YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat määräykset

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoja säätelee asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/94). Lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa yleisissä määräyksissä, jotka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt. Asetukset ja yleinen tutkintosääntö ovat nähtävänä esim. laitoksilla, tiedekunnan kansliassa ja opintotoimistossa, yleiset määräykset on esitetty seuraavassa. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat määräykset Vaadittavat opintosuoritukset Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi vaaditaan seuraavat opintosuoritukset siten kuin opetussuunnitelmissa tarkemmin määrätään: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot 10 ov Kieliopinnot 9 ov Pääaine, aineopinnot ov johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot ov josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov yhteensä 120 ov Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi pääaine, syventävät opinnot 40 ov johon sisältyy pro gradu-koe 20 ov yhteensä 160 ov Tutkintorakenteen hyväksyttäminen Tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä esitetään dekaanin hyväksyttäväksi ennen pääaineen syventävien opintojen aloittamista. Anomus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. 101

2 Pääaineen vaihtaminen Ks. yliopiston valintaopas. Tutkintorakenteesta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle luvan poiketa tiedekunnan hyväksymästä tutkintorakenteesta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan, hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta päättää dekaani tai opintojaksosta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Hakuohjeita opintosuoritusten hyväksilukemiseksi on saatavana tiedekunnan kansliasta. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen tutkintoon Yhteiskuntatieteiden maisterin tai kandidaatin tutkintoon ei voi sisällyttää sellaisenaan toiseen samantasoiseen tai ylempään korkeakoulututkintoon jo sisältyviä opintosuorituksia. Toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan maisterin tai kandidaatin tutkintoon käyttää yhden oppiaineen opintoja edellyttäen, että tässä oppiaineessa suoritetaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset lisäopinnot. Kieliopinnoista ja yleisopinnoista voidaan toiseen tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat samat molemmissa tutkinnoissa. Opintosuoritusten täydentäminen Mikäli pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin saman oppiaineen opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, yleisopintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytty opintosuoritus tallennetaan opintosuoritusrekisteriin kuulustelujohtosäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut tai erillisellä päätöksellä tutkintoon sisällytetyt opinnot. Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja kirjaa kokonaismerkinnän, josta ilmenee opintokokonaisuuden laajuus ja mainesana ellei muuta menettelyä opintosuoritusten kirjaamisessa käytetä. 102

3 Opintosuoritusten arvosteleminen Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Hyväksytystä opintosuorituksesta voidaan antaa mainesana tyydyttävä (tt), hyvä (ht) tai erinomainen (et) tai käyttää vastaavaa numeroasteikkoa seuraavasti: 1 ja 1+ = tyydyttävä 2-, 2 ja 2+ = hyvä 3- ja 3 = erinomainen Kuulusteluja koskevat määräykset Kuulusteluissa noudatetaan yliopiston kuulustelujohtosääntöä. Jonolaki Mikäli harjoituksiin, seminaareihin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrä on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa. Ryhmät mitoitetaan siten, että pääaineopiskelijoiden lisäksi otetaan huomioon myös sivuaineopiskelijoiden ja ylimääräisiksi opiskelijoiksi hyväksyttyjen opiskelupaikkatarve. Jos opetusryhmään ilmoittautuu määräaikana ko. kurssin pakolliset edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita enemmän kuin hyväksytty paikkamäärä sallii, otetaan kurssille pääaineopiskelijoita vuosittaista sisäänottoa vastaava määrä ja loput paikat varataan sivuaineopiskelijoille ja ylimääräisille opiskelijoille. Kummankin ryhmän sisällä valinta tapahtuu opiskelijan pääaineen opintosuoritusten määrän perusteella. Mikäli se on sama, ratkaistaan valinta kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella tai oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Erityisistä syistä laitoksen johtaja voi myöntää poikkeuksia jonolain määräyksiin. Harjoitusaine Harjoitusaineita voidaan kirjoittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon yhteydessä siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Harjoitusaineen kirjoittaminen voidaan aloittaa, kun opintojakso "Kirjallisen viestinnän perusteet" on suoritettu. Harjoitusaineen tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Aineen kirjoittaminen on osa tutkielman aihepiiriin perehtymistä. Harjoitusaine voidaan sisällyttää osaksi tutkielmaa. Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineessa kandidaatintutkielma siten kuin opetussuunnitelmassa määritellään. Kandidaatintutkielman laajuus on enintään 5 opintoviikkoa. Hyväksytty tutkielma arvostellaan mainesanalla tyydyttävä, hyvä tai erinomainen. Kandidaatin tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. Pro gradu -tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. 103

4 Tutkielman laajuus on 20 opintoviikkoa. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: Yhtenäinen tutkielma (monografia -tutkielma) Samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkeli -tutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. Tutkielma on jätettävä laitoksen kansliaan viimeistään kymmenen päivää ennen kypsyysnäytteen suoritustilaisuutta kolmena kappaleena, jotka jäävät yliopistolle. Näistä kahden tulee olla sidottuna tai kansioituna ja kolmannen lävistämättömänä esimerkiksi kirjekuoressa. Tutkielmaan on liitettävä erillinen 1 2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa, joista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja. Pro gradu -tutkielman tarkastajien on toimitettava lausuntonsa ilman erityistä syytä kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen. Ennen tutkielman arvostelua tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava laitoksen kansliaan annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastine käsitellään aina laitosneuvostossa. Tutkielman arvostelua koskevasta oikaisumenettelystä on säädetty ja määrätty erikseen. Pro gradu -tutkielmaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte (kirjoituskoe) suoritetaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty laitoksen kansliaan tarkastusta varten. Kirjoituskokeeseen on ilmoittauduttava tenttikuorta käyttäen viimeistään kymmenen päivää ennen tenttitilaisuutta. Kirjoituskoe kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tarkastaja antaa kaksi tai kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Suomen kielen opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa laitoksen kansliasta. 104

5 Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon, perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Sivuaineen tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvälle sivuaineen tutkielmalle määrätään yksi tai kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja. Tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa: tyydyttävä, hyvä, erinomainen. Sivuaineen tutkielmaa varten ei kirjoiteta harjoitusainetta eikä siihen liity kirjallista kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. Tutkielman arvostelun oikaisemismenettely Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta neljäntoista päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelupäätös ja tarkastajien lausunnot tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Maisterin tutkinnon pääaineessa todistukseen merkitään suoritettu opintoviikkomäärä ja mainesana. Pääaineen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot pro gradu -tutkielma mukaanlukien on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon pääaineessa todistukseen merkitään aineopintojen laajuus ja mainesana. Sivuaineet merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään kymmenen opintoviikon opinnot. Alle kymmenen opintoviikon sivuaineet merkitään kohtaan "muita opintoja". Opiskelijan on haettava sivuaineistaan oppiaineen yhteismerkintä, josta ilmenee oppiaineessa suoritettu opintoviikkomäärä ja mainesana. Yhteiskuntatieteiden maisterin arvot Dekaani on myöntänyt maisterin arvon yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ennen suorittaneille, joille maisterin arvoa ei aikaisemmin ole myönnetty. Pyydettäessä maisterin arvosta saa erillisen todistuksen. Opetussuunnitelmien voimaantulo Opetussuunnitelmat tulevat voimaan elokuun alusta lukien, kuitenkin siten, että syyslukukauden aikana opiskelijat voivat osallistua kuulusteluihin edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmatyöryhmät Opetussuunnitelmat valmistellaan oppiaineen opettajien ja opiskelijoiden muodostamassa työryhmässä, jonka asettaa tiedekunta. 105

6 Työryhmän tehtävänä on opetussuunnitelman valmistelu ja koordinaatio laitosneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten; opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen ja arviointi muut tiedekunnan ja laitoksen antamat suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtävät. Kieliopinnot 1. Kirjallinen viestintä 2 ov 2. Suullinen viestintä 1 ov 3. Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov 4. Yhden tai kahden vieraan kielen taito 4 ov yht. 9 ov Valitaan toinen seuraavista vaihtoehdoista: a) yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (4 ov) b) kahden vieraan kielen taito, jolloin toisessa kielessä vaaditaan kirjallisen taidon koe (2 ov) ja toisessa kielessä suullisen taidon koe (2 ov) Vaihtoehtoiset kielet ovat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä taikka dekaanin suostumuksella jokin muu vieras kieli. Katso kielikeskuksen opinto-opas ja opetusohjelma. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat vaihtoehtoisesti suorittaa 6 ov englannin kieltä, jolloin heiltä ei vaadita suomen ja ruotsin kielen opintoja. Yleisopinnot 1. Orientoivat opinnot 1 ov 2. Tilastotieteen perusteet I 3 ov 3. Johdatus yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4 ov a) Laadullinen tutkimus 2 ov ja b) Kvantitatiivinen tutkimus 2 ov 4. Tiede ja filosofia 2 ov yht. 10 ov 1 Orientoivat opinnot 1 ov Tiedekunnan uusille opiskelijoille syyslukukauden alussa 2 Tilastotieteen perusteet I 3 ov Käsiteltävä asiakokonaisuus tilastoyksikkö, muuttuja, havaintomatriisi yksi ja useampiulotteiset jakaumat keski-, hajonta-, riippuvuusluvut tulosten graafinen havainnollistaminen havaintoaineistojen analysointi tilasto-ohjelmalla 106

7 tulosten raportointi tekstinkäsittelyohjelmalla tilastollisten testien tulkinta Luennot 24 t, ryhmäopetus 8 t, ryhmäharjoitukset 12 t Suoritustavat ja suoritusten sisältö a) Luennot, demonstraatiot ja harjoitukset tai b) Kirjallisuuskuulustelu: Manninen: Johdatus tilastolliseen data-analyysiin tai erikseen sovittavat luvut jostakin vastaavasta oppikirjasta ja jonkin ohjelmiston käyttöoppaasta 3 Johdatus yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4 ov 3 A. Laadullinen tutkimus 2 ov Käsiteltävä asiakokonaisuus tarkastellaan yhteiskuntatutkimuksen merkitystä yhteiskunnallisten ilmiöiden tulkitsemisessa, selittämisessä, ymmärtämisessä ja muuttamisessa perehdytään erilaisiin keinoihin lähestyä sosiaalista todellisuutta, keskeisimpinä merkitysten tutkiminen, diskurssianalyysi, retoriikka, juonirakenneanalyysi, keskusteluanalyysi, toimintatutkimus ja etnografia tutustutaan erilaisiin tapoihin hankkia tutkimusaineistoja, kuten esim. erilaiset valmiit tekstit ja dokumentit, muistelut, eläytymiset, haastattelut, havainnointi ja omaelämäkerrat tarkastellaan tutkimusetiikkaa, tutkijan suhdetta tietoon, tutkimusprosessia ja kirjoittamista pitkin luentosarjaa tuodaan esiin viime vuosien yhteiskuntatutkimusta sekä pyritään antamaan ideoita ja välineitä omien tutkimusharjoitustöiden tekemiseen Luennot 24 t., jonka yhteydessä tentitään: Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Vastapaino, Tampere Kohta voidaan suorittaa myös teoksilla: 1 Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Vastapaino, Tampere Silverman, David: Interpreting Qualitative Data. Sage Ulkomaalaiset opiskelijat : 1 Alasuutari, Pertti: Researching Culture. Qualitative Method and Cultural Studies. Sage Silverman, David: Interpreting Qualitative Data. Sage B. Kvantitatiivinen tutkimus 2 ov Käsiteltävä asiakokonaisuus selvitetään keskeisiä kvantitatiivisen yhteiskuntatutkimuksen paradigmoja ja pohditaan teorioiden merkitystä empiirisessä tutkimuksessa annetaan perustiedot kvantitatiivisista menetelmistä ja käydään läpi kvantitatiivisen tutkimuksen prosessi tutustutaan erilaisiin tutkimusaineistoihin, niiden edellyttämien tietojen keräämiseen ja muokkaamiseen käsittelykuntoon perehdytään analyysimenetelmien soveltamiseen Luennot 24 t sekä opetuksen yhteydessä jaettava tai luettavaksi osoitettava aineisto. 107

8 Kohta voidaan suorittaa myös teoksilla: 1 Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus, tutkielma, Johdatus tutkielman maailmaan. WSOY, Juva Alkula Pöntinen Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY 1994 Englanninkieliset vaatimukset: 1 Gilbert, Nigel (ed.): Researching Social Life. Sage Rose, D. Sullivan, O.: Introducing Data Analysis for Social Scientists. Open University Press Tiede ja filosofia 2 ov Käsiteltävä asiakokonaisuus Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva tutkimusprosessin kulusta, erilaisista tutkimuksen muodoista (painottaen filosofiaa ja tiedettä), ankarasta ja täsmällisestä tieteestä, tieteen ja filosofian suhteesta Luentoja 24 t. Kohta voidaan suorittaa myös teoksilla: 1 Wilenius Oksala Mehtonen Juntunen: Johdatus filosofiseen ajatteluun ja 2 Ketonen: Se pyörii sittenkin tai teoksilla 1 Stroll Popkin: Introduction to Philosophy (Introduction, Ch 1 and Ch 6) and 2 Chalmers: What Is This Thing Called Science? OPETTAJANKOULUTUS Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot. Opettajan pedagogiset opinnot 35 ov voidaan liittää sivuaineena tutkintoon tai suorittaa myöhemmin erillisinä opintoina. Opettajan pedagogisiin opintoihin on haettava erikseen. Valintaperusteista ja hakumenettelystä tiedotetaan tarkemmin kevätlukukauden alussa tiedekunnan ja laitosten ilmoitustaululla. 108