METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?"

Transkriptio

1 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

2 Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat ja tulvametsät 14 Harjujen paahdeympäristöt 16 Maankohoamisrannikon metsät 18 Puustoiset perinneympäristöt 20 Kalkkikallioilla kasvavat metsät 22 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Julkaisijat: ympäristöministeriö, PL 35, VALTIONEUVOSTO, sekä maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, VALTIONEUVOSTO, Taitto: Niina Silvasti, ympäristöministeriö Paino: Yliopistopaino, maaliskuu 2009 Kansikuva: Vastavalo.fi /Sampo Kiviniemi Julkaisu on saatavana myös internetistä: > Materiaalit > Esitteet ja julkaisut

3 METSO tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden turvata monimuotoisuutta metsissään Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot. Ohjelma tarjoaa metsänomistajille keinoja turvata metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja lajistoltaan monipuolisia metsäluontokohteita. Suojelu perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Metsänomistaja voi suojella omistamansa metsän kohteita joko määräaikaisesti tai pysyvästi Hän voi myös myydä metsäkohteen valtiolle suojelualueeksi. Sopivien kohteiden löytämiseksi ja arvioimiseksi on laadittu luonnontieteelliset valintaperusteet. Metsänomistaja voi kysyä apua kohteen monimuotoisuuden arviointiin esimerkiksi oman alueensa metsä- tai ympäristökeskuksesta tai metsäammattilaisilta. Päätöksen kohteen soveltuvuudesta METSOkohteeksi tekee metsänomistajan tarjouksen pohjalta joko metsäkeskus tai alueellinen ympäristökeskus. Metsän arvokkaat elinympäristöt Kullekin edellä mainitulle elinympäristölle on laadittu niiden monimuotoisuutta kuvaavat luonnontieteelliset valintaperusteet, joiden perusteella voidaan arvioida kohteen soveltuvuus METSOohjelmaan. METSO-ohjelmaan valittavan kohteen on täytettävä vähintään yksi luonnontieteellinen valintaperuste. Mitä useampi valintaperuste kohteessa täyttyy, sitä arvokkaampi se on monimuotoisuuden kannalta. Luonnontieteelliset valintaperusteet keskittyvät ensisijaisesti monimuotoisuuden kannalta merkittäviin puustoisiin elinympäristöihin sekä näiden elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen säilyttämiseen ja lisäämiseen luonnonhoitotöiden avulla. Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien esiintyminen alueella lisää sen soveltuvuutta METSO-ohjelmaan. Myös luonnonhoitotöitä vaativia kohteita halutaan mukaan ohjelmaan. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia elinympäristöjä ovat METSO-kohteiden alueellinen painotus KUVA: MIKKO KUUSINEN lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot METSO-ohjelman toteuttamisen painopistealue (jäljempänä METSO-alue) on Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla, Oulun läänin länsiosassa ja Lounais-Lapissa. Kohteiden valintaperusteita voidaan kuitenkin soveltaa myös varsinaisen METSO-alueen ulkopuolella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. 3

4 Lehdot Lehdot ovat lehti- tai sekapuustoisia, pintakasvillisuudeltaan ruohoisia ja monilajisia metsiä, joissa kasvaa yleensä myös lehtopensaita. Lehdot sijaitsevat multavilla, runsasravinteisilla maapohjilla. Käenkaalia ja oravanmarjaa kasvavat kuusilehdot ovat puustoltaan järeitä. Maan eteläosan lehdoissa kasvaa usein myös jaloja lehtipuita tai pähkinäpensaita. KUVA: RODEO.FI/BARBRO WICKSTRÖM Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat lehdot Esiintyminen Lajistollisesti monipuolisimmat lehdot sijaitsevat lounais- ja etelärannikolla sekä sisämaan lehtokeskusalueilla. Pohjois-Suomessa METSO-ohjelmaan soveltuvia kohteita on letto- ja lehtokeskusten alueilla. Lehtojen suojelualueet sekä metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvat rehevät lehtolaikut ovat ytimiä, joihin rajoittuvilla tai lähistöllä sijaitsevilla METSO-lehdoilla voidaan parantaa jo olemassa olevaa lehtokokonaisuutta. METSO-ohjelman yhtenä tavoitteena on muodostaa alueellisesti kytkeytyneitä lehtoluonnon verkostoja. Lehdon puusto on vanhaa ja siinä on lahoja pystypuita sekä lahonnutta maapuuta Lehdossa kasvaa jaloja lehtipuita (tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, jalava) tai pähkinäpensaita. Puronvarsilla, vesistöjen rannoilla, kalkkialueilla, harjuilla ja maankohoamisrannikolla sijaitsevat lehdot Lehdot, joissa on uhanalaisten lehtolajien elinvoimaisia esiintymiä KUVA: JOUKO LEHMUSKALLIO Luonnonhoitotöitä tarvitsevat lehdot Kuusettuneet tai ihmisen toimenpiteistä muuttuneet lehdot sekä lehtoiset maapohjat, jotka on mahdollista kunnostaa luonnontilaisen kaltaiseksi lehdoksi Lehdot, joiden monimuotoisuutta voidaan lisätä niiden aiemmasta talouskäytöstä huolimatta luonnonhoitotoimenpitein 4

5 Lehdoissa on tyypillisesti vanhoja lehtipuita, lehtopensaita ja monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Lehtoja voidaan hoitaa lehtipuita suosimalla. 5

6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoiset kangasmetsät ovat yleensä iäkkäitä tai niissä on keskimääräistä talousmetsää selvästi enemmän eri lahoamisvaiheissa olevaa puustoa. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät voivat olla joko laajoja metsäalueita tai pienialaisia, ympäristöstään selvästi erottuvia metsiköitä. Lahoavan maapuuston lisäksi kohteen monimuotoisuutta lisäävät järeät lahovikaiset haavat sekä muut vanhat lahot lehtipuut. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat runsaslahopuustoiset kangasmetsät Paloalueet, joissa on järeätä palanutta puustoa Kangasmetsät, joissa on uhanalaisten metsälajien elinvoimaisia esiintymiä Lehtomaisen kankaan metsiköt, joiden puusto on yli 100-vuotiasta Tuoreen kankaan kuusivaltaiset metsiköt, joiden puusto on yli 140-vuotiasta Kuivien ja kuivahkojen kankaiden metsät, joiden puusto on yli 160-vuotiasta Karukkokankaan metsiköt, joiden puusto on yli 100-vuotiasta Lehtomaisen ja tuoreen kankaan varttuneet metsiköt, joissa on lahopuuta yli 10 m 3 hehtaarilla Puustoltaan yli 110-vuotiaat kuivien ja kuivahkojen kankaiden metsiköt, joissa on rinnankorkeusläpimitaltaan yli 15 cm paksuja kuolleita pystypuita tai maalahopuita yli 5 m 3 hehtaarilla Karukkokankaan metsiköt, joissa on hoidettuja talousmetsiä runsaammin rinnankorkeusläpimitaltaan yli 15 cm paksuja keloja tai maalahopuita Luonnonhoitotöitä tarvitsevat runsaslahopuustoiset kangasmetsät Suojelualueeseen rajoittuvat tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsät, jotka ovat lajiston suojelun kannalta merkittäviä ja joidenka monimuotoisuusarvoja voidaan lisätä luonnonhoidon avulla Metsätuhon kohteeksi joutuneet metsiköt, erityisesti sellaiset jotka rajoittuvat suojelualueeseen tai sisältävät metsälain mukaisesti erityisen tärkeän elinympäristön Palaneet tai kulotetut metsiköt, joihin on jätetty palanutta puustoa korjaamatta Esiintyminen Runsaslahopuustoisia kangasmetsiä on koko METSO-alueella. Maan eteläosassa on myös luonnonhoitotöitä vaativia metsiä, erityisesti lehtomaisia ja tuoreita sekä karukkokankaita. Pohjois- Suomessa ohjelmaan voidaan sisällyttää lajistoltaan erityisen monipuolisia runsaslahopuisia kangasmetsiä. 6 KUVA: MIKKO KUUSINEN

7 Tuoreen kankaan runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä on parhaimmillaan runsaasti eri-ikäistä lahopuuta. 7

8 Pienvedet lähimetsineen ovat puuston rakennepiirteiden ja lajiston osalta usein muista metsistä eroavia monipuolisia elinympäristöjä. 8

9 Pienvesien lähimetsät KUVA: SEPPO TUOMINEN Purojen ja lähdehetteikköjen lähimetsät ovat luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina keskeisimpiä pienvesiin liittyviä metsäympäristöjä. Pienvesien reunametsiä säilyttämällä ja hoitamalla voidaan muodostaa elinympäristöverkosto, johon liittyy METSO-kohteiksi soveltuvia metsäluhtia, lehtoja tai korpia. Pienvesiä ovat lähteet, purot ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostamat norot sekä lammet ja pienet järvet. Maankohoamisrannikolla merestä kuroutuvat lahdet eli fladat sekä kluuvijärvet luetaan myös pienvesiin. Merkittäviä METSO-kohteita ovat pienistä järvistä ja lammista sekä niitä yhdistävistä puroista muodostuvat kokonaisuudet, joissa on METSO-elinympäristöjä. Näitä ovat esimerkiksi pohjavettä tihkuvat sammalpinnat ja lähteiköt sekä soistuneet, luhtaiset, korpiset ja lehtoiset elinympäristöt pienvesien reunametsissä. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat pienvesien lähimetsät Lampien ja pienten järvien muodostamien ketjujen sekä niitä yhdistävien purojen elinympäristöverkoston rantametsät Lähteiköt ja niiden välittömässä läheisyydessä kasvavat metsät Pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostamien norojen ja purojen lähimetsät Soistuneet, pohjavesivaikutteiset ja tihkupintaiset metsät Pienvesien lähimetsät, joissa on uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä Luonnonhoitotöitä tarvitsevat pienvesien lähimetsät Vesitaloudeltaan kunnostettavat pienvesiympäristöt ja pohjavesivaikutteiset metsät Monimuotoisuuden turvaamiselle tarpeelliset pienvesien suojakaistat Esiintyminen Pienvesien lähimetsien säilyttäminen ja hoito turvaa monimuotoisuutta koko maassa. Lähteitä ja puroja tarkastellaan METSOkohteeksi valittaessa paikallisena verkostona ja luonnonhoitokohteina. Monimuotoisuuden turvaamisen kannalta merkittäviä ovat alueet, joilla on runsaasti luonnontilaisia pienvesiä ja niihin liittyviä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. KUVA: AARNE TORVINEN 9

10 Korvet ovat soisia kuusikkoisia metsiä. Puustoiset suot KUVA: AARNO TORVINEN KUVA: SEPPO TUOMINEN Korvet ja rämeet ovat puustoisia soita. Niitä on pienialaisina laikkuina kangasmetsien notkelmissa ja painanteissa sekä laaja-alaisina metsiköinä suurten avosoiden reunoilla. Soiden laiteilla on lajistoltaan monipuolisia puustoisia elinympäristöjä, ja ne ovat usein lajiston kannalta monimuotoisia vaihettumavyöhykkeitä. Korvet ovat useimmiten kuusivaltaisia soita, joilla kasvaa sekä soiden että kangasmetsien lajeja. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat vesitaloudeltaan luonnontilaiset korvet, mutta METSO-kohteeksi soveltuvat myös luonnontilaisen kaltaiseksi palautettavissa olevat korvet. Osa korpien lajistosta tarvitsee elinympäristökseen lahopuustoa, vanhoja puita ja kosteaa pienilmastoa. Rämeet ovat mäntyvaltaisia soita, joille tyypillistä ovat paksu rahkaturvekerros ja kookkaat suovarvut. Rämeiden monimuotoisuusarvot liittyvät etenkin vanhaan puustoon. Korpija kangasrämeillä voi männyn lisäksi kasvaa myös koivuja ja kuusia. Ravinteiset rämeet, kuten lettorämeet, ovat lajistoltaan monipuolisia. Ojittamattomia tai luonnontilaisen kaltaisia lettoja ja muita ravinteikkaita soita on varsinkin maan eteläosissa vain vähän. Ojittamattomat tai vesitaloudeltaan vain vähän muuttuneet ravinteiset avosuot metsäisine reunuksineen sekä nevojen luonnontilaisen kaltaiset lahopuustoiset soiden reunusmetsät soveltuvat myös METSO-kohteiksi. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat suot Puustoiset suot ja soiden reunusmetsät, joita luonnehtii luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous ja puuston vaihteleva ikärakenne 10

11 Pienipiirteisesti vaihtelevat elinympäristömosaiikit, jotka muodostuvat vesitaloudeltaan luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista soista, soistuneista kankaista ja kangasmetsistä Ojittamattomat letot ja lettorämeet reunusmetsineen Puustoiset suot ja avosuot reunusmetsineen, joissa on uhanalaisten suo- tai metsälajien elinvoimaisia esiintymiä Luonnonhoitotöitä tarvitsevat puustoiset suot Suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiseksi palautettavissa olevat ojitetut suot sekä suoyhdistymät reunusmetsineen Ennallistamiskelpoiset letot ja korvet Esiintyminen Maaperältään ravinteiset korvet sijaitsevat pääosin METSOalueella. Kaikki vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet soveltuvat METSOkohteiksi koko maassa. Samoin suojeltujen soiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat korvet soveltuvat ennallistamiskelpoisina METSO-kohteiksi. Suopursu ja käkkärämännyt viihtyvät rämeillä. KUVA: TIMO SOININEN Rämeistä voidaan METSO-ohjelmaan sisällyttää erityisesti ravinteisia rämetyyppejä, sekä laho- ja kelopuustoisia laajojen suoyhdistymien reunarämeitä. Ohjelmaan soveltuvat kohteet ovat vesitaloudeltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiköitä tai soidensuojelualueisiin rajoittuvia ennallistettavia suokokonaisuuden osia. Lajistoltaan monimuotoiset ojittamattomat letot reunusmetsineen soveltuvat METSO-kohteiksi koko maassa. Alueellisen harvinaisuuden perusteella voidaan luonnonhoitoa tarvitsevaksi kohteeksi valita myös sellaisia ojittamattomia nevoja tai lettoja sisältäviä monimuotoisia suoyhdistymien reunusmetsiä, joiden vesitalous on mahdollista palauttaa luonnonhoitotoimenpitein luonnontilaan. 11

12 Metsäluhdat ja tulvametsät Monimuotoisuuden kannalta merkittäviin METSOkohteisiin kuuluvat tulvarytmiltään luonnontilaiset jokivarsien tulvametsät sekä vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset ja monipuulajiset vesistöjen rannoilla sijaitsevat metsäluhdat. KUVA: SEPPO TUOMINEN Tulvametsissä ja luhdissa on yleensä lahovikaista lehti- tai sekapuustoa. Tulvametsissä on usein havaittavissa ohut lietekerros puunrunkojen tyviosassa. Alavien rantojen metsäluhdissa on vettä tulvametsiä pysyvämmin. Metsäluhdille ominaisia ovat säännölliset kevättulvat, mutta ne voivat olla veden peitossa myös syksyisin. Metsäluhdissa säilyy läpi kasvukauden märkiä painanteita tai vesiallikoita, joissa kasvaa luhtakasveja. Luonnonhoitotöitä tarvitsevat metsäluhdat ja tulvametsät Vesitaloudeltaan kunnostettavat pienvesien rantojen metsät Metsäluhdat ja tulvametsät, joihin tuotetaan lahopuuta tai suositaan lehtipuustoa Esiintyminen METSO-alueella tulvametsiä ja metsäluhtia on runsaimmin Itämeren ja siihen virtaavien jokien, sisämaan jokireittien sekä järvien rannoilla. Pinta-alaltaan pieniä tulvametsiä ja luhtia on monin paikoin pienvesien varsilla. Suojelualueiden ja metsälaissa erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi luettujen rantaluhtien lähistöllä sijaitsevat metsäluhdat ja tulvametsät soveltuvat METSOkohteiksi koko maassa. Metsäluhtien puusto on tyypillisesti erirakenteista. Metsäluhdissa on paikoitellen korkeita tyvimättäitä, lahopuita ja vanhoja leppiä tai koivuja. Järvien, jokien ja meren rantojen lisäksi luhtaisia metsiä sijaitsee soiden laiteilla ja pienvesien rannoilla. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat metsäluhdat ja tulvametsät KUVA: JOUKO LEHMUSKALLIO Jokien varsilla sijaitsevat metsät, joille nousee säännöllisesti tulvavesi Järvien rannoilla sijaitsevat lehtipuustoiset luhdat ja tulvametsät Merenrannoilla sijaitsevat lepikkoiset metsäluhdat Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa on uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä 12

13 Tervaleppäluhdat ovat yksi monimuotoisuudelle merkittävistä elinympäristöistä. Niissä on vanhojen lehtimetsien, rantojen ja pienvesien sekä kosteiden lehtojen vaateliaita lajeja. 13

14 Lajistollisesti merkittävät paahderinteet ovat usein jyrkkiä ja puustoltaan avoimia. Niiden ylläpito edellyttää toistuvaa luonnonhoitoa. 14

15 Harjujen paahdeympäristöt KUVA: MIKKO KUUSINEN Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat harjujen paahdeympäristöt Kuivat, valoisat ja ravinteiset harjumetsät Harjurinteiden palaneet metsät Harjujen paahdeympäristöt, joissa on uhanalaisten paahdeympäristöjen lajien elinvoimaisia esiintymiä Muut paahdeympäristöille ominaisen lajiston kannalta tärkeät harjurinteet ja kankaat Luonnonhoitotöitä tarvitsevat harjujen paahdeympäristöt KUVA: TIMO SOININEN Pitkään jatkunut harvapuustoisuus on ominaista harjujen paahdeympäristöille. Harvapuustoisuus on taannut valoisuuden ja paahteisuuden säilymisen. Tällaisia metsiköitä on harjurinteiden lisäksi myös hiekkaisilla harjukankailla, dyynimetsissä, hiekkarantojen välittömässä läheisyydessä ja harjualueille syntyneissä harvapuustoisissa tai puuttomissa kohdissa. Paahteisuus on voimakkainta kaakko-länsisuuntaisilla harjurinteillä. Kaikkien paahdeympäristöjen säilyminen edellyttää toistuvia luonnonhoitotöitä, joihin kuuluu puuston harventaminen ja maanpinnan paljastaminen. Puustoltaan liian tiheiksi muuttuneet paahdeympäristöt Paahderinteet sekä karut hiekkaiset harjukankaat, joiden pintakasvillisuus on rehevöitynyt Paahderinteiden metsät, joihin tuotetaan lahopuuta tai jotka kulotetaan Esiintyminen Harjujen paahdeympäristöjä on koko maassa, mutta harjulajiston kannalta merkittävimmät kohteet ovat METSO-alueella. Merkittäviä harjurinteiden tai hiekkaisten harjukankaiden METSO-kohteita on etenkin Salpausselillä ja suurilla pitkittäisharjuilla Hämeessä. Rannikon ja sisämaan harjusaarten, dyynien ja dyynimetsien sekä hiekkarantojen yhteydessä on usein paahdeympäristöjä, joilla paahdelajiston elvyttäminen onnistuu luonnonhoitotoimenpitein. 15

16 KUVA: KIMMO SYRJÄNEN Maankohoamisrannikon metsät Maan kohotessa metsien puulajisuhteet, pohjakasvillisuus sekä kasvupaikkatyypit muuttuvat voimakkaasti. Maankohoamisrannikolla sijaitsevien metsien monimuotoisuuskohteisiin kuuluvat metsien ja soiden kehityssarjat, merestä kuroutuvat lahdet ja pikkujärvet lähimetsineen, rantaniityt ja -luhdat sekä puustoiset perinneympäristöt. Maankohoamisrannikon metsien ja soiden kehityssarjoille on ominaista ajan myötä tapahtuva maaperän huuhtoutumisen tai turvekerroksen paksuuntumisen aiheuttama kasvupaikan karuuntuminen. Eri kehitysvaiheissa olevat metsät ja suot ovat ainutlaatuisia luontotyyppejä, joiden muodostuminen riippuu täysin maankohoamisesta. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät METSO-kohteet ovat metsien ja soiden muodostamia kokonaisuuksia. Mahdollisimman yhtenäiset kehityssarjat ovat METSO-kohteina merkittävimpiä. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat maankohoamisrannikon metsät Maankohoamisrannikon metsien ja soiden luonnontilaiset kehityssarjat Yksittäiset, monimuotoisuuden kannalta merkittävät maankohoamisrannikon elinmpäristöt, joita ovat lehdot, vanhat ja lahopuustoiset kangasmetsät, luonnontilaiset metsien ja soiden kehityssarjojen osat sekä metsäluhdat ja puustoiset suot, vesitaloudeltaan luonnontilaisten soiden ja pienvesien lähimetsät, puustoiset perinneympäristöt sekä harjujen ja dyynimetsien paahdeympäristöt Luonnonhoitotöitä tarvitsevat maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt ja niihin liittyvät rantaniityt Metsät ja suot, joiden vesitalous voidaan ennallistaa Esiintyminen Maan kohoaminen vaikuttaa rannikon metsien ja soiden rakenteeseen Saaristomerta ja Suomenlahtea myöten. Maankohoamisrannikon luonto on kuitenkin edustavimmillaan Merenkurkun ja Perämeren alueella, missä sijaitsee METSO-ohjelmaan tavoiteltavia kattavia metsä- ja suoelinympäristöjen kehityssarjoja. Yksittäisiä, eri kehitysvaiheissa olevia metsiä ja soita sekä pienvesien lähimetsiä on koko Itämeren altaan pohjoisosissa Suomenlahdelta Perämerelle. KUVA: KUVALIITERI/HANNU KUTTU 16

17 Maankohoamisrannikolle on tyypillistä kasvupaikkojen karuuntuminen ja muutokset puulajisuhteissa maan nousun myötä. Rantapensaikot ja lehdot vaihettuvat kuusikoiden kautta männiköiksi. 17

18 Hakamaisen perinnebiotoopin alkuraivaus käynnissä. Puustoisten perinnebiotooppien ylläpito edellyttää toistuvaa luonnonhoitoa. 18

19 Puustoiset perinneympäristöt Puustoisia perinneympäristöjä ovat erilaiset metsän ja niityn välimuodot metsälaitumista hakamaihin ja lehdesniittyihin. Ne ovat syntyneet perinteisen karjatalouden ja kaskeamisen, lehdesniittytalouden, laiduntamisen ja heinänteon seurauksena. Kaikkien puustoisten perinneympäristöjen säilyminen edellyttää jatkuvia luonnonhoitotöitä, kuten alikasvoksen raivausta, heinän niittoa ja erityisesti laidunnusta. Puustoisille perinneympäristöille on tyypillistä harva puusto, puuston lehtipuuvaltaisuus ja niittymäiset kasvillisuuslaikut. Puustoisissa perinneympäristöissä kasvaa usein lahovikaisia lehtipuita. Puustoisten perinneympäristöjen hoito on usein tarkoituksenmukaista keskittää olemassa olevien perinneympäristöjen yhteyteen. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat puustoiset perinneympäristöt Luonnonhoitotöitä tarvitsevat puustoiset perinneympäristöt Metsittyneet perinneympäristöt, joista on kunnostus- ja luonnonhoitotöin mahdollista kehittää lajistollisesti monipuolinen harvapuustoinen perinneympäristö METSO-ohjelmassa voidaan edistää maatalouden tukijärjestelmien piiriin kuulumattomien puustoisten perinneympäristöjen kunnostusta ja hoitoa. Lajistoltaan arvokkaiden puustoisten perinneympäristöjen hoitoon voi saada Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maatalouden ympäristötuen erityistukea. Perinneympäristöjen alkuraivaukseen ja aitaukseen sekä alueellisiin hankkeisiin voi saada ei-tuotannollisten investointien tukea. Esiintyminen Puustoisia perinneympäristöjä on yhä vähemmän koko maassa, joten METSO-kohteeksi soveltuvat kaikki puustoiset perinneympäristöt. Lajistoltaan monipuoliset hakamaat ja metsälaitumet Perinneympäristöjen muodostamat aluekokonaisuudet Puustoiset perinneympäristöt, joissa on uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä KUVA: TAPIO HEIKKILÄ 19

20 Kalkkikallioilla kasvavat metsät Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät ovat maassamme harvinaisia. Kalkkikallioiden maaperän alhaisesta happamuudesta johtuen ne ovat runsasravinteisia. Kalkkikallioiden eliölajisto on usein monipuolista, ja se poikkeaa muiden kallioiden lajistosta. Kalkkikallioiden kasvipeitteestä huomattavan osan muodostavat ns. kalkinvaatija- ja kalkinsuosijalajit. Kalkkikallioilla on avoimia elinympäristöjä kuten kallioketoja sekä valoisia puustoisia elinympäristöjä kuten kuivia lehtoja. Myös varjoisat, latvukseltaan sulkeutuneet havumetsät ja kosteat seinämäpinnat ovat kalkkikallioilla viihtyvän kasvillisuuden elinympäristöjä. Ultraemäksisten kallioiden lähinnä serpentiniittikallioiden kasvillisuus on niukkaa ja lajistoltaan ympäristöstään selvästi poikkeavaa. Puusto kasvaa ultraemäksisillä kallioilla kituliaasti. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat kalkkikallioiden metsät Luonnonhoitotöitä tarvitsevat kalkkikallioiden metsät Metsät, joissa on tarpeen tehdä puuston harventamista ja alikasvoksen raivausta pintakasvillisuuden elinvoimaisuuden turvaamiseksi Esiintyminen Kalkkikiviesiintymiä on paikoin koko maassa, mutta runsaimmat esiintymisalueet ovat keskittyneet Lounais-Suomeen, Pohjois- Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalla Kiimingin seuduille, Kainuun vaarajaksolle, Tornion ja Tervolan seudulle (Lapin kolmio), Pohjois-Kuusamoon, Kittilään sekä Pelkosenniemen ja Sallan seuduille. Ultraemäksiset serpentiniittikalliot ovat harvinaisia, joten niillä kasvavat metsät soveltuvat METSO-kohteiksi koko maassa. Harvat kohteet painottuvat Itä-Suomeen ja Keski-Lappiin. Kalkkikallioiden ja -maapohjien metsät Ultraemäksisten kallioiden ja maapohjien metsät Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten elinympäristöjen uhanalaisten lajien esiintymät 20 KUVA: KIMMO SYRJÄNEN

21 Kalkkikallioiden kasvi- ja hyönteislajisto on monipuolinen ja muista kallioista poikkeava. Avoimet kalkkikallioiden elinympäristöt kaipaavat hoitoa säilyäkseen. 21

22 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSO-kohteisiin kuuluvat sellaiset kallioiden lakija rinnemetsät sekä jyrkänteiden alustat ja louhikot välittömine lähimetsineen, joiden puusto on monipuolista ja eri-ikäistä. Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot muodostavat usein elinympäristöverkostoja muiden METSO-kohteiden kanssa. Luonnontieteellisiltä ominaisuuksiltaan sopivat metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Esiintyminen Avokalliot, louhikot ja jyrkänteet ovat usein paikallisesti keskittyneitä, jolloin ne voivat olla hyödynnettävissä muodostettaessa erilaisten elinympäristöjen verkostoja. KUVA: MIKKO KUUSINEN KUVA: KIMMO SYRJÄNEN Kalliometsät, joiden puusto on vanhaa ja luonnontilaista Kalliojyrkänteiden tai metsäisten louhikoiden välittömät lähimetsät, joissa puusto on rakennepiirteiltään tai lajistoltaan monimuotoista Pinnanmuodoiltaan ja elinympäristöltään pienipiirteisesti vaihtelevat kalliometsäalueet Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot, joissa on uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä Luonnonhoitoa tarvitsevat metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Kalliometsäalueet, joita kehitetään osana elinympäristöverkostoa Lohkareiset ja kivikkoiset metsät, joiden puustoa ei korjata tai joihin tuotetaan lahopuuta 22

23 Lohkareiset ja jyrkät kalliorinteet voivat olla puustoltaan monipuolisia ja runsaslahopuustoisia. 23

24 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT Ympäristöministeriö Kasarmikatu 25 PL 35, VALTIONEUVOSTO Puh (vaihde) Maa- ja metsätalousministeriö Hallituskatu 3 A PL 30, VALTIONEUVOSTO Puh. (09) (vaihde) Esitteen PDF-versio: > materiaalit > esitteet ja julkaisut

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet KUVA: Mikko Kuusinen Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat

Lisätiedot

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

2 RUNSASLAHOPUUSTOISET KANGASMETSÄT

2 RUNSASLAHOPUUSTOISET KANGASMETSÄT Helsingin kaupungin ympäristökeskus METSO kriteeritaulukko Koostettu julkaisun METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) pohjalta. nnofor Finland Oy. 1 LEHDOT Puustoltaan

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3. Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain

Lisätiedot

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet RAKENNETTU LUONTO YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

Lisätiedot

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä

Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä Suunnittelija Ninni Mikkonen Suomen ympäristökeskus Tapahtuma: Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry.:n iltatilaisuus Esityksen tekemiseen ovat osallistuneet:

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA Pasi Fagerholm METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA Opinnäytetyö Metsätalous Kesäkuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.6.2012 Tekijä Pasi Fagerholm Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Luonnonsuojelun ohjaus

Luonnonsuojelun ohjaus 4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

Pekka Klemola. Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue

Pekka Klemola. Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue Pekka Klemola Kokkolan seurakuntayhtymän metsämaiden soveltuvuus METSO-ohjelmaan Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue Opinnäytetyö Kevät 2015 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous Metsätalouden

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 17 2016 Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016 2025 Kimmo Syrjänen, Sirkka Hakalisto, Jyri

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Koskskogen-Maraholmsträsket

Koskskogen-Maraholmsträsket Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA

METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA Risto Leppälä Opinnäytetyö Ympäristö- ja luonnonvara -ala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 4, Paloheinä ja Haltiala Kohteen

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 3, Pirkkola ja Maununneva Kohteen

Lisätiedot

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

Vaskiluodon kosteikko

Vaskiluodon kosteikko Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot