VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 2/2019. Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta Valtiokonttori

Transkriptio

1 VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 2/2019 Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2018 Valtiokonttori 1

2 Kuvailulehti Julkaisija: Valtiokonttori Julkaisupäivämäärä: Tekijät Valtiokonttori, T3 Talous, tieto ja työelämä: Juho Savonen Julkaisun teema: Valtion maksullinen toiminta Julkaisun nimi Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2018 ISSN: Tiivistelmä: Valtiokonttori laatii vuosittain selvityksen valtion maksullisesta toiminnasta. Eduskunta on edellyttänyt hallitukselta hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi, että se seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä seurantatehtävän toteuttamiselle. Valtion maksullista toimintaa tarkastellaan selvityksessä sekä kirjanpitoyksiköittäin, hallinnonaloittain että koko valtion tasolla. Maksullisen toiminnan selvityksen pääasiallinen tarkoitus on kartoittaa maksullisen toiminnan kannattavuutta, mistä johtuen selvityksen tiedot on kerätty kirjanpitoyksikköjen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitetyistä kustannusvastaavuuslaskelmista. Tilinpäätöksistä poimittuja maksullisen toiminnan tuottoja valtiolla vuonna 2018 (2017) oli noin 1,6 (1,5) miljardia euroa, josta noin 428 (423) miljoonaa oli julkisoikeudellisten suoritteiden tuottoja, 382 (366) miljoonaa liiketaloudellisten suoritteiden tuottoja, 318 (317) miljoonaa erityislakeihin perustuvien suoritteiden tuottoja ja 434 (409) miljoonaa pelkästään virastojen sekä laitosten välillä harjoitettavaa maksullista toimintaa. Kun mukaan lasketaan virastojen ja laitosten välillä harjoitettava maksullinen toiminta (kustannusten korvaus), valtion koko maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2018 (2017) oli 74 % (74 %). Julkioikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 99 % (101 %), markkinasuoritteiden 99 % (97 %) ja erityislakien perusteella hinnoiteltujen suoritteiden 37 % (38 %). Tämän julkaisun tiedoista on koottu visualisointi tietojen tarkastelun sujuvoittamiseksi. Visualisointi on tarkasteltavissa osoitteessa: Asiasanat: Kieli: suomi Sivumäärä: 19 Julkaisujen myynti/ jakelu: valtion maksullinen toiminta, kannattavuus, kustannusvastaavuus, valtion maksuperustelaki 2

3 Sisällysluettelo Saate 4 Johdanto Maksullisen toiminnan lähtökohdat Raportin taustaa 6 Valtion maksullinen toiminta yhteensä Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin Kustannusvastaavuus vuosina Valtion maksullinen toiminta hallinnonaloittain Tuotot hallinnonaloittain vuosina Kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Valtion maksullinen toiminta kirjanpitoyksiköittäin Maksullisen toiminnan tuotot kirjanpitoyksiköittäin Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen suoriteryhmittäin vuosina 2017 ja Hintatuettu toiminta Maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävä maksullinen toiminta 16 Taulukot ja kuvat 18 Liitteet 19 3

4 Saate Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksetta kirjanpitoyksikköjen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Selvitys valtion maksullisesta toiminnasta vuonna 2018 sisältää aiempina vuosina laadittuja selvityksiä vastaavat tiedot 1. Selvityksessä vuoden 2018 tietoja verrataan aiempien vuosien tietoihin, pääosin vuoteen Aiempien vuosien tietoina on käytetty aiempien Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta -selvityksien tietoja, joihin on tehty muutamia täsmennyksiä (ks. liite 1). 2 Mikäli kustannusvastaavuudessa on tapahtunut merkittäviä poikkeamia edellisvuoteen nähden, on poikkeamia selittäviä tekijöitä pyritty listaamaan taulukoiden yhteyteen. Lisäksi taulukoiden keskeistä sisältöä avataan sanallisesti taulukoiden yhteydessä. Valtiokonttorin määräyksessä Dnro VK/1078/00.01/2014 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatimisesta todetaan, että kirjanpitoyksikön tulee esittää yksittäisen osa-alueen kustannusvastaavuuslaskelma toimintakertomuksessa, jos osa-alueen tuotot ovat vähintään 1 milj. euroa. Mikäli osa-alueesta on esitetty kustannusvastaavuuslaskelma, vaikka tuotot ovat alle 1 milj. euroa, ei tietoja ole otettu mukaan tähän selvitykseen vuoden 2017 osalta. Vuoteen 2015 asti myös osa-alueet, joiden tuotot olivat alle 1 milj. euroa, otettiin mukaan laskelmiin, mikäli niistä oli esitetty kustannusvastaavuuslaskelma. 3 Vertailukelpoisuuden vuoksi, tässä selvityksessä esitettävät tiedot eivät sisällä myöskään vuoden 2015 osalta alle miljoonan euron tuottoja. Edellä mainitun määräyksen mukaisesti, selvityksessä on myös eritelty sekä maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävä pelkästään virastojen ja laitosten välillä harjoitettava maksullinen toiminta että hintatuettu toiminta. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin Internet-sivuilla osoitteessa: Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin analysointi- ja raportointipalvelu. Sähköposti: analysointipalvelu (at) valtiokonttori.fi. 1 Vuodelta 2011 ei ole laadittu erillistä selvitystä valtion maksullisesta toiminnasta. 2 Vuodelle 2015 tehtyjen korjauksien johdosta tiedot poikkeavat jonkin verran Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta selvityksen tiedoista, ollen siten vertailukelpoisempia tässä selvityksessä esitettävien 2017 tietojen kanssa. Vuotta 2015 vanhemmat tiedot on tarkistettu vain siltä osin kuin tietojen vertailukelpoisuuden kannalta on tarpeellista suoritetuottoja on siirretty suoriteryhmien välillä vastaamaan nykyisiä jaotteluperiaatteita. 3 Näiden tuottojen osuus koko valtion maksullisesta toiminnasta on kuitenkin vähäinen, joten niiden sisällyttäminen tai poisjättäminen ei olennaisesti muuta laskelmia (vuoden 2015 laskelmassa kyseisiä tuottoja oli noin 5 milj. euroa eli 0,3 % valtion koko maksullisesta toiminnasta). 4

5 Johdanto 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa sääntelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityislait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää kirjanpitoyksikköä koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten kirjanpitoyksikön suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen saman laatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti (7.2 ). Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannattavuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista. Valtion talousarviossa voidaan osoittaa määräraha liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (hintatuki; MPL 7.1 ). 5

6 Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät muun muassa valtion talousarviosta annettu laki ja asetus, valtiovarainministeriön antama talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin taustaa Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Valtiokonttorin määräyksen (364/03/2005; , VK 529/03/2010; , 530/03/2010) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista perustuvat lähes poikkeuksitta kirjanpitoyksiköiden laatimiin kustannusvastaavuuslaskelmiin. Tämän vuoksi selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot ovat huomattavasti suuremmat kuin valtion tilinpäätöksen mukaiset tuotot. Ero johtuu pääasiassa siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen (eli kirjanpitoyksiköiden välinen) maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta. Tarkastelu on tehty valtion, hallinnonalojen ja kirjanpitoyksikköjen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. Maksuperustelain mukaisiin markkinasuoritteisiin on tässä selvityksessä sisällytetty myös vuokrat ja käyttökorvaukset. Selvityksen lähteinä on käytetty kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksiä. Kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä kustannusvastaavuuslaskelmilla raportoidut maksullisen toiminnan tuotot voivat poiketa keskuskirjanpidon tiedoista. Syynä voi olla esimerkiksi se, että kirjanpitoyksikön maksullinen toiminta on joltain osin ollut niin vähäistä, että siitä ei ole tarvinnut laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa. Poikkeamia ovat myös aiheuttaneet vasta tilinpäätöksen laadintavaiheessa havaitut virheet, jotka on oikaistu kustannusvastaavuuslaskelmille, mutta ei tilinpäätökseen. Eniten poikkeamia keskuskirjanpidosta saatavien liikekirjanpidon tietojen ja tilinpäätöksissä esitettyjen kustannusvastaavuuslaskelmien tietojen välillä ovat aiheuttaneet erilaiset vuokra- ja käyttökorvaustuotot, joita ei ole sisällytetty kustannusvastaavuuslaskelmiin mm. niiden vähäisyyden vuoksi. 6

7 Valtion maksullinen toiminta yhteensä 2.1 Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin Vuonna kirjanpitoyksikön maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset tuotot ylittivät Valtiokonttorin määräyksen mukaisen 1 miljoonan rajan. Vastaavasti maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista 22 kirjanpitoyksikön tuotot olivat vähintään 1 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosina on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Maksullisen toiminnan tuotot (1000 ) suoriteryhmittäin * Suoriteryhmä Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot yhteensä Maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella jäävät tuotot YHTEENSÄ * Aiempien vuosien tietoja on korjattu aiemmista Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta -selvityksistä joidenkin kirjanpitoyksiköiden osalta. Korjaukset on esitetty liitteessä 1. Vuonna 2018 maksullisen toiminnan tuottoja kertyi yhteensä 1,56 mrd. euroa. Kasvua vuoteen 2017 nähden on tullut kolme prosenttia. Tuotot suoriteryhmittäin ovat kasvaneet hieman vuodesta 2017, mutta kasvu on vähäistä. Maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävien tuottojen kasvu vuosina selittyy pääasiassa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottojen kasvulla. Maksulainsäädännön soveltamisalan mukaisten suoriteryhmien kehitystä on esitetty kuvassa 1. Aiemmin työ- ja elinkeinoministeriön alaisena virastona toiminut Teknologian tutkimuskeskus VTT yhtiöitettiin vuoden 2015 alussa voittoa tavoittelemattomaksi osakeyhtiöksi. Tämä selittää suurelta osin liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden tuottojen huomattavan laskun vuoden 2014 jälkeen. Osaltaan liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden kehitykseen on vaikuttanut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tuotoissa tapahtunut nousu vuosien välillä ja lasku vuosien välillä. Erityislakien nojalla hinnoiteltujen suoritteiden tuottojen vähenemiseen vuoden 2014 jälkeen vaikutti erityisesti väylämaksulakiin tehty muutos, jonka mukaisesti väylämaksut puolitettiin vuosiksi Vuonna 2015 Liikenneviraston perimien rannikon kauppamerenkulun väylämaksujen määrä väheni 42,2 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lain tilapäisellä muutoksella on tarkoitus kompensoida 7

8 EU:n rikkidirektiivin aiheuttamia lisäkustannuksia ja keventää elinkeinoelämän, etenkin teollisuuden kustannusrasitetta 600,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0, Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet Kuva 1 Maksullisen toiminnan tuottojen kehitys suoriteryhmittäin vuosina Kustannusvastaavuus vuosina Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus kertoo kuinka maksullisen toiminnan tuotot kattavat siitä aiheutuneet kustannukset. Vuonna 2018 maksullisen toiminnan kokonaiskustannusvastaavuus oli 74 prosenttia pysyen vuoden 2017 tasolla. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli vuonna 2018 (2017) 99 (101) prosenttia. Kertomusvuonna liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus parani kaksi prosenttiyksikköä ollen 99 prosenttia. Kuvassa 2 on maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden kehitys suoriteryhmittäin vuosina Yksittäisen kirjanpitoyksikön suoritetuotannon alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, myös siitä, ettei 100 % tai sitä suurempi kustannusvastaavuus ole edes toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain 6.3 :n tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Liiketaloudellisiin suoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki kohdistetaan talousarvion laadintamääräyksen mukaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen, ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannuksen ja pääomakustannukset, on toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta alle 100 %. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. 8

9 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus Kokonaiskustannusvastaavuus Kuva 2 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden kehitys suoriteryhmittäin vuosina

10 Valtion maksullinen toiminta hallinnonaloittain 3.1 Tuotot hallinnonaloittain vuosina Taulukossa 2 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tuotot sisältävät maksuperustelain mukaisten julkistaloudellisten ja liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden tuotot, erityislakien nojalla hinnoitellun maksullisen toiminnan tuotot sekä maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuotot. Suurimmat volyymin muutokset tapahtuivat sisäministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla muutos selittyy kirjanpitoyksiköiden maksullisen toiminnan tuottojen tasaisella kasvulla. Sisäministeriön hallinnonalalla tuottojen kasvu selittyy pääosin sillä, että Poliisihallituksen myöntämien lupien määrä nousi 9 prosentilla. Myönnettyjen lupien määrä nousi erityisesti marras-joulukuussa henkilökorttien suuren kysynnän vuoksi. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (ns. tunnistamislaki) muuttui vuoden vaihteessa, jonka jälkeen ajokortti ei kelpaa tunnistamisasiakirjana vahvan sähköisen tunnistamisvälineen haussa. Tämän johdosta on liikkeellä ollut myös väärää käsitystä siitä, että ajokortti ei jatkossa kelpaa lainkaan tunnistamisasiakirjana arjen asiointitilanteissa. Taulukko 2 Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina (Luvut sisältävät maksulainsäädännön ulkopuolelle jäävät tuotot ns. kustannusten korvaukset) Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot (1000 ) Muutos-% 2017/2018 Ulkoministeriö Oikeusministeriö Sisäministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Valtioneuvoston kanslia YHTEENSÄ Valtioneuvoston kanslian maksullisen toiminnan tuotot vuonna 2018 olivat 0,813 milj. euroa, kun ne vuonna 2017 olivat 1,613 milj. euroa. Muutos johtuu kanslian maksuasetuksen päivityksen (syyskuu 2017) 10

11 mukaisesti muutetusta menettelystä Senaattikiinteistöjen kanssa, jossa se lopetti valtioneuvoston toimitilojen alivuokraamisen ministeriöiden hallinnonalojen virastoille ja lautakunnille. 3.2 Kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu seuraavissa taulukoissa. Taulukossa 3 on esitetty suoritetuotannon kustannusvastaavuudet hallinnonaloittain vuosina 2017 ja Taulukko 3 Kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet Erityislakien mukaan hinnoitellut suoritteet Liikenne- ja viestintäministeriö 96 % 103 % 101 % 126 % 17 % 17 % Maa- ja metsätalousministeriö 101 % 105 % 95 % 89 % 99 % 103 % Oikeusmininisteriö 107 % 82 % 37 % 39 % 79 % 77 % Opetus- ja kulttuuriministeriö 65 % 71 % 66 % 65 % 0 % 0 % Puolustusministeriö 0 % 0 % 100 % 100 % 0 % 0 % Sisäministeriö 99 % 96 % 108 % 112 % 0 % 0 % Sosiaali- ja terveysministeriö 97 % 109 % 106 % 104 % 110 % 106 % Työ- ja elinkeinoministeriö 109 % 105 % 135 % 103 % 0 % 0 % Ulkoministeriö 126 % 140 % 165 % 0 % 0 % 0 % Valtioneuvoston kanslia 0 % 98 % 0 % 0 % 0 % 0 % Valtiovarainministeriö 76 % 70 % 175 % 186 % 79 % 142 % Ympäristöministeriö 0 % 0 % 106 % 110 % 0 % 0 % Vuonna 2018 (2017) julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli kustannusvastaavaa tai ylijäämäistä kolmella (viidellä) hallinnonalalla. Kokonaisuutena suoriteryhmän kustannusvastaavuus on laskenut hieman edellisvuoden tasosta. Kustannusvastaavuus nousi vuodesta 2017 oikeusministeriön, sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla. Liiketaloudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Kertomusvuonna suoritetuotanto oli alijäämäistä kolmella hallinnonalalla. Kustannusvastaavuus nousi neljällä hallinnonalalla. Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia, mikä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Kokonaisuutena erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. 11

12 Valtion maksullinen toiminta kirjanpitoyksiköittäin 4.1 Maksullisen toiminnan tuotot kirjanpitoyksiköittäin Vuoden 2018 lopussa kirjanpitoyksiköitä oli yhteensä 66. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa, mutta sen maksullinen toiminta ei ylittänyt 1 milj. euron rajaa. Nimenvaihdoksia tapahtui kaksi; Ulkoasiainministeriö muuttui ulkoministeriöksi ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin uusi nimi on Innovaatiorahoituskeskus Business Finland. Tämä selvitys tarkastelee vain niitä kirjanpitoyksiköitä, jotka ovat ilmoittaneet vähintään yhden yksittäisen osa-alueen tuottojen olleen yli miljoona euroa ja esittäneet niitä vastaavan kustannusvastaavuuslaskelman. Kertomusvuonna edellä mainitun mukaisia kirjanpitoyksiköitä oli kirjanpitoyksikköä harjoitti erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa näistä kirjanpitoyksiköistä neljällä oli pelkästään erityislakeihin perustuvia suoritteita. 24 kirjanpitoyksiköllä ei ollut Valtiokonttorin määräyksen mukaista maksullista toimintaa. Taulukossa 4 esitetään kaikkien 66:n kirjanpitoyksikön maksullinen toiminta hallinnonaloittain vuonna Tyhjä solu merkitsee, ettei kirjanpitoyksiköllä kyseisenä vuonna ollut suoriteryhmään kuuluvia tuottoja tai ne ovat olleet suuruudeltaan alle miljoonan euron, jolloin ne on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Taulukko 4 Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannusvastaavuus hallinnonaloittain ja kirjanpitoyksiköittäin vuonna 2018* Eduskunta Eduskunta Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden tuotot Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus (%) Erityislakisuoritteiden tuotot Erityislakisuoritteiden kustannusvastaavuus (%) Ulkopoliittinen instituutti Valtiontalouden tarkastusvirasto Liikenne- ja viestintäministeriö % % % Ilmatieteen laitos % % % Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto % % % Liikenteen turvallisuusvirasto % % Viestintävirasto % Maa- ja metsätalousministeriö % % % Elintarviketurvallisuusvirasto % % Luonnonvarakeskus % Maa- ja metsätalousministeriö Maanmittauslaitos % % % Maaseutuvirasto Oikeusministeriö % % % 12

13 Oikeusministeriö % % Oikeusrekisterikeskus % Rikosseuraamuslaitos % Syyttäjälaitos Ulosottolaitos % Opetus- ja kulttuuriministeriö % % Kansallisarkisto Museovirasto % Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus % % Suomen akatemia Suomenlinnan hoitokunta % Puolustusministeriö % Puolustushallinnon rakennuslaitos % Puolustusministeriö Puolustusvoimat % Sisäministeriö % % Hätäkeskuslaitos % Maahanmuuttovirasto % Pelastusopisto % Poliisihallitus % % Rajavartiolaitos Sisäministeriö Suojelupoliisi % Sosiaali- ja terveysministeriö % % % Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus % % Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto % % Sosiaali- ja terveysministeriö % % Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta Säteilyturvakeskus % % % Terveyden ja hyvinvoinnin laitos % % Tasavallan Presidentin kanslia Tasavallan Presidentin kanslia Työ- ja elinkeinoministeriö % % ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus % Energiavirasto % Geologian tutkimuskeskus % Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Kilpailu- ja kuluttajavirasto Patentti- ja rekisterihallitus % % Turvallisuus- ja kemikaalivirasto % Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoministeriö % % Ulkoministeriö % % Valtioneuvoston kanslia 13

14 Valtioneuvoston kanslia Valtiovarainministeriö % % % Ahvenanmaan valtionvirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto % Rahoitusvakausvirasto Tilastokeskus % Tulli % Valtiokonttori % Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtiovarainministeriö % Verohallinto % Väestörekisterikeskus % % Ympäristöministeriö % Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Suomen ympäristökeskus % Ympäristöministeriö Yhteensä % % % * Taulukossa on esitetty vain vuoden 2018 tietoja. Maksullisen toiminnan ajallista kehitystä hallinnonaloittain ja kirjanpitoyksiköittäin voi tarkastella Power BI -raportin kautta: jzkmdetmgvlmi00yznkltg4ywmtzgfjzjg5ytu3ode2iiwidci6ijdjmtrkzme0lwmwzmmtnd- cyns05zja0ltc2ytq0m2rlyja5nsisimmiojh9 4.2 Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen suoriteryhmittäin vuosina 2017 ja 2018 Maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista ja liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista sekä erityislakien mukaisista suoritteista on lisäksi laadittu pylväsdiagrammit, jotka kuvaavat kirjanpitoyksiköiden jakautumista tuottojen ja kustannusvastaavuuden mukaan. Kuviin on otettu mukaan vain ne kirjanpitoyksiköt, joilla on ollut suoriteryhmän mukaisia maksullisen toiminnan tuottoja vähintään miljoona euroa vuonna Kuvassa 3 kirjanpitoyksiköt on jaettu suoriteryhmittäin neljään luokkaan maksullisen toiminnan tuottojen osalta. Kirjanpitoyksiköiden suoriteryhmien kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuvassa 4, jossa kirjanpitoyksiköt on jaettu suoriteryhmien kustannusvastaavuuden mukaan kuuteen eri kustannusvastaavuusluokkaan. Vuonna 2018 (2017) 15 (10) kirjanpitoyksikköä, eli 60% (37 %) maksuperustelainmukaista julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista kirjanpitoyksiköistä tuotti alijäämää. Kustannusvastaavuus julkisoikeudellisten suoritteiden osalta koko valtion tasolla laski kolme prosenttiyksikköä ollen 99 %. Vuonna 2018 (2017) 73 % (77 %) kirjanpitoyksiköistä pääsi liiketaloudellisin perustein hinnoitellussa suoritetuotannossa ylijäämään. Liiketaloudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus koko valtion tasolla oli kertomusvuonna 99 %, joka oli hieman edellistä vuotta korkeampi. 14

15 Kustannusvastaavuus (%) Tuotot (M ) yli ,99 Erityislaki 2-4,99 Liiketaloudelliset alle 2,0 Julkisoikeudelliset Kirjanpitoyksiöt (N) Kuva 3 Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen suoritetuottojen perusteella vuonna 2018 yli ,9 Erityislaki Liiketaloudelliset Julkisoikeudelliset , , ,9 alle Kirjanpitoyksiköt (N) Kuva 4 Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna

16 4.2.1 Hintatuettu toiminta Vuonna 2018 hintatukea käytti Opetushallitus ja Elintarviketurvallisuusvirasto, yhteensä noin 4,02 miljoonaa euroa. Hintatuen avulla liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kokonaiskustannusvastaavuutta saatiin parannettua. Opetushallituksen hintatuki vuonna 2018 oli yhteensä 3,02 miljoonaa euroa, joka käytettiin vähälevikkisen oppimateriaalin tuotantoon (0,62 milj. ) ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen maksulliseen toimintaan (2,4 milj. ). Kertomusvuonna Elintarviketurvallisuusvirasto käytti hintatukea 1 milj. euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen. 4.3 Maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävä maksullinen toiminta Kustannusten korvaus -toimintoryhmässä käsitellään valtion sisäistä sopimusperusteista kustannusten korvausta. Vuonna 2018 palvelutoiminnan osalta valtionhallinnossa on vain muutama toimija; Palkeet, Valtori ja toimialariippuvat ict-palvelukeskukset. Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön luonne. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen maksullinen toiminta kuuluu kokonaisuudessaan tähän suoriteryhmään. Palkeiden maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus heikkeni hieman aikaisempiin vuosiin nähden. Myös Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori) kaikki kulut tulee kattaa asiakkailta perittävillä maksuilla, pois lukien käyttöomaisuuden poistot, joita ei saa sisällyttää Valtorin asiakashintoihin. Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimivan Oikeusrekisterikeskuksen ict-palvelut ovat tällaisia palveluja. Tuotot koostuivat palvelumaksuista, joilla katettiin aiheutuneet kustannukset. Valtiokonttorin maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävän maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus toteutui suunnitellusti ja toimintoryhmän tulot olivat n. 0,027 milj. euroa. Edellisvuoteen verrattuna merkittävimmät muutokset olivat valtion yhteisen tilaustenhallintajärjestelmän sekä Valtiolle.fi:n siirtyminen Palkeisiin. Taulukko 5 Maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävä maksullinen toiminta (kustannusten korvaus) hallinnonaloittain ja kirjanpitoyksiköittäin vuosina Kirjanpitoyksikkö Maksullisen toiminnan tuotot (1000 ) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) Oikeusrekisterikeskus % 100 % Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus % 101 % Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori % 99 % Valtiokonttori % 16

17 YHTEENSÄ % 100 % 17

18 Taulukot ja kuvat Taulukko 1 Maksullisen toiminnan tuotot (1000 ) suoriteryhmittäin *... 7 Taulukko 2 Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina (Luvut sisältävät maksulainsäädännön ulkopuolelle jäävät tuotot ns. kustannusten korvaukset) Taulukko 3 Kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina Taulukko 4 Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannusvastaavuus hallinnonaloittain ja kirjanpitoyksiköittäin vuonna 2018* Taulukko 5 Maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävä maksullinen toiminta (kustannusten korvaus) hallinnonaloittain ja kirjanpitoyksiköittäin vuosina Kuva 1 Maksullisen toiminnan tuottojen kehitys suoriteryhmittäin vuosina Kuva 2 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden kehitys suoriteryhmittäin vuosina Kuva 3 Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen suoritetuottojen perusteella vuonna Kuva 4 Kirjanpitoyksiköiden jakautuminen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna

19 Liitteet Liite 1 Aiempien vuosien tietoihin tehdyt muutokset Hallinnonala Kirjanpitoyksikkö Selvitys Maa- ja metsätalousministeriö Maanmittauslaitos Kirjanpitoyksikön suoritteita on erotettu aiempien vuosien osalta erityislakiin pohjautuvista suoritteista julkisoikeudellisiin suoritteisiin. Oikeusministeriö Oikeusministeriö Joitain oikeusministeriön kirjanpitoyksikön suoritteita on siirretty aiempien vuosien osalta suoriteryhmästä toiseen. Siirrot on tehty nykyisen jaottelun mukaisesti, vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Oikeusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Rikosseuraamuslaitos Patentti- ja rekisterihallitus Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjanpitoyksikön suoritteita on siirretty aiempien vuosien osalta suoriteryhmästä toiseen. Siirrot on tehty nykyisen jaottelun mukaisesti, vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Aikaisemmin suurin osa Patentti- ja rekisterihallituksen tuotoista on laskettu erityislakien mukaisiin suoritteisiin. Vuoden 2018 julkaisussa laskentatapaa on muutettu aiempiin selvityksiin nähden ja osa Patentti- ja rekisterihallituksen maksuista on laskettu julkisoikeudellisiin suoritteisiin. Rahapelitoiminnan haittojen ehkäisy- ja seurantatoiminnan tuotot perustuvat lakiin arpajaislain muuttamisesta (L 1286/2016) sekä peliriippuvuuden seuranta- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamisesta rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia (L 1047/2001). Vuoden 2018 julkaisussa rahapeliasioihin liittyvät tuotot ja kustannukset on siirretty erityislakien mukaisiin suoritteisiin. Aiempien vuosien tiedot on myös siirretty vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. 19

20 Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2018 Valtiokonttori Julkaisija: Valtiokonttori ISSN: Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, VALTIOKONTTORI Puh , Faksi , VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 20 2/2019