Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta OPINTO-OPAS Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin ja psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot Tampereen yliopisto (päärakennus) Kalevantie Tampere Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (Attila) Yliopistonkatu Tampereen yliopisto puh. (03) fax. (03) Postiosoite: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tampereen yliopisto

2 Toimitus: Marja Jyrinki Taitto: Riikka Halonen ISSN Kirjakas Ky Nurmijärvi 2005

3 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas Sisällysluettelo Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 5 Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet 5 Tiedekunnan hallinto 5 Laitokset 6 Laitoshallinto 6 Opiskelijavalinta 6 Joustava opinto-oikeus (JOO) 6 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset 7 Vaadittavat opintosuoritukset 7 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 9 Tutkintorakenteen hyväksyttäminen 9 Pääaineen vaihtaminen 9 Tutkintorakenteesta poikkeaminen 9 Opintosuoritusten hyväksilukeminen 9 Opintosuoritusten käyttäminen kahteen korkeakoulututkintoon 9 Opintosuoritusten täydentäminen 9 Opintosuoritusten vanheneminen 10 Opintosuoritusten kirjaaminen 10 Opintosuoritusten arvosteleminen 10 Kuulusteluja koskevat määräykset 10 Jonolaki 10 Kandidaatin tutkielma 10 Kypsyysnäyte 11 Harjoitusaine 11 Pro gradu -tutkielma 12 Sivuaineen tutkielma 12 Tutkielman arvostelun oikaisumenettely 13 Tutkintotodistuksen hakeminen 13 Yhteiskuntatieteiden ja psykologian maisterin arvot 13 Opetussuunnitelmien voimaantulo 13 Opetussuunnitelmatyöryhmät 13 Voimaantulo- ja siirtymäsäännöt 13 Tiedekunnan opinnot 14 Kieliopinnot 14 Yhteiset opinnot 14 Yleisopinnot 18 Opettajankoulutus 19 Oppiaineiden tutkintovaatimukset 21 Kansainvälinen politiikka 23 Psykologia 35 Sosiaalipolitiikka 53 Sosiaalityö 67 Sosiaalipsykologia 83 Sosiologia 95 Tiedotusoppi 109 Valtio-oppi 133 Erilliset opintokokonaisuudet 143 Naistutkimuksen opintokokonaisuus 143 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintokokonaisuus 150 Sosiaalipedagogiikan opintokokonaisuus 159 Viestintäkasvatuksen opintokokonaisuus 170 International School of Social Sciences (ISSS) 171 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanslian ja laitosten yhteystiedot 172 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkinnot ruotsiksi ja englanniksi 174

4

5 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden ja psykologian kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja sekä filosofian tohtorin tutkintoja. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin (ns. alempi korkeakoulututkinto) ja maisterin (ns. ylempi korkeakoulututkinto) tutkintojen pääaineina yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voivat olla seuraavat oppiaineet: kansainvälinen politiikka kansantaloustiede sosiaalipolitiikka sosiaalityö sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja sosiaalipsykologia sosiologia tiedotusoppi valtio-oppi Lisäksi yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto voidaan suorittaa naistutkimuksen alalta. Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääaineina ovat: sosiaalipolitiikka sosiaalityö sosiologia Psykologian kandidaatin tutkinnon (ns. alempi korkeakoulututkinto) ja psykologian maisterin tutkinnon (ns. ylempi korkeakoulututkinto) pääaineena on psykologia. Tiedekunnassa toimii myös International School of Social Sciences, jossa voi suorittaa Bachelor of Social Sciences ja Master of Social Sciences -tutkintoja sekä erillisiä jatko- ja täydennyskoulutuskursseja. Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskevat asiat sekä Porin yksikön opinnot on esitetty erillisissä opinto-oppaissa. Tiedekunnan hallinto Toimintaa Tampereen yliopistossa säätelee yliopistolaki (645/97) ja yliopistoasetus (645/98) sekä Tampereen yliopiston johtosääntö. Päätösvaltaa tiedekunnassa käyttää tiedekuntaneuvosto ja sen puheenjohtajana toimiva dekaani. Johtosäännössä on yksityiskohtaisesti määrätty, mitkä tehtävät kuuluvat tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille. Laki, asetus ja johtosääntö ovat nähtävissä yliopiston www-sivuilla sekä esim. tiedekunnan kansliassa ja laitoksilla. 5

6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan hallintopäällikkö, opintoasiain päällikkö ja koulutuspäällikkö toimivat esittelijöinä tiedekuntaneuvoston kokouksissa ja esittelevät myös dekaanin päätöksellä ratkaistavia asioita. Myös tiedekunnan hallintoamanuenssi esittelee dekaanin tekemiä päätöksiä. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä tiedekunnan www-sivulla ja laitosten ja tiedekunnan ilmoitustauluilla Laitokset Tutkimuksen ja opetuksen hallinnon perusyksikkö on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostama laitos. Seuraavat laitokset kuuluvat yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan: naistutkimuksen laitos politiikan tutkimuksen laitos psykologian laitos sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos tiedotusopin laitos Tampereen yliopiston Porin yksikkö Laitoshallinto Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joka toimii laitosneuvoston puheenjohtajana. Laitosneuvoston tehtävät on määritelty Tampereen yliopiston johtosäännössä, joka on nähtävänä yliopiston www-sivuilla ja esim. tiedekunnan kansliassa ja laitoksilla. Opiskelijavalinta Opiskelijavalinnan perusteet vahvistetaan lukuvuosittain, ja ne julkaistaan yliopiston www-sivuilla ja valintaoppaassa. Joustava opinto-oikeus (JOO) Valtakunnallisen joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksen perusteella opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus sopimusyliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoon liitettäviä opintoja toisessa sopimusyliopistossa. Oikeus JOO-opintoihin myönnetään käytännössä vain sellaisiin oppiaineisiin, joita ei voi opiskella opiskelijan kotiyliopistossa, mutta jotka on tarkoituksenmukaista liittää osaksi opiskelijan tutkintoa. Lisätietoja: 6

7 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintoja säätelee asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/94) ja asetus psykologian tutkinnoista (318/96). Uusi eri alojen yhteinen tutkintoasetus (794/ 2004) astuu voimaan Vuonna 2004 ja sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat asetuksen mukaan suorittaa loppuun nykyisen tutkintonsa mennessä tai he voivat siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimukset mitoitetaan siirtymävaiheessa sekä opintoviikkoina että opintopisteinä. Lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä ja opintojen arviointisäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa yleisissä määräyksissä, jotka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt. Asetukset ja yleinen tutkintosääntö ovat nähtävänä www-sivuilla, laitoksilla ja tiedekunnan kansliassa. Yleiset määräykset on esitetty seuraavassa. Vaadittavat opintosuoritukset Psykologian kandidaatin ja maisterin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi vaaditaan seuraavat opintosuoritukset siten kuin opetussuunnitelmissa tarkemmin määrätään: Asetuksen 794/2004 mukaista tutkintoa suorittavat Psykologian kandidaatin tutkinto 180 op Orientoivat opinnot ja HOPS Yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine, perus- ja aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op yhteensä Psykologian maisterin tutkinto 150 op Psykologian syventävät opinnot johon sisältyvät pro gradu tutkielma 40 op ja psykologian ammattikäytännön opinnot 45 op Psykologiharjoittelu Muut opinnot Yhteensä 2 op 25 op 14 op 85 op 54 op 180 op 102 op 30 op 18 op 150 op 7

8 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op Yhteiset opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 14 op Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op tai 85 op johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot 69 op tai 54 op josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op Yhteensä 180 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op Pääaineen syventävät opinnot 120 op johon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 op Yhteensä 120 op Asetuksen 318/96 mukaista tutkintoa suorittavat Psykologian kandidaatin tutkinto Yleisopinnot (ennen v aloittaneet) /yhteiset opinnot (v.2004 aloittaneet) Kieliopinnot Psykologian aineopinnot, joihin sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineopinnot ja muut opinnot joista yhtä oppiainetta vähintään 25 ov Yhteensä 10 ov 9 ov 41ov 60 ov 120 ov Psykologian maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi psykologian syventävät opinnot 60 ov joihin sisältyy pro gradu tutkielma 20 ov ja harjoittelu yhteensä 180 ov Asetuksen 245/94 mukaista tutkintoa suorittavat Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot (ennen v.2004 aloittaneet) /yhteiset opinnot (v.2004 aloittaneet) 10 ov Kieliopinnot 9 ov Pääaine, aineopinnot ov johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot ov josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov yhteensä 120 ov 8

9 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi pääaine, syventävät opinnot 40 ov johon sisältyy pro gradu -tutkielma 20 ov yhteensä 160 ov Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Asetuksen 794/2004 mukaista tutkintoa suorittavat, syksyllä 2005 aloittaneet Opiskelija laatii ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka yhteydessä varmistetaan muun muassa tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun apuväline, jonka laatimiseen hän saa ohjausta omalta pääainelaitokseltaan sekä tiedekunnan opintoneuvonnasta. Tutkintorakenteen hyväksyttäminen Asetuksen 254/94 tai 318/96 mukaista tutkintoa suorittavat Tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä esitetään dekaanin hyväksyttäväksi ennen pääaineen syventävien opintojen aloittamista. Anomus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Pääaineen vaihtaminen Ks. yliopiston valintaopas. Tutkintorakenteesta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle luvan poiketa tiedekunnan hyväksymästä tutkintorakenteesta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan, hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta päättää dekaani tai opintojaksosta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Hakuohjeita opintosuoritusten hyväksilukemiseksi on saatavana tiedekunnan kansliasta. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen korkeakoulututkintoon Kieliopinnoista, yleisopinnoista ja yhteisistä opinnoista voidaan myöhemmin suoritettavaan toiseen tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat samat molemmissa tutkinnoissa. Lisäksi asetusten 245/94 ja 318/96 mukaan opiskeleville voidaan lukea hyväksi yhden oppiaineen opintoja edellyttäen, että tässä oppiaineessa suoritetaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset lisäopinnot. Samaa menettelyä voidaan erityisestä syystä soveltaa asetuksen 794/2004 mukaisiin tutkintoihin pääaineen osalta. Opintosuoritusten täydentäminen Mikäli pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin saman oppiaineen opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi siten kuin pääaineen opetussuunnitelmassa vaaditaan. 9

10 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, yleisopintojen ja yhteisten opintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytty opintosuoritus tallennetaan opintosuoritusrekisteriin yliopiston opintojen arviointisäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan aikaisemmilla opinnoilla korvatut tai erillisellä päätöksellä tutkintoon sisällytetyt opinnot. Myös tutkintotodistusta varten annetut kokonaismerkinnät tallennetaan opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusten arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty tai hylätty. Hyväksytty opintosuoritus voidaan arvioida viisiportaisella asteikolla 1-5: 1=välttävä (VT), 2=tyydyttävä (TT), 3=hyvä (HT), 4=kiitettävä (KT), 5=erinomainen (ET). Kuulusteluja koskevat määräykset Kuulusteluissa noudatetaan yliopiston opintojen arviointisääntöä. Jonolaki Mikäli harjoituksiin, seminaareihin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrä on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa. Ryhmät mitoitetaan siten, että pääaineopiskelijoiden lisäksi otetaan huomioon myös sivuaineopiskelijoiden ja ylimääräisiksi opiskelijoiksi hyväksyttyjen opiskelupaikkatarve. Jos opetusryhmään ilmoittautuu määräaikana ko. kurssin pakolliset edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita enemmän kuin hyväksytty paikkamäärä sallii, otetaan kurssille pääaineopiskelijoita vuosittaista sisäänottoa vastaava määrä ja loput paikat varataan Tampereen yliopistossa perustutkintoa suorittaville sivuaineopiskelijoille. Jatkotutkintoja suorittavat opiskelijat otetaan huomioon vain siinä tapauksessa, että ko. kurssi sisältyy opiskelijan hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Kummankin ryhmän sisällä valinta tapahtuu opiskelijan pääaineen opintosuoritusten määrän perusteella. Psykologian osalta valinta koskee vain perustutkinto-opiskelijoita ja tapahtuu psykologian opintosuoritusten perusteella. Mikäli opintosuoritusten määrä on sama, ratkaistaan valinta kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Erityisistä syistä laitoksen johtaja voi myöntää poikkeuksia jonolain määräyksiin. Kandidaatin tutkielma Kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineessa kandidaatin tutkielma siten kuin opetussuunnitelmassa määritellään. Hyväksytty tutkielma arvostellaan viisiportaisella asteikolla 1-5. Kandidaatin tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. 10

11 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Asetuksen 794/2004 mukaisesti opiskelevat (lukuun ottamatta tiedotusopin pääaineopiskelijoita) suorittavat kypsyysnäytteen kandidaatin tutkielman laatimisprosessin aikana. Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastuksen muodostaa pääsääntöisesti tutkielman laatimisprosessi kokonaisuudessaan. Kypsyysnäytteen suomen kielen tarkastaminen tapahtuu kandidaatin tutkielmaseminaarin yhteydessä tarkemmin ilmoitettavalla tavalla. Opiskelijan tulee toimittaa kopio suomen kielen tarkastajan merkinnöillä varustetusta tarkastetusta kypsyysnäytteestään kandidaatin työn ohjaajalle, jotta tämä voi todeta opiskelijan korjanneen suomen kielen tarkastajan osoittamat kielivirheet varsinaisessa tutkielmassa. Kokonaan suomen kielen osalta hylätty suoritus on kirjoitettava uudelleen ja tarkastutettava uudelleen suomen kielen opettajalla. Kypsyysnäyteen tulee olla hyväksytty suomen kielen osalta ennen kuin koko kandidaatin tutkielman voi jättää tarkastettavaksi. Jos kandidaatin tutkielma laaditaan poikkeuksellisesti muuten kuin kandidaatin tutkielmaseminaarin tai muun vastaavan opetuksen yhteydessä, voidaan opiskelijalta edellyttää erillisen kypsyysnäytteen kirjoittamista yleisenä tenttipäivänä. Asetuksen 245/1994 tai 318/1996 mukaisesti opiskelevat voivat suorittaa kypsyysnäytteen edellä esitetyllä tavalla tai kypsyysnäyte (kirjoituskoe) suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Tiedotusopin kaikki pääaineopiskelijat suorittavat kypsyysnäytteen kirjoituskokeena. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty laitoksen kansliaan tarkastusta varten. Kirjoituskokeeseen on ilmoittauduttava tenttikuorta käyttäen viimeistään kymmenen päivää ennen tenttitilaisuutta. Kirjoituskoe kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tarkastaja antaa kaksi tai kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Suomen kielen opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa laitoksen kansliasta. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä psykologian ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut vastaavan kandidaatin tutkinnon. Perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Harjoitusaine Harjoitusaineita voidaan kirjoittaa maisterin tutkinnon yhteydessä siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Harjoitusaineen tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Aineen kirjoittaminen on osa tutkielman aihepiiriin perehtymistä. Harjoitusaine voidaan sisällyttää osaksi tutkielmaa. 11

12 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Pro gradu -tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Tutkielman laajuus on 40 op/20 opintoviikkoa. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: Yhtenäinen tutkielma (monografia -tutkielma) Samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkeli -tutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. Pro gradu tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten laitoksen ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita löytyy osoitteesta ja laitoksen kotisivuilta. Jollei opiskelija ole suorittanut kypsyysnäytettä kandidaatin tutkielman yhteydessä, pro gradu tutkielma tulee palauttaa viimeistään 10 päivää ennen aiottua kypsyysnäytekoetta. Tutkielmaan liitetään 1-2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa, joista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja. Pro gradu -tutkielman tarkastajien on toimitettava lausuntonsa ilman erityistä syytä kolmen viikon kuluessa kypsyyskokeeseen osallistumisesta. Ennen tutkielman arvostelua tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava laitoksen kansliaan annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastine käsitellään aina laitosneuvostossa. Tutkielman arvostelua koskevasta oikaisumenettelystä on säädetty ja määrätty erikseen. Pro gradu tutkielma arvioidaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Sivuaineen tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvälle sivuaineen tutkielmalle määrätään yksi tai kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja. Tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa: tyydyttävä, hyvä, erinomainen. Sivuaineen tutkielmaa varten ei kirjoiteta harjoitusainetta eikä siihen liity kirjallista kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. 12

13 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkielman arvostelun oikaisumenettely Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta neljäntoista päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelupäätös ja tarkastajien lausunnot tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Maisterin tutkinnon pääaineessa todistukseen merkitään opintojen laajuus ja arvostelu. Pääaineen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot pro gradu -tutkielma mukaan lukien on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon pääaineessa todistukseen merkitään perus- ja aineopintojen laajuus ja arvosana Sivuaineet merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään 15 opintopisteen tai 10 opintoviikon opinnot. Alle 15 opintopisteen tai 10 opintoviikon sivuaineet merkitään kohtaan muita opintoja. Opiskelijan on pyydettävä sivuaineistaan oppiaineen yhteismerkintä, josta ilmenee oppiaineessa suoritettujen opintojen laajuus ja arvostelu. Yhteiskuntatieteiden ja psykologian maisterin arvot Dekaani on myöntänyt maisterin arvon psykologian tai yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ennen suorittaneille, joille maisterin arvoa ei aikaisemmin ole myönnetty. Pyydettäessä maisterin arvosta saa erillisen todistuksen. Opetussuunnitelmien voimaantulo Opetussuunnitelmat tulevat voimaan elokuun alusta lukien, kuitenkin siten, että syyslukukauden aikana opiskelijat voivat osallistua kuulusteluihin edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmatyöryhmät Opetussuunnitelmat valmistellaan oppiaineen opettajien ja opiskelijoiden muodostamassa työryhmässä, jonka asettaa tiedekunta. Työryhmän tehtävänä on opetussuunnitelman valmistelu ja koordinaatio laitosneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten; opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen ja arviointi muut tiedekunnan ja laitoksen antamat suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtävät. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöt Määräykset astuvat voimaan Ennen psykologian tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon aloittaneilla on oikeus siirtyä opiskelemaan uuden yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen 794/2004 mukaista tutkintoa tai he voivat suorittaa asetusten 318/96 ja 245/94 mukasia tutkintoja asti. 13

14 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan opinnot Kieliopinnot 1. Kirjallinen viestintä 3 op/2 ov 2. Suullinen viestintä 2 op/1 ov 3. Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 3 op/2 ov 4. Yhden tai kahden vieraan kielen taito 6 op/4 ov yhteensä 14 op/9 ov Valitaan toinen seuraavista vaihtoehdoista: a) yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (6 op/4 ov) b) kahden vieraan kielen taito, jolloin toisessa kielessä vaaditaan kirjallisen taidon koe (3 op/2 ov) ja toisessa kielessä suullisen taidon koe (3 op/2 ov) Vaihtoehtoiset kielet ovat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä taikka dekaanin suostumuksella jokin muu vieras kieli. Katso kielikeskuksen opinto-opas ja opetusohjelma. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat vaihtoehtoisesti suorittaa 9 op/6 ov englannin kieltä, jolloin heiltä ei vaadita suomen ja ruotsin kielen opintoja. Yhteiset opinnot Yhteiset opinnot vaaditaan syksystä 2004 alkaen kaikilta tiedekunnan uusilta tutkinto-opiskelijoilta. Tiedekunnan yhteiset opinnot ovat osa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkinnonuudistusta. Yhteisillä opinnoilla pyritään rakentamaan jokaiselle tiedekunnan opiskelijalle vankka perusosaaminen yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevista teorioista, tieteellisestä ajattelusta sekä tutkimusmetodologiasta. Opintosuoritukset nivotaan tiiviisti pääaineen yhteyteen siten, että jaksot suoritetaan laitoskohtaisesti omien pääaineopintojen yhteydessä. Yhteisten opintojen opetus on aloitettu syksyllä 2004 ja ne vaaditaan siitä alkaen kaikilta yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uusilta tutkinto-opiskelijoilta. 1. Johdatus yhteiskuntatieteisiin Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä 3 op/2 ov Johdatus tieteellisen ajatteluun 3 op/2 ov Yhteiskuntatieteiden teoriat 5 op/3 ov 2. Yhteiset metodiopinnot Empiirisen tutkimuksen perusteet 3 op/2ov Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet 5 op/3 ov 3. Tiedonhankinta ja tietotekniikka Tiedonhankinnan perusteet 2 op/1 ov Tiedonhankintataidot aineopinnoissa 1 op/1 ov Tietotekniikan peruskurssi 3 op/2 ov 14

15 1. Johdatus yhteiskuntatieteisiin Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä (3 op/2 ov) (1. periodi) Tavoite: Opintojen alkuun sijoittuvalla kurssilla opiskelija virittäytyy tarkastelemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia niihin. Kurssi tarjoaa yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen alkeet: Opiskelijat tutustuvat tiiviissä muodossa yhteiskuntatieteiden tapaan jäsentää nykymaailmaa ja niihin käsitteisiin, joilla eri tieteenalat osallistuvat ajankohtaiseen keskusteluun. Kurssin käytyään opiskelijalla on tuntuma siihen, miten yhteiskuntatieteissä tarkastellaan ja käsitteellistetään ajankohtaisia kysymyksiä. Sisältö: Opintojakso esittelee eri oppiaineiden näkökulmia kulloinkin ajankohtaisiin kysymyksiin. Opetusmuoto: Kurssi koostuu johdantoluennosta (2 t), teemaluennoista (20 t) ja oppimispalautteesta (1 t). Kurssin teemaluennoista neljä tuntia on englannin kielellä. Huom! Luennoille ei tarvitse ilmoittautua. Suoritustapa: Opiskelijat suorittavat kurssin pääaineensa yhteydessä eri tavoin, esimerkiksi pääaineen opettajalle palautettavalla oppimispäiväkirjalla. Ks. oman pääaineen opetussuunnitelma. Vastuulaitokset: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos ja Tiedotusopin laitos Johdatus tieteelliseen ajatteluun (3 op/2 ov) (2. periodi ) Tavoite: Opiskelija paikantaa kurssin avulla itsensä osaksi tieteellisen ajattelun perinnettä ja yliopistoinstituution käytäntöjä. Opiskelija omaksuu myös välineitä yhteiskunnallisten ilmiöiden tulkintaan, selittämiseen ja ymmärtämiseen tutkimuksellisin keinoin. Tavoitteena on, että kurssi innostaa tieteelliseen argumentointiin ja antaa näkökulmia siihen, mikä on yliopiston ja yhteiskuntatieteellisen tiedon merkitys yhteiskunnassa. Sisältö: yliopisto tieteiden historiassa yliopiston ideat ja ulottuvuudet yliopisto akateemisen opiskelun ja tieteellisen Tutkintoja koskevat yleiset määräykset tutkimuksen käytäntönä yhteiskuntatutkimuksen merkitys yhteiskunnassa yhteiskuntatieteellisen tiedon ja taidon merkitys työelämässä tutkimuksen etiikka tieteellisten argumentoinnin erityispiirteet ja tieteellinen kirjoittaminen tutkimuksen etiikka Opetusmuoto: Luennot 18 t Huom! Luennoille ei tarvitse ilmoittautua. Suoritustapa: Oppimispäiväkirja. Ks. oman pääaineen opetussuunnitelma. Vastuulaitos: Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Yhteiskuntatieteiden teoriat (5 op/3 ov) (3. ja 4. periodi) Kv.pol ja valtiooppi Psykologia Sos.pol ja sos.työ Sosiologia ja sos. psykologia Yhteiskuntatieteiden historia Tiedotusoppi Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet Naistutkimus Tavoite: Luentosarjan tavoitteena on antaa jäsentyvää kuvaa eri yhteiskuntatieteiden taustalla olevista filosofisista perusteista ja teoreettisista sitoumuksista sekä rakentaa pohjaa eriytyneiden tieteenalojen väliselle vuorovaikutukselle. Luentojen tavoitteena on saada opiskelija kiinnostumaan aiheesta tarjoamalla laaja näkökulma yhteiskuntatieteisiin ja niiden nykytilaan. Luentosarjan jälkeen opiskelija ymmärtää filosofisen ajattelun merkityksen sekä tuntee yhteiskuntateorioiden historian ja nykykeskustelun pääpiirteet ja kykenee hahmottamaan niiden avulla tämänhetkistä yhteiskunnallista todellisuutta. Toteutus: Luentosarja (yht. 30 h/5 op/3 ov) jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään yhteiskuntatieteiden filosofiaa ja historiaa (18 h), toisessa osassa tiedekunnan eri laitokset esittävät oman näkökulmansa teemaan ja nykykeskusteluun (12 h). Kurssilla on käytössä Moodle opetusalusta, 15

16 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta moodle.uta.fi, jolla julkaistaan luentosarjan sisältö ja ohjelma sekä luennoitsijoiden monisteita/kalvoja ja kirjallisuusluetteloita. Luennot videoidaan Porin yksikköön. Suoritustapa: Laitoksen osuuden luennoitsija ottaa vastaan oman oppiaineensa opiskelijoiden kirjalliset työt. Suoritustavasta on Moodle -alustalla erillinen ohjeistus, jota eri laitokset saattavat vielä täydentää. Kunkin laitoksen luennoitsija antaa tästä lisäinformaatiota. Vastuulaitos: Politiikan tutkimuksen laitos 2. Yhteiset metodiopinnot Empiirisen tutkimuksen perusteet (3 op/2 ov) (1. tai 3. periodi) Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä empiirisen tutkimuksen menetelmistä ja tutkimusprosessista eri vaiheineen. Opiskelija tutustuu tutkimisen tekemisen perusteisiin ja oppii ymmärtämään tutkimusongelman merkityksen tutkimusasetelmien, aineistojen ja analyysitapojen valinnalle. Opiskelija oppii, miten erilaisilla menetelmällisillä lähestymistavoilla voidaan tarkastella samaa tutkimuskohdetta ja miten eri lähestymistavat tuottavat tutkimuskohteesta erilaista tietoa. Sisällölliset teemat: tutkimusongelman muodostaminen ja tutkimusprosessi erilaiset tutkimustyypit aineistot analyysitavat ja -perinteet Opetusmuoto: Luennot 24 t. Suoritustapa: Ohjeet pääaineen opetusohjelmassa (oppiaineen vastuuhenkilö) Vastuulaitokset: Naistutkimuksen laitos, Porin yksikkö ja Psykologian laitos Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op/3ov) (2. ja 4. periodi) Opintojakso koostuu seuraavista osajaksoista: TILTY1A Tilastotieteen perusteet 3 op TILTY1B SPSS:n perusteet 2 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suorittanut opiskelija hallitsee tilastotieteen peruskäsitteet, ymmärtää tilastoinnin ja otantatutkimuksen eron sekä osaa SPSS-tilasto-ohjelmiston peruskäytön. Opiskelija omaksuu tilastollisen ajattelun peruslogiikan ja käsittää sen merkityksen empiirisessä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Opintojakso tarjoaa välttämättömän pohjan kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimiselle ja antaa valmiudet soveltaa tilastotieteen perusmenetelmiä. Opintojakso toimii johdantokurssina laitosten omalle kvantitatiivisten menetelmien opetukselle. 16

17 Käsiteltävä asiakokonaisuus: tilastoyksikkö, muuttuja, havaintomatriisi multiresponse-muuttujat muuttujan mitta-asteikot aineiston tallentaminen ja tallennusvirheiden korjaaminen sisällön dokumentointi ja puuttuvien tietojen määrittäminen muuttujamuunnokset yksi- ja useampiulotteiset jakaumat keski-, hajonta- ja riippuvuusluvut tulosten graafinen esittäminen tilastollisen päättelyn perusteet: normaalijakauma, otantajakaumat otoskoon määrääminen tilastollinen hypoteesien testaus Opetusmuoto: 28 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sekä harjoitustyön teon ohjausta Suoritustapa: a) luennot, pienryhmäopetus, välitentit ja harjoitustyö tai b) kirjallinen kuulustelu (ks. kirjallisuus) tilastotieteen yleisenä tenttipäivänä ja harjoitustyö Kirjallisuus: Pentti Manninen: Johdatus tilastolliseen data-analyysiin, 2004 Pentti Manninen & Matti Ylén: Tilastollisen päättelyn käytäntö (ei luvut 9,11), 2004 Eija Paaso: SPSS-peruskurssin moniste, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD, 2004 (harjoitustyö) Oheislukemistoa: Kuusela: Tilastografiikan perusteet, 2000 ks. myös TILTP1:n, TILTP2:n ja TILTP7:n oheislukemisto. Vastuulaitos: Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos 3. Tiedonhankinta ja tietotekniikka Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tiedonhankinnan perusteet (2 op/1 ov) (1. periodi) Tavoite: Opiskelija oppii tiedonhankinnan perusteet, välttämättömät opiskelun edellyttämät kirjaston käytön sekä tiedonhankinnan taidot ja osaa hyödyntää kirjaston tarjoamia palveluja. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa etsiä kurssikirjoja ja tietyn aihepiirin kirjoja tieteellisten kirjojen kokoelmaluetteloita hyödyntäen. Opiskelija osaa etsiä lehtiartikkeleita kotimaisista ja ulkomaisista julkaisuista sekä kirjaston aikakauslehtikokoelmasta että tietoverkossa olevista artikkelikokoelmista. Sisällölliset teemat: yleiskuva tiedonlähteistä tiedonhankinnan perusteet opiskelussa tarvittavien julkaisujen ja palveluiden käyttö aineistojen arviointi Opetusmuoto: Luennot ja harjoitusryhmät, verkko-opiskelua Käytännön toteutus: Pääkirjasto Tiedonhankintataidot aineopinnoissa (1 op/1 ov) Ajoitus: Kandidaatintutkielma/seminaarivaihe, substanssiopetuksen yhteydessä, ks. oman oppiaineesi opetussuunnitelma Edeltävät opinnot: Tiedonhankintataitojen perusteet Tavoite: Opiskelija oppii oman tieteenalansa systemaattisen tiedonhankinnan kirjaston tarjoamista eri tiedonlähteistä ja taitojen hyödyntämisen oman työn laatimisessa. Opiskelija osaa arvioida eri tiedonlähteitä ja niiden laatua sekä koota ja yhdistää viitteiden- ja lähdeluettelon hallinnan työstämäänsä työhön. Sisällölliset teemat: oman tieteenalan tärkeimmät tiedonlähteet ja tiedon rakenne oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen hakutavat: suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat 17

18 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi perehtyminen viitteidenhallintaan ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin ja niiden käyttämiseen tieteellisen tekstin tuottamisessa aineistojen arviointi ja tiedon käytön eettiset piirteet Opetusmuoto: Lähiopetusta kirjaston opetusluokassa, verkkoopiskelua Suoritustapa: Ohjeet pääaineen opetusohjelmassa Vastuulaitokset: Ainelaitokset Käytännön toteutus: Pääkirjasto ja ainelaitokset yhteistyössä Tietotekniikan peruskurssi (3 op/2 ov) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät yliopisto-opiskelussa tarvittavat tietotekniset valmiudet. Sisältö: Opintojaksolla opiskelijat perehdytetään tietokoneen yleisimpiin sovellusohjelmiin ja pyritään antamaan valmiudet niiden käytön omatoimiseen jatko-opiskeluun. Lisäksi tarkoituksena on tarjota valmiudet yliopiston keskustietokonejärjestelmän käyttöön sekä perustiedot tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä. Opintojaksolla tutustutaan myös Internet-verkon mahdollisuuksiin, kuten selaimen käyttöön, sähköpostin hallintaan ja materiaalin jakamiseen verkossa. Ajankohta: Opintojakson suorittamista suositellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opintojakso järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Opetusmuoto: Opintojakso painottuu verkossa julkaistavan materiaalin pohjalta tapahtuvaan itseopiskeluun (ks. opintojakson verkkosivut). Suoritustapa: Harjoitukset, harjoitustyö ja vertaisarviointien suorittaminen. Kirjallisuus: Luentomateriaali (verkossa) Anttila-Raisamo-Laine: Mikrotietokoneen perussovellukset, TAJU, Tampereen yliopisto, Vastuulaitos: Tietojenkäsittelytieteiden laitos Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittavat tiedekunnan yleisopinnot. 1. Orientoivat opinnot 1 ov 2. Tilastotieteen perusteet yhteiskuntatieteilijöille 3 ov 3. Johdatus yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4 ov a) Laadullinen tutkimus 2 ov b) Kvantitatiivinen tutkimus 1 ov c) SPSS-peruskurssi 1 ov 4. Tiede ja filosofia 2 ov yhteensä 10 ov Yleisopinnoista ei enää järjestetä opetusta. Katso ohjeet tutkinnostasi vielä puuttuvien opintojaksojen suorittamiseksi tiedekunnan kotisivuilta. 18

19 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Opettajankoulutus Yhteiskuntatieteiden tai psykologian maisterin tutkinnon suorittanut voi saada kelpoisuuden opettajan tehtäviin suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot, jotka voidaan liittää sivuaineena tutkintoon tai suorittaa myöhemmin erikseen. Kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämien opintojen valintaperusteista ja hakumenettelystä tiedotetaan tarkemmin kevätlukukauden alussa tiedekunnan www-sivulla ja ilmoitustauluilla. Kelpoisuus aineenopettajan tehtäviin määräytyy tutkinnon aineyhdistelmän mukaan. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineista vain psykologia on opetettavana aineena lukiossa, lisäksi yhteiskuntaoppi opetettavana aineena koostuu yhteiskuntatieteellisen alan opinnoista (ks. tiedekunnan www-sivut). Eri alojen ammatillisissa oppilaitoksissa esim. ammattikorkeakouluissa on myös erilaisia yhteiskunnallisten aineiden opettajan tehtäviä. 19

20

21 Oppiaineiden tutkintovaatimukset

22 22

23 Kansainvälinen politiikka Kansainvälistä politiikkaa on opetettu Tampereen yliopistossa vuodesta 1966 lähtien, jolloin oppiaineeseen perustettiin professorin virka. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa kansainvälistä politiikkaa voidaan opiskella pääaineena, jossa voi suoritetun maisterin tutkinnon perusteella saada jatkokoulutuskelpoisuuden yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoa varten. Kansainvälisen politiikan opetus Tampereen yliopistossa tarjoaa opiskelijalle kattavat tiedot tieteenalasta, sen teoriasta ja metodologiasta. Opetus antaa valmiudet hankkia tietoa tieteenalan tutkimuskohteena olevasta ilmiökentästä sekä tieteellistä tutkimusta että käytännön työelämän tarpeita varten. Opetus ja tutkimus painottuvat kolmelle toisiaan tukevalle painopistealalle: maailmanpolitiikkaan, Eurooppa-tutkimukseen sekä rauhan- ja konfliktintutkimukseen. Kandidaatin tutkinnossa opiskelijalle annetaan perustiedot näistä kaikista painopistealoista, joista yhden hän valitsee myöhemmin erikoistumisensa kohteeksi maisterin tutkinnossa. Erikoistumisopinnot on määritelty tutkimus- ja opetuslinjauksina, joten ne tarjoavat mahdollisuuden erilaisiin sisällöllisiin valintoihin ja opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden huomioonottamiseen maisteriopinnoissa henkilökohtaisten opintosuunnitelmien avulla. Kansainvälisen politiikan tutkimus ja opetus korostaa kriittisyyttä ja pitää ihanteena empiirisesti informatiivista sekä teoreettisesti ja metodisesti vankkaa tutkimusta lähestymistapojen moninaisuutta korostaen. Painopistealat: Maailmanpolitiikka (World Politics, Weltpolitik, världspolitik, international society) käsittelee politiikkaa maailmanlaajuisena ilmiönä. Maailmanpolitiikan opinnoissa kansainvälisen järjestelmän ja toimijakentän muutoksia ja kehityspiirteitä havainnoidaan kriittisestä näkökulmasta tuoden esiin oppialan keskeisten tutkimusorientaatioiden taustat, ominaispiirteet ja lähestymistapojen väliset jännitteet. Eurooppa-opinnoissa Eurooppaa tarkastellaan historiallisesti kehittyvänä ilmiönä ja samalla osana kansainvälisen yhteisön kokonaismuutosta. Eurooppaa käsitellään sekä kokonaisuutena että myös sen sisäisen eriytymisen valossa. Euroopan unionin osalta painotetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU:n laajentumisen ongelmakenttää. Samalla otetaan huomioon Euroopan unionin kehittämisen vaikutukset jäsenvaltioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Rauhan- ja konfliktintutkimuksessa korostuu kansainvälisten toimijoiden moninaisuus ja se asettuu näin osaksi kansainvälisen politiikan perinteisen valtiokeskeisyyden ja voimapolitiikan kritiikkiä. Opinnoissa perehdytään erilaisiin konfliktiteoreettisiin viitekehyksiin sekä niistä johdettuihin konfliktinratkaisuprosesseihin ja myös sodan ja rauhan normatiivisiin kysymyksiin. 23

24 Oppiaineiden tutkintovaatimukset Tavoitteet Kansainvälisen politiikan opiskelija 1. perehtyy kansainvälisen politiikan tieteenalan perusteisiin, teorioihin ja tutkimuskohteisiin sekä tieteellisiin menettelytapoihin, 2. saavuttaa valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä erityisesti julkisen hallinnon ja järjestöjen sekä tiedotusalan palveluksessa, 3. saavuttaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin kansainvälisessä politiikassa. Tutkintojen rakenteet Syksyllä 2005 aloittaneet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Orientoivat ja HOPS 2 op Yhteiset opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 14 op Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot 69 op josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op Yhteensä 180 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Pääaineen syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 op ja sitä tukevat opinnot 20 op Yhteensä 120 op 120 op Syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot tai yhteiset opinnot* 10 ov Kieli- ja viestintäopinnot 9 ov Pääaine, aineopinnot ov johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot ov josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov Yhteensä 120 ov * syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon 120 ov (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi: Pääaine, syventävät opinnot 40 ov johon sisältyy pro gradu tutkielma 20 ov Yhteensä 160 ov 24

25 Kansainvälinen politiikka Yhteiset opinnot Syksyllä 2004 ja sitä myöhemmin aloittaneet pääaineopiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot (ks. kuvaukset s ). Kansainvälisen politiikan pääaineopiskelijoiden yhteisten opintojen suorittamisesta, ks. politiikan tutkimuksen laitoksen www-sivut, os. Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 aloittaneilta pääineopiskelijoilta vaaditaan tiedekunnan yleisopinnot (ks. tiedekunnan kotisivu). Sivuaineet Kansainvälistä politiikkaa pääaineenaan opiskelevien tulee sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja siten, että opintoja yhdessä oppiaineessa on vähintään 35 op/25 ov, sivuaineita yhteensä 71 op/56 ov. Muutoin sivuaineet ja muut opinnot voi valita vapaasti. Kansainvälinen politiikka sivuaineopintoina Sivuaineena kansainvälisen politiikan opintoja harjoittava opiskelija on saavuttanut samat tavoitteet kuin pääaineopiskelija vastaavissa perus- tai/ja aineopinnoissa. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa sivuaineopiskeluun mahdollisesti erikseen osoitettua vaihtoehtoa seuraten kansainvälisen politiikan aineopintoja kandidaatin tutkielmaseminaaria lukuun ottamatta (huom. korvaavan esseen tekeminen on mahdollista). Sivuaineopintojen laajuudesta opiskelija päättää aineyhdistelmäänsä laatiessaan. Sivuaineopintoina voi suorittaa kansainvälisen politiikan perusopinnot (25 op/15 ov) ja niiden jälkeen aineopinnot (45 op/30 ov) tai perusopintojen jälkeen opiskelijan tarvitseman määrän aineopinnoista kohdista A1-A5. Jos sivuaineopiskelu muuttuu pääaineopiskeluksi, kandidaatin tutkielmaseminaarin suorittamista on pidettävä pääsääntönä, ellei siitä voida myöntää vapautusta toisessa oppiaineessa jo suoritetun kandidaatin tutkielman tai muun perustellun syyn perusteella. Jos vapautus myönnetään, on kandidaatin tutkielman korvaava essee kuitenkin tehtävä pakollisena täydentävänä opintona siinä laajuudessa kuin erikseen määrätään. Päätökset vapauttamisesta ja täydentävistä opinnoista tekee kansainvälisen politiikan professori. 25

26 Kansainvälinen politiikka Oppiaineen aineopintoihin on sisällytetty tiedekunnan yhteisiä opintoja, jotka on ilmoitettu opintokokonaisuuksien yhteydessä. Opinnot koostuvat pakollisista kursseista (pääaineopiskelijat), kirjallisuuskuulusteluista ja niitä korvaavasta opetuksesta. Pääaineopiskelijan opiskelua yhdistävänä juonteena on tieteenalan ja sen tutkimuskohteena olevan ilmiökentän perustiedot - tieteellinen kirjoittaminen - kandidaatin seminaari ja tutkielma. Tämän kokonaisohjelman aikana opiskelija perehtyy oppiaineen tutkimuksellisiin käytäntöihin kolmena kurssivuotena. Perus- ja aineopintojen kirjallisuus suoritetaan yleisinä tenttipäivinä opintojaksoittain (EI kirja kerrallaan). Kirjallisuuskuulustelussa voi suorittaa myös useampia opintojaksoja samanaikaisesti. Perusopinnot (25 op/15 ov) Perusopinnot suoritettuaan opiskelija on omaksunut perustiedot kansainvälisen politiikan tieteenalasta ja sen suuntauksista. Lisäksi opiskelija tuntee tieteenalan pääsuuntaukset ja oppihistorian. Lisäksi opiskelija on saavuttanut kansainvälisen politiikan ilmiöiden perustuntemuksen ja perusvalmiudet alan tutkimuskohteiden ja eri lähestymistapojen kysymyksenasetteluille, opiskelulle ja tieteelliselle ilmaisulle. Perusopinnot tulee suorittaa loppuun saakka ennen pääaineen aineopintoja ellei aineopinnoista vastaavan opettajan kanssa toisin sovita. P1 Johdatus kansainväliseen politiikkaan (4 op/2 ov) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteet ja lähtökohdat oppiaineena ja yhteiskuntatieteellisenä tutkimuksena. Työtavat: Pääaineopiskelijat: Peruskurssi- ja teemaluennot (24 t + 10 t) sekä oheislukemisto Brown, 26 Understanding International Relations, 2. painos. Palgrave Opiskelija laatii peruskurssiin, teemaluentoihin, oheislukemistoon sekä ajankohtaisaineistoon perustuvan kirjallisen esseen kohdan P2 tieteellisen kirjoittamisen kurssin yhteydessä. Sivuaineopiskelijat: yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä suoritetaan seuraavat teokset: Hakovirta, Maailmanpolitiikka. Teoria ja todellisuus. Kustannus sekä Brown,Understanding International Relations, 2. painos. Palgrave Ajoitus: 1. lukuvuosi 1. periodi. Pääaineopiskelijat suorittavat samanaikaisesti tiedekunnan yhteisistä opinnoista kohdan (ei lueta P1 opintopisteisiin): Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä. P2 Tieteellinen kirjoittaminen (3 op/2 ov) Opiskelija oppii arvioimaan ja tulkitsemaan kansainvälisen politiikan tekstejä ja tekstityyppejä sekä soveltamaan luennoilta ja kirjallisuudesta hankkimaansa tietoa ajankohtaisen kansainvälisen ilmiön analyysiin. Työtavat: Pääaineopiskelijat: Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (24 t). Pakollinen pääaineopiskelijoille. Kurssilla kirjoitetaan kohdan P1 essee, jonka yhteydessä opetellaan tieteellisen kirjoittamisen muotoseikat. Sivuaineopiskelijat: yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä suoritetaan seuraavat teokset: Viskari, Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Tampereen yliopistopaino 2001 ja Kinnunen - Löytty, Tieteellinen kirjoittaminen, s , ja Vastapaino Ajoitus: 1. lukuvuosi periodi. Ennen oppiaineen kurssia tai samanaikaisesti sen kanssa pääaineopiskelijat suorittavat tiedekunnan yhteisistä opinnoista kohdan (ei lueta P2 opintopisteisiin): Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä Tiedonhankinnan perusteet.

27 Kansainvälinen politiikka P3 Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö (5 op/3 ov) Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliikan ja sen ympäristön perustiedot ja osaa arvioida niiden kehitystä. Työtavat: Pakollinen luentosarja (24 t) ja tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä suoritettava kirjallisuus: Raunio - Tiilikainen, Finland in the European Union. Frank Cass Visuri (toim.), Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset, 2. painos. Otava Ajoitus: 1 lukuvuosi periodi. P4 Diplomatia, kansainväliset järjestöt ja valtioyhteisö (5 op/3 ov) Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee diplomatian ja YK-järjestelmän perusteet. Työtavat: kirjallisuuskuulustelu yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä ja/tai korvaavat luennot. Kirjallisuus: Berridge, Diplomacy, Theory and Practice, 2. painos. Palgrave White, The United Nations System. Towards International Justice. Lynne Riennier Ajoitus: 1. lukuvuosi 2. tai 3. periodi. P6 Oppihistoria, teoriamuodostus ja filosofiset perusteet (3 op/2 ov) Jakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kansainvälisen politiikan teorian kehitykseen ja sen yhteiskuntafilosofiseen kontekstiin sekä kykenee nivomaan kansainvälisen politiikan teoriahistorian osaksi yhteiskuntatieteiden historiallista kehitystä. Työtavat: kirjallisuuskuulustelu tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä: Knutsen, A History of International Relations Theory, 2. painos. Manchester University Press. Pääaineopiskelijat suorittavat ennen tenttiä tai viimeistään saman periodin aikana tiedekunnan yhteisistä opinnoista kohdan (ei lueta P6 opintopisteisiin): Yhteiskuntatieteiden teoriat (36 t). Ajoitus: 1. lukuvuosi 3. periodi P5 Maailmanpolitiikka (5 op/3 ov) Opiskelija perehtyy kurssilla käytettävään alan klassikkoteokseen, sitä koskevaan keskusteluun ja tieteenalan tarjoamiin vaihtoehtoisiin tulkintoihin sekä oppii ajattelemaan ja keskustelemaan mainituista asioista. Työtavat: Pääaineopiskelijat: Teemaseminaari (24 t), jonka yhteydessä luetaan teos Morgenthau - Thompson, Politics among Nations (Brief Edition). Mc- Graw-Hill 1991 tai Morgenthau, Politics among Nations (3. tai uudempi painos) seminaarissa annettavien ohjeiden mukaisesti ja teosta kurssin opettajan tarjoamaan vaihtoehtoiseen ajatustapaan verraten sekä käydään opettajan ohjaamaa keskustelua asiaan liittyvistä ydinkysymyksistä. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson tenttimällä alla mainitut teokset: Paul - Hall, International Order and the Future of World Politics. Cambridge University Press Mann, Incoherent Empire. Verso Ajoitus: 1. lukuvuosi 3. tai 4. periodi. 27

28 Oppiaineiden tutkintovaatimukset Aineopinnot (45 op/25ov) Pääaineopiskelijat Aineopinnot koostuvat kansainvälisten suhteiden tutkimuksen koulukuntiin perehdyttävistä jaksoista, oppiaineen kolmen painopistealueen kaikille pakollisista opinnoista sekä pääaineen opiskelijoille kandidaatin tutkielmaseminaarista. A1 Kansainvälisten suhteiden koulukunnat (3 op/2 ov) Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee kansainvälisten suhteiden koulukuntien teesit ja koulukuntiin liittyvän keskustelun ja osaa punnita koulukuntia suhteessa toisiinsa. Työtavat: kirjallisuuskuulustelu ja/tai korvaavat luennot. Kirjallisuus: Jackson - Sorensen, Introduction to International Relations. Oxford University Press Weber, International Relations Theory - A Critical Introduction, 2 painos. Routledge Ajoitus: 2. lukuvuosi 1. periodi. 28 A2 Erikoistumisopintojen johdantoluennot (6 op/3 ov) Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee oppaineen kolmen painopistealan perustiedot ja ymmärtää niitä koskevan tutkimuksen aseman kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Työtavat: kaikille pakolliset johdantoluennot, jotka suoritetaan kokonaisuutena. Opintojakso koostuu seuraavista johdantoluennoista: Maailmanpolitiikan johdantoluento (20 t) Kurssin suoritettuaan opiskelija on saavuttanut historiallisen ja käsitteellisen kokonaiskuvan kansainvälisten suhteiden makrorakenteita koskevasta tutkimuksesta sekä maailmanpolitiikan valtavirran keskeisistä käsitteistä ja näkemyksistä sekä kyvyn liittää tämä osaaminen ajankohtaisten esimerkkien tarkasteluun. Eurooppa-opintojen johdantoluento (20 t) Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Euroopan yhdentymisen historian, Euroopan unionin instituutiot ja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä alueellisen yhteistyön kehityksen Euroopassa. Rauhan- ja konfliktintutkimuksen johdantoluento (20t) Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee rauhan- ja konfliktintutkimuksen traditiot ja konfliktiteoreettiset viitekehykset sekä konfliktinratkaisuprosessit, sodan ja rauhan normatiiviset kysymykset, sodan sukupuolittuneen luonteen ja ns. uudet turvallisuusuhkat. Ajoitus: 2. lukuvuosi periodi. A3 Maailmanpolitiikan tutkimus (7 op/5 ov) Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija kykenee hahmottamaan kansainvälisten suhteiden kokonaisuutta, suuria muutostapahtumia ja kansainvälisen yhteisön muotoutumista. Työtavat: kirjallisuustentti ja/tai korvaavat luennot. Tentissä suoritetaan kerralla kaikki ne teokset, joita ei ole korvattu. Ajoitus: 2 lukuvuosi periodit. Kirjallisuus: Maailmanpolitiikan normatiivinen ja eettinen sisältö Coicaudin - Warnerin, Ethics and International Affairs. United Nations University Press Globalisoituminen ja globaali kansalaisyhteiskunta Keane, Global Civil Society. Cambridge University Press Suurpolitiikka ja diplomatia Ferguson, Colussus. Penguin Press Agnew, Hegemony: The New Shape of Global Power. Temple University Press Maailmanpolitiikka ja kolmas maailma Smith, Understanding Third World Politics. Theories of Political Change and Development. Palgrave Macmillan A4 Eurooppa-opinnot (7 op/5 ov) Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee integraatiokehityksen Euroopassa, Euroopan unionin toiminnan ja ulkosuhteet sekä yleiseurooppalaiset kansainväliset suhteet. Työtavat: kirjallisuustentti ja/tai korvaavat luennot. Tentissä suoritetaan kerralla kaikki ne teokset, joita ei ole korvattu. Ajoitus: 2. lukuvuosi periodit. Kirjallisuus: Integraatio ja integraatioteoriat Wiener - Diez, European Integration Theory. Oxford University Press 2004 tai Rosamond, Theories of European Integration. Palgrave Eurooppalainen identiteetti ja alueellistuminen Dunkerley - Hodgson - Konopacki - Spybye - Thompson, Changing Europe. Identities, nations and citizens. Routledge 2002.