Elinympäristöluokitus

Transkriptio

1 Elinympäristöluokitus Katariina Mäkelä, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille Kuva: Markku Heinonen

2 Pääelinympäristöluokat Metsät (M) Suot (S) Vedet (V) Rannat (R) Kalliot ja kivikot (K) Tunturipaljakat (T) Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt (I) Luokitus päivitetty lajien tulevaa uhanalaisuuden arviointia varten Verrattuna aikaisempaan luokitukseen: Pääelinympäristöluokat pysyneet samoina Lisätty uusia alaluokkia Vanhoja alaluokkia jaettu Alaluokkia tai niiden osia siirretty toiseen pääluokkaan Suurimmat muutokset pääluokissa R ja T Uusia tarkentavia lisämerkintöjä Kuvat: Seppo Tuominen

3 Lajien elinympäristöluokitus taustaa päivitykselle Lajien arviointityössä mukana olevien palaute Parempi vertailtavuus lajien uhanalaisuusarvioinnissa käytettävien elinympäristöluokkien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin (LuTU) luontotyyppiluokittelun välillä Elinympäristötiedon käytön helpottuminen lajiarvioinnin A- ja B-kriteereissä Lajitiedon parempi käytettävyys luontotyyppien laadun arvioinnissa Samaa elinympäristöluokitusta tullaan käyttämään myös Hertta Eliölajit - tietojärjestelmässä lajien havaintopaikkatiedoista mahdollisia uusia luontotyyppikohteita Kuva: Markku Heinonen

4 Lajien elinympäristöluokitus - ohjeistus Päivitetty luokitus eliölajien uhanalaisuuden arviointioppaassa (Liukko ym. 2017) Luokitus liitteessä 3 Selostus elinympäristöluokkien kirjaamisesta s. 64 Hierarkinen Elinympäristöjä tarkentavat lisämerkinnät vapaasti valittavia, eivät pääelinympäristöluokkakohtaisia Luokituksen tueksi laadittu tulkintaohje Eri hierarkiatason elinympäristöluokkien määrittely Rajanvedot toisiin elinympäristöluokkiin Luonnos Liitetään arviointityökaluun Kuva: Markku Heinonen

5 Lajien elinympäristöjen dokumentointi uhanalaisuuden arvioinnissa (1/2) Erikseen ilmoitetaan lajin ensisijainen elinympäristö ja muut elinympäristöt Ensisijainen elinympäristö eli lajin pääasiallinen elinympäristö vain yksi merkitään kaikille luokkien LC CR lajeille Merkitään mahdollisuuksien mukaan myös luokille RE ja DD Käytetään tarkoituksenmukaista tasoa (pääluokka, eri hierarkiatason alaluokat) Voidaan tarkentaa yhdellä tai useammalla lisämerkinnällä Elinvoimaisten lajien (LC) ensisijaista elinympäristöä tarvitaan uhanalaisuusindeksien laskennassa, merkitään ylimmällä tasolla, mahdollisuuksien mukaan tarkemminkin Kuva: Markku Heinonen

6 Lajien elinympäristöjen dokumentointi uhanalaisuuden arvioinnissa (2/2) Tarpeen mukaan merkitään myös muut elinympäristöt Merkitään yksi tai useampia elinympäristöluokkia tärkeysjärjestyksessä Käytetään tarkoituksenmukaista tasoa (pääluokka, eri hierarkiatason alaluokat) Voidaan tarkentaa yhdellä tai useammalla lisämerkinnällä Merkitään elinympäristöluokista sopivat ja soveltuvat, marginaalisia ja/tai mahdollisia elinympäristöjä ei merkitä Merkitään kaikille luokkien NT CR ja RE lajeille Tiedot lajin elinympäristöistä tallennetaan arviointityökaluun Kuva: Markku Heinonen Työkalussa pudotusvalikot ensisijaiselle, ja muille elinympäristöille sekä tarkentaville lisämerkinnöille

7 Elinympäristön kirjaaminen arviointityökaluun

8 Mk = kangasmetsät Metsät Kivennäismaiden puustoiset elinympäristöt Tulvametsät rantoihin Metsälaitumet, lehdesniityt ja hakamaat perinnebiotooppeihin Turvemaiden puustoiset elinympäristöt soihin Mkk = kuivahkot ja sitä karummat kankaat Kuivahkot, kuivat ja karukkokankaat Mkt = tuoreet ja lehtomaiset kankaat Ml = lehdot (myös kuusivaltaiset) Mlt = tuoreet ja kuivat lehdot Keski- ja runsasravinteiset Mlk = kosteat lehdot Keski- ja runsasravinteiset Mt = tunturikoivikot (pois lukien tunturikoivulehdot) Mtl = tunturikoivulehdot Mtl Kuva: Saara Tynys

9 Suot Turvemaiden avoimet ja puustoiset elinympäristöt Avo-, pensaikko- ja metsäluhdat rantoihin Sl = letot Sla = --avoletot Slr = --lettorämeet Slk = --lettokorvet Sn = nevat Snk = --karut nevat Snr = --rehevät nevat Sr = rämeet Srk = --karut rämeet Srr = --rehevät rämeet Sk = korvet Skk = --karut korvet Skr = --rehevät korvet Sl Sn Sr Sk Kuvat: Rauno Ruuhijärvi ja Seppo Tuominen

10 Vedet - Itämeri Vi = Itämeri Itämeren tarkempi luokitus noudattaa HELCOM:n HUBluokittelun 1 ylähierarkiatasoja, jotka ovat pelagiaalia lukuun ottamatta pohjan substraattityyppejä. Lajin elinympäristö määritellään tätä tarkempaa luokitusta käyttäen lähinnä sessiileillä eli alustaansa kiinnittyneillä eliöillä. Elinympäristö katsotaan sekapohjaksi, jos mikään muu luokittelun alatyyppi ei kata 90 %:a pohjasta. Vi = Itämeri Vik = kallio- ja lohkarepohjat Vim = muta- ja liejupohjat Vis = sorapohjat Vih = hiekkapohjat Vie = sekapohjat Vip = pelagiaali Vih 1 HELCOM HELCOM HUB Technical Report on the HELCOM Underwater Biotope and habitat classification. Baltic Sea Environment Proceedings No Vik

11 Vedet - sisävedet Vs = järvet ja lammet Vsk = karut järvet ja lammet Vsr = rehevät järvet ja lammet Runsasravinteiset Va = lampareet ja allikot (myös rimmet) Vj = joet Kausikuivat vesialtaat ja vesikuopat Ohjeellinen uoman leveys 1 2 m Vp = purot ja norot Vk = kosket Vl = lähteiköt Norot säännöllisesti kausikuivia Nopeasti virtaava virtaveden osa koskenniskasta alasuvannon yläosaan Allikkolähteet, lähdepurot, tihkupinnat Vsca Kuva: Jari Ilmonen

12 Ri = Itämeren rannat Rj = järven- ja joenrannat Rannat (1/4) Molemmissa samat alaluokat Muutoksia aiempaan: Rantametsien alaluokiksi tulvametsät ja metsäluhdat Uusiksi luokiksi: Rantapensaikot Ruovikot Erotetaan toisistaan niitty- ja luhtarannat Kalliorannat Kallioelinypäristöihin Erotetaan lisämerkinnällä ra = sijaitsee rannalla Kuva: Aira Kokko

13 Rannat (2/4) Rim/Rjm = --rantametsät Rimt/Rjmt = --tulvametsät Riml/Rjml = --metsäluhdat Elinympäristöjä käytetään niissä esiintyville metsälajeille vain, jos esiintyminen on sidoksissa rantoihin, tulva- tai luhtavaikutukseen Rip/Rjp = --rantapensaikot Rjmt Pohja voi olla kivennäismaata tai turvetta mm. rantapajukot, merenrantakatajikot, pensaikkoluhdat, tyrni- ja suomyrttipensaikot Kuvat: Krister Karttunen Rjp Rjp Rjml Kuva: Jarkko Leka Kuva: Kaisu Aapala Kuva: Seppo Tuominen

14 Rannat (3/4) Ril/Rjl =-- luhtarannat Vain avoluhdat, turve/mutapohjaisia Rin/Rjn = -- niittyrannat Kaikki rantaniityt, myös laidunnetut, kivennäismaapohjaisia Rir/Rjr = -- ruovikot Pohja kivennäismaata, turvetta tai matalaa vettä Rjl Kuva: Kaisu Aapala Rir Kuva: Aira Kokko Rin Kuva: Terhi Ryttäri

15 Rannat (4/4) Ris/Rjs = sora-, somerikko- ja kivikkorannat Rih/Rjh = hietikkorannat Myös rantadyynit ja dyynien kosteat painanteet Rit/Rjt = avoimet tulvarannat Kasvittomat/kasvillisuudeltaan niukat siltti-, savi-, muta- ja liejurannat Ris Kuva: Markku Heinonen

16 Kk = kalkkikalliot ja -louhokset, myös paljas kalkkimaa Myös rantojen kalkkikalliot Paljakan kalkkikalliot tunturipaljakoihin Ks = serpentiinikalliot ja -maa Myös rantojen serpentiinikalliot ja -kivikot Paljakan serpentiinikalliot ja -kivikot tunturipaljakoihin Kalliot ja kivikot (1/2) Sisältää laakeat kalliot, loivat kalliorinteet, jyrkänteet, kivikot, siirtolohkareet Puustoisuus voi vaihdella Kalliokedot luetaan perinneympäristöihin Kr = kalliorotkot, rotkolaaksot ja kurut Kl = luolat ja halkeamat Ks Kuva: Jari Teeriaho

17 Kalliot ja kivikot (2/2) Km = karut ja keskiravinteiset kalliot Pääosa Suomen kallioluonnosta, tavalliset kalliot Happamia kasvualustoja Silikaattikalliot Tarkentavat lisämerkinnät: ka = karut kalliot ja kivikot ke = keskiravinteiset kalliot ja kivikot Kmkara Kuva: Seppo Tuominen Kmra Kuva: Jari Teeriaho Kmka Kuva: Seppo Tuominen

18 Tunturipaljakat (1/3) Pääluokka sisältää kaikki paljakan maa- ja vesielinympäristöt Puuton tai lähes puuton alue (yksittäisiä puita voi esiintyä) tunturikoivuvyöhykkeen ylätai pohjoispuolella Jaettu kymmeneen alaluokkaan Kuva: Seppo Tuominen

19 Tunturipaljakat (2/3) Tk = tunturikankaat Tu = lumenviipymät Tn = tunturiniityt Tp = tunturikangaspensaikot Tk Kuva: Seppo Tuominen Tu Kuva: Risto Virtanen Tn Kuva: Arto Saikkonen Tp Kuva: Risto Virtanen

20 Tunturipaljakat (3/3) Tl = paljakan kalliot ja kivikot Tll = paljakan karut ja keskiravinteiset kalliot ja kivikot Tlk = paljakan kalkkikalliot ja - kivikot Tls = paljakan serpentiinikalliot ja -kivikot Tlr = paljakan kalliorotkot, rotkolaaksot ja kurut Tll Ts = paljakan suot Tlä = paljakan lähteiköt ja tihkupinnat Tj = paljakan järvet ja lammet (sis. rannat) Tv = paljakan virtavedet (sis. rannat) Ta = paljakan lampareet ja allikot Tv Kuvat: Katariina Mäkelä

21 Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt (1/2) Perinneympäristöt sisältävät sekä luonnonniityt että eri tavoin hoidetut (laidunnetut/niitetyt) niityt sekä puustoiset perinnebiotooppityypit Kaikki rantaniityt luetaan niittyrantoihin (Rin, Rjn) In = kuivat niityt, kedot ja nummet It = tuoreet niityt Ih = hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet Ik = kosteat niityt (muut kuin rantaniityt) It Kuva: Seppo Tuominen

22 Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt (2/2) Io = ojat ja muut kaivannot Kaivannot, joissa vettä Sisältää myös ojanpientareet ja metsäojat Iv = viljelymaat Sisältää myös avoimet, viljellyt peltolaitumet sekä hylätyt pellot Ip = puistot, pihamaat ja puutarhat Iu = uuselinympäristöt Erilaisia avoimia, ihmisen voimakkaasti muokkaamia elinympäristöjä, jotka usein niittymäisen kasvillisuuden vallitsemia Tienvieret, ratapenkereet, lentokentät, laskettelurinteet, voimalinjat, linnoitusvallit Jos niittykasvillisuus edustava, voidaan luokitella niittytyyppeihin Turpeennostoalueet, satamien ja ratapihojen joutomaat, maankaatopaikat Ir = rakennukset ja rakenteet Myös vedessä olevat rakenteet, mm. padot, satamarakenteet, laiturit Iu Kuva: Markku Heinonen

23 Tarkentavat lisämerkinnät (1/3) v = vanhat metsät (myös yksittäiset vanhat puut ja runsaasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät) Lahopuustoisia vanhoja metsiä, mutta voidaan käyttää myös nuoremmille, runsaasti lahopuuta sisältäville metsille Käyttö: erityisesti metsäelinympäristöt, puustoiset suot, metsälaitumet, puistot, pihamaat ja puutarhat h = harjumetsät, myös puoliavoimet Geomorfologisten muodostumien (harjut, reunamuodostumat, deltat, sandurit) metsät Harjumetsien valorinteet p = metsäpaloalueet ja muut luontaisen sukkession alkuvaiheen metsät Käyttö: erityisesti metsäelinympäristöt, puustoiset suot, metsälaitumet, puistot, pihamaat ja puutarhat Kuvat: Markku Heinonen

24 Tarkentavat lisämerkinnät (2/3) j = jalopuuesiintymät Lisämerkinnän käyttöön riittää muutaman puun jalopuuesiintymä Käyttö: kangasmetsien (Mk) ja lehtojen (Ml) elinympäristöt, metsälaitumet, puistot, pihamaat ja puutarhat pa = paahteinen Käyttö: kallioelinympäristöt, metsäelinympäristöt. perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt va = varjoinen Käyttö: kallioelinympäristöt, metsäelinympäristöt ca = kalkkivaikutteinen Käyttö useissa pääelinympäristöluokissa Sisävedet (esim. kalkkilampi, Vsca) Kaikilla niittytyypeillä, jos lajistossa on kalkinvaatija- ja suosijalajeja Tunturipaljakoilla Tunturikankaat, tunturiniityt, lumenviipymät, paljakkasuot Kuva: Markku Heinonen

25 Tarkentavat lisämerkinnät (3/3) ra = sijaitsee rannalla (lajin esiintyminen on sidoksissa rannan läheisyyteen) Pääosa rantojen elinympäristöistä on pääluokassa Rannat, jolloin lisämerkintä on tarpeeton Rantakalliot luetaan kallioiden pääluokan elinympäristöihin. Sen vuoksi on tärkeätä täsmentää, jos lajin esiintyminen on kallioalustan lisäksi sidoksissa rannan läheisyyteen ka = karut kalliot ja kivikot Karut eli happamat silikaattikalliot ja kivikot Erityisesti erottamaan luokan Km karut ja keskiravinteiset kalliot toisistaan Tunturipaljakan karujen ja keskiravinteisten kallioiden ja kivikoiden (Tll) erottaminen ke = keskiravinteiset kalliot ja kivikot Keskiravinteiset eli lievästi happamat silikaattikalliot ja kivikot Erityisesti erottamaan luokan Km karut ja keskiravinteiset kalliot toisistaan Tunturipaljakan karujen ja keskiravinteisten kallioiden ja kivikoiden (Tll) erottaminen Kuva: Seppo Tuominen

26 Kiitos! Kuva: Markku Heinonen