Säädösvalmistelun kuulemisohjeet. Sisältö. Johdanto, Tavoitteet. Luonnos KANEn lausunnoksi (kokous ) Laatija: Oikeusministeriö

Transkriptio

1 Luonnos KANEn lausunnoksi (kokous ) Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: (KANE hakenut ja saanut lisäaikaa) Säädösvalmistelun kuulemisohjeet Sisältö Johdanto, Tavoitteet... 1 Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille... 2 Aikataulu, Vastuuvalmistelijan yhteystiedot:... 4 Ohje... 4 Kuuleminen prosessissa... 5 Menetelmät... 6 Lakisääteiset kuulemisvelvoitteet... 7 Johdanto, Tavoitteet Johdanto OM37/49/2015 Oikeusministeriö on valmistellut ohjeen kuulemiseen säädösvalmistelussa korvaamaan aiemmin valtioneuvoston periaatepäätöksellä annettu ohje Kuuleminen säädösvalmistelussa (oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 18/2010). Keskeisimmät muutokset ohjeen sisällössä koskevat lausuntopalvelu.fi:n käyttöä lausuntomenettelyssä. Ohjeen tueksi on tehty säädösvalmistelijoille suunnattua tukiaineistoa. Näitä ovat kuuleminen säädösvalmisteluprosessissa, kuulemisen menetelmät ja lakisääteiset kuulemisvelvoitteet. Luonnos oppaaksi löytyy osoitteesta Kuulemisohje tullaan esittämään annettavaksi valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Tukiaineisto sitä vastoin on valmistelijan avuksi tarkoitettua aineistoa, joka ei ole samalla tavalla sitova. Aineistoa voidaan siten myös päivittää tarpeen vaatiessa. Tavoitteet Kuulemisoppaan aineiston tavoitteena on luoda raamit kuulemiselle säädösvalmistelussa, joiden mukaisesti ministeriöissä tapahtuva säädösvalmistelun kuuleminen toteutetaan. Tavoitteena on lisäksi antaa lisätietoa ja työkaluja kuulemisen tueksi, jotka helpottavat kuulemisprosessin suunnittelua ja toteutusta lainvalmisteluprosessissa. 1

2 Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille Jakelu: Aaltoyliopisto Eduskunnan kanslia Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elinkeinoelämän valtuuskunta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Geologian tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Ilmatieteen laitos ItäSuomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Kilpailu ja kuluttajavirasto Kirkkohallitus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lapsiasiavaltuutettu Lastensuojelun keskusliitto Liikenne ja viestintäministeriö Liikenteen turvallisuusvirasto Luonnonvarakeskus Maa ja metsätalousministeriö Maanmittauslaitos Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry Näkövammaisten keskusliitto ry Oikeuskanslerinvirasto Opetus ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Oulun yliopisto Patentti ja rekisterihallitus Poliisihallitus Puolustusministeriö Pääesikunta Pääkaupunkiseudun monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry) Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf Seta Sisäministeriö Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Sosiaali ja terveysministeriö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Suomen Kuntaliitto ry Lausunto annettu:

3 Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen partiolaiset Suomen setlementtiliitto Suomen syöpäyhdistys Suomen työväen urheiluliitto TUL ry Suomen ympäristökeskus Suomen Yrittäjät ry Svenska handelshögskolan Svenska studiecentralen Säteilyturvakeskus Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Tasaarvovaltuutettu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tietosuojavaltuutetun toimisto Tilastokeskus Turun yliopisto Turvallisuus ja kemikaalivirasto Työ ja elinkeinoministeriö Työterveyslaitos Ulkoasiainministeriö Ulkopoliittinen instituutti Vaasan yliopisto Valtakunnallinen liikunta ja urheiluorganisaatio Valo ry Valtiokonttori Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valtioneuvoston kanslia Valtiovarainministeriö Verohallinto Viestintävirasto Väestörekisterikeskus Yhdenvertaisuusvaltuutettu Ympäristöministeriö Åbo Akademi Vastausohjeet vastaanottajille Lausunto annettu: Kuulemisohje löytyy Finlexpalvelusta osoitteesta Ohje on mahdollista tulostaa kokonaisuudessaan palvelusta. Tällöin on kuitenkin huomioitava se, että jotkin palvelun toiminnallisuudet (kuten esimerkit tai erilliset liitetiedostot) eivät näy parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi suosituksena on, että oppaaseen tutustutaan verkkoympäristössä. 3

4 Aikataulu, Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Aikataulu Lausuntoaika on Ohjeen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Suunnittelija Outi Slant, Lainvalmisteluosasto, , Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, Demokratia, kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö, , Ohje Millainen yleiskäsitys edustamallanne taholla on ohjeen sisällöstä? Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta pitää säädösvalmistelun kuulemisohjetta rakenteeltaan ja sisällöltään selkeänä ja kattavana, mutta katsoo, ettei ohje ole valtioneuvoston periaatepäätöksenä annettuna riittävän sitova, jotta säädösvalmistelun kuulemiselle asetetut tavoitteet ja vaatimukset täyttyisivät. Kansalaisyhteiskunta tulee nähdä tasavertaisena kumppanina, jonka tietotaitoa on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti niin säädösvalmistelussa kuin muissakin hallinnon hankkeissa. Siten avoin ja yhdenvertainen osallistuminen tulee taata kaikille kansalaisyhteiskunnan toimijoille koosta ja toimintakentästä riippumatta. Tämä voidaan varmistaa paremmin sillä, että säädösvalmistelun kuulemisohjeet annetaan vähintään asetuksen tasolla. Neuvottelukunnan näkemystä tukee sekä OECD:n Regulatory Policy Outlook 2015 raportin tulokset että valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisut (OKV/3/21/2012, OKV/5/21/2013 ja OKV/692/1/2013), joissa kantelun ratkaisun lähtökohtana on se, että kuulemisesta annetut ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia. Siten on selvää, että säädösvalmistelun prosessiin liittyy laadullisia ongelmia, joilla on vaikutus myös hyvän hallintotavan ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Neuvottelukunnan mukaan suomalaisen säädösvalmistelun käytännöt kuulemisen, vaikutustenarviointien ja toimeenpanon seurannan osalta ovat vaihtelevia osaltaan siksi, ettei niistä ole sitovia oikeussääntöjä. Siten myös ohjeen antaminen periaatepäätöksenä on riittämätön. 4

5 Onko ohjeessa kohtia, joiden sisältöä pitäisi tarkentaa tai muuten muuttaa? Kuulemisen tavoitteet luvussa tulisi mainita yhdenvertaisuus avoimuuden ja kuulemisen laadun lisäksi. Kuuleminen tulee järjestää siten, että se mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen kaikille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Kuulemisen yhdenvertaisuuden voidaan katsoa edistävän myös ohjeessa mainittuja tavoitteita luottamuksen edistämisestä päätöksenteossa ja säädösvalmistelussa. Kuulemiselle tulisi ohjeessa asettaa minimivaatimus, joka edellyttäisi valmistelijoita järjestämään kuulemisia kaikissa säädöshankkeissa. Ohjeessa luvussa 1.5 (Menetelmien monipuolisuus) puhutaan ainoastaan laajoista säädösvalmisteluhankkeista, jolloin jää epäselväksi miten kuuleminen tulee hoitaa suppeampien lakihankkeiden osalta. Lausuntoajan lyhentämisen perusteet tulee kirjata nykyistä selkeämmin. Nykyinen kirjaus jättää epäselväksi, missä tapauksissa lausuntoajan pituuden lyhentäminen on sallittua. Perusteista tulisi vähintään antaa esimerkkejä. Soveltamisalan laajentamista muihin kuin säädöshankkeisiin tulisi pohtia, sillä useilla eisäädösvalmisteluhankkeilla (esim. kehityshankkeet) on merkittäviä vaikutuksia eri sidosryhmiin. Tällöin on myös perusteltua järjestää kuulemista myös näissä hankkeissa. Kuuleminen prosessissa Millainen yleisnäkemys edustamallanne taholla on jakson 2 sisällöstä? Prosessikuvauksessa tulee korostaa vaikutustenarviontien ja täytäntöönpanon seurannan yhteydessä tehtävän kuulemisen tärkeyttä. Vaikutustenarviointien ja täytäntöönpanon seurannan tulee olla nykyistä sitovampaa. Nyt ohjeessa keskitytään lähes yksinomaan esi ja perusvalmisteluun, ja täytäntöönpanon ja seurannan osalta kuuleminen jätetään valmistelijan oman harkintaan. Ovatko jakson työkalut prosessin suunnittelusta ja sidosryhmien kartoittamisesta (jaksoissa ja ) riittäviä vai tulisiko niitä kehittää jotenkin? Tukeeko ohje kuulemisen suunnittelua lainvalmisteluprosessissa riittävästi? 5

6 Onko ministeriöissänne käytössä muunlaisia malleja esimerkiksi lausuntoyhteenvedoista, joita voitaisiin hyödyntää laajemminkin? Menetelmät Millainen yleisnäkemys edustamallanne taholla on menetelmäosasta? Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan mielestä menetelmäosio antaa kattavan kuvauksen erilaisista kuulemistavoista ja lisää siten säädösvalmistelijoiden tietopohjaa eri menetelmistä. Menetelmiä on lueteltu varsin kattavasti, mutta haasteeksi muodostuu näiden menetelmien hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen kehittäminen. Neuvottelukunnan katsoo, että tulevaisuudessa tulisi keskittyä yhä enemmän koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen, mikä luo pohjaa avointen toimintatapojen leviämiselle ministeriöissä. Oikeusministeriön demokratiapalvelut tulisi ottaa nykyistä laajempaan käyttöön. Lausuntopalvelu tulisi ottaa käyttöön kaikissa lausuntokierroksissa. Otakantaa.fipalvelua tulisi hyödyntää valmistelun alusta lähtien kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa sidosryhmien laaja ja varhainen kuuleminen on toivottavaa. Demokratiapalvelut parantavat kansalaisyhteiskunnan yhdenvertaista osallistumista hallinnossa tehtävään valmistelutyöhön. Varsinkin lausuntopalvelu tekee lausuntokierroksista nykyistä avoimempia, jolloin kaikilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua lausuntokierroksiin. Ovatko menetelmät sellaisia, että ne ovat tosiasiassa hyödynnettävissä säädösvalmisteluun? Onko menetelmäohjeistus riittävän havainnollista, että niitä voidaan sen perusteella ottaa käyttöön valmistelussa? 6

7 Onko ministeriössänne hyviä kokemuksia muista kuulemisen menetelmistä, joita voisi hyödyntää säädösvalmistelussa laajemminkin? Lakisääteiset kuulemisvelvoitteet Edustamanne tahon yleisnäkemys lakisääteisiä kuulemisvelvoitteita koskevasta jaksosta? Mikäli listaus ei ole kattava, tulee siitä olla maininta osion alussa. Onko jaksossa jotain yleisiä kehityskohteita? Onko hallinnonalallanne muita lakisääteisiä kuulemisvelvoitteita, joita listalla ei ole? 7