAKENNUKSISTA Tontti ( ) Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento Suovuori mainitaan keskiajalla kirjallisissa lähteissä vuonna 1379 ensimmäisen kerran. Vuonna 1457 se läänitettiin luostarille useiden muiden verotalojen kera kuningas Kristian I toimesta. Suovuoren verot siis suoritettiin luostarille sen jälkeen luvulla tila autioitui ja joutui kruunulle. Sittemmin siitä tehtiin palkkatila: vuonna 1678 talo oli eversti C. Flemingin ratsurykmentin ratsumiestalona. Vuoden 1682 reduktion jälkeen Suovuoresta tuli Taimon ja Nuhjalan ratsutilan aputila eli augmentti (verot suoritettiin ratsutilan omistajalle) Suovuoren yksinäistalon maista on laadittu veronpanokartta. Vuonna 1760 Suovuoren tila ostettiin perintötilaksi, joka lohkottiin sovintojaon kautta vuonna 1823 kahteen osaan ja uudelleen vuonna Juho Fr. Sandelius Soinisista liitti vuonna 1875 puolet Suovuoresta Soinisiin. Toinen puoli tuli Atte Franckille. Suovuoresta on laadittiin talon halkomisen yhteydessä kartta (v. 1822), josta nähdään että silloiset talojen tontit sijaitsivat noin 75 m luoteeseen nykyisestä päärakennuksesta. Tonteista noin 70 m länteen oli myös rakennusryhmä, jotka olivat ilmeisesti talousrakennuksia. Vuoden 1822 mukainen Suovuoren talojen tonttipaikka. (Kuva J. Salmi 2010) 1820-luvun puolivälin jälkeen Suovuoren päärakennus on siirretty/rakennettu uusi nykyiselle paikalle, ehkä omistajanvaihdoksen yhteydessä 1800-luvun puolivälissä. Vuodesta 1918 tilan omisti Johan Viktor Aaltonen puolisonsa Mandin (Amanda Emilia os. Helevä) kanssa. Tila oli ollut emännän suvulla 1800-luvun puolivälin tienoilta asti. Suovuoresta oli erotettu kaksi torppaa ennen 1930-lukua (Manteli 1921; Kuusniemi 1922) ja kaksi palstatilaa (Santanummi 1917; Peräniitty Brynolf Aleksander Helevälle 1926). Taloon kuului 1930-luvulla puutarha jossa kasvoi 55 hedelmäpuuta ja lisäksi marjapensaita. (Suomen maatilat III, 1932; Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto, Turku Naantalin Suovuoren karttojen mikrofilmikopiot).
Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS
NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pihapiirin kalliolla esiintyy perinnebiotoopin indikaattorilajeista plus-lajina ruoholaukka Suomen Luontotieto Oy 17/2010
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Ympäristövirasto / TL 5.10.2009 sivu 1/6 SUOVUOREN RATSASTUSKESKUKSEN ALUEEN UUDELLEEN KAAVOITTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012
Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Satakieli kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 13/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja
NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011 Jättipalsami on levinnyt Karjaluotoonkin Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...3 2. Aineisto
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012
Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Alueen niukkaan pesimälinnustoon kuuluu keltasirkku Suomen Luontotieto Oy 27/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja
NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012
Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Suomen Luontotieto Oy 38/2012 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Säkylän Halavasato-Rasinkankaan suunnittelualueen luontoarvojen
Säkylän Halavasato-Rasinkankaan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Käenpiika Suomen Luontotieto Oy 22/2014 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013
Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Pohjantikka kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 26/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012. Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen
Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 4 4. Tulokset...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Sipoon Krokholmenin ranta-asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2014
Sipoon Krokholmenin ranta-asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Alueella oli pikkutikkareviiri Suomen Luontotieto Oy 30/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Eurajoen Lapijoki-Köykän. luontoarvojen perusselvitys 2012 2013. Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen
LIITE 3 Suomen Luontotieto Oy Eurajoen Lapijoki-Köykän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 2013 Lohkon 2 pienialainen soistuma Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I Raisio Päivi Heino 2003 Tutkimuskohde Raision Siiri 1 sijaitsee Raision kaakkoisosassa peruskarttakoordinaattien X= 6707 40 ja Y= 565 45 välillä (pk- lehti 1043 09 Raisio
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys
Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys Pensastasku pesii Ojalanmäen alueella 2 parin voimin Suomen Luontotieto Oy 31/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö
LisätiedotTarvasjoen Tyllin itäosan asemakaava-alueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy. Valkohäntäkauris. Suomen Luontotieto Oy 20/2014 Jyrki Matikainen
Tarvasjoen Tyllin itäosan asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Valkohäntäkauris Suomen Luontotieto Oy 20/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen
Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Mäntsälän Haarajoen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2014. Suomen Luontotieto Oy 24/2014 Jyrki Matikainen
Mäntsälän Haarajoen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Suomen Luontotieto Oy 24/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Alueen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja
Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2011 Alueella on yksi asuttu liito-oravan elinpiiri Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Lohkolla 3 on näyttävä maakelo Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1.
Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1. Suomen Luontotieto Oy 7/2006 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Liito-oravan uhanalaisuus
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy MARTTILAN MYLLYVAINION ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 1/2018 Jyrki Matikainen
Liite 5 MARTTILAN MYLLYVAINION ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2017 Maisemapuuksi sopiva mänty lohkon 2 keskivaiheilla 1/2018 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy
KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2018 Suomen Luontotieto Oy 16/2018 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kauhajoen Aijälän-Pappilan asemakaava-alueen liito-oravaselvitys. Suomen Luontotieto Oy 8/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Kauhajoen Aijälän-Pappilan asemakaava-alueen liito-oravaselvitys Liito-orava maassa Suomen Luontotieto Oy 8/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Liito-oravan uhanalaisuus ja suojelustatus...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011.
Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011. Annalanmäen Metsälakijyrkänne 9/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...3 2.
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys 2
Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys 2 Tiltaltti pesi Pappilan eteläpuolisella metsäalueella Suomen Luontotieto Oy 69/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, vaihe 2 (Ak-302) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI
Ympäristövirasto / OU 10.4.2007 sivu 1 (8) ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, vaihe 2 (Ak-302) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS eli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kooste kaavoitushankkeen
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009
LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen
KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI Turku, Koroinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Koroistenniemi sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Koroisten kylässä peruskarttakoordinaattien X= 6706 90 ja Y= 571 05
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Viitasammakkoa ei alueella havaittu. Suomen Luontotieto Oy 10/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
Eurajoen Lapijoen päiväkodin alueen asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Viitasammakkoa ei alueella havaittu Suomen Luontotieto Oy 10/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan
LisätiedotHIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ
Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU Ak01907 HIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20.3.2019 päivättyä asemakaavakarttaa.
LisätiedotNaantalin kaupunki Saaristomännyn akm. Asemakaavaselostus 21.1.2015
Naantalin kaupunki Saaristomännyn akm Asemakaavaselostus 21.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLiite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 8.8.2013, tarkistettu 28.2.2014 BÖLE, KOTIMETSÄ 1 Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Lisätiedotkasvillisuusselvitys pohjukan liito-orava valkoselkätikkaselvitys Pyöreälehtikihokki kasvaa alueella hyvin niukkana
Euran Naantalin Eurassuon Luikkkionlahden kasvillisuusselvitys pohjukan liito-orava 2008 sekä valkoselkätikkaselvitys LuontotietoOyOy Suomen Luontotieto Pyöreälehtikihokki kasvaa alueella hyvin niukkana
LisätiedotKAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,
LisätiedotAsemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa
Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien
LisätiedotRADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467
Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotVT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.10.2014 VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotSISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Jyväskylän koilliskehätien luontoarvojen perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 35/2011 Jyrki Oja ja Tikli Matikainen
Jyväskylän koilliskehätien luontoarvojen perusselvitys 2011 Karhujokea suunnitellun ylityspaikan kohdalla Suomen Luontotieto Oy 35/2011 Jyrki Oja ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti
LisätiedotTORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus
RAUTIO TORPPI Tornion kaupungin 15. Torpin kaupunginosan korttelin 19 asemakaavan muutoksen selostus 18.5.2016, ehdotus 2 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 18.5.2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA.
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI
Ak 5147 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Justeerinpuiston/ Kotikioskin asemakaavan muutoksen selostus 9. kaupunginosa (Kärki) korttelin 731 osa sekä katu- ja puistoalue HALLINTOKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 1.8.2006
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos
Lisätiedot