HUMANISTISEN ALAN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta HUMANISTISEN ALAN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Yliopistossa suoritettavista tutkinnoista säädetään valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Tutkintoasetuksessa annetaan valtakunnalliset yleiset periaatteet koskien tutkintojen sisältöjä, rakenteita ja tutkintojen suorittamista. Tutkintoasetuksen lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston tutkintosäännössä, opintojen arviointisäännössä ja tiedekunnan omissa määräyksissä. Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Humanistisen alan tutkinnot noudattavat seuraavaa perusrakennetta. HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 16 op Ks. tarkemmin kohdasta Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot 1. suomen kieli 3 op + 3 op 2. ruotsin kieli 3op 3. yksi vieras kieli 3 op + 2 op 4. lisäksi pakollisena opiskelijan valinnan mukaan vähintään 2 op: ruotsin syventävä opintojakso 2 op tai kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2op tai toisen vieraan kielen tekstin ymmärtäminen tai suullinen taito (eurooppalainen taitotaso B1) Pääaine op - perusopinnot (25 op) - aineopinnot (45 55 op), joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte kandidaatintutkielman alalta. Tiedonhaun ja kirjastonkäytön sekä tietotekniikan perusteet integroidaan pääaineen opintoihin tai sisällytetään muihin opintoihin. Yhteistyöstä kirjaston kanssa huolehtivat oppiaineen opettajat. Sivuaineet ja muut opinnot op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista, jotka voivat olla useille oppiaineille yhteisiä 2. opiskelijan valinnan mukaisista sivuaineopinnoista ja muista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Sivuaineensa opiskelija valitsee omien tavoitteittensa mukaan. Kandidaatintutkinnossa vähintään yhdestä sivuaineesta tulee olla vähintään perusopintokokonaisuus (25 op). Suositeltavaa on suorittaa sivuaineista opetussuunnitelman mukaisia systemaattisia opintokokonaisuuksia. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon, että ammatillisen pätevyyden hankkiminen edellyttää usein perusopintojen ja aineopintojen (yht. väh. 60 op) tai vastaavien opintokokonaisuuksien suorittamista.

2 Tietoja sivuainemahdollisuuksista saa esim. tiedekuntien opinto-oppaista ja kotisivuilta. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta saa tietoja yliopiston kotisivuilta. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO 120 op Pääaine 80 op - syventävät opinnot (80 op), joihin sisältyvät tutkielmaopinnot (40 op) Muut opinnot 40 op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista 2. opiskelijan vapaasti valitsemista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Muihin opintoihin suositellaan myös tutkinnon tavoitteita tukevia ylimääräisiä kieliopintoja. Jos tavoitteena on aineenopettajan pätevyys, on HuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon osalta noudatettava aineenopettajakoulutuksen tutkintorakennetta (ks. kohta Aineenopettajakoulutus). Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kieliopinnot on suoritettava kandidaatintutkintoon tai jos aiemmin suoritettu kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot eivät sisällä vaadittavia kieliopintoja, kieliopinnot on suoritettava maisterintutkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (16 op) Pakollisten kieliopintojen järjestämisestä vastaa kielikeskus, puheviestinnän osalta Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. 1. Suomen kieli Tieteellinen kirjoittaminen 3 op Opetuksen järjestää kielikeskus. Eri oppiaineissa järjestetty samanniminen kurssi ei korvaa suomen kielen tieteellisen kirjoittamisen kurssia, joka kuuluu pakollisiin kieliopintoihin. Opintojaksoa ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat suomen kielen perusopintoihin kuuluvan opintojakson Kielenhuolto ja kirjoittaminen tai käännöstieteen suomen opinnot. Esiintyminen ja argumentointi 3 op (ent. Puheviestinnän perusteet) Opetuksen järjestää Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Kurssi esiintyminen ja argumentointi ei ole pakollinen ruotsin kielen ja vieraiden kielten pääaineopiskelijoille eikä monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman pääaineopiskelijoille. 2. Ruotsin kieli - kirjallinen ja suullinen taito 3 op

3 Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. Ruotsin kielen opintojaksoja (ks. kohdat 2 ja 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat humanistisessa tiedekunnassa pohjoismaisten kielten tai käännöstieteen ruotsin perusopinnot. Erillistä korvaavuusmerkintää ei tarvita, todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä. 3. Yksi vieras kieli - tekstin ymmärtäminen/kirjallinen taito 3 op - suullinen taito 2 op Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. 4. Pakollisena lisäksi kielikeskuksen opetussuunnitelman mukaan vähintään 2 opintopisteen opinnot - ruotsin kielen syventävä opintojakso 2 op tai - kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2 op tai toisen vieraan kielen kirjallinen tai suullinen taito vähintään taso B1 (eurooppalainen viitekehys). Vieraan kielen opintojaksoja (ks. kohdat 3 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat perusopinnot Kieli- ja kirjallisuustieteiden tieteenalayksikössä vieraan kielen (englantilainen filologia, ranskan kieli, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri, espanjan kieli) tai käännöstieteen oppiaineessa (englanti, saksa, venäjä). Todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä, erillistä korvaavuusmerkintää ei anneta. Muista kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava kielikeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Humanistisen tiedekunnan kieliaineiden mahdollisesti vaatimat sukukielten opinnot sisältyvät kunkin oppiaineen opetussuunnitelmaan. Tarkemmat tiedot kieliopinnoista, niiden opetuksesta ja erilaisista suoritusmahdollisuuksista julkaistaan kielikeskuksen opinto-oppaassa. Opiskelijan tulee erityisesti kiinnittää huomiota pakollisten opintojaksojen tasovaatimuksiin. Kielikeskuksen oppaassa opintojaksojen taitotasot on ilmaistu eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. On huomattava, että kielikeskus järjestää myös erilaisia täydentäviä ja valmentavia kursseja, jotka eivät tasoltaan kelpaa pakollisiksi kieliopinnoiksi. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa lisäksi vapaaehtoisia kieliopintoja, jotka tukevat hänen henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Kielitaidon syventäminen myös kirjallisen taidon osalta on erityisen tärkeää niille opiskelijoille, jotka aikovat ulkomaille opiskelemaan. Katso myös oppiaineen latinan kieli ja antiikin traditio opetussuunnitelmaa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneet suomalaiset opiskelijat vapautetaan ruotsin kielen opinnoista. Asiaa koskeva tieteenalayksikön johtajalle osoitettu hakemus on toimitettava tieteenalayksikköön. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kieliopinnot vähintään englannin kielen tekstin ymmärtäminen (3 op) ja suullinen taito (2 op) sekä suomen kielen alkeiskurssi taitotaso A 1.

4 Aineenopettajakoulutus Tutkintoasetuksen mukaan yliopistossa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Aineenopettajakoulutuksessa, joka johtaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja tämän pohjalta filosofian maisterin tutkintoon, aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opetus toteutetaan tiedekuntien yhteistyönä siten, että opetettavan aineen opinnoista vastaavat ao. tieteenalayksiköt ja opettajan pedagogisista opinnoista kasvatustieteiden tieteenalayksikkö. Opetettavalla aineella tarkoitetaan perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvaa ainetta, opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetettavan aineen hallintaa edistäviä yliopistollisia opintoja. Ensimmäisessä opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, joihin sisältyy tutkielma. Toisessa opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot. Opinnot voivat muodostua myös opetussuunnitelmassa määrätyistä monitieteisistä kokonaisuuksista (esim. yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot). Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opintoihin sisältyy aina sekä suomen kielen että kirjallisuusaineen opinnot. Perusopetusta varten molemmista vähintään perusopinnot ja aineopinnot ja lukiota varten lisäksi joko suomen kielen tai kirjallisuusaineen syventävät opinnot. Humanistisen tiedekunnan vahvistaman opetussuunnitelman mukaan voi suorittaa aineenopettajan pätevyyden antavat opetettavan aineen opinnot seuraavissa oppiaineissa: historia ja yhteiskuntaoppi, filosofia, äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja vieraat kielet: englanti, ranska, saksa, venäjä sekä sivuaineena myös espanja, latina ja elämänkatsomustieto. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot 1. Historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot - Historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot - Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (monitieteinen kokonaisuus) muodostuvat yhteiskuntatieteellisistä ja hallintotieteellisistä opinnoista, joita opiskelijan on suoritettava yhteensä vähintään 60 opintopistettä. Opiskelija voi valita opinnot seuraavista oppiaineista: aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansainvälinen politiikka, kansantaloustiede, kunnallisoikeus, kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka, sosiologia, tiedotusoppi, valtio-oppi, ja ympäristöpolitiikka. Opintokokonaisuus voi muodostua esimerkiksi kahden aineen perusopinnoista sekä näitä täydentävistä opinnoista (25op + 25op + 10op). Suositeltavaa on, että kokonaisuuteen sisältyy kansantaloustieteen ja julkisoikeuden opintoja. Erityisesti aineenopettajakoulutusta varten suunniteltu kokonaisuus on nähtävänä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa. 2. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot koostuvat 1) suomen kielen ja 2) Suomen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opinnoista sekä 3) suomen kielen opetussuunnitelmassa erikseen määrätyistä fonetiikan, yleisen kielitieteen sekä puheopin opinnoista. Pääaineena

5 voi olla suomen kieli tai Suomen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot ja sivuaineessa perusopinnot ja aineopinnot siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Jos pääaineena on suomen kieli, sivuaineena on jokin kirjallisuusaineista; jos pääaineena on kirjallisuusaine, sivuaineena on suomen kieli. Puheopin opintoihin suositellaan tutkinnon kaikille pakollisen kieliopintojakson lisäksi seuraavia opintojaksoja: johdatus puheviestintään, puheviestintätiedon perusteet, interpersonaalinen viestintä (ks. puheoppi/puheviestinnän oppiaine). 3. Ruotsin kielen opetettavan aineen opinnot pohjoismaisten kielten perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 4. Englannin kielen opetettavan aineen opinnot englantilaisen filologian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 5. Ranskan kielen opetettavan aineen opinnot ranskan kielen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 6. Saksan kielen opetettavan aineen opinnot saksan kielen ja kulttuurin perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 7. Venäjän kielen opetettavan aineen opinnot venäjän kielen ja kulttuurin perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot Espanjan kieli ja latinan kieli voivat olla tutkinnossa vain toisena opetettavana aineena. Espanjan opetettavan aineen opintoina suoritetaan espanjan kielen perusopinnot ja aineopinnot; latinan opetettavan aineen opintoina suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot oppiaineessa latinan kieli ja antiikin traditio. 8. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opetettavan aineen opinnot filosofian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, joihin voi liittää elämänkatsomustiedon opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Pedagogisen pätevyyden hankkimiseksi opiskelijan tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot, joihin on haettava erikseen. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ilmoitetaan muun muassa tieteenalayksiköiden kotisivuilla sekä ilmoitustauluilla. Opettajan pedagogiset opinnot järjestää kasvatustieteiden tieteenalayksikkö. Opinnot koostuvat kasvatustieteellisistä ja didaktisista opinnoista, joihin sisältyy harjoittelu. Kasvatustieteen perusopinnot (25 op), jotka ovat osa opettajan pedagogisia opintoja, on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ne voi suorittaa jo ennen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskokeeseen voi osallistua aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Pedagogisten opintojen toisen vaiheen (35 op) aloittaminen edellyttää soveltuvuuskokeen läpäisemistä, kasvatustieteen perusopintoja sekä erikseen määriteltyjä opetettavan aineen opintoja. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opinnot suoritetaan siten, että osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opinnoissa noudatetaan seuraavaa perusrakennetta. Tarkemmat pääaineen mukaiset tutkintorakenteet on esitetty ao. tieteenalayksiköiden kotisivuilla. Opettajan pedagogisista opinnoista saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta.

6 Aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne voimaan tulleen asetuksen (794/2004) mukaan Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (3 vuotta) 1. Pääaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (45 op) 2. Sivuaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op) 3. Opettajan pedagogiset opinnot osa I (25 op) (kasvatustieteen perusopinnot) 4. Kieli- ja viestintäopinnot (16 op) 5. Muut opinnot (9 op) Filosofian maisteri 120 op (2 vuotta) 1. Pääaine: syventävät opinnot (80 op) 2. Opettajan pedagogiset opinnot osa II (35 op) 3. Muut opinnot (5 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Tampereen yliopiston tutkintosäännön mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota käytetään opinto-ohjauksen välineenä. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot vähintäänkin annettavan tutkintotodistuksen mukaisella tarkkuudella ja opintojen suunniteltu aikataulu. HOPS-käytännöt voivat vaihdella oppiaineittain. Yleisperiaatteena on, että opiskelija suunnittelee itse omat opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman oman HOPS-opettajan ja muiden opintojen ohjauksesta vastaavien henkilöiden opastuksella. Oppiaineista on saatavissa tähän tarkoitukseen HOPS-lomakkeita. HOPS-työskentelyn tueksi järjestetään erilaisia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen Tieteenalayksikön johtaja voi myöntää opiskelijalle perustellusta syystä oikeuden poiketa vahvistetusta tutkintorakenteesta. Tätä varten opiskelija laatii vapaamuotoisen hakemuksen perusteluineen ja toimittaa sen tieteenalayksikköön. Hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opinto-oikeuden muuttaminen ja opiskelu suoraan maisterin tutkintoa varten Opiskelija, jolla on jo suoritettuna soveltuva korkeakoulututkinto ja jolle on myönnetty opinto-oikeus sekä humanististen tieteiden kandidaatin että filosofian maisterin tutkintoon, voi hakea tietyin edellytyksin opinto-oikeuden muutosta opiskellakseen suoraan pelkkää filosofian maisterin tutkintoa varten. Samalla opiskelija luopuu humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden muutos saattaa edellyttää täydentävien opintojen suorittamista. Opinto-oikeuden muuttamisesta on säädetty tarkemmin erikseen.

7 Opintosuoritusten hyväksilukeminen Toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi Tampereen yliopistossa suoritettavaan tutkintoon edellyttäen, että ne soveltuvat tutkinnon tavoitteisiin. Opintoja voidaan hyväksilukea joko sisällyttämällä ne tutkintoon sellaisenaan tai korvaamalla niillä tiettyjä opintojaksoja tai kokonaisuuksia. Opintojen hyväksilukemisesta päättää tieteenalayksikön johtaja tai opintosuorituksesta tai opintokokonaisuudesta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston erikseen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen korkeakoulututkintoon Tampereen yliopiston tutkintosäännön 20 :n mukaan Tampereen yliopistossa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintä- ja menetelmäopinnot. Tämän lisäksi kandidaatin tutkintoon voidaan lukea hyväksi samansisältöisiä opetussuunnitelmassa määriteltyjä pakollisia pää- ja sivuaineopintoja enintään 60 opintopistettä ellei tieteenalayksikkö erikseen toisin määrää. Tampereen yliopistossa suoritettavaan maisterin tutkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintä- ja menetelmäopinnot, ellei tieteenalayksikkö toisin määrää. Pääaineen/koulutusohjelman vaihtaminen Pääaineen/koulutusohjelman vaihtoa tutkinnon sisällä voi hakea perustellusta syystä. Hakemus on vapaamuotoinen ja se jätetään tieteenalayksikköön. Hakuaika ja valintaperusteet on tarkistettava vuosittain ilmestyvästä valintaoppaasta tai osoitteesta Mikäli uusi pääaine kuuluu toiseen koulutusalaan, on osallistuttava ao. oppiaineen erillisvalintaan tai kesävalintaan. Lisätietoja valintaoppaasta tai Opintosuoritusten täydentäminen Jos opiskelija on aikaisemmin suorittanut uuden pääaineensa/koulutusohjelmansa opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, häneltä voidaan edellyttää pääaineen/koulutusohjelman täydentäviä opintoja. Täydentävät opinnot sovitaan pääaineen/koulutusohjelman vastuuopettajien kanssa.

8 Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten loppuun suoritetut opintokokonaisuudet, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät pääsääntöisesti vanhene tutkinnon suorittamisen aikana. Ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon. Oppiaine voi kuitenkin määrätä opintokokonaisuutta täydentäviä opintoja, mikäli se on opintojen jatkamisen kannalta perusteltua. Opintojaksojen ja niiden osasuoritusten vanhenemista koskevia määräyksiä annetaan yksityiskohtaisemmin opetussuunnitelmissa. Mikäli keskeneräisen opintokokonaisuuden opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen sen loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten arvioinnissa noudatetaan Tampereen yliopiston voimassa olevaa opintojen arviointisääntöä, ks. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa voidaan antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä opintokokonaisuuksien arvosanojen laskutavasta sekä tutkielman mahdollisesta vaikutuksesta syventävien opintojen arvosanaan. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin opintojen arviointisäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin merkitään myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut ja tutkintoon erillisellä päätöksellä hyväksiluetut opintosuoritukset. Tenttejä koskevat määräykset Tenteissä noudatetaan opintojen arviointisääntöä sekä opetussuunnitelmissa vahvistettuja määräyksiä. Jonolaki Mikäli harjoitusryhmään, seminaariin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrää on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa tai opetusohjelmassa. Ryhmien koot mitoitetaan siten, että pääaineopiskelijoiden lisäksi otetaan huomioon myös sivuaineopiskelijoiden ja erillisiä opintoja suorittavien (JOO-, täydennys- ja ylimääräiset opiskelijat) opiskelijoiden opiskelupaikkatarve. Jos opetusryhmään ilmoittautuu määräaikana ko. opintojakson tai kurssin pakolliset edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita enemmän kuin hyväksytty paikkamäärä sallii, otetaan ryhmiin pääaineopiskelijoita vuosittaista sisäänottoa vastaava määrä ja loput

9 paikat varataan sivuaineopiskelijoille. Kummankin ryhmän sisällä valinta tapahtuu pääaineen opintopisteiden sen kokonaislaajuuteen suhteutetun määrän perusteella tai muulla, ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa ja/tai opetusohjelmassa määritellyllä tavalla. Mikäli opintopisteiden määrä on sama, ratkaisee opintosuoritusten kokonaismäärä. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee tieteenalayksikön johtaja. Tutkielmat ja kypsyysnäytteet Kandidaatintutkielma Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineessaan kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielman sisältö, tavoitteet ja suoritustapa sekä arviointiperusteet määritellään opetussuunnitelmassa. Myös tutkielmaa edeltävistä opinnoista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä tai joka on opiskelijan äidinkieli. Jos opiskelijan koulusivistyksen kieli tai äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea tieteenalayksiköltä lupaa suorittaa kypsyysnäyte muulla kielellä. Kypsyysnäyte suoritetaan yleisinä tenttipäivinä tai muuna erikseen sovittuna ajankohtana. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän päivää ennen tenttitilaisuutta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta, ja se tarkastetaan sekä sisällön että kielen kannalta. Kandidaatintutkielman jättämistä koskevat ohjeet Oppiaineet antavat tarkemmat ohjeet tutkielman laadinnasta ja jättämisestä. Kandidaatintutkielman arvostelu Kandidaatintutkielman tarkastaa opintojaksosta vastaava opettaja ja hyväksyy tieteenalayksikön johtaja tarkastajan lausunnon perusteella. Kandidaatintutkielman tarkastajan on arvosteltava tutkielma viimeistään kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei määräaikaan ole myönnetty poikkeusta. Hyväksytyn kandidaatintutkielman arvostelusta kerrotaan tarkemmin opetussuunnitelmassa. Hyväksytty kandidaatintutkielma sisältää hyväksytyn kypsyysnäytteen.

10 Tampereen yliopiston arviointisäännön 8 :n mukaan arvioitua ja hyväksyttyä alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voida uusia. Kandidaatintutkielman arvostelun oikaisupyyntö ja menettely Kandidaatintutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tieteenalayksikön johtajalta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian yliopiston muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Muutoksenhakulautakunnan oikaisupyynnön johdosta tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei yliopistolain (558/2009) 84 :n mukaan voi valittaa. Pro gradu tutkielma Filosofian maisterin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava pääaineestaan syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu tutkielma ja tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Kunkin oppiaineen opetussuunnitelmassa annetaan tarkempia ohjeita tutkielman laatimisesta. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään myös, että siihen tarvittava työmäärä vastaa henkilökohtaiseen tutkielmaan vaadittavaa työpanosta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon sekä siihen liittyvän kypsyysnäytteen. Kypsyysnäytteeksi katsotaan tutkielman pohjalta laadittu suomenkielinen tiivistelmä. Ohjaajat tarkastavat sisällön. Mikäli opiskelija ei ole kandidaatin tai vastaavan tutkinnon yhteydessä kirjoittanut kypsyysnäytettä, täytyy hänen suorittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. (ks. ohjeet kandidaatin tutkielman kohdalta) Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa ao. oppiaineesta.

11 Pro gradu -tutkielman jättämistä koskevat ohjeet Pro gradu -tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten tieteenalayksikön/oppiaineen ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Katso ohjeet kirjaston kotisivulta. Tutkielmaan liitetään erillinen 1-2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa ao. oppiaineesta. Pro gradu -tutkielman arvostelu Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi tieteenalayksikön johtajan määräämää tarkastajaa. Tarkastajien on toimitettava lausuntonsa kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun tutkielma saapuu yliopistopainosta tieteenalayksikköön, ellei tieteenalayksikön johtaja ole myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle vähintään 4 päivää ennen tutkielman arvostelua. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava tieteenalayksikköön annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, tieteenalayksikön johtaja päättää tutkielman arvostelusta lausuntojen perusteella. Mahdollisen vastineen käsittelee tieteenalayksikön johtaja, joka voi tarvittaessa saattaa asian tieteenalayksikön johtokunnan ratkaistavaksi. Pro gradu -tutkielmaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Tampereen yliopiston arviointisäännön 8 :n mukaan arvioitua ja hyväksyttyä alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voida uusia. Pro gradu -tutkielman arvostelun oikaisupyyntö ja -menettely Pro gradu -tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tieteenalayksikön johtokunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian yliopiston muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Muutoksenhakulautakunnan oikaisupyynnön johdosta tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei yliopistolain (558/2009) 84 :n mukaan voi valittaa. Sivuaineen tutkielma Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman laajuus määritellään opetussuunnitelmassa. Tieteenalayksikön johtaja määrää syventäviin opintoihin

12 kuuluvalle sivuainetutkielmalle yksi tai kaksi tarkastajaa. Tutkielman hyväksyy tieteenalayksikön johtaja. Hyväksytyn sivuainetutkielman arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa hyväksytty hylätty. Sivuaineen tutkielmaan ei liity kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta sitä varten laaditulla lomakkeella. Hakulomakkeita saa tieteenalayksiköstä ja tieteenalayksikön kotisivuilta. Lomake palautetaan tieteenalayksikköön. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että suoritusrekisteriin on tallennettu kaikki opintosuoritukset ja tarvittavat kokonaismerkinnät. Todistuksen myöntää hakemuksesta tieteenalayksikön johtaja.