VALTION MAKSULLINEN TOIMINTA VUONNA 2001

Transkriptio

1 VALTION MAKSULLINEN TOIMINTA VUONNA 2001 VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus 2002

2

3 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus TIIVISTELMÄ Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksitta tilivirastojen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Vuonna 2001 (2000) maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,08 (7,13) mrd. mk, joista julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 1,30 (1,20) mrd. mk, markkinasuoritteiden 4,04 (4,24) mrd. mk ja erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden 1,73 (1,70) mrd. mk. Yli puolet niistä julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista tilivirastoista, joiden julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, tuotti vuoden 2000 tapaan alijäämää myös vuonna Kustannusvastaavuus koko valtion tasolla vuonna 2001 (2000) oli 87% (86%). Myös markkinasuoritetuotannossa yli puolet niistä tilivirastoista, joiden markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus oli tiedossa, tuotti vuoden 2000 tapaan alijäämää vuonna Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuonna 2001 (2000) oli 95% (94%). Budjettitalouden sisäiset tuotot (1,5 mrd. mk) olivat reilu neljäsosa (27,6 %) maksuperustelain mukaisista tuotoista vuonna Suurin ulkopuolinen asiakasryhmä oli aiempien vuosien tapaan elinkeinoelämä (2,0 mrd. mk). Vuoden 2001 (2000) talousarviossa maksulliseen toimintaan osoitettiin hintatukea 156 (142) Mmk ja käytettiin 137 (106) Mmk. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin internet-sivuilla osoitteessa: Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin Hallinnon ohjausyksikössä Niko Ijäs, p. (09) , sähköposti: Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

4

5 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MAKSULLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT RAPORTIN TAUSTA MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA LAAJUUS JA ASIAKASRYHMITTÄINEN JAKAUMA VUOSINA KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA HINTATUKI MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN LAAJUUS VUOSINA KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN LAAJUUS VUONNA MAKSUPERUSTELAIN NOJALLA HINNOITELLUN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VUONNA LIITTEET Liite 1. Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Liite 2. Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Liite 3. Maksullisen toiminnan tuotot tilivirastoittain vuosina Liite 4. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina Liite 5. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina Liite 6. Erityislakien nojalla hinnoitellun suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

6

7 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 1 JOHDANTO 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa säätelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL; 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityis(maksu)lait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää tilivirastoa koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten tiliviraston suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Julkisoikeudellisia suoritteita ovat esimerkiksi ajo- ja henkilökortti, passi ja lainhuuto. Vuonna 2001 valtio sai eniten julkisoikeudellisia suoritetuottoja luotsausmaksuista (187 Mmk). Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Maksuperustelain voimaantulleen muutoksen myötä sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti. Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannattavuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista. Valtion talousarviossa voi- Valtion maksullinen toiminta vuonna

8 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus daan osoittaa määräraha (hintatuki) liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (MPL 7.1 ). Markkinasuoritteita ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut ja tilaustutkimukset, toimitilojen ja kaluston vuokraus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Vuonna 2001 eniten markkinasuoritetuottoja oli Puolustushallinnon rakennuslaitoksella (892,6 Mmk). Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Erityislakeja ovat esimerkiksi laki ja asetus tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993; 774/1993), laki ja asetus ulosottomaksuista (34/1995; 35/1995), kiinteistörekisterilaki (392/1985), laki kiinteistötoimitusmaksusta (558/1995) ja laki väylämaksusta (1028/1980). Vuonna 2001 valtio sai eniten tuloja väylämaksuista annetun lain perusteella (411,1 Mmk). Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät mm. talousarviolaki ja -asetus, talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin tausta Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tiedot maksullisen toiminnan kannattavuudesta sekä vertailut asetettuihin tavoitteisiin. Valtiokonttorin määräyksen (8/03/97; ) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista vuodelta 2001 perustuvat lähes poikkeuksitta em. kustannusvastaavuuslaskelmiin. Laskelmien tuottoja on verrattu ao. tilivirastoa koskeviin valtion keskuskirjanpidon tietoihin. Aiempien vuosien tapaan yleinen havainto on, että kustannusvastaavuuslaskelmissa esitetyt tuotot eivät aina täsmää liikekirjanpidon maksullista toimintaa koskeviin tietoihin. Koska selvityksen tiedot perustuvat yksittäisten tilivirastojen kustannusvastaavuuslaskelmiin, ovat selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot (7,1 mrd. mk) huomattavasti suuremmat kuin ne ovat valtion tilinpäätöksen mukaan (5,5 mrd. mk 1 ). Ero johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta sekä maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tulojen jakautumisesta asiakasryhmittäin. Tarkastelu on tehty valtion, hallinnonalojen ja tilivirastojen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. 1 Sisältää valtion tilinpäätöksestä maksullisen toiminnan tuotot (5,2 mrd. mk) sekä vuokra- ja käyttökorvaustuotot (0,3 mrd. mk). 2 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

9 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Edellisten vuosien maksullisen toiminnan selvityksissä on todettu, että maksullisen toiminnan laajuutta kuvaaviin tietoihin liittyvä (luotettavuus)ongelma on rajanvedon epäselvyys maksullisen toiminnan ja eräiden muiden toiminnan muotojen (esim. yhteisrahoitteinen toiminta) välillä. Tämä havainto pitää edelleenkin paikkansa. Ongelmana on edelleen myös se, että erilaisten oikeuksien luovutuksiin perustuvia tuottoja (esim. vuokrat ja muut omaisuuden käyttöoikeudet) ei aina mielletä maksulliseksi toiminnaksi. Kustannusvastaavuuslaskelmien esittämistapa ja yhtenäisyys on parantunut jonkin verran viime vuosina. Tästä huolimatta tilivirastokohtaista vaihtelua on melko paljon. Tyypillisiä kustannusvastaavuuslaskelmiin liittyviä ongelmia ovat mm. suoriteryhmäkohtaisen tilivirastotasoisen laskelman puuttuminen, eri osa-alueisiin (maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet, maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset suoritteet ja erityislain mukaiset suoritteet) kuuluvien tuottojen esittäminen samassa laskelmassa, maksuperustelain mukaisen hintatuen virheellinen esittämistapa esimerkiksi tuottoihin sisällytettynä sekä se, että maksullisen toiminnan tulosta ei ole verrattu talousarvioasetuksen 65.2 :n 3 kohdassa edellytettyyn tulostavoitteeseen. Viimeksi mainittu lienee kuitenkin usein seurausta siitä, että asianomainen ministeriö ei ole asettanut tällaista tavoitetta. Lisäksi tavoitteiden ilmaisutavat vaihtelevat paljon eikä läheskään aina edes voida puhua kannattavuustavoitteesta, vaan esimerkiksi tuottotavoitteesta. Valtion maksullinen toiminta vuonna

10 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2 MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA 2.1 Laajuus ja asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Maksullista toimintaa harjoittavat tilivirastot Vuoden 2001 (2000) lopussa tilivirastoja oli yhteensä 117 (118). Viiden tiliviraston nimimuutoksen lisäksi Elintarvikevirasto lakkautettiin tilivirastona ja sen toiminta siirtyi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle. Lisäksi tielaitos jaettiin Tieliikelaitos-nimiseksi valtion liikelaitokseksi ja tiehallinto-nimiseksi tilivirastoksi. Vuonna 2001 (2000) maksullisen toiminnan tuloja kertyi 113 (114) tilivirastolle. Tilivirastoista 79:llä (81) maksullinen suoritetuotanto perustui pelkästään maksuperustelakiin, kolmen (3) tiliviraston pelkästään erityislakeihin, 31 (30) tilivirastoa harjoitti sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa ja neljällä (4) tilivirastolla ei ollut maksullista toimintaa ollenkaan. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina on esitetty taulukossa 1 ja graafisesti kuviossa 1. Taulukossa 1 on lisäksi esitetty valtion maksullisen toiminnan volyymi vuoden 2001 liikelaitos- ja yhtiöittämistilanteen mukaan (vuosien luvuista on eliminoitu niiden tilivirastojen tuotot, jotka vuonna 2001 ovat olleet liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä). Taulukko 1. Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) suoriteryhmittäin vuosina MPL; julkisoikeudelliset suoritteet MPL; markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet YHTEENSÄ YHTEENSÄ, v liikelaitos- ja yhtiöittämistilanteen mukaan Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

11 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Kuvio 1. Maksullisen toiminnan tuotot (mrd. mk) suoriteryhmittäin vuosina MPL; julkisoikeudelliset suoritteet MPL; markkinasuoritteet Erityislakien suoritteet Merkittävimmät yksittäiset muutokset valtion maksullisessa toiminnassa vuosina ovat tilivirastona toimineen Valtion kiinteistölaitoksen muuttaminen liikelaitokseksi vuoden 1999 alusta sekä tielaitoksen jakaminen Tieliikelaitokseksi ja tiehallintotilivirastoksi vuoden 2001 alusta. Valtion kiinteistölaitoksen markkinasuoritetuotot vuonna 1998 olivat 2,1 mrd. mk, mikä näkyy selvänä markkinasuoritetuottojen laskuna vuonna Tielaitoksen markkinasuoritetuotanto (322 Mmk v. 2000) siirrettiin lähes kokonaan tieliikelaitokselle. Näiden muutosten lisäksi budjettitaloudesta on poistunut vuoden 2000 alusta osakeyhtiöksi muutetun Kasvinjalostuslaitoksen erityislakeihin perustunut maksullinen toiminta (16 Mmk v. 1999). Kun edellä mainittujen liikelaitostamisten ja yhtiöittämisen vaikutus valtion maksulliseen toimintaan eliminoidaan, nähdään, että valtion maksullinen toiminta on kasvanut melko tasaisesti muutamia satoja miljoonia markkoja vuodessa. Erityislakeihin perustuvien tuottojen kasvu vuosina johtui siitä, että vuonna 1998 selvitys sisälsi ensimmäistä kertaa rata- ja väylämaksutuotot (yht. 728 Mmk). Tältä osin kyse ei siis ole itse maksullisen toiminnan muutoksesta. Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita vuonna 2001 (2000) oli 87 (84) tilivirastolla ja markkinasuoritteita 109 (111) tilivirastolla. Useimmilla tilivirastoilla (109) oli sekä julkisoikeudellisia suoritteita että markkinasuoritteita. Kuviossa 2 on esitetty julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuotoista vuosina Edellä mainittujen liikelaitosten perustaminen on vähentänyt markkinasuoritteiden suhteellista osuutta. Valtion maksullinen toiminta vuonna

12 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Kuvio 2. Julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain mukaisista tuotoista vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 83 % 85 % 78 % 78 % 76 % markkinasuoritteet julkisoikeudelliset suoritteet 30 % 20 % 10 % 0 % 17 % 15 % 22 % 22 % 24 % Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma Taulukossa 2 on esitetty maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen asiakasryhmittäiset jakaumat vuosina Vuosien luvut perustuvat valtion keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tietoihin. Koska muualla selvityksessä esitetyt tuotot perustuvat tilivirastojen toimintakertomusten kustannusvastaavuuslaskelmiin, eroavat ne jonkin verran taulukon 2 tuotoista. Taulukko 2. Maksuperustelain mukaisten tuottojen asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Asiakasryhmät Valtion virastot Tulojen asiakasryhmittäinen jakauma (1000mk) maksullinen toiminta vuokrat ja käyttökorvaukset Tuotot valtion virastoilta yhteensä Kunnat ja kuntayhtymät Kotitaloudet Elinkeinoelämä Muut Vuokrat ja käyttökorvaukset val- tion ulkopuolelta Tuotot valtion ulkopuolelta yhteensä Ei tietoa YHTEENSÄ = Vuonna 1997 valtion ulkopuoliset vuokrat ja käyttökorvaukset sisältyvät omalta osaltaan kunkin asiakasryhmän lukuun. Selvityksen laadintavasta johtuen asiakasryhmittäistä tietoa ei vuosilta ole saatavissa, minkä vuoksi tieto esitetään tässä erillisenä eränä. 6 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

13 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2.2 Kustannusvastaavuus vuosina Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu taulukossa 3. Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 2001 ja Taulukko 3. Maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislait Kokonaisuutena katsoen valtion maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä. Yksittäisen tiliviraston suoritetuotannon alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, niin myös siitä, ettei 100% tai sitä suurempi kustannusvastaavuus edes ole toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain 6.3 :n tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Markkinasuoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki talousarvion laadintamääräyksen mukaan kohdistetaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannukset ja pääomakustannukset, voi toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta olla alle 100%. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuden merkittävä heikkeneminen vuonna 2000 vuoteen 1999 verrattuna johtui siitä, että vuonna 2000 selvitys sisälsi ensimmäistä kertaa ratamaksutuottoja (0,3 mrd. mk) vastaavat kustannukset (2,7 mrd. mk). Näistä suurin osa (1,8 mrd. mk) muodostui pääomakustannuksista. 2.3 Hintatuki Vuoden 2001 talousarviossa hintatukea osoitettiin 32 toimintamenomomentille, yhteensä 156 Mmk. Näille momenteille budjetoitua hintatukea käytti 48 tilivirastoa, yhteensä 137 Mmk. Hintatukea käyttäneiden tilivirastojen lukumäärä on suurempi kuin niiden toimintamenomomenttien lukumäärä, joille on talousarviossa myönnetty hintatukea, koska esimerkiksi TE-keskuksille myönnetty hintatuki on budjetoitu TE-keskusten yhteiselle toimintamenomomentille. Vuonna 2000 hintatukea myönnettiin tilivirastojen ilmoitusten mukaan yhteensä 142 Mmk ja käytettiin 106 Mmk. Valtion maksullinen toiminta vuonna

14 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 3 MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN 3.1 Laajuus vuosina Taulukossa 4 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tuotot sisältävät sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tuotot. Taulukko 4. Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot (1000 mk) Muutos-% /2001 Eduskunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ Kustannusvastaavuus vuosina Taulukossa 5 on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon, taulukossa 6 markkinasuoritetuotannon ja taulukossa 7 erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Koska yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea vain sellaisista tuotoista, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa, taulukoissa on kunkin hallinnonalan kohdalla esitetty erikseen sekä hallinnonalan kaikki ao. suoritetuotot että niistä se osa, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa ("tuotot, joilla kustannukset"). Se, että hallinnonalan kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että hallinnonalan kaikilla tilivirastoilla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (< mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia tuotoista kustannusvastaavuuslaskelmaa ja/tai siitä, että osa hallinnonalan tilivirastoista ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. 8 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

15 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 5. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tulot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta - - tuotot, joilla kustannukset Valtiontalouden tarkastusvirasto - - tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia 29 - tuotot, joilla kustannukset * - * - * - Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Työministeriö tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset Kokonaistuotot tuotot, joilla kustannukset Vuonna 2001 julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli ylijäämäistä ulkoasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Yleisesti ottaen kustannusvastaavuus on pysynyt kutakuinkin samanlaisena kuin vuonna Valtion maksullinen toiminta vuonna

16 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 6. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta - - tuotot, joilla kustannukset Valtiontalouden tarkastusvirasto - - tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - 21 tuotot, joilla kustannukset - * - * - * Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Työministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset Kokonaistuotot tuotot, joilla kustannukset Markkinasuoritetuotanto oli vuonna 2001 ylijäämäistä puolustus-, valtiovarain-, liikenneja viestintä- sekä ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Myöskään markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuudessa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia vuoteen 2000 verrattuna. 10 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

17 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 7. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tulot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Eduskunta tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Valtiontalouden tarkastusvirasto - - tuotot, joilla kustannukset Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö - - tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Työministeriö - - tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö - - tuotot, joilla kustannukset Kokonaistuotot tuotot, joilla kustannukset Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia. Tämä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Myös erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus on pysynyt hyvin samanlaisena vuoteen 2000 verrattuna. Valtion maksullinen toiminta vuonna

18 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4 MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN Tässä luvussa tarkastellaan maksullisen toiminnan volyymia ja maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta tilivirastojen tasolla. Liitteissä 3-6 on esitetty tilivirastokohtaiset taulukot maksullisen toiminnan volyymista (liite 3) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden, markkinasuoritteiden ja erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuksista (liitteet 4-6) vuosilta Laajuus vuonna 2001 Taulukossa 8 on esitetty 117 tiliviraston maksullisen toiminnan tuotot vuodelta Tilivirastot on esitetty hallinnonaloittain. Liitteessä 3 on esitetty tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuosilta Taulukko 8. Tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuonna Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot (1000mk) Markkinasuoritteiden tuotot (1000mk) Erityislakien tuotot (1000mk) Tuotot yhteensä (1000mk) Eduskunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Rikosseuraamusvirasto Sisäasiainministeriö Rajavartiolaitos Oulun lääninhallitus Lapin lääninhallitus Ahvenanmaan lääninhallitus Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi Poliisin tekniikkakeskus Pelastusopisto Poliisikoulu Poliisiammattikorkeakoulu Väestörekisterikeskus Ulkomaalaisvirasto Etelä-Suomen lääninhallitus Länsi-Suomen lääninhallitus Itä-Suomen lääninhallitus Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Tullihallitus Verohallitus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

19 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot (1000mk) Markkinasuoritteiden tuotot (1000mk) Erityislakien tuotot (1000mk) Tuotot yhteensä (1000mk) Tilastokeskus Opetusministeriö Kansallisarkisto Suomen Akatemia Museovirasto Suomenlinnan hoitokunta Valtion taidemuseo Kuvataideakatemia Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Sibelius-Akatemia Lapin yliopisto Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Opetushallitus Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n tietopalvelukeskus Maanmittauslaitos Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Siemenperunakeskus Maa- ja elintarviketal. tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kasvintuotannon tarkastuskeskus Geodeettinen laitos Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto Ajoneuvohallintokeskus Ilmatieteen laitos Viestintävirasto Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Merentutkimuslaitos Kauppa- ja teollisuusministeriö Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Valtion maksullinen toiminta vuonna

20 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot (1000mk) Markkinasuoritteiden tuotot (1000mk) Erityislakien tuotot (1000mk) Tuotot yhteensä (1000mk) Matkailun edistämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Teknologian kehittämiskeskus Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Mittatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Kuluttajavalituslautakunta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Pohjanmaan työv.- ja elink.keskus Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Keski-Suomen työvoima- ja elink.keskus Kaakkois-Suomen työv.- ja elink.keskus Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjois-Karjalan työvoima- ja elink.kesk Pohjois-Pohjanmaan työv.- ja elink.kesk Pohjois-Savon työvoima- ja elink.keskus Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Varsinais-Suomen työv.- ja elink.keskus Sosiaali- ja terveysministeriö Kansanterveyslaitos Säteilyturvakeskus STAKES Lääkelaitos Vakuutusvalvontavirasto Sos.- ja terv.huollon tuotevalvontakeskus Työministeriö Ympäristöministeriö Asuntorahastovirasto Suomen ympäristökeskus YHTEENSÄ Aiempien vuosien tapaan joillakin tilivirastoilla oli vaikeuksia erotella maksuperustelain mukaisista suoritteista ja erityislakien mukaisista suoritteista saadut tuotot toisistaan (tuottoja ei esim. kirjanpidossa oltu eroteltu omille tileilleen). Jotkut tilivirastot puolestaan olivat sisällyttäneet julkisoikeudellisten suoritteiden tuottoja markkinasuoritteiden tuottoihin ja päinvastoin. 14 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

21 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4.2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2001 Tässä luvussa tilivirastokohtaista kustannusvastaavuutta tarkastellaan ensin julkisoikeudellisten suoritteiden ja sitten markkinasuoritteiden osalta. Taulukoissa ei ole voitu ilmoittaa yli-/alijäämää eikä kustannusvastaavuutta sellaisten tilivirastojen osalta, joilla oli tuottoja, mutta kustannustiedot puuttuivat (kokonaan). Tätä ilmaisee tähti (*). Tiliviraston yli- /alijäämä- ja kustannusvastaavuuslaskentaan ei myöskään ole voitu ottaa mukaan kuin sellaiset tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Se, että tiliviraston kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että tilivirastolla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (< mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa tai siitä, että tilivirasto ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Tilivirastot on esitetty suoritetuottojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty kaikkien tilivirastojen maksuperustelain mukaisen julkisoikeudellisen suoritetuotannon ja markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuosilta Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2001 Vuonna 2001 (2000) maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista sai tuottoja 87 (84) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Ajoneuvohallintokeskus Merenkulkulaitos Viestintävirasto Ulkoasiainministeriö Etelä-Suomen lääninhallitus Länsi-Suomen lääninhallitus Lääkelaitos Säteilyturvakeskus Opetusministeriö Tullihallitus Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Itä-Suomen lääninhallitus Väestörekisterikeskus Kasvintuotannon tarkastuskeskus Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Ympäristöministeriö Opetushallitus Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Rikosseuraamusvirasto Oulun lääninhallitus MMM:n tietopalvelukeskus Helsingin yliopisto Verohallitus Jyväskylän yliopisto Ulkomaalaisvirasto Valtion maksullinen toiminta vuonna

22 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Ratahallintokeskus Lapin lääninhallitus Mittatekniikan keskus Valtiokonttori Tiehallinto Maanmittauslaitos Kauppa- ja teollisuusministeriö Turvatekniikan keskus Sosiaali- ja terveysministeriö Turun yliopisto Maa- ja metsätalousministeriö Ilmatieteen laitos Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Museovirasto Rajavartiolaitos Suomen ympäristökeskus Vakuutusvalvontavirasto Lapin yliopisto Sisäasiainministeriö * * * Helsingin kauppakorkeakoulu Kuopion yliopisto Oikeusministeriö Kansallisarkisto Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Åbo Akademi Kuluttajavirasto Vaasan yliopisto Tampereen teknillinen korkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Pelastusopisto 363 * * * Valtiovarainministeriö 300 * * * Ahvenanmaan lääninhallitus 268 * * * Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Kilpailuvirasto 216 * * * Taideteollinen korkeakoulu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Puolustusministeriö 100 * * * Liikenne- ja viestintäministeriö 66 * * * Keskusrikospoliisi 32 * * * Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Valtioneuvoston kanslia 29 * * * Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 21 * * * Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 20 * * * Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 19 * * * Työministeriö 16 * * * Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 13 * * * Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 12 * * * Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 12 * * * Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 * * * Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 9 * * * 16 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

23 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Valtion taidemuseo 7 * * * Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 7 * * * Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 7 * * * Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 4 * * * Geodeettinen laitos 2 * * * Asuntorahastovirasto 2 * * * Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 1 * * * Tuotot yhteensä, joista kustannuksia vastaavat tuotot = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan ulkoasiainministeriön julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vuonna 2001 olivat tmk. 2 = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukon 9 tuotot on esitetty kuviossa 3 ryhmittelemällä tilivirastot suoritetuottojen perusteella kahdeksaan eri tuloluokkaan. Kuvio 3. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin julkisoikeudellisten suoritetulojen perusteella vuonna tilivirastojen lkm ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9, , yli 50 tuloluokat, Mmk Valtion maksullinen toiminta vuonna

24 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Taulukon 9 tilivirastojen kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 4, jossa tilivirastot on ryhmitelty yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 25 tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Suurimmalla osalla tilivirastoista kustannusvastaavuus oli alle 100%. Kuvio 4. Tilivirastojen jakautuminen julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna tilivirastojen lkm alle 30% 30-49% 50-69% 70-89% 90-99% n. 100% % % yli 130% kustannusvastaavuusluokka 1 18 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

25 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2001 Maksuperustelain mukaisista markkinasuoritteista vuonna 2001 (2000) tuottoja sai 109 (111) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtion teknillinen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto STAKES Teknillinen korkeakoulu Merenkulkulaitos Tampereen yliopisto Turun yliopisto Tampereen teknillinen korkeakoulu Oulun yliopisto Kuopion yliopisto Poliisin tekniikkakeskus Opetushallitus Ajoneuvohallintokeskus Jyväskylän yliopisto Rikosseuraamusvirasto Maanmittauslaitos Ratahallintokeskus Tilastokeskus Puolustusvoimat Helsingin kauppakorkeakoulu Ilmatieteen laitos Geologian tutkimuskeskus Oikeusministeriö Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Puolustusministeriö Säteilyturvakeskus Åbo Akademi Metsäntutkimuslaitos Väestörekisterikeskus Kansanterveyslaitos Suomenlinnan hoitokunta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Matkailun edistämiskeskus Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rajavartiolaitos Ulkoasiainministeriö * * * Valtion maksullinen toiminta vuonna

26 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Lapin yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Museovirasto Taideteollinen korkeakoulu Valtion taidemuseo Joensuun yliopisto Valtiokonttori Ympäristöministeriö Vaasan yliopisto Tullihallitus Teatterikorkeakoulu Svenska handelshögskolan Sibelius-Akatemia Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Opetusministeriö Pelastusopisto Länsi-Suomen lääninhallitus Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Tiehallinto Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kansallisarkisto Mittatekniikan keskus Verohallitus Kuluttajavirasto Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Suomen lääninhallitus MMM:n tietopalvelukeskus Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kasvintuotannon tarkastuskeskus Kauppa- ja teollisuusministeriö Merentutkimuslaitos Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Oulun lääninhallitus Liikkuva poliisi Turvatekniikan keskus Itä-Suomen lääninhallitus Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus Poliisikoulu Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Lapin lääninhallitus Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Sosiaali- ja terveysministeriö Geodeettinen laitos Työministeriö Valtion maksullinen toiminta vuonna 2001

27 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot (1000mk) Kustannukset (1000mk) Yli-/alijäämä (1000mk) Kustannusvastaavuus (%) Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 438 * * * Poliisiammattikorkeakoulu Viestintävirasto 413 * * * Valtiovarainministeriö 300 * * * Suomen Akatemia 289 * * * Teknologian kehittämiskeskus 253 * * * Maa- ja metsätalousministeriö 180 * * * Sisäasiainministeriö 164 * * * Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 59 * * * Vakuutusvalvontavirasto Kuluttajatutkimuskeskus 42 * * * Kilpailuvirasto 39 * * * Lääkelaitos 38 * * * Keskusrikospoliisi 37 * * * Kuvataideakatemia Ahvenanmaan lääninhallitus 13 * * * Asuntorahastovirasto 6 * * * Ulkomaalaisvirasto 5 * * * Liikenne- ja viestintäministeriö 5 * * * Tuotot yhteensä, joista kustannuksia vastaavat tuotot = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukon 10 tuotot on esitetty kuviossa 5 ryhmittelemällä tilivirastot tuottojen perusteella yhdeksään eri tuloluokkaan. Kuvio 5. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin markkinasuoritteiden tuottojen perusteella vuonna tilivirastojen lkm ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9, , , yli 500 tuloluokat, Mmk 2 Valtion maksullinen toiminta vuonna