Raision kaupunkiniityt: Mäntysaarekkeen hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy
|
|
- Oskari Laakso
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raision kaupunkiniityt: Mäntysaarekkeen hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy Jari Hietaranta ja Heidi Maarit Wennerstrand
2 Sisällys YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 2 Alueen sijainti ja rajaukset... 2 Luonnonolosuhteiden pääpiirteet... 2 Alueen nykytila ja nykyinen käyttö... 2 NYKYTILANNE... 3 Kasvillisuus ja luontotyyppi -inventoinnit... 3 Kasvilistaukset... 4 Hoitokuviot... 5 HOITO JA KUNNOSTUS... 6 Peruskunnostustarve ja peruskunnostustoimenpiteet... 6 Jatkuvat hoitotoimenpiteet... 7 Mäntysaarekkeen hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet... 8 Katajikko... 8 Mäntyhaat (alueet a ja b)... 8 Tuore heinäniitty Niityt (alueet a ja b) Mesiangervotyypin kostea niitty HOITOTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Peruskunnostus (aloitusvuosi) Vuosittaiset hoitotoimet (raivaus, niitto ym.) Yhteensä ( ):
3 YMPÄRISTÖN NYKYTILA Alueen sijainti ja rajaukset Mäntysaareke sijaitsee Nuorikkalan ja Pellonperän alueiden väliin jäävällä Kotirannan alueella, Raision kaupungissa. Saareke on lähellä Raisionlahtea ja Raisionlahden luonnonsuojelualuetta. Saarekkeeseen johtaa polku, jolle pääsee kevyen liikenteen väylältä. Mäntysaarekkeen kohdealue on kooltaan 0,29 ha. Luonnonolosuhteiden pääpiirteet Mäntysaareke kuuluu puustoisiin perinnebiotooppeihin ja sen tavoitetilana pidetään mäntyhakaa. Alueen lähellä on mahdollisesti laidunnettu vuotta sitten. Saareke sijaitsee avonaisen merenlahtimaiseman pohjoisreunalla, joten se erottuu ympäristöstään hyvin. Alueen läheisyyteen ollaan rakentamassa (2011) runsaasti uutta pientaloasutusta. Vanhat kilpikaarnamännyt hallitsevat saarekkeen maisemaa. Kohdealueen sisällä on erilaisia luontotyyppejä, kuten ketoa, niittyä, katajikkoa sekä mesiangervokasvustoja. Nuoret puut, vadelmapensaikot ja mesiangervokasvustot ovat kuitenkin valtaamassa tilaa. Alueen nykytila ja nykyinen käyttö Mäntysaarekkeen vieressä kulkeva luontopolku (ks. kuva 1) mahdollistaa alueen pienimuotoisen virkistyskäytön. Polun varrella on kedosta kertova infotaulu, mikä tukee saarekkeen virkistyskäyttöä. Saareke on kuitenkin rehevöitymässä, sillä se ei ole ollut hoidon piirissä. Alue kaipaa lisää valoa, joten puustoa on harvennettava. Mäntysaarekkeen hoitaminen laiduntamalla on mahdollista. Virkistyskäyttö ei poista mahdollisuutta laiduntamiselle, sillä polku ei lävistä aluetta. 2
4 Kuva 1. Polku mäntysaarekkeeseen. Kuvanottosuunta etelään. Mäntysaareke on Raision kunnan omistuksessa. Lähialuetta on kaavoitettu kevyelle väylälle asti. NYKYTILANNE Kasvillisuus ja luontotyyppi -inventoinnit Mäntysaarekkeeseen tutustuttiin alustavasti suunnittelumaastokäynnillä Varsinais- Suomen ELY -keskuksen ja Raision kunnan edustajien kanssa. Mäntysaarekkeen kasvillisuutta sekä luontotyyppejä kartoitettaessa kohteissa käytiin yhteensä kolme kertaa 26.7., 2.8. ja Kasvillisuuskartoituksia suoritettiin kaikkina kertoina ja kasvillisuus kartoitettiin kiertelemällä alueella järjestelmällisesti. Luontotyyppejä kartoitettiin sekä Maastokäynnit ajoittuivat osittain liian myöhäiseen ajankohtaan johtuen urakoitsijan odottamattomista resurssiongelmista. 3
5 Kasvilistaukset Seuraavassa taulukossa ovat listattuna mäntysaarekkeella havaitut kasvilajit sekä arvio lajien esiintyvyydestä. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto tai kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 2 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 3 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 4 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Luokitus on jossain määrin subjektiivinen mutta antanee kuitenkin käsityksen alueen lajiston keskinäisistä suhteista. Harmaalla tekstillä merkittyjen lajien esiintyvyyttä ei arvioitu. Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Kedot, katajikot, niityt mesiangervoalue ahomansikka Fragaria vesca 3 heinätähtimö Stellaria graminea 1 hevonhierakka Rumex longifolius 1 1 hiirenvirna Vicia cracca 1 järviruoko Phragmites australis 2 juolavehnä Elymus repens 1 jänönsalaatti Mycelis muralis 1 kalliokielo Polygonatum odoratum 1 kannusruoho Linaria vulgaris 1 karhunputki Angelica sylvestris 1 1 kataja Juniperus communis 2 1 kaunokki (sp). Centaurea sp. 2 keltamatara Galium verum 2 kevätpiippo Luzula pilosa kielo Convallaria majalis 2 kissankello Campanula rotundifolia 1 koiranheinä Dactylis glomerata koiranputki Antriscus sylvestris 2 1 kyläkellukka Geum urbanum 1 kylänurmikka Poa annua 1 leinikki (sp). Ranunculus sp. 1 leskenlehti Tussilago farfara 1 lemmikki Myosotis 1 lillukka Rubus saxatilis 3 maitohorsma Epilobium angustifolium 1 2 matara(sp.) Galium sp. 2 mesiangervo Filipendula ulmaria 1 5 metsäapila Trifolium medium 4 1 metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum 2 4
6 Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Kedot, katajikot, niityt mesiangervoalue metsälauha Deschampsia flexuosa mustikka Vaccinum myrtillus 1 mänty Pinus sylvestris 4 niittynurmikka Poa pratensis niittynätkelmä Lathyrus pratensis 3 1 niittysuolaheinä Rumex acetosa 1 nokkonen Urtica dioica 1 1 nurmipuntarpää Alopecurus pratensis 2 3 nurmirölli Agrostis capillaris 3 nurmitädyke Veronica chamaedrys 2 nurmitähkiö Phleum pratense 2 4 ojakärsämö Achillea ptarmica 1 orapihlaja Crataegus laevigata 1 oravanmarja Maianthemum bifolium 1 peltokierto Convolvulus arvensis 1 pelto-ohdake Cirsium arvense 1 2 piharatamo Plantago major 1 kotipihlaja Sorbus aucuparia 4 pillike (sp). Galeopsis sp. 1 2 pujo Artemisia vulgaris 1 raita Salix caprea 1 ranta-alpi Lysimachia vulgaris 1 rohtotädyke Veronica officinalis 1 rätvänä Potentilla erecta 1 terttuselja Sambucus racemosa 1 siankärsämö Achillea millefolium 2 syysmaitiainen Leontodon autumnalis 1 särmäkuisma Hypericum maculatum 1 taikinamarja Ribes alpinum 2 tammi Quercus robur 1 tuomi Prunus padus 1 vaahtera Acer platanoides 1 vadelma Rubus idaeus 4 voikukka (sp.) Taraxacum sp. 1 Hoitokuviot Mäntysaareke on jaoteltu kasvillisuuden mukaisesti hoitokuvioihin. Jaoteltuina ovat isommat hoitoalueet sekä harvennettavat kohteet. Hoitokuviot ja rajaukset kaikkineen on esitelty karttakuvassa, kuin myös harvennettavat ja raivattavat kohteet. Hoitokuvioista on liitteenä karttakuva (ks. liite 3). Karttakuviin on merkittyinä harvennettavat ja raivattavat kohteet, 5
7 kuvanottopaikat ja kuvaussuunnat. Mäntysaarekkeen alueelta otetut GPS-pisteet ovat hoitokuvioittain omissa taulukkotiedostoissaan. Tarvittaessa hoitokuvioiden GPS-pisteistä on mainittu huomioita kuten pisteen kohdalla sijaitsevia maamerkkejä tai kasvilajeja. Osassa tiedostoista on myös listattu vapaamuotoisesti hoitokuviolla kasvavia kasvilajeja. Harvennettavat ja raivattavat kohteet ovat omassa tiedostossaan. Oma tiedostonsa on myös alueen hoitokuvioista otettujen kuvien kuvauspisteille. Uhanalaisia kasvilajeja tai luontotyyppejä mäntysaarekkeen alueella ei havaittu. Harvennettavia kohteita on merkitty maastossa keltaisin merkkausnauhoin. Kaikkia kaadettavia puita tai pensaikkoja ei ole kuitenkaan merkkausnauhoin merkitty, sillä kaadettavat lajit selittyvät kirjallisissa ohjeissa. Kattavammat ohjeet harvennuksiin ja raivauksiin siis löytyvät Hoito ja kunnostus -otsikon alta. Mäntysaarekkeen hoitokuvioita ja aluerajauksia tai muita huomionarvoisia kohteita ovat: heinäketo katajikko mäntyhaka (a ja b) mesiangervotyyppi niityt (a ja b) harvennettavat ja raivattavat kohteet sekä polku HOITO JA KUNNOSTUS Peruskunnostustarve ja peruskunnostustoimenpiteet Koko mäntysaarekkeen alueella tärkeää on avata mäntysaareketta niin, että männyt saavat riittävästi valoa ja saareke ei rehevöidy ja kasva umpeen (ks. kuva 2). Pienet taimet poistetaan, lehtipuita harvennetaan, etenkin kaikki nuoret pihlajat sekä kuivuneet tai pensasmaiset katajat raivataan pois kuin myös vadelmapensaikot. Taikinamarjat sen sijaan voidaan säilyttää. Maiseman erityispiirteitä ovat vanhat kilpikaarnamännyt, jotka tulee jättää maisemaan mäntyhaan ilmentäjiksi. Vähän kookkaampiakin katajia tulee poistaa, jos ne kasvavat aivan ison männyn läheisyydessä ja kilpailevat elintilasta männyn kanssa. 6
8 Kuva 2. Pensasmaisia katajia heinäkedon laidassa. Kuvanottosuunta kaakkoon. Mäntysaarekkeen alueella yleisenä hoidon tavoitteena on nuoren lehtipuuston poistaminen. Myös tiheimpiä katajikkoja voidaan harventaa voimakkaasti ja kaikki pensasmaiset, ei pylväsmäiset, katajat poistetaan. Männyistä poistaa voidaan nuorimpia ja jokunen kookaskin, jos ne kasvavat liian tiheässä. Alueen eteläreunan katajikkoa harvennetaan voimakkaasti ja lehtipuut ja nuoret männyt poistetaan. Sähkö- ja voimalinjan kohdalta tulee poistaa yksittäinen pihlaja. Polulta länteen sijaitseva tiivis pihlajakasvusto sekä aivan polkuun rajoittuva vadelmapensaikko poistetaan. Polun varrelta poistetaan pihlajat, tuomi, katajat sekä orapihlajat. Raivausjätteet tulee viedä alueelta pois, jotta lisärehevöitymistä ei pääsisi tapahtumaan. Uusia kasveja mäntysaarekkeelle ei tule istuttaa. Maa-aineksen poistoja tai lisäyksiä ei ole tarpeen suorittaa. Jatkuvat hoitotoimenpiteet Mäntysaarekkeen niittyvyöhykkeet, pienet taimet, vadelmapensaikot ja mesiangervokasvustot kaipaavat hoitoa. Lampaiden laidunnus saarekkeella on alueen lajiston puolesta mahdollista, koska Raisionlahden eteläreunalla on jo entuudestaan laidunnusta. Lampaat sopivat mäntysaarekkeen hoitajiksi myös mäntysaarekkeen sijainnin puolesta: mäntysaareke on riittävän rauhallinen paikka lammasaitaukselle. Lisäksi saarekkeen reunassa kulkeva polku mahdollistaa alueen virkistyskäytön, vaikka lampaita mäntysaarekkeella laidunnettaisiinkin. On suositeltavaa, että raivauksen jälkeen aluetta laidunnetaan voimakkaasti rehevöitymisen estämiseksi (juurista vapautuu ravinteita). 7
9 Myöhemmin laidunpainetta voi vähentää. Jos laiduntaminen kuitenkin todetaan käytännössä jostakin syystä toteuttamiskelvottomaksi, mäntysaareketta tulee hoitaa niitoin kesästä riippuen kerran tai kahdesti kesässä. Mikäli loppukesä on kuiva, yksikin niittokerta heinä-elokuun vaihteessa riittää. Muutamana ensimmäisenä vuonna peruskunnostuksen jälkeen niitto kahdesti kesässä (heinäkuun alussa ja elokuussa) voi olla tarpeen rehevöitymisen estämiseksi, mutta olosuhteiden salliessa suosituksena on niittää alue vain kerran kesässä. Hoito tulee tehdä alueita köyhdyttävästi, jolloin niitetty heinä viedään hoidettavalta alueelta pois. Mäntysaarekkeen hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet Harvennettaviksi ja raivattaviksi kohteiksi on merkitty keltaisella nauhalla 18 kohdetta, lähinnä runkomaisia puita. Merkittyjen runkojen lisäksi alueelta tulee poistaa runsaasti nuorempaa lehtipuustoa ja avata katajatiheikköjä. Erityisen tärkeätä tässä mielessä on avata mäntyselänteen eteläreunaa niin, että keto saa runsaasti valoa. Yllä on annettu kirjallisesti tarkemmat ohjeet alueen raivaukselle ja harvennukselle. Mäntysaarekkeen reunassa kulkeva polku on merkitty GPS -pistein. Polku ei vaadi hoitotoimenpiteitä kuin normaalin luontopolun ylläpidon; soran lisäämisen tai haketuksen. Katajikko Katajikko on saarekkeen eteläpäässä sijaitseva vyöhyke, joka saattaa osittain ulottua suunnittelualueen ulkopuolelle (ks. liite 3). Katajikon hoito painottuu kuivettuneiden tai pensasmaisten katajien karsimiseen. Kenttäkerrosta hoidetaan niitoin joko raivaussahalla tai käsin kahdesti kesässä, ellei lammaslaidunnusta ole mahdollisuutta ulottaa alueelle. Mäntyhaat (alueet a ja b) Mäntyhaka a (ks. kuva 3) on suuri vyöhykemäinen alue (ks. liite 3), jossa kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä ja iso joukko muita kasveja. Tämä alue kattaa suuren osan Mäntysaarekkeen alueesta. Mäntykedolla kasvavat muun muassa mesiangervo, niittynätkelmä, vadelma, nurmitähkiö, karhunputki, kyläkellukka, heinätähtimö, keltamatara, ohdake (sp.), kielo, nurmirölli, niittynurmikka, taikinamarja, ahomansikka, kylänurmikka, peltopillike, kissankello, kevätpiippo, kalliokielo, särmäkuisma, koiranputki, kaunokki (sp.), pujo, siankärsämö, kannusruoho, peltotädyke, metsälauha sekä tammen ja tuomen taimia. 8
10 Mäntyhaka b on kasvillisuudeltaan rehevämpi, laaja vyöhyke haan länsipuolella, joka kulkee osittain kaivetun kuivatusojan myötäisesti. Kuva 3. Saarekkeen mäntyhakaa. Kuvanottosuunta etelään. Alueen lehtipuustoa ja katajia tulisi poistaa. Mäntyhaan laidassa olevan polun varrelta poistetaan puustoa ja muuta kasvustoa, jotta männyt tulevat näkyviin. Nuoret katajat ja pihlajat poistetaan. Mäntyhaan isojen mäntyjen juurella olevat katajat voidaan poistaa, tosin pylväsmäiset katajat tulee jättää kasvamaan. Haan mäntyjä voidaan myös poistaa. Ohje ei koske kilpikaarnamäntyjä vaan kapeampia, rungon läpimitaltaan enintään 30 cm olevia mäntyjä. Mäntyhaan eteläreunaa on asianmukaista avartaa. Isot männyt jätetään kasvamaan, mutta muutoin puuston voi poistaa lähes kokonaan. Pylväskatajat tai vanhat pihlajat on kuitenkin hyvä jättää kasvamaan (ks. kuva 4). 9
11 Kuva 4. Pylväskataja sekä pihlaja mäntykedon laidassa. Tuore heinäniitty Tuore heinäniitty on vyöhykemäinen alue mäntysaarekkeen paahteisella eteläreunalla (ks. kuva 5), jonka reuna kulkee osittain saarekkeen polkua sekä sähkö- ja voimalinjoja pitkin (ks. liite 3). Heinäniityllä kasvaa muun muassa nurmipuntarpäätä, nurmitähkiötä, heinätähtimöä, keltamataraa, pillikettä (sp.) ja mesiangervoa. Heinäniitty sopii hyvin laidunnukseen. Kuva 5. Tuore heinäniitty mäntysaarekkeen eteläreunalla. Kuvanottosuunta lounaaseen. 10
12 Niityt (alueet a ja b) Niittyalueiksi on rajattu kaksi erillistä aluetta (a ja b), (ks. liite 3). Niittyvyöhykkeillä kasvaa niittynätkelmää, ranta-alpia, mesiangervoa, nurmitähkiötä, nurmirölliä, niittynurmikkaa, kaunokkia (sp.), siankärsämöä, piharatamoa, ojakärsämöä, keltamataraa, syysmaitiaista, pelto-ohdaketta, rohtotädykettä ja peltopillikettä. Tuore niitty a (ks. kuva 6) on vyöhykemäinen kohde, jonka kasveja ovat esimerkiksi vadelma, maitohorsma, hiirenvirna, lutukka, koiranputki, niittynätkelmä, metsäkurjenpolvi, rohtotädyke, metsäapila, karhunputki, nokkonen, leskenlehti sekä ranta-alpi. Kuva 6. Kuvassa näkyy osittain tuoretta niittyä. Kuvanottosuunta pohjoiseen. Maaperässä on runsaasti ravinteita, joten se tarjoaa kasveille ison kasvupotentiaalin. Toinen alue on hieman kosteampi ja rehevämpi (niitty b). Se on laajahko vyöhykemäinen kohde, joka on kasvustoltaan vadelmavaltainen. Vadelman lisäksi alueella kasvaa muun muassa pujoa, keltamataraa ja taikinamarjaa. Molempien niittyjen hoidoksi sopii laiduntaminen ja niitto. Niittojäte tulee kerätä pois. Mesiangervotyypin kostea niitty Mesiangervotyyppi on rehevä ja vyöhykemäinen kohde (ks. kuva 7), jonka rajat kulkevat osittain edellä mainittua ojaa pitkin lännessä ja mäntyhaka idässä ja polku pohjoisessa (ks. liite 3). Mesiangervovyöhykkeellä nimikkolajin mesiangervon lisäksi kasvaa ohdaketta (sp.), hevonhierakkaa, nurmitädykettä, heinätähtimöä sekä kannusruohoa. Mesiangervo on ehdoton valtalaji muodostaen paikoin puhtaan kasvuston, mutta etenkin kosteimmilla paikoilla ja lähempänä 11
13 mäntysaareketta ilmaantuu myös muuta lajistoa. Mesiangervotyyppi sopii lampaiden laidunnukseen tai niittoon. Niittojäte tulee kerätä pois. Kuva 7. Mesiangervotyypin kosteaa niittyä. HOITOTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Mäntysaareke sijaitsee Raisionlahden pohjoisreunalla. Alue rajoittuu Rantatiehen. Molemmin puolin saareketta on laajoja rantaniittymäisiä alueita. Alue on kooltaan 0,29 ha. Seuraavassa on esitetty kohteen hoidon painopisteet. Tällä kohteella tarvitaan sekä niittoa (mäntysaarekkeen ulkopuolella) että raivausta (varsinaisella saarekkeella). Koko mäntysaarekkeen alueella tärkeää on avata mäntysaareketta varovasti niin, että kookkaat männyt saavat riittävästi valoa ja ettei saareke rehevöidy ja kasva umpeen. Pienet taimet poistetaan, lehtipuita harvennetaan, etenkin kaikki nuoret pihlajat sekä kuivuneet tai pensasmaiset katajat raivataan pois kuin myös vadelmapensaikot. Maiseman erityiskohteita ovat vanhat kilpikaarnamännyt, jotka tulee suojella. Alue soveltuisi erinomaisesti laidunnukseen maatalouden erityistukialueeksi. Hoitotoimenpiteet on mielekästä suunnitella ainakin viideksi vuodeksi kerrallaan, mielellään jopa kymmenen vuoden periodille. Tässä yhteydessä hoitotoimet suunnitellaan viiden vuoden periodille ( ). 12
14 Peruskunnostus (aloitusvuosi) Koko mäntykangas tarvitsee perusteellisen peruskunnostuksen, jossa alueen lehtipuustoa, pienempiä mäntyjä ja muuta havupuustoa poistetaan. Poistettavaa puustoa on osa-alueesta riippumatta. Suurimmat poistettavat puut on merkitty nauhalla, mutta raivausta tulee toteuttaa huomattavasti intensiivisemmin. Oheisessa toimenpidelistauksessa on lähdetty siitä, että hoitotoimet toteutetaan ihmistyövoimalla, mutta suosittelisimme laidunnusta. 1. tuore heinäniitty 2. katajikko 3. mäntyhaat (a ja b, 2 erillistä aluetta) 4. mesiangervotyypin rantaniitty 5. suurruohoniityt (a ja b, 2 erillistä aluetta) 6. harvennettavat ja raivattavat kohteet sekä polku Kustannusarviot perustuvat Maaseutuviraston (MAVI) julkaisemaan hakuoppaaseen (2011), jonka mukaan perinnebiotoopin hoitoon voi saada tukea enintään 450 /ha/v tai pienialaisten kohteiden (5 30 aaria) kohdalla on tuki kohdekohtainen ja on 200 /kohde/v Jos kohde on vaativa, voidaan tuki toteuttaa tuntiperusteisena. Peruskunnostusraivaus tuntityönä: Toimenpide Tuki ( /h) Työmäärä (h) Kustannukset aikavälillä Raivaus 21,2 /h (moottorisaha, raivaussaha) Raivaus- ja 16 /h harvennusjätteen kasaus ja korjuu Raivausjätteen kuljetus pois traktoriperäkärryllä 40 /h Yhteensä
15 Mikäli alue otetaan laidunnuksen piiriin, tulee lisäksi huomioida aitaamisesta aiheutuvat materiaalikustannukset (esim. sähköpaimenaita, lammasverkko, riukuaita) ja aitaamisen työtunnit sekä muut materiaalit ja rakennelmat Vuosittaiset hoitotoimet (raivaus, niitto ym.) Vuosittaiset hoitotoimenpiteet koostuvat lähinnä käsivoimin toteutetusta niitosta, puuston tai pensaiden raivauksesta ja raivausjätteen poiskuljettamisesta. Kustannuksissa on esitetty lähinnä tuntimääriin ja tuntiveloituksiin perustuva kustannukset. Kustannuksia voidaan myös vaihtoehtoisesti tarkastella hehtaariperusteisena. Toimenpide Työtunteja/vuosi /h /vuosi Kustannukset aikavälillä Puuston ja pensaston raivaus käsin tai pienkoneella Raivaus ja harvennusjätteen kuljetus(traktori) Niitto käsin esim raivaussahalla Niittojätteen korjuu ja kuljetus käsityönä Hoitopäiväkirjan ylläpito Yhteensä Yhteensä ( ): - peruskunnostuksen kustannukset hoito- ja ylläpitokustannukset Mäntysaareke soveltuu hyvin maatalouden ympäristötuen erityistukialueeksi (metsälaidun). Alueella on kuitenkin toteutettava laajoja puiden poistoja ja pihlajikkojen raivauksia. Myös niitettävät alueet ovat laajoja; erityisesti länsipuolen suurruohoniitty ja mesiangervoa kasvava 14
16 rantaniitty. Ensimmäisenä vuonna alue voidaan niittää kahdesti, seuraavina vuosina tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Toivottavaa olisi, että mäntysaareke olisi osa laajempaa perinnebiotooppia. LIITTEET Liite 1: Karttakuva Mäntysaarekkeen aluerajauksista 15
Raision kaupunkiniityt: Ihalantien kallioketojen hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy
Raision kaupunkiniityt: Ihalantien kallioketojen hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy Jari Hietaranta ja Heidi Maarit Wennerstrand Sisällys YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 2 Alueiden sijainti ja rajaukset... 2 Luonnonolosuhteiden
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I Raisio Päivi Heino 2003 Tutkimuskohde Raision Siiri 1 sijaitsee Raision kaakkoisosassa peruskarttakoordinaattien X= 6707 40 ja Y= 565 45 välillä (pk- lehti 1043 09 Raisio
LisätiedotRaision kaupunkiniityt: Tuulilankedon hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy
Raision kaupunkiniityt: Tuulilankedon hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy Jari Hietaranta ja Heidi Maarit Wennerstrand Sisällys YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 2 Alueen sijainti ja rajaukset... 2 Luonnonolosuhteiden
LisätiedotKasvistoinventointiraportti. Harjoitustyönä. Komonen. Turku, Halinen. Julia Heikkilä
Kasvistoinventointiraportti Harjoitustyönä Komonen Turku, Halinen Julia Heikkilä 2008 Tutkimuskohde Kasvistoinventoinnin kohteena on rautakautisten hautakumpujen alue Aurajoen rannalla, noin 850 metriä
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen
KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI Turku, Koroinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Koroistenniemi sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Koroisten kylässä peruskarttakoordinaattien X= 6706 90 ja Y= 571 05
LisätiedotKASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset
KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI Turussa 30.8.1999 Tanja Aalto Tutkimuskohde Savemäki sijaitsee Soukaisten kylässä Laitilan kunnassa peruskarttakoordinaattien X=675637 ja Y=153741 välillä (pk-lehti
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.
Lisätiedot1. Kohteiden sijainti ja kuvaus
LIITE HAKEMUKSEEN PERINNEBIOTOOPIN HOITO Hakija: Matti Meikäläinen Osoite: Mustialantie 1055, 31310 Mustiala Puhelin: Tila: Mustialan opetusmaatila Tilatunnus: xxxxxxxxx Kunta: Tammela Kohteet: Mustialan
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotSoltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys
YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo
LisätiedotRIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA
RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS
NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pihapiirin kalliolla esiintyy perinnebiotoopin indikaattorilajeista plus-lajina ruoholaukka Suomen Luontotieto Oy 17/2010
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotSiirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos
Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista
LisätiedotAurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007
Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Hanna Tuominen 10.10.2007 Aurajokisäätiö Varkaantie - Maisematie -hanke SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Varkaantien luonnonkuvaus 3 3. Varkaantien
LisätiedotVanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa
Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan
LisätiedotVT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.10.2014 VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...
LisätiedotNatureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti
Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) PUTKILOKASVIEN LAJILUETTELOT (nimistö: Hämet-Ahti ym. 1998 ja 2005) Hamina, Pappilansaaren suojelualue... 2 Hamina, Pappilansaaren niitty... 5 Hamina,
LisätiedotKasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa
Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari
MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 32/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotSAUVON MARJANIEMEN LUONTOSELVITYS
SAUVON MARJANIEMEN LUONTOSELVITYS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 2.1 KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPIKARTOITUS... 3 2.2 LIITO-ORAVAKARTOITUS... 4 2.3
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotAsemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotEi-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä
Sisältö: Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Mitä ymp.erityistukisopimuksia ja ei-tuotann.inv.tukia viljelijät ja ry:t voi hakea Kainuussa? Ympäristötuen
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotHill Side Golf Luontoselvitys 2009
Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.
LisätiedotSUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)
SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotPerinnebiotooppiinventointi
Perinnebiotooppiinventointi Särkilahti, Sysmä Tiia Kiiski 21.11.2011 Tiia Kiiski Tiia.kiiski@gmail.com 050 329 9595 Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITE... 3 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...
LisätiedotVihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys
Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotPIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki
PIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v. 2012-2016 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus... 4 2.2 Luonnonolosuhteet...
LisätiedotSUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)
SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotKOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS
KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotHENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.11.2015 Viite 1510020078 HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä 2.11.2015 Laatija Tarkastaja
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotRymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys
Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys 31.8.0 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 1 2.1 SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET 1 2.2 ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET 1 2.3 UHANALAISUUSLUOKITUS
LisätiedotTURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86 PÄHKINÄISTEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON
LisätiedotSISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA
LisätiedotLIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005
LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja
LisätiedotKellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
LisätiedotReipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016
Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Karjan laidunnuksen myötä
LisätiedotLuontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi
Luontoselvitys 15.9.2016 Kemin kaupunki Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus Karita Saravesi FT, biologi 040 5717215 1 Johdanto Kiikelin niemi sijaitsee Kemijoen suistoalueella ja rajatuu etelä-
LisätiedotTurun Virnamäen katajakedon ja haapalehdon hoitosuunnitelma, syksy 2018
Turun Virnamäen katajakedon ja haapalehdon hoitosuunnitelma, syksy 2018 Aurajokisäätiö sr Charlotta Berlin Syyskuu 2018 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Hoidettavat alueet... 2 2.1 Lohko 2: Kallio- ja katajaketo...
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotLuonnon ja maiseman hoitoa jokivarressa
Esimerkkisuunnitelma erityistukihakemuksen liitteeksi Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, 5v Luonnon ja maiseman hoitoa jokivarressa Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Kunta: Kohteet:
LisätiedotKalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotSolvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys
Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 10.10.2008 10.10.2008 Solvalla, luontoselvitys 1 (13) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle
Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle MYTVAS-loppuraportti 2000 2006 Mikko Kuussaari, Janne Heliölä, Juha Tiainen & Juha Helenius (toim.) Sivut 140 208 Suomen ympäristö
Lisätiedotalv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma
32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta
LisätiedotSuunnittelualueelle sijoittuvat luonnon monimuotoisuuskohteet ovat osa Tuohikallion vanhan metsän alueesta sekä 11 perinnebiotooppikohdetta:
Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan lajien runsautta ja niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä lajien sisäistä perinnöllistä
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotHyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa
Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKuva 1. Pirilänkosken Natura-alueen (FI ) sijainti. Suomi
Suomi 0 1 2 km Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L 4659 Kuva 1. Pirilänkosken Natura-alueen (FI0200045) sijainti. Tyni Maksanoja Kukonharja Satalinna Kolvantörmä Korte Kistu Lammaistenlahti Harjavallan
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotAhtialan Paakkolanmäen
Ahtialan Paakkolanmäen MUINAISMUISTOALUE JA LAMMASLAIDUN KASVISTO, ESIHISTORIA, KAIVAUKSET, HOITOTYÖT Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 1 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Paakkolanmäen asutushistoriaa...
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella
Lisätiedot- Lampaille lammasverkko 3 /m
6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h
LisätiedotRaaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009
Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2009 Raaseporin kaupunki /Silvestris luontoselvitys oy: 2 (9) Sisältö 1. Yleistä...3 2. Alueiden kuvaukset
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotHämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila
Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...
LisätiedotMAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS
Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Lisätiedot