2 RUNSASLAHOPUUSTOISET KANGASMETSÄT
|
|
- Helmi Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kaupungin ympäristökeskus METSO kriteeritaulukko Koostettu julkaisun METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) pohjalta. nnofor Finland Oy. 1 LEHDOT Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita kasvavat lehdot a1 Lehdot, joissa kasvaa kookkaita vanhoja tai lahovikaisia jaloja lehtipuita yksittäin tai ryhminä b1 Ojittamattomat kosteat lehdot, joissa on monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puuston rakennepiirteitä, kuten järeitä tervaleppiä, haapoja tai koivuja, lahovikaisia kolopuita tai erirakenteisuutta. c1 Kuivat harjulehdot ja kalkkipitoisten maiden lehdot. d1 Lehdot, joissa kasvava puusto on yli 100 vuotiasta tai joissa lahopuuston määrä on yli 10 m3/ha. e1 Lajistoltaan monipuoliset lehdot, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lehtolajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot a2 Puustoltaan luokassa lueteltuja lehtoja nuoremmat lehdot, joissa on lehdoille tyypillistä lajistollista monipuolisuutta (runsas lehtoruohosto, lehtopensaita, vaateliaat lehtolajit) b2 joissa kasvaa jaloja lehtipuita tai pähkinäpensaita, c2 joissa on alueellisesti uhanalaisten lehtolajien elinvoimaisia esiintymiä, d2 jotka ovat lehtipuuvaltaisia ja joissa on lahopuuta yli 5 m3/ha, taikka e2 jotka sijaitsevat pienvesiympäristöissä tai puustoisten perinnebiotooppien välittömässä lähiympäristössä. f2 Metsätuhon kohteeksi joutuneet lehdot. Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lehdot a3 Luokkiin ja kuuluviin lehtoihin rajoittuvat luonnontilaltaan muuttuneet lehdot. b3 Luokkiin ja kuuluviin lehtoihin, suojelualueiden lehtoihin tai metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen reheviin lehtolaikkuihin rajoittuvat maataloustuotannosta poisjätetyt tai jätettävät pellot ja niityt. c3 Lehdot, joiden luonnonsuojelulliset arvot ovat alentuneet puuntuotantoon tähtäävissä toimenpiteissä tai luontaisen umpeenkasvun vuoksi, mutta jotka voidaan kunnostaa monimuotoisiksi lehdoiksi. d3 Puustoltaan nuoret luonnontilaisen kaltaiset lehdot, joiden avulla voidaan edistää lehtoverkoston muodostumista. e3 Monimuotoisuuden lisäämiseksi tehtävä jalojen lehtipuiden istutus lehtokohteiden välittömässä läheisyydessä kyseisen jalopuulajin luontaisella levinneisyysalueella. f3 Suojelualueen välittömässä läheisyydessä tai lehtokeskittymän alueella sijaitsevat lehdot, joiden monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä ja pienelinympäristöjä kehitetään ja ylläpidetään metsän tavoitteiden ohessa.puuntuotannollisten 2 RUNSASLAHOPUUSTOSET KANGASMETSÄT Runsaslahopuustoisten lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden luonnontieteelliset valintaperusteet: 2.1 Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt
2 2.1a1 Tuoreen kankaan kuusivaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 140- vuotiasta. 2.1b1 Lehtomaisen kankaan havupuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 100- vuotiasta. 2.1c1 Lehtomaisen ja tuoreen kankaan lehtipuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 80-vuotiasta. 2.1d1 Lehtomaisen ja tuoreen kankaan varttuneet tai uudistuskypsät metsiköt, joissa on kookasta (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lahopuuta yli 10 m3 /ha. 2.1e1 Äskettäin palaneet, järeäpuustoiset (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt. 2.1f1 Lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden metsiköt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten metsälajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt, jotka eivät täytä luokan valintaperusteita 2.1a2 Lehtomaisen tai tuoreen kankaan puustoltaan varttuneet tai uudistuskypsät metsiköt, joissa on kookasta (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja), eri laholuokkiin kuuluvaa lahopuuta yli 5 m3 hehtaarilla. 2.1b2 Suojelualueiden läheisyydessä ja metsälain erityisen tärkeässä elinympäristössä sijaitsevat myrskytai muut metsätuhokohteet. Lehtomaisen ja tuoreen kankaan puuston rakennepiirteiltään monipuoliset metsiköt, joissa on: 2.1c2 eri lahovaiheessa olevia maapuita tai runsaasti lahoja pystypuita, tai 2.1d2 kookkaita yksittäisiä haapoja tai haaparyhmiä, 2.1e2 runsaasti lahovikaisia lehtipuita, 2.1f2 jaloja lehtipuita, 2.1g2 luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia puroja, noroja tai pysyvän vedenjuoksun uomia, 2.1h2 alueellisesti uhanalaisten metsälajien elinvoimaisia esiintymiä, taikka 2.1i2 jotka ovat pohjavesivaikutteisia, soistuneita, lähteisiä, luhtaisia, korpisia tai kalkkivaikutteisia. 2.1j2 Ruoho- tai mustikkaturvekankaat, joissa on lahopuuta yli 10 m3/ha. Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat lehtomaisen tai tuoreen kankaan metsiköt, jotka 2.1a3 ovat suojelualueiden tai metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen välisen ekologisen kytkeytyneisyyden kannalta merkittäviä, tai 2.1b3 ovat haavikkoisia metsiköitä vanhoja haapoja kasvavien suojelualueiden välittömässä läheisyydessä, 2.1c3 sijaitsevat vesistöjen rannoilla ja ovat puustoltaan monipuolisia, 2.1d3 ympäröivät luonnontilaisen kaltaisia puro- ja korpinotkelmia, 2.1e3 ovat suoalueiden reunametsiä tai harjujen taikka kalliojyrkänteiden tyvimetsiä, 2.1f3 joissa on luontaisesta uudistumisesta ja metsänhoidollisten toimenpiteiden viivästymisestä aiheutunut puuston ja latvuston aukkoisuutta sekä puuston selvää eri-ikäisyyttä, taikka 2.1g3 jotka ovat puulajisuhteitaan tavanomaisista talousmetsistä poikkeavia. 2.1h3 Pinta-alaltaan yli 10 hehtaarin suuruiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsät, joissa on paikoittain lahopuustoisuutta tai monimuotoisuutta lisääviä pienelinympäristöjä. 2.1i3 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden metsät, joiden monimuotoisuutta lisätään luonnonhoitotoimenpitein. 2.2 Runsaslahopuustoisten kuivahkojen ja kuivien kankaiden luonnontieteelliset valintaperusteet:
3 Vanhapuustoiset ja lahopuustoiset kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt 2.2a1 Kuivien ja kuivahkojen kankaiden lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 160- vuotiasta. 2.2b1 Kaikki yli 110-vuotiaat kuivien ja kuivahkojen kankaiden metsiköt, joissa on kookkaita (läpimitaltaan yli 15 cm paksuja) maapuita ja kuolleita pystypuita yli 5 m3 hehtaarilla. 2.2c1 Äskettäin palaneet kuivahkojen ja kuivien kankaiden kookasta puustoa sisältävät metsiköt 2.2d1 Kuivahkon ja kuivan kankaan metsiköt, joissa on vanhojen kangasmetsien tai palo- ja paahdealueiden valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt 2.2a2 Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat ja vähälahopuustoisemmat kuivahkon ja kuivan kankaan metsiköt, joiden puusto on uudistunut luontaisesti ja erirakenteista tai joissa on yksittäisiä aiemman puusukupolven puita (kilpikaarnamännyt, kelot tai yksittäiset vanhat maapuut). 2.2b2 Puolukka- ja varputurvekankaat, joissa on kookkaita (läpimitaltaan yli 15 cm paksuja) mäntymaapuita ja/tai kuolleita pystypuita yli 5 m3 hehtaarilla. 2.2c2 Suojelualueisiin rajoittuvat kuivien ja kuivahkojen kankaiden järeäpuustoiset metsätuhokohteet. 2.2d2 Metsälain erityisen tärkeässä elinympäristössä tapahtuneet metsätuhot. 2.2e2 Kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt, joissa on alueellisesti uhanalaisten metsälajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät kuivahkojen ja Luokassa kuivien kankaiden lueteltuja metsiköt metsiköitä nuoremmat ja vähälahopuustoisemmat kuusikkoiset, koivikkoiset 2.2a3 tai sekapuustoiset kuivan ja kuivahkon kankaan kehitysvaiheet, joissa on luonnontilaisuuteen tai 2.2b3 Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat ja vähälahopuustoisemmat sisämaan ja rannikon dyynialueiden, harjujen ja moreenimuodostumien sekä soihin rajoittuvien kangasmaiden nuoret ja varttuneet luonnontilaisen kaltaiset kuivan ja kuivahkon kankaan kehitysvaiheet. 2.2c3 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kuivahkon ja kuivan kankaan metsiköt, joiden monimuotoisuutta voidaan lisätä luonnonhoitotoimenpitein. 2.3 Runsaslahopuustoisten karukkokankaiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Vanhapuustoiset ja lahopuustoiset karukkokankaan metsiköt 2.3a1 Karukkokankaan metsiköt, joiden puusto on yli 120-vuotiasta tai joissa on keloja tai maapuita (läpimitaltaan yli 15 cm paksuja). 2.3b1 Palaneet karukkokankaat, joissa metsäpalon jäljet ovat selvästi nähtävillä. 2.3c1 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat karukkokankaiden metsätuhokohteet. 2.3d1 Metsälain erityisen tärkeässä elinympäristössä tapahtuneet metsätuhot. 2.3e1 Karukkokankaat, joissa on vanhojen kangasmetsien tai palo- ja paahdealueiden valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät karukkokankaan metsiköt 2.3a2 Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat karukkokankaiden männikköiset kehitysvaiheet, joissa on luonnontilaisuuden piirteitä (puuston erirakenteisuus ja aukkoisuus). 2.3b2 Lehtisekapuustoiset tai kuusikkoiset, luontaisesti uudistuneet tai luontaisen kaltaiset karukkokankaat eri kehitysvaiheineen. 2.3c2 Karukkokankaiden metsiköt, joista tunnetaan alueellisesti uhanalaisten metsälajien esiintymiä. Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät karukkokankaiden metsiköt
4 2.3a3 Monimuotoisuustarkoituksessa kulotettava karukkokangas, jolle jätetään runsaasti vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvia puita. 2.3b3 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseva karukkokangas, jonka monimuotoisuutta lisätään luonnonhoitotoimenpitein. 3 PENVESEN LÄHMETSÄT Pienvesien lähimetsien luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät (rajataan maaston korkokuvan ja puuston rakenteen perusteella) a1 Vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisten puro- ja noroverkostojen rantametsät, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä (puusto erirakenteista tai vanhaa, järeitä lehtipuita ja lahopuita esiintyy). b1 Pienten lampien ja järvien ketjujen sekä purojen ja norojen muodostaman elinympäristöverkoston rantametsät, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä tai METSOohjelman muita elinympäristöjä c1 Luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lähteikköjen, lähdehetteiden ja lähdepurojen lähimetsät. d1 Pohjavesivaikutteiset, tihkupintaiset ja soistuneet metsät, joiden puusto on vanhaa (yli 80- vuotiasta), puulajeiltaan monilajista tai siinä on muita monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä. e1 Kalkkialueiden luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten pienvesien lähimetsät. f1 Pienvesien lähimetsät, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät pienvesien lähimetsät (rajataan maaston korkokuvan ja puuston rakenteen perusteella) a2 Norojen, purojen, lampien ja pienten järvien rantametsät, jotka ovat puuston rakennepiirteiltään ja puulajisuhteiltaan monipuolisia tai runsaslahopuustoisia. b2 Virtavesien rantametsät, joissa on purovarsille tyypillinen kostea pienilmasto ja monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä. c2 Pienvesien lähimetsät, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät pienvesien lähimetsät a3 Luonnontilaisuudeltaan muuttuneiden puro- ja noroverkostojen tai pienten lampien ja järvien muodostamien ketjujen luonnonhoitotoimenpitein kehitettävät uomat ja niiden rantametsät kohteilla, joilla on tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. b3 METSO-ohjelmaan kuuluvien elinympäristöverkostojen kehittäminen pienvesien yhteyteen kunnostus- ja luonnonhoitotoimenpitein. c3 Monimuotoisuuden kannalta merkittävien puuston rakennepiirteiden lisääminen ja monimuotoisuusmerkitykseltään kehittyvien suojavyöhykkeiden muodostaminen metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tai suojelualueiden välisillä purovarsilla. 4 PUUSTOSET SUOT JA SODEN METSÄSET REUNAT 4.1 Korpien luonnontieteelliset valintaperusteet: Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet 4.1a1 Monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan vain vähän muuttuneet korvet, kuten:
5 4.1b1 lehtokorvet, lettokorvet, ruohokorvet, nevakorvet ja kangaskorvet, tai 4.1c1 korvet, joissa esiintyy noroja, puroja, lähteisyyttä, tihkupintoja tai muuta selvää pohjavesivaikutusta, taikka 4.1d1 korvet, joihin liittyy lehtoja, soistuneita kangasmetsiä, metsäluhtia, pienvesien lähimetsiä tai muita ojittamattomia puustoisia soita. 4.1e1 Muut kaikkien ravinteisuustasojen ojittamattomat korvet. 4.1f1 Korvet, joiden puusto on vanhaa (yli 80 vuotta) eikä siinä ole havaittavissa äskettäisten hakkuiden jälkiä. 4.1g1 Korvet, joissa on puustoisten soiden tai metsien valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät korvet 4.1a2 Luokassa lueteltuja kohteita puustoltaan nuoremmat tai vähälahopuustoisemmat kaikkien ravinnetasojen korvet, joilla on vain vähän muuttunut vesitalous ja puustossa luonnontilaisuuteen liittyviä rakennepiirteitä (luontainen uudistuminen, erirakenteisuus, lahopuustoisuus, sekapuustoisuus). 4.1b2 Luokan kohteiden tai suojelualueiden välittömässä läheisyydessä tai metsälain erityisen tärkeässä korpiympäristössä sijaitseva metsätuhokohde. 4.1c2 Korvet, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien 4.1d2 Korpien, ja muiden suokasvupaikkatyyppien tai soistuneiden kangasmetsien muodostamat mosaiikkimaiset kokonaisuudet, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä (lahoja lehti- tai havupuita, maapuita). Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät korvet 4.1a3 Luokassa lueteltuihin kohteisiin rajoittuvat luonnontilaltaan muuttuneet korvet, lehdot, soistuneet kangasmetsät, metsäluhdat, pienvesien lähimetsät tai puustoiset suot, jotka voidaan luonnonhoitotoimenpitein palauttaa luonnontilaisen kaltaiseksi. 4.1b3 Ojitetut vesitaloudeltaan ja puustoltaan selvästi muuttuneet, mutta ennallistamiskelpoiset korvet alueilla, joilla kehitetään korpiverkostoa suojelualueiden välittömässä läheisyydessä tai pienvesien kunnostamisen yhteydessä. 4.1c3 Laajaan suoyhdistymään kuuluvat ojitetut korvet, joiden ennallistaminen on tarpeen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 4.1d3 Monimuotoisuuden lisäämiseksi tehtävät luonnonhoitotoimenpiteet korvissa (esimerkiksi tervalepän tai saarnen istutus niiden luontaisella levinneisyysalueella). 4.2 Rämeiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset rämeet 4.2a1 Ojittamattomat ja puustoltaan luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset lettorämeet ja muut ravinteiset rämetyypit. 4.2b1 Rämeet, joissa on tulvaisuutta, luhtaisuutta tai lähteisyyttä. 4.2c1 Vanhapuustoiset ja lahopuustoiset ojittamattomat rämeet ja rämeyhdistelmätyypit. 4.2d1 Rämeet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten suolajien 4.2e1 Edellä lueteltuihin rämeisiin rajautuvat korvet, soistuneet kangasmetsät, metsäluhdat, pienvesien lähimetsät tai muut ojittamattomat suot. Muut monimuotoisuudelle merkittävät rämeet 4.2a2 Suojeltuihin tai muihin lajiston kannalta arvokkaisiin soihin liittyvät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset rämeet. 4.2b2 Ojittamattomat sararämeet ja varsinaiset rämeet.
6 4.2c2 Rämeet, joissa on alueellisesti uhanalaisten suolajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät rämeet 4.2a3 Suojeltuihin soihin rajoittuvat ennallistamiskelpoiset rämeet. 4.2b3 Lettorämeet, joiden monimuotoisuutta kehitetään luonnonhoitotoimenpitein. 4.2c3 Vesitaloudeltaan muuttuneet ennallistamiskelpoiset rämeet, joissa tiedetään olevan uhanalaisten rämelajien esiintymiä. 4.3 Lettojen ja nevojen metsäisten reunusten luonnontieteelliset valintaperusteet: Vesitaloudeltaan luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lettojen ja nevojen reunusmetsät 4.3a1 Ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset letot reunusmetsineen. 4.3b1 Letot ja nevat reunusmetsineen, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten suo tai metsälajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät lettojen ja nevojen reunusmetsät 4.3a2 Ojittamattomat lettojen ja nevojen lahopuustoiset tai puustoltaan vanhat reunusmetsät, joissa ei ole havaittavissa äskettäisten hakkuiden jälkiä. 4.3b2 Ennallistamiskelpoiset ojitetut letot reunusmetsineen, jos paikalla on säilynyt lettolajistoa. 4.3c2 Lähteiset, luhtaiset ja tulvaiset ojittamattomat tai lähes luonnontilaiset avosuot reunusmetsineen. 4.3d2 Letot ja nevat reunusmetsineen, joissa on alueellisesti uhanalaisten suo- tai metsälajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lettojen ja nevojen reunusmetsät 4.3a3 Suojeltuihin soihin sisältyvien avosoiden viereiset suojelualueen ulkopuoliset reunukset, joiden vesitalous ennallistetaan 5 METSÄLUHDAT JA TULVAMETSÄT Metsäluhtien ja tulvametsien luonnontieteelliset valintaperusteet: Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset metsäluhdat ja tulvametsät a1 Jokivarsien säännöllisen tulvan alaiset lehti- tai havupuustoiset, luonnontilaisen kaltaiset lehdot ja kangasmetsät sekä metsäluhdat, joihin kertyy tulvan mukana lietettä. b1 Lepikkoiset tai koivikkoiset lahopuustoiset rantaluhdat, joissa on metsäluhdille tyypillistä märkäpintojen ja mätäspintojen vuorottelua. c1 Vesistöjen varsilla sijaitsevat metsäluhdat, kosteat lehdot ja luhtaiset korvet, joissa on lahopuustoisuutta tai vanhoja lehtipuita. d1 Tervalepikkoiset metsäluhdat ja ajoittain tulvanalaiset lahopuustoiset rantalepikot. e1 Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa esiintyy saarnea. f1 Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäluhdat ja tulvametsät a2 Metsiköt, joiden vesitalous tulvarytmeineen on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen ja joissa kasvaa luhtalajistoa.
7 b2 c2 a3 b3 Luokkaan kuuluviin kohteisiin rajautuvat korvet, soistuneet kangasmetsät, lehdot sekä pensaikkoja avoluhdat. Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät metsäluhdat ja tulvametsät Metsäluhdat tai tulvametsät, jotka kunnostetaan luonnonhoitotoimenpitein. Ennallistettavat metsäluhdat pienvesien, rantojen ja soiden reunusmetsien yhteydessä. 6 HARJUJEN PAAHDEYMPÄRSTÖT Harjujen paahdeympäristöjen luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät harjujen paahdeympäristöt a1 Paahderinteet tai avoimet puoliavoimet hiekkaiset harjukankaat, joissa on hiekkapaljastumia ja joissa puusto on harvaa ja aukkoista. b1 Harjujen paahdeympäristö, jonka kasvillisuudessa on paahdeympäristöjen vaateliaita harjulajeja. c1 Harjujen paahdeympäristöt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten paahdeympäristöjen lajien d1 Äskettäin palaneet harjujen rinnemetsät, joissa on palon vioittamaa puustoa. Muut monimuotoisuudelle merkittävät harjujen paahdeympäristöt a2 Lajistoltaan heikentyneet, umpeenkasvamassa olevat entiset paahdeympäristöt lajistoltaan monipuolisella harjualueella. b2 Harjujen paahdeympäristöt, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien c2 Dyynimetsien sekä hietikoiden paahdeympäristöt. Monimuotoisuusarvoiltaan kehittyvät harjujen paahdeympäristöt a3 Uhanalaiselle paahdeympäristölajistolle merkittävien korvaavien elinympäristöjen lähimetsien luonnonhoitotoimenpiteet. b3 Luonnonhoidolliset kulotukset ja lahopuun määrän lisääminen paahderinteillä sekä karuilla harjukankailla. c3 Puustoltaan sulkeutuneet, kunnostettavissa olevat paahderinteet osana paahderinnekokonaisuutta. 7 MAANKOHOAMSRANNKON MONMUOTOSUUSKOHTEET Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsien ja soiden kehityssarjat a1 Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset rannikkoalueen metsien kehityssarjat. b1 Mereen laskevan joen suistossa sijaitsevat, rakennepiirteiltään monipuoliset metsiköt. c1 Soista maankohoamisen vaikutuksesta metsiksi tai metsistä soiksi muuttuvat alueet. d1 Metsien ja vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisten soiden muodostamat pienipiirteisesti vaihtelevat alueet. e1 Fladojen ja kluuvien sekä niihin yhteydessä olevien purojen rantametsät. f1 Maankohoamisrannikon lehdot, vanhat kangasmetsät, metsäluhdat, tulvametsät, luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät sekä puustoiset suot ja perinnebiotoopit. g1 Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet
8 a2 b2 a3 c3 Rakennepiirteiltään monipuoliset maankohoamisrannikon metsien ja soiden luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kehityssarjojen osat. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Luonnontilaltaan muuttuneet kunnostuskelpoiset maankohoamisrannikon elinympäristöt suojelualueiden tai metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen välittömässä läheisyydessä. Luokkiin tai kuuluviin kohteisiin rajautuvat yksittäiset monimuotoisuusarvoiltaan kehittyvät tai kunnostettavat elinympäristöt. 8 PUUSTOSET PERNNEBOTOOPT Lajistollisesti merkittävät puustoiset perinnebiotoopit a1 Puustoiset perinnebiotoopit, joissa on: b1 kookkaita jaloja tai vanhoja lahovikaisia lehtipuita sekä mosaiikkimaisesti niittykasvillisuutta, tai c1 monipuolista keto- ja niittylajistoa, taikka d1 joissa on perinnebiotooppien valtakunnallisesti uhanalaisten lajien e1 Puustoisten perinnebiotooppien luonnonhoito- ja kunnostustoimenpiteet maatalouden erityisympäristötukikohteiden tai suojelualueiden hoidettavien elinympäristöjen välittömässä läheisyydessä. f1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kunnostettavat ja hoidettavat puustoiset perinnebiotoopit. Muut monimuotoisuudelle merkittävät puustoiset perinnebiotoopit a2 Kunnostettavat puustoiset perinnebiotoopit, jotka ovat kytkeytyneet muihin lajistollisesti merkittäviin perinnebiotooppeihin. b2 Paikallisesti arvokkaat kunnostettavat ja hoidettavat puustoiset perinnebiotoopit. c2 Puustoiset perinnebiotoopit, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät puustoiset perinnebiotoopit a3 Uusien lehdes- ja vesaniittyjen tai hakamaiden perustaminen ja hoito alueilla, joissa esiintyy ennestään monipuolista perinnebiotooppien lajistoa. b3 Maisemallisilta arvoiltaan merkittävien ja lajistollisesti kehittyvien puustoisten perinnebiotooppien kunnostus ja hoito osana elinympäristöverkostoa. 9 KALKKKALLODEN JA ULTRAEMÄKSSTEN MADEN METSÄSET ELNYMPÄRSTÖT Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäisten elinympäristöjen luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt a1 Kalkkikallioiden valoisat harvapuustoiset elinympäristöt, jotka ovat lajiston kannalta monimuotoisia. b1 Vanhapuustoiset ja varjoisat kalkkivaikutteiset kuusimetsät kalkkikallioiden tuntumassa ja kalkkilohkarealueilla. c1 Kalkkialueiden lehdot ja metsäiset elinympäristöt (kallio- ja lohkarealueet, kalkkilohkareinen maaperä).
9 d1 e1 a2 b2 a3 b3 Ultraemäksisillä serpentiniittikallioilla, serpentiniittikankailla, -lohkarikoilla ja -soraikoilla kasvavat metsät. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten kallioiden metsäiset elinympäristöt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Kalkkikallioiden hoitoa vaativat harvapuustoiset puoliavoimet perinneympäristöt. Metsäisiin kalkkikallioihin liittyvät suot, kosteikot ja pienvedet. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten kallioiden metsäiset elinympäristöt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Luonnonhoitotoimenpitein hoidettavat kalkkikallioiden puustoiset elinympäristöt. Monimuotoisuuskohteeksi kunnostettavat entiset kalkkilouhokset tai muut vastaavat ihmisen muuttamat kohteet. 10 MUUT MONMUOTOSUUDELLE MERKTTÄVÄT METSÄSTEN KALLOT, JYRKÄNTEET JA LOUHKOT Muiden monimuotoisuudelle merkittävien metsäisten kallioiden, jyrkänteiden ja louhikoiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot a1 Vanhat kalliometsät, joiden puusto on yli 120-vuotiasta ja joissa on lahoja mäntymaapuita, keloja tai kilpikaarnamäntyjä ryhmissä tai yksittäin. b1 Puustoltaan yli 80-vuotiaat jyrkänteiden lahopuustoiset alusmetsät pienilmastoltaan kosteissa notkelmissa, rotkoissa, korpijuottien reunoilla ja pienvesien rannoilla. c1 Pohjavesivaikutteiset metsäiset louhikot reunusmetsineen, joiden puusto on yli 100-vuotiasta tai joissa on lahopuuta yli 5 m3/ha. d1 Kalliometsät, louhikot ja jyrkänteet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät a2 Ravinteisen (emäksisen) kivilajin muodostamilla kallioilla kasvavat puustoltaan yli 120-vuotiaat ja aukkoiset metsät. b2 Lajistollisesti monimuotoiset louhikot ja jyrkänteet välittömine lähimetsineen sekä ravinteiset lakikallioiden metsät. c2 Luonnontilaisen kaltaiset, pinnanmuodoiltaan ja elinympäristötyypeiltään pienipiirteisesti vaihtelevat kalliometsäalueet. d2 Jyrkänteiden aluslouhikot ja avolouhikot reunusmetsineen, joissa on lahopuustoa yli 5 m3/ha, järeitä haapoja tai muita järeitä lehtipuita. e2 Louhikkoiset, jyrkänteiset ja kallioiset rantametsät, joiden puusto on yli 100-vuotiasta ja siinä on monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. f2 Lehtipuustoiset tai kuusikkoiset luontaisesti uudistuneet tai luonnontilaisen kaltaisena varttuneet, uudistuskypsät ja puuntuotannollisesti yli-ikäiset kalliometsiköt. g2 Kalliometsät, louhikot ja jyrkänteet, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. h2 Luontaisesti uudistuneet tai luontaisen kaltaiset kalliometsiköt ja jyrkänteiden sekä louhikoiden lähimetsät, joissa on luonnontuhojen tuottamaa lahopuuta.
10 a3 b3 Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suojelualueisiin, metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin tai METSOkohteisiin rajoittuvat, metsien monimuotoisuutta täydentävät kalliometsät, jyrkänteiden lähimetsät ja louhikkoiset metsät. Kalliometsien luontaisesti uudistuneet reunusmetsät suojelualueiden välittömässä läheisyydessä.
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotMETSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?
METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni? Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivat kohteet
METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet
METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet KUVA: Mikko Kuusinen Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotMetsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä
Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä Suunnittelija Ninni Mikkonen Suomen ympäristökeskus Tapahtuma: Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry.:n iltatilaisuus Esityksen tekemiseen ovat osallistuneet:
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotMikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotLuonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotKohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotMETSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.
Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotVapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotMitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
LisätiedotMETSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet
SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet RAKENNETTU LUONTO YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotVaasan ja Mustasaaren arvometsiä
Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on
LisätiedotMonimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 17 2016 Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016 2025 Kimmo Syrjänen, Sirkka Hakalisto, Jyri
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotKOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)
HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 3, Pirkkola ja Maununneva Kohteen
LisätiedotLuontotiedot kuvioittain
Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotKaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotMETSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen
SUOMEN YMPÄRISTÖ 17 2008 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen LUONTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 17 2008 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen
LisätiedotMETSO Monimuotoisuus suojelualueilla ja talousmetsissä valintaperusteet ja kohdentaminen
Etelä Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 Monimuotoisuus suojelualueilla ja talousmetsissä valintaperusteet ja kohdentaminen Selvitysryhmä 2008 1 Ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö
LisätiedotArvokkaat luontokohteet
Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä
LisätiedotSuojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille
Espoon ympäristöyhdistys ry Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ry Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille 12.3.2008 Esitämme, että Espoon kaupunki suojelee
LisätiedotKasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis
Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi
LisätiedotPohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotMetsälaki. Monimuotoisuuden turvaaminen
Metsälaki Monimuotoisuuden turvaaminen Yleistä Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa
LisätiedotLiite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)
Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
LisätiedotMETSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA
METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA Risto Leppälä Opinnäytetyö Ympäristö- ja luonnonvara -ala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotLAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotKOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)
HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 4, Paloheinä ja Haltiala Kohteen
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
Lisätiedot