Valtion maksullinen toiminta vuonna 2009

Transkriptio

1 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2009

2

3 TIIVISTELMÄ Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksitta tilivirastojen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Vuonna 2009 (2008) maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 1,308 (1,280) mrd., joista julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 0,307 (0,292) mrd., markkinasuoritteiden 0,680 (0,686) mrd. ja erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden 0,321 (0,301) mrd.. Suuri osa, eli 81 % (73 %) niistä julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista tilivirastoista, joiden julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, tuotti alijäämää vuonna Kustannusvastaavuus julkisoikeudellisten suoritteiden osalta koko valtion tasolla laski hieman ollen vuonna 2009 (2008) 87 % (89 %). Valtiotasoisen tai tätä paremman kustannusvastaavuuden julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista tilivirastoista saavutti 47 % kyseisistä virastoista. Vuonna 2009 (2008) markkinasuoritetuotannossa 52 % (42 %) niistä tilivirastoista, joiden markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, pääsi kustannusvastaavuudessa ylijäämään vuonna Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus kasvoi vuonna 2009 ollen 99 % (98 %). Budjettitalouden sisäiset tuotot 0,235 (0,230) mrd. olivat edellisen vuoden tasoisesti 23 % (23 %) maksuperustelain mukaisista tuotoista vuonna Suurin ulkopuolinen asiakasryhmä oli aiempien vuosien tapaan elinkeinoelämä 0,389 (0,402) mrd. eurolla. Vuoden 2009 (2008) talousarviossa maksulliseen toimintaan osoitettiin hintatukea 8,4 (9,4) milj. ja käytettiin 5,6 (7,6) milj.. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin Internet-sivuilla osoitteessa: Lisätietoja: netra@valtiokonttori.fi Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin Hallinnon ohjaus -toimialalla taloushallintoasiantuntija Juha Halonen, p , sähköposti: juha.halonen@valtiokonttori.fi

4

5 SISÄLTÖ Sivu TIIVISTELMÄ JOHDANTO MAKSULLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT RAPORTIN TAUSTA MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA TUOTOT JA ASIAKASRYHMITTÄINEN JAKAUMA VUOSINA Maksullista toimintaa harjoittavat tilivirastot... 4 Maksullisen toiminnan tuotot... 4 Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA HINTATUKI MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN TUOTOT VUOSINA KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN TUOTOT VUONNA MAKSUPERUSTELAIN NOJALLA HINNOITELLUN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VUONNA LIITTEET Liite 1. Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2008 ja 2009 Liite 2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2008 ja 2009 Liite 3. Maksullisen toiminnan tuotot tilivirastoittain vuosina 2008 ja 2009 Liite 4. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 2008 ja 2009 Liite 5. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 2008 ja 2009 Liite 6. Erityislakien nojalla hinnoitellun suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 2008 ja 2009

6

7 1. JOHDANTO 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa sääntelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityis(maksu)lait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää tilivirastoa koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten tiliviraston suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Vuonna 2009 eniten julkisoikeudellisia suoritetuottoja oli Ajoneuvohallintokeskuksella (53,2 milj. ja sisäasiainministeriöllä (52,1 milj.. Ajoneuvohallituksen julkisoikeudellisia suoritteita ovat esimerkiksi ajoneuvorekisterin palvelut, sisäasiainministeriön julkisoikeudellisia suoritteista kertyvät tuotot ovat pääosin poliisin toiminnasta (passit, henkilökortit, ajokortit ja ampumaaseluvat) ja palvelukeskusasiakkailta perittävistä maksuista kertyneitä tuottoja. Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti (7.2 ). Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. 1

8 Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannattavuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista. Valtion talousarviossa voidaan osoittaa määräraha liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (hintatuki; MPL 7.1 ). Markkinasuoritteita ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut ja tilaustutkimukset, toimitilojen ja kaluston vuokraus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Vuonna 2009 eniten markkinasuoritetuottoja edellisen vuosien tapaan oli Puolustushallinnon rakennuslaitoksella (145,7 milj., Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella (86 milj. ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (80 milj.. Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Erityislakeja ovat esimerkiksi laki ja asetus tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993; 774/1993), laki ja asetus ulosottomaksuista (34/1995; 35/1995), kiinteistörekisterilaki (392/1985) ja laki kiinteistötoimitusmaksusta (558/1995). Vuonna 2009 eniten erityislakien mukaisia tuottoja oli Oikeusministeriöllä (112,8 milj.. Oikeusministeriön erityislakien nojalla hinnoiteltavat tuotot koostuivat pääosin ulosottomaksuista (52,1 milj., tuomioistuintuloista (43,3 milj. sekä oikeusaputoimistojen oikeusapupalveluista perittävien maksujen tuotoista (4,6 milj.. Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät muun muassa valtion talousarviosta annettu laki ja asetus, valtiovarainministeriön antama talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin tausta Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Valtiokonttorin määräyksen (364/03/2005; ) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista perustuvat lähes poikkeuksitta tilivirastojen laatimiin kustannusvastaavuuslaskelmiin. Tämän vuoksi selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot (1,308 mrd. ovat huomattavasti suuremmat kuin valtion tilinpäätöksen mukaiset tuotot (1,049 mrd. 1 ). Ero johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen (eli tilivirastojen välinen) maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta sekä maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen jakautumisesta asiakasryhmittäin. Tarkastelu on tehty valtion, hallin- 1 Sisältää valtion tilinpäätöksestä maksullisen toiminnan tuotot (0,996 mrd. sekä vuokra- ja käyttökorvaustuotot (0,051 mrd. 2

9 nonalojen ja tilivirastojen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. Maksuperustelain mukaisiin markkinasuoritteisiin on tässä selvityksessä sisällytetty myös vuokrat ja käyttökorvaukset. Selvityksen lähteinä on käytetty tilivirastojen toimintakertomuksia sekä valtion keskuskirjanpitoa. Tiliviraston toimintakertomuksessa kustannusvastaavuuslaskelmilla raportoidut maksullisen toiminnan tuotot voivat poiketa keskuskirjanpidon tiedoista. Syynä voi olla esimerkiksi se, että tiliviraston maksullinen toiminta on joltain osin ollut niin vähäistä, että siitä ei ole tarvinnut laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa. Poikkeamia ovat myös aiheuttaneet vasta toimintakertomuksen laadintavaiheessa havaitut virheet, jotka on oikaistu kustannusvastaavuuslaskelmille, mutta ei toimintakertomukseen. Eniten poikkeamia keskuskirjanpidosta saatavien liikekirjanpidon tietojen ja toimintakertomuksessa esitettyjen kustannusvastaavuuslaskelmien tietojen välillä ovat aiheuttaneet erilaiset vuokra- ja käyttökorvaustuotot, joita ei ole sisällytetty kustannusvastaavuuslaskelmiin mm. niiden vähäisyyden vuoksi. Vuoden 2009 osalta selvitys nojautuu pääasiallisesti tilivirastojen virallisen tilinpäätöksen osana oleviin toimintakertomuksiin. Silloin kun tilivirastolla on keskuskirjanpidon tietojen mukaan ollut jossain maksullisen toiminnan ryhmässä (julkisoikeudelliset, liiketaloudelliset tai erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet) maksullista toimintaa, mutta tätä ei ole lainkaan raportoitu toimintakertomuksessa, on toimintakertomuksen tietoja täydennetty keskuskirjanpidon tiedoilla. Muilta osin on käytetty yksinomaan toimintakertomusten tietoja riippumatta siitä, ovatko keskuskirjanpidon ja toimintakertomusten tiedot poikenneet toisistaan. 3

10 2. MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA 2.1 Tuotot ja asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Maksullista toimintaa harjoittavat tilivirastot Vuoden 2009 (2008) lopussa tilivirastoja oli yhteensä 87 (90). Tilivirastomuutoksia tapahtui lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Vuonna 2009 (2008) maksullisen toiminnan tuloja kertyi 81 (86) tilivirastolle. Tilivirastoista 64:llä (66) maksullinen suoritetuotanto perustui pelkästään maksuperustelakiin. Edellisen vuoden tapaan yhdelläkään tilivirastolla ei ollut pelkästään erityislakeihin perustuvia suoritteita. Tilivirastoista 22 (20) harjoitti sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa ja kuudella (4) tilivirastolla ei ollut maksullista toimintaa lainkaan. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina on esitetty taulukossa 1 ja graafisesti kuviossa 1. Taulukossa 1 on lisäksi esitetty valtion maksullisen toiminnan volyymi vuoden 2009 lopun liikelaitos- ja yhtiöittämistilanteen mukaan (vuosien luvuista on eliminoitu niiden tilivirastojen tuotot, jotka vuoden 2009 lopussa ovat olleet liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä). Taulukko 1. Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet YHTEENSÄ

11 Kuvio 1. Maksullisen toiminnan tuotot (mrd. suoriteryhmittäin vuosina ,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien suoritteet Vuonna 2009 ei tapahtunut merkittäviä maksullisen toiminnan volyymiin vaikuttaneita organisaatiomuutoksia. Merkittävimmät yksittäiset muutokset valtion maksullisessa toiminnassa vuosina luvulla ovat olleet tielaitoksen jakaminen Tieliikelaitokseksi ja Tiehallinto-tilivirastoksi alkaen sekä Merenkulkulaitoksen varustamo- ja luotsauspalveluiden eriyttäminen Luotsausliikelaitokseksi ja Varustamoliikelaitokseksi alkaen. Tielaitoksen jakautumisessa sen markkinasuoritetuotanto (n. 54 milj. v. 2000) siirrettiin lähes kokonaan Tieliikelaitokselle. Vastaavasti merkittävä osa Merenkulkulaitoksen julkisoikeudellisesta ja markkinasuoritetuotannosta siirrettiin uusien liikelaitosten alaisuuteen (siirrettyjen toimintojen yhteistuotot n. 48,4 milj. v. 2003). Näiden muutosten lisäksi budjettitaloudesta on tarkastelujaksolla poistunut osakeyhtiöksi muutetun Siemenperunakeskuksen erityislakeihin perustunut maksullinen toiminta (n. 2,7 milj. ajalla ). Kun edellä mainittujen liikelaitostamisten ja yhtiöittämisen vaikutus valtion maksulliseen toimintaan eliminoidaan, havaitaan valtion maksullisen toiminnan kokonaisvolyymin pysyneen suhteellisen vakaana. Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita vuonna 2009 (2008) oli 53:lla (57) tilivirastolla ja markkinasuoritteita 75:llä (79) tilivirastolla. 81:llä tilivirastolla oli julkisoikeudellisia suoritteita tai markkinasuoritteita. Kuviossa 2 on esitetty julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuotoista vuosina

12 Kuvio 2. Julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain mukaisista tuotoista vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 74 % 71 % 71 % 70 % 69 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 26 % 29 % 29 % 30 % 31 % Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma Taulukossa 2 on esitetty maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen asiakasryhmittäiset jakaumat vuosina Luvut perustuvat valtion keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tietoihin. Koska muualla selvityksessä esitetyt tuotot perustuvat tilivirastojen toimintakertomusten kustannusvastaavuuslaskelmiin, ne eroavat jonkin verran taulukon 2 tuotoista. Taulukko 2. Maksuperustelain mukaisten tuottojen asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Asiakasryhmät Valtion virastot - maksullinen toiminta (pl. vuokrat ja käyttökorvaukset) vuokrat ja käyttökorvaukset Tuotot valtion virastoilta yhteensä Kunnat ja kuntayhtymät Kotitaloudet Elinkeinoelämä Muut Vuokrat ja käyttökorvaukset valtion ulkopuolelta Tuotot valtion ulkopuolelta yhteensä Yhteensä

13 2.2 Kustannusvastaavuus vuosina Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu taulukossa 3. Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2008 ja Taulukko 3. Maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus ryhmittäin vuosina Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislait Vaikka kokonaisuutena katsoen valtion maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä, on pientä kustannusvastaavuuden nousua tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaiskustannusvastaavuus oli vuonna %, kun se edellisenä vuonna oli 69 %. Yksittäisen tiliviraston suoritetuotannon alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, niin myös siitä, ettei 100 % tai sitä suurempi kustannusvastaavuus edes ole toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain 6.3 :n tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Markkinasuoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki talousarvion laadintamääräyksen mukaan kohdistetaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannukset ja pääomakustannukset, on toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta alle 100 %. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. 2.3 Hintatuki Hintatukea myönnettiin vuonna 2009 (2008) 15 tilivirastolle 8,4 (9,4) milj.. Nämä virastot käyttivät hintatukea yhteensä 5,6 (7,6) milj.. 7

14 3. MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN 3.1 Tuotot vuosina Taulukossa 4 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tuotot sisältävät sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tuotot. Suurimmat volyymin muutokset tapahtuivat oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Muutokset selittyvät oikeusministeriön osalta muun muassa tuomioistuinmaksujen hinnankorotuksella ja valtiovarainministeriön hallinnonalalla esimerkiksi Valtiokonttorin palvelukeskuksen edellisvuotta huomattavasti suuremmista tuotoista. Taulukko 4. Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot Muutos-% 2008/2009 Eduskunta Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ Kustannusvastaavuus vuosina Taulukossa 5 on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon, taulukossa 6 markkinasuoritetuotannon ja taulukossa 7 erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Koska yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea vain sellaisista tuotoista, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa, taulukoissa on kunkin hallinnonalan kohdalla esitetty erikseen sekä hallinnonalan kaikki ao. suoritetuotot että niistä se osa, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa ("tuotot, joilla kustannukset"). Se, että hallinnonalan kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua mm. siitä, että hallinnonalan kaikilla tilivirastoilla ei ao. suoritetuot- 8

15 tojen vähyyden (< vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia tuotoista kustannusvastaavuuslaskelmaa. Toinen syy voi olla, että osa hallinnonalan tilivirastoista ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 5. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - 1 tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset Vuonna 2009 julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli ylijäämäistä ulkoasiain- ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Kokonaisuutena kustannusvastaavuus on laskenut hieman edellisen vuoden tasos- 9

16 ta. Yhtä yhteistä nimittäjää kustannusvastaavuuden laskuun ei voida löytää, mutta usea tilivirasto tuo kustannusvastaavuusselvityksissään ilmi vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvan suoritteiden volyymin pienenemisen. Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 6. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset Markkinasuoritetuotanto oli vuonna 2009 kustannusvastaavaa tai ylijäämäistä sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus on valtiotasolla noussut lähelle 100 %:a. 10

17 Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 7. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia, mikä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Kokonaisuutena erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Valtaosa negatiivisesta kustannusvastaavuudesta muodostuu liikenne- ja viestintäministeriön alaisesta Ratahallintokeskuksesta. 11

18 4 MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN Tässä luvussa tarkastellaan maksullisen toiminnan volyymia ja maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta tilivirastojen tasolla. Liitteissä 3-6 on esitetty tilivirastokohtaiset taulukot maksullisen toiminnan volyymista (liite 3) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden, markkinasuoritteiden ja erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuksista vuosilta (liitteet 4-6). 4.1 Tuotot vuonna 2009 Taulukossa 8 on esitetty 87 tiliviraston maksullisen toiminnan tuotot vuodelta Tilivirastot on esitetty hallinnonaloittain. Liitteessä 3 on esitetty tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuosilta Taulukko 8. Tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuonna 2009 Tilivirasto Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Eduskunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Ulkopoliittinen instituutti Tasavallan Presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Rikosseuraamusvirasto Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon palvelukeskus Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Tullihallitus Verohallinto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Etelä-Suomen lääninhallitus Väestörekisterikeskus Tilastokeskus Ahvenanmaan lääninhallitus Maa-ja metsätalousministeriö Maanmittauslaitos Metsäntutkimuslaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus

19 Tilivirasto Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Geodeettinen laitos Liikenne ja viestintäministeriö Tiehallinto Ajoneuvohallintokeskus Ilmatieteen laitos Viestintävirasto Ratahallintokeskus Ilmailuhallinto Rautatievirasto Merenkulkulaitos Työ- ja elinkeinoministeriö Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Matkailun edistämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Mittatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Energiamarkkinavirasto Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskus Lääkelaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Opetusministeriö Kansallisarkisto Suomen akatemia Museovirasto Suomenlinnan hoitokunta Valtion taidemuseo Kuvataideakatemia Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto

20 Tilivirasto Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Sibelius-Akatemia Lapin yliopisto Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Opetushallitus Yliopistojen palvelukeskus Certia Ympäristöministeriö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Suomen ympäristökeskus Tuotot yhteensä Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2009 Tässä luvussa tarkastellaan julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tilivirastokohtaista kustannusvastaavuutta. Taulukoissa ei ole voitu ilmoittaa yli-/alijäämää eikä kustannusvastaavuutta sellaisten tilivirastojen osalta, joilla oli tuottoja, mutta kustannustiedot puuttuivat (kokonaan). Tätä ilmaisee tähti (*). Tiliviraston yli-/alijäämä- ja kustannusvastaavuuslaskentaan ei myöskään ole voitu ottaa mukaan kuin sellaiset tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Se, että tiliviraston kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua mm. siitä, että tilivirastolla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (< vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa. Toinen syy voi olla, että tilivirasto ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Tilivirastot on esitetty suoritetuottojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty kaikkien tilivirastojen maksuperustelain mukaisen julkisoikeudellisen suoritetuotannon ja markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuosilta Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2009 Vuonna 2009 (2008) maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista sai tuottoja 53 (57) tilivirastoa. Taulukossa 9 on esitetty ne tilivirastojen tuotot, joita vastaavat kustannukset olivat selvillä. Taulukko 9. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna 2009 Tilivirasto Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Ajoneuvohallintokeskus Sisäasiainministeriö

21 Tilivirasto Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Ulkoasiainministeriö Valtiokonttori Säteilyturvakeskus Viestintävirasto Lääkelaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Väestörekisterikeskus Etelä-Suomen lääninhallitus Opetusministeriö Ilmatieteen laitos Ympäristöministeriö Ilmailuhallinto Opetushallitus Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Sosiaali- ja terveysministeriö Tullihallitus Energiamarkkinavirasto Maa-ja metsätalousministeriö Museovirasto Merenkulkulaitos Mittatekniikan keskus Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Tiehallinto Verohallinto Ratahallintokeskus Turvatekniikan keskus Tampereen yliopisto Turun yliopisto Joensuun yliopisto Suomen ympäristökeskus Kuopion yliopisto Oulun yliopisto Työ- ja elinkeinoministeriö Helsingin kauppakorkeakoulu Rautatievirasto Kuluttajavirasto Vaasan yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lapin yliopisto Kansallisarkisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu TUOTOT JOILLA KUSTANNUKSIA

22 Tilivirasto Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) YHTEENSÄ KAIKKI TUOTOT Taulukon 9 tuotot on esitetty kuviossa 3 ryhmittelemällä tilivirastot suoritetuottojen perusteella kahdeksaan eri tuloluokkaan. Kuvio 3. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin julkisoikeudellisten suoritetuottojen perusteella vuonna 2009 Tilivirastot (N) alle 0,1 0,1-0,49 0,5-0,99 1-1,99 2-4,99 5-9,99 yli 10 Tuotot (M Taulukon 9 tilivirastojen kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 4, jossa tilivirastot on ryhmitelty yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 4 (8) tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Suurimmalla osalla tilivirastoista kustannusvastaavuus oli alle 100 %. 16

23 Kuvio 4. Tilivirastojen jakautuminen julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna Tilivirastot (N) alle n yli 130 Kustannusvastaavuus (%) 17

24 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2009 Maksuperustelain mukaisista markkinasuoritteista vuonna 2009 (2008) tuottoja sai 75 (79) tilivirastoa. Taulukossa 10 on esitetty niiden tilivirastojen (64) tuotot, joita vastaavat kustannukset olivat selvillä. Taulukko 10. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna 2009 Tilivirasto Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtion teknillinen tutkimuskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen yliopisto Turun yliopisto Kuopion yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Opetushallitus Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Tilastokeskus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Puolustusvoimat Geologian tutkimuskeskus Väestörekisterikeskus Ratahallintokeskus Ilmatieteen laitos Ajoneuvohallintokeskus Säteilyturvakeskus Maanmittauslaitos Valtion taidemuseo Helsingin kauppakorkeakoulu Suomenlinnan hoitokunta Joensuun yliopisto Sisäasiainministeriö Valtiokonttori Åbo Akademi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Svenska handelshögskolan Patentti- ja rekisterihallitus Rikosseuraamusvirasto Suomen ympäristökeskus Merenkulkulaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Museovirasto Turun kauppakorkeakoulu

25 Tilivirasto Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Taideteollinen korkeakoulu Metsäntutkimuslaitos Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Tiehallinto Lapin yliopisto Opetusministeriö Vaasan yliopisto Kansallisarkisto Ulkoasiainministeriö Mittatekniikan keskus Sibelius-Akatemia Tullihallitus Etelä-Suomen lääninhallitus Geodeettinen laitos Kuluttajavirasto Matkailun edistämiskeskus Maa-ja metsätalousministeriö Verohallinto Teatterikorkeakoulu Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Turvatekniikan keskus Sosiaali- ja terveysministeriö TUOTOT JOILLA KUSTANNUKSIA YHTEENSÄ KAIKKI TUOTOT Taulukon 10 tuotot on esitetty kuviossa 5 ryhmittelemällä tilivirastot tuottojen perusteella yhdeksään eri tuloluokkaan. 19

26 Kuvio 5. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin markkinasuoritteiden tuottojen perusteella vuonna Tilivirastot (N) alle 0,1 0,1-0,49 0,5-0,99 1-1,99 2-4,99 5-9, yli 100 Tuotot (M Taulukossa 10 esitettyjen tilivirastojen kustannusvastaavuutta vuonna 2009 (2008) on tarkasteltu kuviossa 6, jossa tilivirastot on ryhmitelty kustannusvastaavuuden mukaan yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 11 (11) tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Noin 48 % (58 %) tilivirastoista on kustannusvastaavuus alle 100 %. Kuvio 6. Tilivirastojen jakautuminen markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna Tilivirastot (N) alle n yli 130 Kustannusvastaavuus (%) 20

27 LIITE 1 Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Jotta yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea, on taulukoissa 1 ja 2 esitetty rivillä "joista kustannuksia vastaavat tuotot" ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukko 1. Vuosi 2009 Suoriteryhmät Tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) joista kustannuksia vastaavat tuotot Markkinasuoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Taulukko 2. Vuosi 2008 Suoriteryhmät Tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) joista kustannuksia vastaavat tuotot Markkinasuoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet joista kustannuksia vastaavat tuotot

28 LIITE 2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 2008 ja 2009 Liitteessä on tarkasteltu maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta hallinnonaloittain vuosina Ensin on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus (taulukot 1 ja 2) ja sitten markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus (taulukot 3 ja 4). Jotta yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea, on kaikissa taulukoissa esitetty rivillä "tuotot, joilla kustannukset" ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 1. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2009 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta - tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö 33 tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

29 Taulukko 2. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2008 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta - tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia 1 tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö 36 tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

30 Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 3. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2009 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta 83 tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia 76 tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö 759 tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

31 Taulukko 4. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuonna 2008 Hallinnonalat Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta 79 tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia 33 tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö 572 tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Työ- ja elinkeinoministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset KOKONAISTUOTOT tuotot, joilla kustannukset

32 Maksullisen toiminnan tuotot tilivirastoittain vuosina 2008 ja 2009 LIITE 3 Tiliviraston nimi Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet Yhteensä Eduskunta Valtiontalouden tarkastusvirasto 0 0 Ulkopoliittinen instituutti Tasavallan Presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia 0 0 Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Rikosseuraamusvirasto Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon palvelukeskus Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Tullihallitus Verohallinto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Etelä-Suomen lääninhallitus Väestörekisterikeskus Ahvenanmaan lääninhallitus Tilastokeskus Maanmittauslaitos Metsäntutkimuslaitos Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Geodeettinen laitos Maa-ja metsätalousministeriö