METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet"

Transkriptio

1 METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

2 KUVA: Mikko Kuusinen Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat ja tulvametsät 14 Harjujen paahdeympäristöt 16 Maankohoamisrannikon metsät 18 Puustoiset perinneympäristöt 20 Kalkkikallioilla kasvavat metsät 22 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Julkaisijat: ympäristöministeriö, PL 35, VALTIONEUVOSTO, sekä maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, VALTIONEUVOSTO, Kansikuva: Juha Ollila/Vastavalo.fi Taitto: Niina Silvasti, ympäristöministeriö Paino: Unigrafia, kesäkuu 2013, 2. korjattu painos Julkaisu on saatavana myös internetistä: > julkaisut Lisätietoja: Ympäristöministeriön Suomen ympäristö -sarjan julkaisu 26/2008. METSOohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, 76 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38356

3 METSO tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden turvata monimuotoisuutta metsissään Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. METSOssa suojelu perustuu aina metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Metsänomistaja voi suojella omistamansa metsän kohteita joko määräaikaisesti tai pysyvästi yksityisenä suojelualueena. Hän voi myös myydä metsäkohteen valtiolle suojelualueeksi. Metsänomistaja voi kysyä apua kohteen monimuotoisuuden arviointiin esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus), Suomen metsäkeskuksen alueyksiköstä tai muilta metsäammattilaisilta. Metsänomistajan tarjottua kohdetta METSOohjelmaan asiantuntija selvittää tarvittaessa maastokäynnillä valintaperusteiden täyttymisen. METSOn valintaperusteet ovat päätöksenteon apuvälineitä kohteita arvioitaessa eivätkä velvoita metsänomistajaa tai viranomaista kohteen suojeluun. Päätöksen kohteen soveltuvuudesta METSO-ohjelmaan tekee metsänomistajan tarjouksen pohjalta joko ELY-keskus tai Metsäkeskus. Metsän arvokkaat elinympäristöt Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia elinympäristöjä ovat: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot. Näille elinympäristöille on laadittu niiden monimuotoisuutta kuvaavat luonnontieteelliset valintaperusteet. METSO-ohjelmaan valittavan kohteen tulisi sisältää jokin näistä elinympäristöistä ja täyttää ainakin yksi valintaperuste. Mitä useampi valintaperuste kohteessa täyttyy, sitä arvokkaampi se on monimuotoisuuden kannalta. Useita elinympäristöjä sisältävät laajat kohteet ovat erityisen arvokkaita, ja niihin voi sisältyä myös luontoarvoiltaan heikompia osia. Valintaperusteissa keskitytään monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamiseen sekä niiden monimuotoisuusarvojen lisäämiseen luonnonhoitotöiden avulla. Kyseiselle elinympäristölle tyypillisten uhanalaisten eläin- ja kasvilajien esiintyminen alueella lisää aina sen sopivuutta METSO-ohjelmaan. Myös luonnonhoitotöitä tarvitsevia kohteita halutaan mukaan. METSOn alueellinen painotus METSOn toteuttamisen painopistealue (jäljempänä METSO-alue) on Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla, ulottuen Pohjois- Pohjanmaalle, Kainuun länsiosiin ja Lounais-Lappiin. Kohteiden valintaperusteita voidaan kuitenkin soveltaa myös varsinaisen METSO-alueen ulkopuolella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet 3

4 Lehdot Lehdot ovat lehti- tai sekapuustoisia, pintakasvillisuudeltaan ruohoisia ja monilajisia metsiä, joissa kasvaa yleensä myös lehtopensaita. Lehdot sijaitsevat multavilla, runsasravinteisilla maapohjilla. Käenkaalia ja oravanmarjaa kasvavat kuusilehdot ovat usein puustoltaan järeitä. Maan eteläosan lehdoissa voi kasvaa myös jaloja lehtipuita tai pähkinäpensaita, jotka lisäävät kohteen merkitystä monimuotoisuudelle. METSO-kohteiksi sopivat lehdot Lehdon puusto on vanhaa ja siinä on lahoja pystypuita tai maapuita. Nuoremmat puulajisuhteiltaan monipuoliset runsasruohoiset lehdot Lehdossa kasvaa jaloja lehtipuita (tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni tai jalava) tai pähkinäpensaita. Puronvarsilla, vesistöjen rannoilla, kalkkialueilla, harjuilla ja maankohoamisrannikolla sijaitsevat lehdot Lehdot, joissa esiintyy uhanalaisia lehtolajeja Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat lehdot Kuusettuneet tai ihmisen toimenpiteistä muuttuneet lehdot sekä lehtopohjat, jotka on mahdollista kunnostaa METSO-kohteiksi Lehdot, joiden monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja lisätä luonnonhoidon avulla talouskäytön rinnalla Esiintyminen Lajistollisesti monipuolisimmat lehdot sijaitsevat eteläisimmässä Suomessa ja sisämaan lehtokeskusalueilla. Pohjois-Suomessa METSOohjelmaan soveltuvia kohteita on letto- ja lehtokeskusten alueilla. Lehtojen suojelualueet sekä metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvat rehevät lehtolaikut ovat ytimiä, joihin rajoittuvilla tai lähistöllä sijaitsevilla kunnostettavilla METSO-lehdoilla voidaan parantaa jo olemassa olevaa lehtokokonaisuutta. METSO-ohjelman yhtenä tavoitteena on muodostaa alueellisesti kytkeytyneitä lehtoluonnon verkostoja. KUVA: Lehdoissa on tyypillisesti vanhoja lehtipuita, lehtopensaita ja monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Lehtoja voidaan hoitaa lehtipuita suosimalla. 4 METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

5 KUVA: RODEO/BARBRO WICKSTRÖM

6 KUVA: RISTO SULKAVA

7 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoiset kangasmetsät ovat yleensä iäkkäitä tai niissä on keskimääräistä talousmetsää selvästi enemmän eri lahoamisvaiheissa olevaa puustoa. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät voivat olla joko laajoja metsäalueita tai pienialaisia, ympäristöstään selvästi erottuvia metsiköitä. Pinta-alaltaan laajoilla alueilla lahopuusto voi sijaita tasaisesti tai muutamassa keskittymässä. Lahoavan maapuuston lisäksi kohteen monimuotoisuutta lisäävät järeät ja lahovikaiset haavat sekä muut vanhat lahot lehtipuut. METSO-kohteiksi sopivat runsaslahopuustoiset kangasmetsät Vanhat (yli vuotiaat) kangasmetsät, jotka poikkeavat puuston rakenteeltaan hoidetuista talousmetsistä (puulajisuhteet, luontainen uudistuminen tai kerroksellisuus) Kangasmetsät, joissa on lahoja pysty- ja/tai maapuita yli 5 kuutiometriä hehtaarilla Kangasmetsät, joissa esiintyy uhanalaisia metsälajeja Paloalueet, joissa on järeätä palanutta puustoa Muut metsätuhon kohteeksi joutuneet metsiköt, erityisesti sellaiset, jotka rajoittuvat suojelualueeseen tai sisältävät metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat kangasmetsät Suojelualueeseen rajoittuvat tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsät, jotka ovat lajiston suojelun kannalta merkittäviä ja joiden monimuotoisuusarvoja voidaan lisätä luonnonhoidon (kuten polttojen) avulla. Palaneet tai kulotetut metsiköt, joihin on jätetty palanutta puustoa Esiintyminen Runsaslahopuustoisia kangasmetsiä on koko METSO-alueella. Kohteisiin voidaan sisällyttää maan eteläosassa myös suojelualueiden läheisiä puustoltaan kehittyviä tai luonnonhoitotöitä tarvitsevia metsiä. Pohjois-Suomessa ohjelmaan voidaan ottaa lajistoltaan erityisen monipuolisia runsaslahopuisia kangasmetsiä. KUVA: Tuoreen kankaan runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä on parhaimmillaan runsaasti eri-ikäistä lahopuuta. METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet 7

8 Pienvesien lähimetsät Pienvesiä ovat lähteet, purot ja norot sekä lammet ja pienet järvet. Maankohoamisrannikolla merestä kuroutuvat lahdet eli fladat sekä kluuvijärvet luetaan myös pienvesiin. Merkittäviä METSO-kohteita ovat pienistä järvistä ja lammista sekä niitä yhdistävistä puroista muodostuvat aluekokonaisuudet, joissa on valintaperusteiden mukaisia elinympäristöjä, kuten esimerkiksi pohjavettä tihkuvia sammalpintoja ja lähteikköjä tai soistuneita, luhtaisia, korpisia ja lehtoisia metsiä. Purojen ja lähdehetteikköjen lähimetsät ovat luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina keskeisimpiä pienvesiin liittyviä metsäympäristöjä. Pienvesien lähimetsiä säilyttämällä ja hoitamalla voidaan muodostaa elinympäristöverkosto, johon liittyy METSO-kohteiksi soveltuvia metsäluhtia, lehtoja tai korpia. METSO-kohteiksi sopivat pienvesien lähimetsät Lampien ja pienten järvien muodostamien ketjujen sekä niitä yhdistävien purojen elinympäristöverkoston rantametsät Lähteiköt ja niiden läheisyydessä kasvavat metsät Pysyvän vedenjuoksu-uoman luonnontilaisen kaltaiset tai puustoltaan monipuoliset lähimetsät Soistuneet, pohjavesivaikutteiset ja tihkupintaiset metsät Pienvesien lähimetsät, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat pienvesien lähimetsät Vesitaloudeltaan kunnostettavat pienvesiympäristöt ja pohjavesivaikutteiset metsät Monimuotoisuuden turvaamiselle tarpeelliset pienvesien suojakaistat Esiintyminen Pienvesien lähimetsien säilyttäminen ja hoito turvaa monimuotoisuutta ja edistää vesiensuojelua koko maassa. Kun lähteitä ja puroja valitaan METSO-kohteiksi, niitä kannattaa tarkastella paikallisena verkostona ja mahdollisina luonnonhoitokohteina. Monimuotoisuuden turvaamisen kannalta merkittävimpiä ovat alueet, joilla on runsaasti luonnontilaisia pienvesiä ja niihin liittyviä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. KUVA: Pienvedet lähimetsineen ovat puuston rakennepiirteiden ja lajiston osalta usein muista metsistä eroavia monipuolisia elinympäristöjä. 8 METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

9 KUVA: SEPPO TUOMINEN

10 Puustoiset suot Korvet ja rämeet ovat puustoisia soita. Niitä on pienialaisina laikkuina kangasmetsien notkelmissa ja painanteissa sekä laaja-alaisina metsikköinä suurten avosoiden yhteydessä. METSO-kohteeksi sopivat hyvin myös erilaisia puustoisia soita, metsäisiä laiteita ja avosoita sisältävät laajat vesitaloudeltaan yhteenkuuluvat suokokonaisuudet. Soiden reunuksilla on puustoltaan monipuolisia vaihettumisvyöhykkeitä, jotka ovat usein lajistoltaan monimuotoisia. Korvet ovat useimmiten kuusivaltaisia soita, joilla kasvaa sekä soiden että kangasmetsien lajeja. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat vesitaloudeltaan luonnontilaiset korvet, mutta METSO-kohteeksi soveltuvat myös ojitetut korvet, joita voidaan palauttaa luonnontilaisen kaltaiseksi. Osa korpien lajistosta tarvitsee elinympäristökseen lahopuita, vanhoja puita ja kosteaa pienilmastoa. Rämeet ovat mäntyvaltaisia soita, joille on tyypillistä paksu rahkaturvekerros ja kookkaat suovarvut. Vanha puusto on merkittävä monimuotoisuudelle. Korpi- ja kangasrämeillä voi männyn lisäksi kasvaa myös koivuja ja kuusia. Ravinteiset rämeet, kuten lettorämeet, ovat lajistoltaan monipuolisimpia. Ojittamattomia tai luonnontilaisen kaltaisia lettoja ja muita ravinteikkaita soita on varsinkin maan eteläosissa hyvin vähän. METSOkohteiksi soveltuvat myös ojittamattomat tai vesitaloudeltaan vain vähän muuttuneet ravinteiset avosuot metsäisine reunuksineen sekä karumpien avosoiden luonnontilaisen kaltaiset reunusmetsät. METSO-kohteiksi sopivat suot Puustoiset suot ja soiden reunusmetsät, joita luonnehtii luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous ja puuston vaihteleva ikärakenne Pienipiirteisesti vaihtelevat suokokonaisuudet, jotka sisältävät vesitaloudeltaan luonnontilaisia tai sen kaltaisia soita, soistuneita kankaita ja reunusmetsiä Ojittamattomat letot ja lettorämeet reunusmetsineen Puustoiset suot ja avosuot reunusmetsineen, joissa esiintyy uhanalaisia suo- tai metsälajeja Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat suot Ojitetut suot ja suokokonaisuudet reunusmetsineen, jotka sijaitsevat suojelualueiden välittömässä läheisyydessä ja jotka voidaan palauttaa vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiseksi Ennallistamiskelpoiset letot ja korvet Muut luonnonhoitotoimin ennallistettavat suot, joiden kunnostus parantaa taantuneen lajiston elinmahdollisuuksia 10 METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

11 KUVA: Suopursut ja käkkärämännyt viihtyvät rämeillä. Esiintyminen KUVAT: TIMO SOININEN JA AARNO TORVINEN Kaikki puustoltaan ja vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai ennallistamiskelpoiset korvet soveltuvat METSO-kohteiksi koko maassa. Rämeistä METSO-kohteiksi sopivat erityisesti ravinteiset rämeet sekä laho- tai kelopuustoiset rämeet laajojen suokokonaisuuksien yhteydessä. Ohjelmaan soveltuvat rämeet ovat vesitaloudeltaan yleensä luonnontilaisen kaltaisia tai soidensuojelualueisiin rajoittuvia ennallistettavia suokokonaisuuden osia. Lajistoltaan monimuotoiset ojittamattomat tai ennallistamiskelpoiset letot reunusmetsineen soveltuvat METSO-kohteiksi koko maassa. Luonnonhoitokohteiksi voidaan valita alueellisesti merkittäviä yksittäisiä ojitettuja soita tai sellaisia vesitaloudeltaan osittain muuttuneita suokokonaisuuksia reunusmetsineen, joiden vesitalous voidaan palauttaa luonnontilaan. METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet 11

12 KUVA: SEPPO TUOMINEN

13 Metsäluhdat ja tulvametsät Tulvarytmiltään luonnontilaiset jokivarsien tulvametsät sekä vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset ja monipuulajiset vesistöjen rannoilla sijaitsevat metsäluhdat ovat monimuotoisuudelle arvokkaita. Tulvametsissä veden vaikutus on ajoittaista, luhdissa on tavallisesti pysyvästi märkiä pintoja. Monet luhdat ja tulvametsät ovat pinta-alaltaan tavallisesti pieniä. Tulvametsissä ja luhdissa on yleensä lahovikaista lehti- tai sekapuustoa. Tulvametsissä voidaan usein havaita ohut lietekerros puun runkojen tyviosassa. KUVA: Tervaleppäluhdat ovat yksi monimuotoisuudelle merkittävistä elinympäristöistä. Niissä on vanhojen lehtimetsien, rantojen ja pienvesien sekä kosteiden lehtojen vaateliaita lajeja. Metsäluhtien puusto on tyypillisesti lehtipuuvaltaista. Metsäluhdissa on paikoitellen korkeita tyvimättäitä, lahopuita ja vanhoja leppiä tai koivuja. Järvien, jokien ja meren rantojen lisäksi luhtaisia metsiä sijaitsee soiden reunuksissa ja pienvesien rannoilla. Kohteisiin voidaan ottaa mukaan läheisiä pensaikko- ja avoluhtia. METSO-kohteiksi sopivat metsäluhdat ja tulvametsät Jokien varsilla sijaitsevat metsät, joille nousee säännöllisesti tulvavesi Vesistöjen rannoilla sijaitsevat lehtipuustoiset luhdat ja tulvametsät Merenrannoilla sijaitsevat lepikkoiset metsäluhdat Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja Luonnonhoitotöitä tarvitsevat metsäluhdat ja tulvametsät Vesitaloudeltaan kunnostettavat pienvesien rantojen metsät Metsäluhdat ja tulvametsät, joihin tuotetaan lahopuuta tai joissa suositaan lehtipuustoa Esiintyminen METSO-alueella tulvametsiä ja metsäluhtia on runsaimmin Itämeren ja siihen virtaavien jokien sekä sisämaan vesistöjen rannoilla. Pinta-alaltaan pieniä tulvametsiä ja luhtia on monin paikoin pienvesien varsilla. METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet 13

14 Harjujen paahdeympäristöt Pitkään jatkunut harvapuustoisuus on ominaista harjujen paahdeympäristöille. Harvapuustoisuus on taannut valoisuuden ja paahteisuuden säilymisen. Lajistollisesti arvokkaita paahdeympäristöjä on harjurinteiden lisäksi hiekkaisilla harjukankailla, dyynimetsissä, hiekkarantojen yhteydessä ja harjualueille ihmistoiminnan synnyttämissä harvapuustoisissa tai puuttomissa kohdissa. Paahteisuus on voimakkainta kaakko-länsi-suuntaisilla harjurinteillä. Paahdeympäristöjen säilyminen edellyttää toistuvia luonnonhoitotöitä, joihin kuuluu puuston harventaminen ja maanpinnan paljastaminen. Myös kulotus sopii harjujen paahdeympäristöjen hoitomuodoksi. METSO-kohteiksi sopivat harjujen paahdeympäristöt Kuivat, valoisat ja ravinteiset harjumetsät Harjurinteiden palaneet metsät Harjujen paahdeympäristöt, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja Muut paahdeympäristöille ominaisen lajiston kannalta tärkeät kohteet Luonnonhoitotöitä tarvitsevat harjujen paahdeympäristöt Puustoltaan liian tiheiksi muuttuneet paahdeympäristöt Paahderinteet sekä hiekkaiset harjukankaat, joiden pintakasvillisuus on rehevöitynyt Paahderinteiden metsät, joihin tuotetaan lahopuuta tai jotka kulotetaan Esiintyminen Harjujen paahdeympäristöjä on koko maassa, mutta harjulajiston kannalta merkittävimmät kohteet ovat METSO-alueella. Merkittäviä harjurinteiden tai hiekkaisten harjukankaiden METSO-kohteita on etenkin Salpausselillä ja suurilla pitkittäisharjuilla Hämeessä. Rannikon ja sisämaan harjusaarten, dyynien ja dyynimetsien sekä hiekkarantojen yhteydessä on usein paahdeympäristöjä, joilla lajisto voidaan elvyttää luonnonhoitotoimenpiteillä. KUVA: Lajistollisesti merkittävät paahdeympäristöt ovat usein jyrkkiä ja puustoltaan avoimia harjurinteitä. Niiden ylläpito edellyttää toistuvaa luonnonhoitoa. 14 METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

15 KUVA: TIMO SOININEN

16 KUVA: KIMMO SYRJÄNEN

17 Maankohoamisrannikon metsät Maan kohoaminen muuttaa voimakkaasti metsien puulajisuhteita sekä pohjakasvillisuutta ja kasvupaikkatyyppejä. Maankohoamisrannikolla sijaitsevien metsien monimuotoisuuskohteisiin kuuluvat metsien ja soiden kehityssarjat, merestä kuroutuvat lahdet ja pikkujärvet lähimetsineen, rantaniityt ja -luhdat sekä puustoiset perinneympäristöt. Maankohoamisrannikon metsien ja soiden kehityssarjoille on ominaista ajan myötä tapahtuva kasvupaikan karuuntuminen, jonka aiheuttaa maaperän huuhtoutuminen tai turvekerroksen paksuuntuminen. Eri kehitysvaiheissa olevat metsät ja suot ovat ainutlaatuisia KUVA: Maankohoamisrannikolle on tyypillistä kasvupaikkojen karuuntuminen ja muutokset puulajisuhteissa maan nousun myötä. Rantapensaikot ja lehdot vaihettuvat kuusikoiden kautta männiköiksi. luontotyyppejä, joiden synty riippuu täysin maankohoamisesta. Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ovat metsien ja soiden muodostamat kokonaisuudet. Mahdollisimman yhtenäiset kehityssarjat ovat METSO-kohteina merkittävimpiä. METSO-kohteiksi sopivat maankohoamisrannikon metsät Maankohoamisrannikon metsien ja soiden kehityssarjat Yksittäiset, monimuotoisuuden kannalta merkittävät maankohoamisrannikon elinympäristöt, joita ovat: lehdot, vanhat ja lahopuustoiset kangasmetsät, edustavat metsien ja soiden kehityssarjojen osat sekä metsäluhdat ja puustoiset suot, pienvesien lähimetsät, puustoiset perinneympäristöt sekä harjujen ja dyynialueiden paahdeympäristöt Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt ja niihin liittyvät rantaniityt Metsät ja suot, joiden vesitalous voidaan ennallistaa Esiintyminen Maan kohoaminen vaikuttaa rannikon metsien ja soiden rakenteeseen Saaristomerta ja Suomenlahtea myöten. Maankohoamisrannikon luonto on edustavimmillaan Merenkurkun ja Perämeren alueella, jossa tavataan METSO-ohjelmaan tavoiteltavia metsä- ja suoelinympäristöjen kehityssarjoja. Yksittäisiä, eri kehitysvaiheissa olevia metsiä ja soita sekä pienvesien lähimetsiä on koko Itämeren altaan pohjoisosissa Suomenlahdelta Perämerelle. METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet 17

18 Puustoiset perinneympäristöt Puustoisia perinneympäristöjä ovat erilaiset metsän ja niityn välimuodot metsälaitumista hakamaihin ja lehdesniittyihin. Ne ovat syntyneet perinteisen karjatalouden ja kaskeamisen, lehdesniittytalouden, laiduntamisen ja heinänteon seurauksena. Kaikkien puustoisten perinneympäristöjen säilyminen edellyttää toistuvia luonnonhoitotöitä, kuten raivausta, heinän niittoa ja erityisesti laidunnusta. Puustoisille perinneympäristöille on tyypillistä harva puusto, puuston lehtipuuvaltaisuus ja niittymäiset kasvillisuuslaikut. Vanhat lahovikaiset lehtipuut ovat aina monimuotoisuudelle arvokkaita. Puustoisten perinneympäristöjen hoito on mielekästä keskittää avoimien perinneympäristöjen yhteyteen, jolloin hoidon ja laidunnuksen jatkuminen on helpompi turvata. METSO-kohteiksi sopivat puustoiset perinneympäristöt Lajistoltaan monipuoliset hakamaat ja metsälaitumet Perinneympäristöjen muodostamat aluekokonaisuudet Puustoiset perinneympäristöt, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat puustoiset perinneympäristöt Metsittyneet perinneympäristöt, joista on kunnostus- ja luonnonhoitotöiden avulla mahdollista kehittää lajistollisesti monipuolisia harvapuustoisia perinneympäristöjä. Arvokkaiden puustoisten perinnebiotooppien hoitoon ja kunnostukseen voi olla mahdollista saada taloudellista tukea. Lisätietoja tukijärjestelmistä voi kysyä alueelliselta ELY-keskukselta Esiintyminen Puustoiset perinneympäristöt ovat käyneet harvinaisiksi koko maassa, joten METSO-kohteeksi soveltuvat kaikki puustoiset perinneympäristöt. KUVA: Hakamaisen perinneympäristön alkuraivaus käynnissä. Puustoisten perinneympäristöjen ylläpito edellyttää toistuvaa luonnonhoitoa. 18 METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

19 KUVA: TAPIO HEIKKILÄ

20 KUVA: KIMMO SYRJÄNEN

21 Kalkkikallioilla kasvavat metsät Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät ovat maassamme harvinaisia. Kalkkikallioiden maaperän alhainen happamuus tekee niistä runsasravinteisia. Kalkkikallioiden eliölajisto on usein monipuolista ja poikkeaa muiden kallioiden lajistosta. Kalkkikallioiden ja kalkkilohkarealueiden kasvipeitteestä huomattavan osan muodostavat ns. kalkinvaatija- ja kalkinsuosijalajit. Kalkkikallioilla on avoimia elinympäristöjä, kuten kallioketoja sekä valoisia ja puustoisia elinympäristöjä kuten kuivia lehtoja. Myös varjoisat, latvukseltaan sulkeutuneet havumetsät ja kosteat seinämäpinnat ovat kalkkikallioilla viihtyvän kasvillisuuden elinympäristöjä. Ultraemäksisten kallioiden lähinnä serpentiniittikallioiden kasvillisuus on niukkaa ja poikkeaa lajistoltaan ympäristöstään selvästi. Puusto kasvaa ultraemäksisillä kallioilla kituliaasti. METSO-kohteiksi sopivat kalkkikallioiden metsät Kalkkikallioiden ja -maapohjien metsät Ultraemäksisten kallioiden ja maapohjien metsät Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten elinympäristöjen uhanalaisten lajien esiintymät Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat kalkkikallioiden metsät Metsät, joissa on tarpeen harventaa puustoa ja raivata alikasvosta pintakasvillisuuden elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Esiintyminen Kalkkikiviesiintymiä on paikoin koko maassa, mutta runsaimmat esiintymisalueet ovat keskittyneet Lounais-Suomeen, Pohjois- Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalla Kiimingin seuduille, Kainuun vaarajaksolle, Tornion ja Tervolan seudulle (Lapin kolmio), Pohjois-Kuusamoon, Kittilään sekä Pelkosenniemen ja Sallan seuduille. Ultraemäksiset serpentiniittikalliot ovat harvinaisia, joten niillä kasvavat metsät soveltuvat MET- SO-kohteiksi koko maassa. Harvat kohteet painottuvat Itä-Suomeen ja Keski-Lappiin. KUVA: Kalkkikallioiden kasvi- ja hyönteislajisto on monipuolinen ja muista kallioista poikkeava. Avoimet kalkkikallioiden elinympäristöt kaipaavat hoitoa säilyäkseen. METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet 21

22 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSO-kohteisiin kuuluvat sellaiset kallioiden laki- ja rinnemetsät sekä jyrkänteiden alustat ja louhikot välittömine lähimetsineen, joiden puusto on monipuolista ja eri-ikäistä. Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot muodostavat usein elinympäristöverkostoja muiden METSOkohteiden kanssa. METSO-kohteiksi sopivat metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Kalliometsät, joiden puusto on vanhaa ja luonnontilaista Kalliojyrkänteiden tai metsäisten louhikoiden välittömät lähimetsät, joissa puusto on rakennepiirteiltään tai lajistoltaan monimuotoista Pinnanmuodoiltaan ja elinympäristöiltään pienipiirteisesti vaihtelevat kalliometsäalueet Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Kalliometsäalueet, joita kehitetään osana elinympäristöverkostoa Lohkareiset ja kivikkoiset metsät, joiden puustoa ei korjata tai joissa tuotetaan lahopuuta Esiintyminen Avokalliot, louhikot ja jyrkänteet ovat usein paikallisesti keskittyneitä, jolloin niitä voidaan hyödyntää kun muodostetaan erilaisten elinympäristöjen verkostoja. KUVA: Lohkareiset ja jyrkät kalliorinteet voivat olla puustoltaan monipuolisia ja runsaslahopuustoisia. 22 METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

23 Lohkareiset ja jyrkät kalliorinteet voivat olla puustoltaan monipuolisia ja runsaslahopuustoisia. KUVA: KIMMO SYRJÄNEN

24 Esitteen PDF-versio: > julkaisut Ympäristöministeriö Kasarmikatu 25 PL 35, VALTIONEUVOSTO Puh (vaihde) Maa- ja metsätalousministeriö Hallituskatu 3 A PL 30, VALTIONEUVOSTO Puh. (09) (vaihde)

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät

Lisätiedot

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni? METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni? Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin

Lisätiedot

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet RAKENNETTU LUONTO YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA Pasi Fagerholm METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA Opinnäytetyö Metsätalous Kesäkuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.6.2012 Tekijä Pasi Fagerholm Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 17 2016 Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016 2025 Kimmo Syrjänen, Sirkka Hakalisto, Jyri

Lisätiedot

Pekka Klemola. Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue

Pekka Klemola. Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue Pekka Klemola Kokkolan seurakuntayhtymän metsämaiden soveltuvuus METSO-ohjelmaan Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue Opinnäytetyö Kevät 2015 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous Metsätalouden

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA

METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA Risto Leppälä Opinnäytetyö Ympäristö- ja luonnonvara -ala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 5 2 METSO-ohjelman toimenpiteet... 6 2.1 Luonnontieteelliset

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima. METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö

METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima. METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima 1 METSO -toimintaohjelman AYK vastaa luonnonsuojelulain mukaisesta toiminnasta LsL keinovalikoima Kauppa, vaihto, YSA, määräaikainen rauhoittaminen

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpideehdotukset

Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpideehdotukset 1 Metsähallituksen metsätalouden METSO-toimenpiteet Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpideehdotukset tilan parantamiseksi Toimittanut: Erkki Hallman 12.5.2012

Lisätiedot

METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010

METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Sisällys Tiivistelmä...

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 ISBN 978-951-40-2418-4 (PDF) ISSN 1795-150X Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 Kimmo Syrjänen, Mirja Rantala, Saija Sirkiä, ja Susanna Anttila, (toim.)

Lisätiedot

MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012

MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012 MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012 Kuva: Utajärvi, kuvio 21 MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI HANKKEEN KUVAUS, TAVOITTEET JA VAIKUTTAVUUS Hanke käsittää Muhoksen seurakunnan omistamia

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

METSO-ohjelman väliarvio 2010

METSO-ohjelman väliarvio 2010 METSO-ohjelman väliarvio 2010 Toiminta-ohjelman käynnistyminen 2008 2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Toimittajat Terhi Koskela, Kimmo Syrjänen, Maarit Loiskekoski ja

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta

Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta Perinneympäristöjen tunnistaminen Metsä on tarjonnut hyötyä ja turvaa asutuksen alusta. Metsästä suomalainen hankki riistaa ruuaksi, rakennushirret,

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Metsäelinkeinojen

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA. luonnonhoidon uusia malleja. Kaj Lindh (toim.)

SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA. luonnonhoidon uusia malleja. Kaj Lindh (toim.) SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA luonnonhoidon uusia malleja Kaj Lindh (toim.) Metsäkeskus Häme-Uusimaa 2010 Toimittaja: Kaj Lindh Taitto: Sisko Honkala Kuvat: Kaj Lindh, ellei kuvan yhteydessä toisin mainita

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas Ympäristöoppaan rakenne noudattelee osin edellisen oppaan

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot