VALTION MAKSULLINEN TOIMINTA VUONNA 2000

Transkriptio

1 VALTION MAKSULLINEN TOIMINTA VUONNA 2000 VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus 2001

2

3 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus TIIVISTELMÄ Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksitta tilivirastojen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Vuonna 2000 (1999) maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,1 (6,9) mrd. mk, joista julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 1,2 (1,2) mrd. mk, markkinasuoritteiden 4,2 (4,1) mrd. mk ja erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden 1,7 (1,7) mrd. mk. Yli puolet julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista tilivirastoista tuotti vuoden 1999 tapaan alijäämää vuonna Kustannusvastaavuus koko valtion tasolla vuonna 2000 (1999) oli 86% (87%). Myös markkinasuoritetuotannossa yli puolet tilivirastoista tuotti alijäämää vuonna Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuusprosentti vuonna 2000 (1999) oli 94% (95%). Budjettitalouden sisäiset tuotot (1,6 mrd. mk) olivat vajaa kolmasosa maksuperustelain mukaisista tuotoista vuonna Suurin ulkopuolinen asiakasryhmä oli aiempien vuosien tapaan elinkeinoelämä (1,9 mrd. mk). Vuoden 2000 talousarviossa maksulliseen toimintaan osoitettiin hintatukea 142 Mmk. Hintatukea käytettiin 106 Mmk. Vuoden 1998 ja 1999 selvityksissä todettiin, että maksullisen toiminnan laajuutta kuvaaviin tietoihin liittyvä (luotettavuus)ongelma on rajanvedon epäselvyys maksullisen toiminnan ja eräiden muiden toiminnan muotojen (esim. yhteisrahoitteinen toiminta) välillä. Tämä pitää edelleenkin paikkansa. Joissakin tilivirastoissa ongelmia aiheuttaa edelleen myös epätietoisuus siitä, sovelletaanko maksuperustelakia erilaisten oikeuksien luovutuksiin (esim. vuokrat ja muut omaisuuden käyttöoikeudet). Lainsäädännöllisesti tilanne on selkiytetty voimaan tulleella maksuperustelain muutoksella (961/1998), jolla on nostettu lakitekstin tasolle aiemminkin omaksuttu lain soveltamiskäytäntö erilaisten käyttö- ja muiden oikeuksien väliaikaisen luovutuksen kuulumisesta maksuperustelain soveltamisalaan. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin internet-sivuilla osoitteessa: Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin Hallinnon ohjausyksikössä Niko Ijäs, p. (09) , s-posti: Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

4

5 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MAKSULLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT RAPORTIN TAUSTA MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA LAAJUUS JA ASIAKASRYHMITTÄINEN JAKAUMA VUOSINA KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA HINTATUKI MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN LAAJUUS VUOSINA KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN LAAJUUS VUONNA MAKSUPERUSTELAIN NOJALLA HINNOITELLUN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VUONNA LIITTEET Liite 1. Liite 2. Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Liite 3. Maksullisen toiminnan tuotot tilivirastoittain vuosina Liite 4. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina Liite 5. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina Liite 6. Erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

6

7 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 1 JOHDANTO 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa säätelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL; 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityislait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää tilivirastoa koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten tiliviraston suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Julkisoikeudellisia suoritteita ovat esimerkiksi ajo- ja henkilökortti, passi ja lainhuuto. Vuonna 2000 valtio sai eniten julkisoikeudellisia suoritetuottoja luotsausmaksuista (201 Mmk). Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Maksuperustelain voimaantulleen muutoksen myötä sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti. Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannattavuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista harkinnan mukaan. Valtion talousarviossa voidaan osoittaa määräraha (hintatuki) liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (MPL 7.1 ). Valtion maksullinen toiminta vuonna

8 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Markkinasuoritteita ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut ja tilaustutkimukset, toimitilojen ja kaluston vuokraus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Vuonna 2000 eniten markkinasuoritetuottoja oli Puolustushallinnon rakennuslaitoksella (957,9 Mmk). Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Erityislakeja ovat esimerkiksi laki ja asetus tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993; 774/1993), laki ja asetus ulosottomaksuista (34/1995; 35/1995), kiinteistörekisterilaki (392/1985), laki kiinteistötoimitusmaksusta (558/1995) ja laki väylämaksusta (1028/1980). Vuonna 2000 valtio sai eniten tuloja väylämaksuista annetun lain perusteella (399,7 Mmk). Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät mm. talousarviolaki ja -asetus, talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin tausta Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa, josta vuoden 1998 alusta voimaantulleen valtion kirjanpitouudistuksen myötä tuli osa tiliviraston hyväksyttyä tilinpäätöstä, on esitettävä tiedot maksullisen toiminnan kannattavuudesta. Valtiokonttorin määräyksen (8/03/97; ) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista vuodelta 2000 perustuvat lähes poikkeuksitta em. kustannusvastaavuuslaskelmiin. Laskelmien tuottoja on verrattu ao. tilivirastoa koskeviin valtion keskuskirjanpidon tietoihin. Yleinen havainto on, että kustannusvastaavuuslaskelmissa esitetyt tuotot eivät aina täsmää liikekirjanpidon maksullista toimintaa koskeviin tietoihin. Koska selvityksen tiedot perustuvat yksittäisten tilivirastojen kustannusvastaavuuslaskelmiin, ovat selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot (7,1 mrd. mk) huomattavasti suuremmat kuin ne ovat valtion tilinpäätöksen mukaan (5,4 mrd. mk). Ero johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta sekä maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tulojen jakautumisesta asiakasryhmittäin. Tarkastelu on tehty valtion, hallinnonalojen ja tilivirastojen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. Vuonna 2000 tilivirastoja oli 118 kappaletta, joista 16 oli uusia. Lisäksi Kasvinjalostuslaitos lakkautettiin tilivirastona. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole oleellisesti vaikuttaneet valtion maksullisen toiminnan laajuuteen. Edellisten vuosien maksullisen toiminnan selvityksissä on todettu, että maksullisen toiminnan laajuutta kuvaaviin tietoihin liittyvä (luotettavuus)ongelma on rajanvedon epäselvyys maksullisen toiminnan ja eräiden muiden toiminnan muotojen (esim. yhteisrahoitteinen toiminta) 2 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

9 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus välillä. Tämä havainto pitää edelleenkin paikkansa. Ongelmana on edelleen myös se, että erilaisten oikeuksien luovutuksiin perustuvia tuottoja (esim. vuokrat ja muut omaisuuden käyttöoikeudet) ei aina osata mieltää maksulliseksi toiminnaksi. Kustannusvastaavuuslaskelmien esittämistapa on pysynyt melko samana vuoteen 1999 verrattuna. Esimerkiksi talousarvioasetuksen 65.2 :n 3-kohdan edellyttämän maksullisen toiminnan kannattavuuden vertaamisessa asetettuun tavoitteeseen nähden ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Markkinasuoritteiden osalta noin puolet tilivirastoista, joilla on ollut velvollisuus laatia kustannusvastaavuuslaskelma, on (vuoden 1999 tapaan) esittänyt em. vertailun joko itse kustannusvastaavuuslaskelmassa tai ao. asiayhteydessä. Tässä tavoitteella tarkoitetaan ministeriön talousarvioasetuksen 13 :n nojalla hyväksymän tavoitteen lisäksi myös tiliviraston itsensä asettamaa (sisäistä) tavoitetta. Valtion maksullinen toiminta vuonna

10 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2 MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA 2.1 Laajuus ja asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Maksullista toimintaa harjoittavat tilivirastot Vuoden 2000 (1999) lopussa tilivirastoja oli yhteensä 118 (103). Näistä maksullisen toiminnan tuloja kertyi 114 (100) tilivirastolle. Vuoden 2000 (1999) 118 (103) tilivirastosta 81:llä (74) hinnoittelu perustui pelkästään maksuperustelakiin, kolmen (3) tiliviraston pelkästään erityislakeihin, 30 (23) tilivirastoa harjoitti sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa ja neljällä (3) tilivirastolla ei ollut maksullista toimintaa ollenkaan. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosilta on esitetty numeroina taulukossa 1 ja graafisesti kuviossa 1. Taulukko 1. Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) suoriteryhmittäin vuosina MPL; julkisoikeudelliset suoritteet MPL; markkinasuoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet TUOTOT YHTEENSÄ Kuvio 1. Maksullisen toiminnan tuotot (mrd. mk) suoriteryhmittäin vuosina MPL; julkisoikeudelliset suoritteet MPL; markkinasuoritteet Erityislakien suoritteet Yleisesti ottaen valtion maksullisen toiminnan laajuudessa ei vuosina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamista vuoden 1999 alusta. Valtion kiinteistölaitoksen tuotot vuonna 1998 olivat 2,1 mrd. mk. Erityislakeihin perustuvien tuottojen kasvu vuosina johtuu lähinnä siitä, että vuonna 1998 selvitys sisälsi ensimmäistä kertaa rata- ja väylämaksutuotot (yht. 728 Mmk). Vuonna 2000 maksullisen toiminnan tuotot ovat kasvaneet (227 Mmk; 3%) vuoteen 1999 verrattuna. 4 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

11 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita vuonna 2000 (1999) oli 84 (69) tilivirastolla ja markkinasuoritteita 111 (94) tilivirastolla. Useimmilla tilivirastoilla (84) oli sekä julkisoikeudellisia suoritteita että markkinasuoritteita. Kuviossa 2 on esitetty julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuotoista vuosina Tuottojen suhteelliset osuudet ovat pysyneet samoina vuoteen 1999 verrattuna. Kuvio 2. Julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain mukaisista tuotoista vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 80 % 83 % 85 % 78 % 78 % 20 % 17 % 15 % 22 % 22 % markkinasuoritteet julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksullinen toiminta vuonna

12 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma Taulukossa 2 on esitetty maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen asiakasryhmittäiset jakaumat vuosilta Vuoden 2000 (kuten myös vuosien 1998 ja 1999) luvut perustuvat valtion keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tietoihin. Koska muualla selvityksessä esitetyt tuotot perustuvat tilivirastojen toimintakertomusten kustannusvastaavuuslaskelmiin, eroavat ne jonkin verran taulukon 2 tuotoista. Taulukko 2. Maksuperustelain mukaisten tuottojen asiakasryhmittäinen jakauma vuosina Asiakasryhmät Valtion virastot Tulojen asiakasryhmittäinen jakauma (1000 mk) vuokrat ja käyttökorvaukset muu maksullinen toiminta Tuotot valtion virastoilta yhteensä Kunnat ja kuntayhtymät Kotitaloudet Elinkeinoelämä Muut Vuokrat ja käyttökorvaukset val- tion ulkopuolelta Tuotot valtion ulkopuolelta yhteensä Ei tietoa TUOTOT YHTEENSÄ =Valtion virastoilta saatujen tuottojen väheneminen vuonna 1999 johtui Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamisesta vuoden 1999 alusta. 2 =Valtion ulkopuoliset vuokrat ja käyttökorvaukset vuosina sisältyvät omalta osaltaan kunkin asiakasryhmän lukuun. Selvityksen laadintavasta johtuen asiakasryhmittäistä tietoa ei vuosilta ole saatavissa, minkä vuoksi tieto esitetään tässä erillisenä eränä. 6 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

13 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2.2 Kustannusvastaavuus vuosina Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu taulukossa 3. Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosilta Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosilta 2000 ja Taulukko 3. Maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Erityislait Kokonaisuutena katsoen valtion maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä. Yksittäisen tiliviraston toiminnan alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, niin myös siitä, ettei 100% tai sitä suurempi kustannusvastaavuus edes ole toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Markkinasuoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki talousarvion laadintamääräyksen mukaan kohdistetaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannukset ja pääomakustannukset, voi toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta olla alle 100%. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuden merkittävä heikkeneminen vuonna 2000 vuoteen 1999 verrattuna johtuu siitä, että selvitys sisältää nyt ensimmäistä kertaa ratamaksutuottoja (0,3 mrd. mk) vastaavat kustannukset (2,7 mrd. mk). Näistä suurin osa (1,8 mrd. mk) muodostuu pääomakustannuksista. 2.3 Hintatuki Vuoden 2000 talousarviossa hintatukea osoitettiin 32 tiliviraston toimintamenomomentille, yhteensä 142 Mmk. Hintatukea käytti 48 tilivirastoa, yhteensä 106 Mmk. Hintatukea käyttäneiden tilivirastojen määrä on suurempi, koska esimerkiksi TE-keskukset käyttivät kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenoihin sisältyvää, mutta TE-keskuksille tarkoitettua, hintatukea. Edellinen tieto hintatuen määrästä on vuodelta Tällöin hintatukea osoitettiin tilivirastojen ilmoitusten mukaan yhteensä 125 Mmk. Valtion maksullinen toiminta vuonna

14 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 3 MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN 3.1 Laajuus vuosina Taulukossa 4 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tulot sisältävät sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tuotot. Taulukko 4. Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot (1000 mk) Muutos-% /2000 Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Eduskunta Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö Ympäristöministeriö TUOTOT YHTEENSÄ Kustannusvastaavuus vuosina Taulukossa 5 on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon, taulukossa 6 markkinasuoritetuotannon ja taulukossa 7 erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Koska yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea vain sellaisista tuotoista, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa, taulukoissa on kunkin hallinnonalan kohdalla esitetty erikseen sekä hallinnonalan kaikki ao. suoritetuotot että niistä se osa, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa ("tuotot, joilla kustannukset"). Se, että hallinnonalan kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että hallinnonalan kaikilla tilivirastoilla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (> mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia tuotoista kustannusvastaavuuslaskelmaa ja/tai siitä, että osa hallinnonalan tilivirastoista ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. 8 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

15 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 5. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Eduskunta tuotot, joilla kustannukset * - * Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset 0 0 * * * * Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Työministeriö 22 - tuotot, joilla kustannukset 0 - * - * - Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset Tuotot yhteensä tuotot, joilla kustannukset Vuonna 2000 julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli ylijäämäistä ulkoasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Yleisesti ottaen kustannusvastaavuus on hieman heikentynyt vuoteen 1999 verrattuna. Valtion maksullinen toiminta vuonna

16 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 6. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tuotot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia tuotot, joilla kustannukset 0 0 * * * * Eduskunta - - tuotot, joilla kustannukset Ulkoasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset 0 0 * * * * Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Työministeriö tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö tuotot, joilla kustannukset Tuotot yhteensä tuotot, joilla kustannukset Markkinasuoritetuotanto oli vuonna 2000 ylijäämäistä valtiovarain- ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Kokonaisuudessaan markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus on hieman heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. 10 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

17 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina Taulukko 7. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Hallinnonalat Tulot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset Eduskunta tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Ulkoasiainministeriö - - tuotot, joilla kustannukset Oikeusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sisäasiainministeriö tuotot, joilla kustannukset Puolustusministeriö tuotot, joilla kustannukset Valtiovarainministeriö tuotot, joilla kustannukset Opetusministeriö tuotot, joilla kustannukset Maa- ja metsätalousministeriö tuotot, joilla kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriö tuotot, joilla kustannukset Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotot, joilla kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriö tuotot, joilla kustannukset Työministeriö - - tuotot, joilla kustannukset Ympäristöministeriö - - tuotot, joilla kustannukset Tuotot yhteensä tuotot, joilla kustannukset Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia. Tämä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Koko valtion tasolla kustannusvastaavuuden merkittävä heikkeneminen vuonna 2000 vuoteen 1999 verrattuna johtuu siitä, että selvitys sisältää nyt ensimmäistä kertaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluvan Ratahallintokeskuksen ratamaksutuottoja (0,3 mrd. mk) vastaavat kustannukset (2,7 mrd. mk). Näistä suurin osa (1,8 mrd. mk) on pääomakustannuksia. Valtion maksullinen toiminta vuonna

18 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4 MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN Tässä luvussa tarkastellaan maksullisen toiminnan volyymia ja maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta tilivirastojen tasolla. Liitteissä 3-6 on esitetty tilivirastokohtaiset taulukot maksullisen toiminnan volyymista (liite 3) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden (liite 4), markkinasuoritteiden (liite 5) ja erityislakien mukaisten suoritteiden (liite 6) kustannusvastaavuuksista vuosilta Laajuus vuonna 2000 Taulukossa 8 on esitetty 118 tiliviraston maksullisen toiminnan tuotot vuodelta Tilivirastot on esitetty hallinnonaloittain. Liitteessä 3 on esitetty tilivirastojen maksullisen toiminnan tulot vuosilta Taulukko 8. Tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuonna Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Eduskunta Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Vankeinhoitolaitos Sisäasiainministeriö Rajavartiolaitos Oulun lääninhallitus Lapin lääninhallitus Ahvenanmaan lääninhallitus Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi Poliisin tekniikkakeskus Pelastusopisto Poliisikoulu Poliisiammattikorkeakoulu Väestörekisterikeskus Ulkomaalaisvirasto Etelä-Suomen lääninhallitus Länsi-Suomen lääninhallitus Itä-Suomen lääninhallitus Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Tullihallitus Valtiontalouden tarkastusvirasto Verohallitus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tilastokeskus Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

19 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Opetusministeriö Kansallisarkisto Suomen Akatemia Museovirasto Suomenlinnan hoitokunta Valtion taidemuseo Kuvataideakatemia Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Sibelius-Akatemia Lapin yliopisto Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Opetushallitus Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n tietopalvelukeskus Maanmittauslaitos Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos Metsäntutkimuslaitos Siemenperunakeskus Maatalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kasvintuotannon tarkastuskeskus Geodeettinen laitos Liikenne- ja viestintäministeriö Tielaitos Ajoneuvohallintokeskus Ilmatieteen laitos Telehallintokeskus Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Merentutkimuslaitos Kauppa- ja teollisuusministeriö Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Matkailun edistämiskeskus Valtion maksullinen toiminta vuonna

20 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Patentti- ja rekisterihallitus Teknologian kehittämiskeskus Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Mittatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Elintarvikevirasto Kuluttajavalituslautakunta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elink.keskus Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Kaakkois-Suomen työvoima- ja elink.keskus Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elink.keskus Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Varsinais-Suomen työvoima- ja elink.keskus Sosiaali- ja terveysministeriö Kansanterveyslaitos Säteilyturvakeskus STAKES Lääkelaitos Vakuutusvalvontavirasto Sosiaali- ja terv.huollon tuotevalvontakeskus Työministeriö Ympäristöministeriö Asuntorahastovirasto Suomen ympäristökeskus TUOTOT YHTEENSÄ Joillakin tilivirastoilla oli vaikeuksia erotella maksuperustelain mukaisista suoritteista ja erityislakien mukaisista suoritteista saadut tuotot toisistaan (tuottoja ei esim. kirjanpidossa oltu eroteltu omille tileilleen). Jotkut tilivirastot puolestaan olivat sisällyttäneet julkisoikeudellisten suoritteiden tuottoja markkinasuoritteiden tuottoihin ja päinvastoin. Mainittuja virheitä on esiintynyt myös aiempina vuosina. 14 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

21 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4.2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2000 Tässä luvussa tilivirastokohtaista kustannusvastaavuutta tarkastellaan ensin julkisoikeudellisten suoritteiden ja sitten markkinasuoritteiden osalta. Taulukoissa ei ole voitu ilmoittaa yli- /alijäämää eikä kustannusvastaavuutta sellaisten tilivirastojen osalta, joilla oli tuottoja, mutta kustannustiedot puuttuivat (kokonaan). Tätä ilmaisee tähti (*). Tiliviraston yli-/alijäämä- ja kustannusvastaavuuslaskentaan ei myöskään ole voitu ottaa mukaan kuin sellaiset tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Se, että tiliviraston kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että tilivirastolla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (> mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa tai siitä, että tilivirasto ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Tilivirastot on esitetty suoritetuottojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty kaikkien tilivirastojen maksuperustelain mukaisen julkisoikeudellisen suoritetuotannon ja markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuosilta Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2000 Vuonna 2000 (1999) maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista sai tuottoja 84 (69) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Merenkulkulaitos Ajoneuvohallintokeskus Etelä-Suomen lääninhallitus Telehallintokeskus Länsi-Suomen lääninhallitus Ulkoasiainministeriö Lääkelaitos Säteilyturvakeskus Tullihallitus Opetusministeriö Itä-Suomen lääninhallitus Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Väestörekisterikeskus Kasvintuotannon tarkastuskeskus Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Oulun lääninhallitus Helsingin yliopisto Ympäristöministeriö Vankeinhoitolaitos Verohallitus Opetushallitus Valtion maksullinen toiminta vuonna

22 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) MMM:n tietopalvelukeskus Lapin lääninhallitus Ulkomaalaisvirasto Jyväskylän yliopisto Ratahallintokeskus Mittatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Valtiokonttori Tielaitos Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Turun yliopisto Maa- ja metsätalousministeriö Tampereen yliopisto Ilmatieteen laitos Oulun yliopisto Suomen ympäristökeskus Joensuun yliopisto Rajavartiolaitos Kuopion yliopisto Vakuutusvalvontavirasto Helsingin kauppakorkeakoulu Oikeusministeriö Kansallisarkisto Teknillinen korkeakoulu Svenska handelshögskolan Sibelius-Akatemia Lapin yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Pelastusopisto Taideteollinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu Sisäasiainministeriö 314 * * * Valtiovarainministeriö 287 * * * Maatalouden tutkimuskeskus Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Ahvenanmaan lääninhallitus 241 * * * Liikenne- ja viestintäministeriö 241 * * * Kuluttajavirasto STAKES Elintarvikevirasto 127 * * * Puolustusministeriö 90 * * * Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 46 * * * Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Keskusrikospoliisi 26 * * * Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 22 * * * 16 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

23 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Työministeriö 22 * * * Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 15 * * * Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 14 * * * Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11 * * * Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 * * * Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 10 * * * Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 10 * * * Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 9 * * * Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 9 * * * Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 8 * * * Valtion taidemuseo 3 * * * Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Puolustusvoimat 2 * * * Tuotot yhteensä, joista kustannuksia vastaavat tuotot = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan ulkoasiainministeriön julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vuonna 2000 olivat tmk. 2 = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukon 9 tuotot on esitetty kuviossa 3 ryhmittelemällä tilivirastot suoritetuottojen perusteella kahdeksaan eri tuloluokkaan. Kuvio 3. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin julkisoikeudellisten suoritetulojen perusteella vuonna 2000 tilivirastojen lkm ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9, , yli 50 tuloluokat, Mmk Valtion maksullinen toiminta vuonna

24 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Taulukon 9 tilivirastojen kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 4, jossa tilivirastot on ryhmitelty yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 21 tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Suurimmalla osalla tilivirastoista kustannusvastaavuus oli alle 100%. Kuvio 4. Tilivirastojen jakautuminen julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna tilivirastojen lkm alle 30% 30-49% 50-69% 70-89% 90-99% n. 100% % % yli 130% kustannusvastaavuusluokka 18 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

25 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2000 Maksuperustelain mukaisista markkinasuoritteista vuonna 2000 (1999) tuottoja sai 111 (94) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtion teknillinen tutkimuskeskus Tielaitos Helsingin yliopisto STAKES Teknillinen korkeakoulu Merenkulkulaitos Turun yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen korkeakoulu Kuopion yliopisto Poliisin tekniikkakeskus Ajoneuvohallintokeskus Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Opetushallitus Vankeinhoitolaitos Ratahallintokeskus Maanmittauslaitos Tilastokeskus Ilmatieteen laitos Oikeusministeriö Helsingin kauppakorkeakoulu Geologian tutkimuskeskus Puolustusvoimat Säteilyturvakeskus Puolustusministeriö Väestörekisterikeskus Metsäntutkimuslaitos Kansanterveyslaitos Åbo Akademi Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Suomenlinnan hoitokunta Turun kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos Valtion taidemuseo Matkailun edistämiskeskus Ulkoasiainministeriö * * * Maatalouden tutkimuskeskus Valtiokonttori Valtion maksullinen toiminta vuonna

26 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rajavartiolaitos Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Suomen ympäristökeskus Taideteollinen korkeakoulu Museovirasto Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Svenska handelshögskolan Joensuun yliopisto Teatterikorkeakoulu Vaasan yliopisto Sibelius-Akatemia Ympäristöministeriö Tullihallitus Opetusministeriö Länsi-Suomen lääninhallitus Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Pelastusopisto Verohallitus Kansallisarkisto Mittatekniikan keskus Kuluttajavirasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kasvintuotannon tarkastuskeskus Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus MMM:n tietopalvelukeskus Työministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Merentutkimuslaitos Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Itä-Suomen lääninhallitus Oulun lääninhallitus Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Turvatekniikan keskus Lapin lääninhallitus Liikkuva poliisi Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Poliisikoulu Sosiaali- ja terveysministeriö Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Geodeettinen laitos 469 * * * Kuluttajatutkimuskeskus 458 * * * 20 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000

27 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Suomen Akatemia 403 * * * Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 384 * * * Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 361 * * * Valtiovarainministeriö 334 * * * Poliisiammattikorkeakoulu Telehallintokeskus 280 * * * Teknologian kehittämiskeskus 254 * * * Maa- ja metsätalousministeriö 224 * * * Sisäasiainministeriö 202 * * * Elintarvikevirasto 154 * * * Kilpailuvirasto 152 * * * Vakuutusvalvontavirasto Lääkelaitos 40 * * * Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 37 * * * Ahvenanmaan lääninhallitus 26 * * * Asuntorahastovirasto 26 * * * Valtioneuvoston kanslia 21 * * * Kuvataideakatemia Liikenne- ja viestintäministeriö 11 * * * Ulkomaalaisvirasto 9 * * * Keskusrikospoliisi 5 * * * Tuotot yhteensä, joista kustannuksia vastaavat tuotot = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan Tampereen teknillisen korkeakoulun markkinasuoritteiden tuotot vuonna 2000 olivat tmk. 2 = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan Suomenlinnan hoitokunnan markkinasuoritteiden tuotot vuonna 2000 olivat tmk. 3 = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Valtion maksullinen toiminta vuonna

28 Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Taulukon 10 tuotot on esitetty kuviossa 5 ryhmittelemällä tilivirastot tuottojen perusteella yhdeksään eri tuloluokkaan. Kuvio 5. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin markkinasuoritteiden tuottojen perusteella vuonna tilivirastojen lkm ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9, , , yli 500 tuloluokat, Mmk 2 Taulukossa 10 esitettyjen tilivirastojen kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 6, jossa tilivirastot on ryhmitelty kustannusvastaavuuden mukaan yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 21 tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Kuviosta nähdään, että yli puolella tilivirastoista toiminnan kustannusvastaavuusprosentti oli alle 100%. Kuvio 6. Tilivirastojen jakautuminen markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna tilivirastojen lkm alle 30% 30-49% 50-69% 70-89% 90-99% n. 100% % % yli 130% kustannusvastaavuusluokka 22 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000