PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 6 PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintoja säätelee asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/94) ja asetus psykologian tutkinnoista (318/96). Uusi eri alojen yhteinen tutkintoasetus (794/ 2004) astuu voimaan Vuonna 2004 ja sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat asetuksen mukaan suorittaa loppuun nykyisen tutkintonsa mennessä tai he voivat siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimukset mitoitetaan siirtymävaiheessa sekä opintoviikkoina että opintopisteinä. Lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä ja opintojen arviointisäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa yleisissä määräyksissä, jotka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt. Asetukset ja yleinen tutkintosääntö ovat nähtävänä www-sivuilla, laitoksilla ja tiedekunnan kansliassa. Yleiset määräykset on esitetty seuraavassa. Vaadittavat opintosuoritukset Psykologian kandidaatin ja maisterin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi vaaditaan seuraavat opintosuoritukset siten kuin opetussuunnitelmissa tarkemmin määrätään: Asetuksen 794/2004 mukaista tutkintoa suorittavat Psykologian kandidaatin tutkinto 180 op Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op Yhteiset opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 14 op Pääaine, perus- ja aineopinnot 85 op johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot 54 op josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op 180 op Psykologian maisterin tutkinto 150 op Psykologian syventävät opinnot 102 op johon sisältyvät pro gradu tutkielma 40 op ja psykologian ammattikäytännön opinnot 45 op Psykologiharjoittelu 30 op Muut opinnot 18 op 150 op

2 7 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op Yhteiset opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 14 op Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op tai 85 op johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot 69 op tai 54 op josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op 180 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op Pääaineen syventävät opinnot 120 op johon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 op 120 op Asetuksen 318/96 mukaista tutkintoa suorittavat Psykologian kandidaatin tutkinto Yleisopinnot (ennen v aloittaneet) /yhteiset opinnot (v.2004 aloittaneet) 10 ov Kieliopinnot 9 ov Psykologian opinnot 41ov -aineopinnot, joihin sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineopinnot ja muut opinnot 60 ov joista yhtä oppiainetta vähintään 25 ov yhteensä 120 ov Psykologian maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi psykologian syventävät opinnot 60 ov joihin sisältyy pro gradu tutkielma 20 ov ja harjoittelu yhteensä 180 ov

3 8 Asetuksen 245/94 mukaista tutkintoa suorittavat Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot (ennen v.2004 aloittaneet) /yhteiset opinnot (v.2004 aloittaneet) 10 ov Kieliopinnot 9 ov Pääaine, aineopinnot ov johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot ov josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov yhteensä 120 ov Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi pääaine, syventävät opinnot 40 ov johon sisältyy pro gradu -tutkielma 20 ov yhteensä 160 ov Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Asetuksen 794/2004 mukaista tutkintoa suorittavat, syksyllä 2005 aloittaneet Opiskelija laatii ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka yhteydessä varmistetaan muun muassa tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun apuväline, jonka laatimiseen hän saa ohjausta omalta pääainelaitokseltaan sekä tiedekunnan opintoneuvonnasta. Tutkintorakenteen hyväksyttäminen Asetuksen 254/94 tai 318/96 mukaista tutkintoa suorittavat Tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä esitetään dekaanin hyväksyttäväksi ennen pääaineen syventävien opintojen aloittamista. Anomus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Pääaineen vaihtaminen Ks. yliopiston valintaopas. Tutkintorakenteesta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle luvan poiketa tiedekunnan hyväksymästä tutkintorakenteesta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan, hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa.

4 9 Opintosuoritusten hyväksilukeminen Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta päättää dekaani tai opintojaksosta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Hakuohjeita opintosuoritusten hyväksilukemiseksi on saatavana tiedekunnan kansliasta. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen korkeakoulututkintoon Kieliopinnoista, yleisopinnoista ja yhteisistä opinnoista voidaan myöhemmin suoritettavaan toiseen tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat samat molemmissa tutkinnoissa. Lisäksi asetusten 245/94 ja 318/96 mukaan opiskeleville voidaan lukea hyväksi yhden oppiaineen opintoja edellyttäen, että tässä oppiaineessa suoritetaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset lisäopinnot. Samaa menettelyä voidaan erityisestä syystä soveltaa asetuksen 794/2004 mukaisiin tutkintoihin pääaineen osalta. Opintosuoritusten täydentäminen Mikäli pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin saman oppiaineen opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi siten kuin pääaineen opetussuunnitelmassa vaaditaan. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, yleisopintojen ja yhteisten opintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytty opintosuoritus tallennetaan opintosuoritusrekisteriin yliopiston opintojen arviointisäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan aikaisemmilla opinnoilla korvatut tai erillisellä päätöksellä tutkintoon sisällytetyt opinnot. Myös tutkintotodistusta varten annetut kokonaismerkinnät tallennetaan opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusten arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty tai hylätty. Hyväksytty opintosuoritus voidaan arvioida viisiportaisella asteikolla 1-5: 1=välttävä (VT), 2=tyydyttävä (TT), 3=hyvä (HT), 4=kiitettävä (KT), 5=erinomainen (ET). Kuulusteluja koskevat määräykset

5 10 Kuulusteluissa noudatetaan yliopiston opintojen arviointisääntöä. Jonolaki Mikäli harjoituksiin, seminaareihin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrä on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa. Ryhmät mitoitetaan siten, että pääaineopiskelijoiden lisäksi otetaan huomioon myös sivuaineopiskelijoiden ja ylimääräisiksi opiskelijoiksi hyväksyttyjen opiskelupaikkatarve. Jos opetusryhmään ilmoittautuu määräaikana ko. kurssin pakolliset edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita enemmän kuin hyväksytty paikkamäärä sallii, otetaan kurssille pääaineopiskelijoita vuosittaista sisäänottoa vastaava määrä ja loput paikat varataan Tampereen yliopistossa perustutkintoa suorittaville sivuaineopiskelijoille. Jatkotutkintoja suorittavat opiskelijat otetaan huomioon vain siinä tapauksessa, että ko. kurssi sisältyy opiskelijan hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Kummankin ryhmän sisällä valinta tapahtuu opiskelijan pääaineen opintosuoritusten määrän perusteella. Psykologian osalta valinta koskee vain perustutkinto-opiskelijoita ja tapahtuu psykologian opintosuoritusten perusteella. Mikäli opintosuoritusten määrä on sama, ratkaistaan valinta kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Erityisistä syistä laitoksen johtaja voi myöntää poikkeuksia jonolain määräyksiin. Kandidaatin tutkielma Kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineessa kandidaatin tutkielma siten kuin opetussuunnitelmassa määritellään. Hyväksytty tutkielma arvostellaan viisiportaisella asteikolla 1-5. Kandidaatin tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Asetuksen 794/2004 mukaisesti opiskelevat(lukuun ottamatta tiedotusopin pääaineopiskelijoita) suorittavat kypsyysnäytteen kandidaatin tutkielman laatimisprosessin aikana. Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastuksen muodostaa pääsääntöisesti tutkielman laatimisprosessi kokonaisuudessaan. Kypsyysnäytteen suomen kielen tarkastaminen tapahtuu kandidaatin tutkielmaseminaarin yhteydessä tarkemmin ilmoitettavalla tavalla. Opiskelijan tulee toimittaa kopio suomen kielen tarkastajan merkinnöillä varustetusta tarkastetusta kypsyysnäytteestään kandidaatin työn ohjaajalle, jotta tämä voi todeta opiskelijan korjanneen suomen kielen tarkastajan osoittamat kielivirheet varsinaisessa tutkielmassa. Kokonaan suomen kielen osalta hylätty suoritus on kirjoitettava uudelleen ja tarkastutettava uudelleen suomen kielen opettajalla. Kypsyysnäyte tulee olla hyväksytty suomen kielen osalta ennen kuin koko kandidaatin tutkielman voi jättää tarkastettavaksi. Jos kandidaatin tutkielma laaditaan poikkeuksellisesti muuten kuin kandidaatin tutkielmaseminaarin tai muun vastaavan opetuksen yhteydessä, voidaan opiskelijalta edellyttää erillisen kypsyysnäytteen kirjoittamista yleisenä tenttipäivänä. Asetuksen 245/1994 tai 318/1996 mukaisesti opiskelevat voivat suorittaa kypsyysnäytteen edellä esitetyllä tavalla tai kypsyysnäyte (kirjoituskoe) suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Tiedotusopin kaikki pääaineopiskelijat suorittavat kypsyysnäytteen kirjoituskokeena. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty laitoksen kansliaan tarkastusta varten. Kirjoituskokeeseen on ilmoittauduttava tenttikuorta käyttäen

6 viimeistään kymmenen päivää ennen tenttitilaisuutta. Kirjoituskoe kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tarkastaja antaa kaksi tai kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Suomen kielen opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa laitoksen kansliasta. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä psykologian ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut vastaavan kandidaatin tutkinnon. Perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan opetussuunnitelman mukaisesti. 11 Harjoitusaine Harjoitusaineita voidaan kirjoittaa maisterin tutkinnon yhteydessä siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Harjoitusaineen tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Aineen kirjoittaminen on osa tutkielman aihepiiriin perehtymistä. Harjoitusaine voidaan sisällyttää osaksi tutkielmaa. Pro gradu -tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Tutkielman laajuus on 40 op/20 opintoviikkoa. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: - Yhtenäinen tutkielma (monografia -tutkielma) - Samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkeli -tutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. Pro gradu tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten laitoksen ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Jollei opiskelija ole suorittanut kypsyysnäytettä kandidaatin tutkielman yhteydessä, pro gradu tutkielma tulee palauttaa viimeistään 10 päivää ennen aiottua kypsyysnäytekoetta. Ohjeita löytyy osoitteesta ja laitoksen kotisivuilta. Tutkielmaan liitetään 1-2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa, joista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja.

7 Pro gradu -tutkielman tarkastajien on toimitettava lausuntonsa ilman erityistä syytä kolmen viikon kuluessa kypsyyskokeeseen osallistumisesta. Ennen tutkielman arvostelua tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava laitoksen kansliaan annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastine käsitellään aina laitosneuvostossa. Tutkielman arvostelua koskevasta oikaisumenettelystä on säädetty ja määrätty erikseen. Pro gradu tutkielma arvioidaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. 12 Sivuaineen tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvälle sivuaineen tutkielmalle määrätään yksi tai kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja. Tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa: tyydyttävä, hyvä, erinomainen. Sivuaineen tutkielmaa varten ei kirjoiteta harjoitusainetta eikä siihen liity kirjallista kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. Tutkielman arvostelun oikaisumenettely Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta neljäntoista päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelupäätös ja tarkastajien lausunnot tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Maisterin tutkinnon pääaineessa todistukseen merkitään opintojen laajuus ja arvostelu.. Pääaineen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot pro gradu -tutkielma mukaan lukien on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon pääaineessa todistukseen merkitään perus- ja aineopintojen laajuus ja arvosana Sivuaineet merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään 15 opintopisteen tai 10 opintoviikon opinnot. Alle 15 opintopisteen tai 10 opintoviikon sivuaineet merkitään kohtaan "muita opintoja". Opiskelijan on pyydettävä sivuaineistaan oppiaineen yhteismerkintä, josta ilmenee oppiaineessa suoritettujen opintojen laajuus ja arvostelu. Yhteiskuntatieteiden ja psykologian maisterin arvot

8 Dekaani on myöntänyt maisterin arvon psykologian tai yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ennen suorittaneille, joille maisterin arvoa ei aikaisemmin ole myönnetty. Pyydettäessä maisterin arvosta saa erillisen todistuksen. 13

9 14 Opetussuunnitelmien voimaantulo Opetussuunnitelmat tulevat voimaan elokuun alusta lukien, kuitenkin siten, että syyslukukauden aikana opiskelijat voivat osallistua kuulusteluihin edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmatyöryhmät Opetussuunnitelmat valmistellaan oppiaineen opettajien ja opiskelijoiden muodostamassa työryhmässä, jonka asettaa tiedekunta. Työryhmän tehtävänä on - opetussuunnitelman valmistelu ja koordinaatio laitosneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten; - opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen ja arviointi - muut tiedekunnan ja laitoksen antamat suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtävät. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöt Määräykset astuvat voimaan Ennen psykologian tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon aloittaneilla on oikeus siirtyä opiskelemaan uuden yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaista tutkintoa tai he voivat suorittaa asetusten 318/96 ja 245/94 mukaisia tutkintoja asti.

10 15 TIEDEKUNNAN OPINNOT Kieliopinnot 1. Kirjallinen viestintä 3 op/2 ov 2. Suullinen viestintä 2 op/1 ov 3. Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 3 op/2 ov 4. Yhden tai kahden vieraan kielen taito 6 op/4 ov yhteensä 14 op/9 ov Valitaan toinen seuraavista vaihtoehdoista: a) yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (6 op/4 ov) b) kahden vieraan kielen taito, jolloin toisessa kielessä vaaditaan kirjallisen taidon koe (3 op/2 ov) ja toisessa kielessä suullisen taidon koe (3 op/2 ov) Vaihtoehtoiset kielet ovat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä taikka dekaanin suostumuksella jokin muu vieras kieli. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat vaihtoehtoisesti suorittaa 9 op/6 ov englannin kieltä, jolloin heiltä ei vaadita suomen ja ruotsin kielen opintoja. Suomen kielen opintojaksot Tieteellinen kirjoittaminen 3 op (2 ov) Opintojakso koostuu luennoista (1 op) ja tekstiharjoituksista (2 op). Lähtötaso: äidinkielen lukio-opinnot tai vastaavat tiedot Ajoitus: Luennot suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella ja harjoitukset aineopintojen vaiheessa kandidaatin tutkielman työstämisen yhteydessä. Katso tarkemmin oman pääaineesi opetussuunnitelma. Ennen syksyä 2005 opintonsa aloittaneet suorittavat opintojakson aineopintovaiheessa. Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehtyä kirjalliseen asiaviestintään. Opintojaksolla harjaannutaan laatimaan 1. tieteelliseen kirjallisuuteen perustuvia referoivia tekstejä 2. popularisointeja 3. esseetyyppisiä kirjoitelmia sekä 4. tutkielmatyyppisiä tekstejä. Sisältö: Opintojakson sisältöalueita ovat mm. - asiatyylisen viestinnän pääperiaatteet - tieteellisen tekstin esitysmuodot (sitaatti, referaatti, oma esitys sekä näiden yhdistelmä) - referoivien tekstien ja kirjallisten opinnäytteiden laatiminen - lähdeaineksen ja tutkimuskohteen vaikutus esitystyyliin - tekstin ymmärrettävyys, luettavuus ja ilmaisun täsmällisyys - jäsennys, otsikointi sekä tekstin koheesio - tekstin ulkoasu ja muotoseikat oppiaineen ohjeiden mukaisesti

11 16 - kielenhuolto - tieteellisen kielen rakenteet ja niiden selkeyttäminen. Opintojakson lopullinen sisältö päätetään yhdessä kunkin ryhmän opiskelijoiden kanssa. Laajuus: 3 opintopistettä (80 tuntia opiskelijatyötä), josta 24 tuntia lähiopetusta jaettuna luentoihin ja harjoituksiin sekä palautejaksoon. Oppimateriaali: Verkossa oleva opetusmoniste ja muu verkkomateriaali, opiskelijan omat tekstit sekä opetuksen yhteydessä jaettava ja käsiteltävä materiaali. Opintojakson oheiskirjallisuudeksi suositellaan seuraavia: Hirsjärvi ym., Tutki ja kirjoita. Kymmenes painos. Tammi. Helsinki Iisa, K. & Piehl, A. & Oittinen H., Kielenhuollon käsikirja. Viides, laajennettu ja muutettu painos. Yrityskirjat Oy. Helsinki Kinnunen, M. & Löytty, O., Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino. Tampere Yhteysopettaja: Jutta Helenius Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin sekä harjoitustöiden ja tentin hyväksytty suorittaminen. Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Suullinen viestintä 2 op (1 ov) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää käsityksiin puhujan, kuulijan, aiheen ja puhetilanteen välisestä suhteesta sekä perehdyttää puhekäyttäytymiseen erilaisissa puheviestintätilanteissa. Harjoitusten tavoitteena on kehittää puheviestintätaitoja sekä kykyä vastaanottaa ja analysoida muiden puhujien viestintää. Laajuus: 2 opintopistettä, lähiopetusta yht. 30 tuntia (luentoja 12 t ja harjoituksia 18 t/ryhmä) Yhteysopettaja: Johanna Järvelin-Suomela Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kohti gradua (2 op) 1 ov Syventävä tieteellinen kirjoittaminen Lähtötaso ja edeltävät opinnot: Tieteellinen kirjoittaminen 3 op tai vastaavat tiedot. Ajoitus: maisteriopintojen aikana kun opiskelija valmistelee pro gradu -työtään. Ks. oppiaineen opetusohjelma. Tavoitteet: Kirjallisen ilmaisun kehittäminen niin, että opiskelija pystyy laatimaan luettavaa, sujuvaa ja sidosteista oman alansa tieteellistä tekstiä. Sisältö: - kielenhuollon ja asiatyylin perusteet - asiantuntijatekstin laatiminen

12 - argumentoinnin harjoittelu - vieraan kielen vaikutus tekstin tuottamiseen - opiskelijoiden toivomia sisältöalueita Kussakin osiossa keskitytään tekstin ulkoasuun, muotoseikkoihin, jäsennykseen, ymmärrettävyyteen ja ilmaisun täsmällisyyteen teorioiden ja käytännön harjoitusten avulla. Laajuus: Opintojakso muodostuu luennoista ja kirjallisista harjoituksista, itsenäisestä tekstin tuottamisesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja palautteesta. Opetus kestää toteutustavasta riippuen 1-2 periodia. Oppimateriaali: Opettajan laatima materiaali. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja tehtävien hyväksytty suorittaminen. Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 17 Ruotsin kielen opintojakso Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä yhteiskuntatieteilijöille 3 op (2 ov) Taitotaso B1-B2 (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko) Yleistä: Opintojakso perustuu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettuun lakiin 424/2003 ja suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annettuun asetukseen 481/2003 sekä yliopistotutkintoasetukseen 794/2004. Lähtötaso: Kielitaito tasolla A2-B1 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla. Vaadittavan lähtötason saavuttamiseksi suositellaan osallistumista valmentavaan opetukseen. Kielitaito voidaan testata kirjallisessa lähtötasokokeessa. (Ei koske opiskelijoita, joilla on ylioppilastutkintotodistuksen arvosanana laudatur tai eximia cum laude approbatur.) Ajoitus: 2. opintovuosi (tai myöhemmin). Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa viestiä tarkoituksenmukaisesti työhön ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvissä tehtävissä sekä suullisesti että kirjallisesti. Opiskelija - hallitsee useita yleisiä aihepiirejä koskevan sanaston ja laajan oman erityisalan sanaston ja pääsääntöisesti oikeat rakenteet - ymmärtää omaan erityisalaansa liittyviä tekstejä sekä yleiskielistä puhetta omalta alaltaan - osaa mm. välittää ja hankkia tietoa, kuvata, neuvoa, referoida ja ilmaista ja perustella näkökantojaan - pystyy osallistumaan aktiivisesti keskusteluun ja pitämään valmistellun suullisen esityksen - osaa hyödyntää kielellisiä apuneuvoja ja oman alansa ruotsinkielisiä tiedonlähteitä. Laajuus: kolme opintopistettä. Lähiopetuksen määrä on enintään puolet (42 tuntia) koko opintojakson työmäärästä. Opetus kestää kaksi periodia. Oppimateriaali: Opettajan oma materiaali/ maksullinen materiaali. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Kirjallisen viestinnän arviointi perustuu harjoitustöihin ja/tai loppukokeeseen. Suullinen viestintä arvioidaan suullisen esityksen ja

13 keskustelukokeen perusteella. Ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta tulevat tutkintotodistukseen erilliset arvosanat asteikolla hyvät tiedot tai tyydyttävät tiedot. Yhteysopettaja: Henna Hyytiä Kurssi jaetaan selkeästi kahteen osaan siten, että kokoontumiskerran jälkeen pidetään kerran viikossa kirjallisen osion tunnit (yht. 20h) ja kerran viikossa suullisen osuuden tunnit (yht. 20h). Ennen kurssin alkua järjestetään kirjallisen taidon koe niille, joilla on jo opintojakson tavoitetason kielitaito. Hyväksytysti suoritettu kirjallisen taidon koe vapauttaa kirjallisten harjoitusten kurssilta, ja tällöin opiskelijan täytyy osallistua ainoastaan suullisen osuuden tunneille ja sen näyttökokeisiin. Suullisen taidon koe puolestaan voidaan järjestää sopimuksen mukaan niille, jotka ovat työskennelleet vähintään puoli vuotta ruotsinkielisessä ympäristössä oman alan tehtävissä. Suullinen koe järjestetään yhdessä kurssilla olevien opiskelijoiden kanssa. Henkilön, joka haluaa osallistua pelkkään suulliseen kokeeseen, tulee ottaa kurssin alussa yhteyttä tuntia pitävään opettajaan ohjeiden saamiseksi. Suullisen kokeen läpäisseen tulee kuitenkin osallistua kirjalliselle osuudelle/suorittaa vastaava kielikoe. 18 Englannin kielen opintojaksot Englannin kielen kirjallinen taito/tekstin ymmärtäminen yhteiskuntatieteilijöille 3 op (2 ov) Taitotaso B2 (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko) Lähtötaso: Englannin kieli lukion A-kielenä tai vastaavat taidot (kielitaito tasolla B1-B2 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla). Ajoitus: 1. opintovuosi syyslukukausi. Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija - ymmärtää yleisluonteista asia- ja tieteellistä tekstiä - ymmärtää oman tieteenalansa tekstiä - osaa jossain määrin tuottaa asiatyylin tekstiä Nämä taidot auttavat opiskelussa sekä myöhemmin oman alan seuraamisessa ja ammatillisessa kehityksessä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Sisältö: Opiskelija - tunnistaa tieteellisen tekstin rakenteen ja sen osien tehtävät - osaa lukiessaan hyödyntää tekstin rakennetta ja merkityssuhteita ilmaisevia vihjesanoja - tunnistaa ja osaa tulkita tekstin ymmärtämisen kannalta keskeiset rakenteet - hallitsee yleistieteellisen ja oman alansa keskeisen sanaston - tuntee etu- ja jälkiliitteiden asiatyylin sanastolle antamat merkitykset - pystyy jossain määrin kirjoittamaan jäsentynyttä asiatyyliä ja pystyy käyttämään opintojaksolla oppimaansa sanastoa erilaisissa yhteyksissä. Laajuus: 3 opintopisteen määrä opiskelijatyötä, josta enintään 42 t lähiopetusta (tekstianalyysia ja kirjallisia harjoituksia pari- ja pienryhmätyöskentelynä). Lisäksi kurssin tavoitteiden saavuttaminen vaatii riittävän määrän itsenäistä kotityötä, joka muodostuu lähiopetukseen liittyvistä tehtävistä ja valmistautumisesta. Opetus kestää kaksi periodia.

14 19 Oppimateriaali: Opetuksen yhteydessä jaettava maksullinen materiaali. Arviointi: Opintojakson arvosanan perusteina ovat kirjallinen loppukoe sekä säännöllinen ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Yhteysopettaja: Marketta Rostedt Lukuvuoden alussa järjestetään valinnainen kirjallisen taidon tekstikoe, joka on tarkoitettu sellaisille opiskelijoille, joilla on jo opintojakson tavoitetason kielitaito. Kokeen hyväksyttävästi suorittaneet vapautetaan kirjallisen taidon opintojaksosta. Englannin kielen kommunikatiivinen (suullinen) taito yhteiskuntatieteilijöille 3 op (2 ov) English Communicative Skills Course Taitotaso B2 (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko) Lähtötaso: Englannin kieli lukion A-kielenä tai vastaavat taidot (kielitaito tasolla B1-B2 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla). Lähtötason saavuttamiseksi opiskelija voi esim. osallistua englannin kielen valmennuskurssille. Ajoitus: 3. opintovuosi. Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija - pystyy kommunikoimaan itseensä, opintoihinsa ja omaan tieteenalaansa liittyvistä asioista - pystyy vuorovaikutukseen toisten kanssa esimerkiksi ryhmätyöskentelyssä, keskusteluissa, esitelmissä ja väittelyissä - tiedostaa suulliseen viestintään liittyvät kulttuurierot ja osaa kommunikoida tilanteen vaatimalla tavalla Nämä taidot auttavat opiskelussa sekä myöhemmin oman alan seuraamisessa ja ammatillisessa kehityksessä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Sisältö: Ryhmä käsittelee tiettyä teema-aluetta keskustelu- ja kuunteluharjoitusten avulla tavoitteenaan kehittää opiskelijoiden valmiutta kommunikoida ajankohtaisista asioista. Opintojaksolla tehdään myös jonkin verran luetunymmärtämis- ja kirjoittamisharjoituksia sekä pidetään suullinen esitys. Laajuus: 3 opintopistettä (80 tuntia opiskelijatyötä), johon sisältyy lähiopetusta (enintään 42 t) ja ohjattua itsenäistä työskentelyä. Läsnäolo on pakollinen. Opetus kestää kaksi periodia. Oppimateriaali: Opetuksen yhteydessä jaettava maksullinen materiaali. Arviointi: Opintojakson arvosanan perusteina ovat säännöllinen ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, annettujen tehtävien suorittaminen, suullinen esitys, jatkuva arviointi ja/tai loppukoe. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Yhteysopettaja: Douglas Brear

15 Aihekuvaus: Local and Global Issues Kurssin tavoitteena on parantaa opiskelijoiden halua ja kykyä viestiä suullisesti englannin kielellä. Kurssilla keskitytään puheen sujuvuuden ja kuuntelutaidon parantamiseen keskustelujen ja esitelmien avulla, jotka antavat varmuutta kielenkäyttöön, lisäävät sanavarastoa ja parantavat taitoa ymmärtää eri tilanteiden vaatimia viestintätapoja. Erityistä huomiota kiinnitetään kielenkäyttö- ja kommunikointitekniikkaan, joita tarvitaan argumentoinnissa ja keskusteluissa. Kurssin alussa tutkitaan autenttisia englanninkielisiä lähdetekstejä ja tehdään harjoituksia pari- ja pienryhmätyönä. Kurssin jälkiosa käytetään esityksiin ja niiden pohjalta syntyvään pienryhmäkeskusteluun ja arviointiin. Opiskelijoita rohkaistaan tuomaan kurssille omia aineistoja, jotka täydentävät opettajan brittiläisiä englanninkielisiä aineistoja ja toimivat vertailevan analyysin pohjana. Kurssin aikana opiskelija valmistelee akateemisen esityksen oman valintansa mukaisesta otsikon viitekehykseen sijoittuvasta aiheesta, valmistautuu ja osallistuu aktiivisesti pienryhmäkeskusteluihin ja väittelyihin sekä oppii tunnistamaan suulliseen kommunikaation sisältyviä kulttuurieroja ja ymmärtämään eri tapoja käyttää englannin kieltä. 20

16 21 Yhteiset opinnot Yhteiset opinnot vaaditaan syksystä 2004 alkaen kaikilta tiedekunnan uusilta tutkinto-opiskelijoilta. Tiedekunnan yhteiset opinnot ovat osa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkinnonuudistusta. Yhteisillä opinnoilla pyritään rakentamaan jokaiselle tiedekunnan opiskelijalle vankka perusosaaminen yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevista teorioista, tieteellisestä ajattelusta sekä tutkimusmetodologiasta. Opintosuoritukset nivotaan tiiviisti pääaineen yhteyteen siten, että jaksot suoritetaan laitoskohtaisesti omien pääaineopintojen yhteydessä. Yhteisten opintojen opetus on aloitettu syksyllä 2004 ja ne vaaditaan siitä alkaen kaikilta yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uusilta tutkinto-opiskelijoilta. 1. Johdatus yhteiskuntatieteisiin Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä 3 op/2 ov Johdatus tieteellisen ajatteluun 3 op/2 ov Yhteiskuntatieteiden teoriat 5 op/3 ov 2. Yhteiset metodiopinnot Empiirisen tutkimuksen perusteet 3 op/2ov Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet 5 op/3 ov 3. Tiedonhankinta ja tietotekniikka Tiedonhankinnan perusteet 2 op/1 ov Tiedonhankintataidot aineopinnoissa 1 op/1 ov Tietotekniikan peruskurssi 3 op/2 ov Johdatus yhteiskuntatieteisiin Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä (3 op/2 ov) (1. periodi) Tavoite: Opintojen alkuun sijoittuvalla kurssilla opiskelija virittäytyy tarkastelemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia niihin. Kurssi tarjoaa yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen alkeet: Opiskelijat tutustuvat tiiviissä muodossa yhteiskuntatieteiden tapaan jäsentää nykymaailmaa ja niihin käsitteisiin, joilla eri tieteenalat osallistuvat ajankohtaiseen keskusteluun. Kurssin käytyään opiskelijalla on tuntuma siihen, miten yhteiskuntatieteissä tarkastellaan ja käsitteellistetään ajankohtaisia kysymyksiä. Sisältö: Opintojakso esittelee eri oppiaineiden näkökulmia kulloinkin ajankohtaisiin kysymyksiin. Opetusmuoto: Kurssi koostuu johdantoluennosta (2 t), teemaluennoista (20 t) ja oppimispalautteesta (1 t). Kurssin teemaluennoista neljä tuntia on englannin kielellä. Luennot videoidaan Porin yksikköön ks. opetusohjelma. Suoritustapa: Opiskelijat suorittavat kurssin pääaineensa yhteydessä, esimerkiksi opettajalle palautettavalla oppimispäiväkirjalla. Ks. oman pääaineen opetussuunnitelma. Vastuulaitokset:

17 22 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos ja Tiedotusopin laitos Porin yhdyshenkilö/suorituksen vastaanottaja sosiologian professori Antti Saloniemi Johdatus tieteelliseen ajatteluun (3 op/2 ov) (2. periodi ) Tavoite: Opiskelija paikantaa kurssin avulla itsensä osaksi tieteellisen ajattelun perinnettä ja yliopistoinstituution käytäntöjä. Opiskelija omaksuu myös välineitä yhteiskunnallisten ilmiöiden tulkintaan, selittämiseen ja ymmärtämiseen tutkimuksellisin keinoin. Tavoitteena on, että kurssi innostaa tieteelliseen argumentointiin ja antaa näkökulmia siihen, mikä on yliopiston ja yhteiskuntatieteellisen tiedon merkitys yhteiskunnassa. Sisältö: yliopisto tieteiden historiassa yliopiston ideat ja ulottuvuudet yliopisto akateemisen opiskelun ja tieteellisen tutkimuksen käytäntönä yhteiskuntatutkimuksen merkitys yhteiskunnassa yhteiskuntatieteellisen tiedon ja taidon merkitys työelämässä tutkimuksen etiikka tieteellisten argumentoinnin erityispiirteet ja tieteellinen kirjoittaminen tutkimuksen etiikka Opetusmuoto: Luennot 18 t. Luennot videoidaan Porin yksikköön ks. opetusohjelma. Suoritustapa: Oppimispäiväkirja. Ks. oman pääaineen opetussuunnitelma. Vastuulaitos: Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Porin yhdyshenkilö/suorituksen vastaanottaja sosiaalityön yliassistentti Aino Ritala-Koskinen Yhteiskuntatieteiden teoriat (5 op/3 ov) ( 3. ja 4. periodi) Kv.pol.& v-oppi Psykologia Sos.pol. & sos.työ Sosiologia & Sos.psykologia Tiedotusoppi Naistutkimus YHTEISKUNTATIETEIDEN HISTORIA YHTEISKUNTATIETEIDEN FILOSOFISET PERUSTEET

18 Tavoite: Luentosarjan tavoitteena on antaa jäsentyvää kuvaa eri yhteiskuntatieteiden taustalla olevista filosofisista perusteista ja teoreettisista sitoumuksista sekä rakentaa pohjaa eriytyneiden tieteenalojen väliselle vuorovaikutukselle. Luentojen tavoitteena on saada opiskelija kiinnostumaan aiheesta tarjoamalla laaja näkökulma yhteiskuntatieteisiin ja niiden nykytilaan. Luentosarjan jälkeen opiskelija ymmärtää filosofisen ajattelun merkityksen sekä tuntee yhteiskuntateorioiden historian ja nykykeskustelun pääpiirteet ja kykenee hahmottamaan niiden avulla tämänhetkistä yhteiskunnallista todellisuutta. Toteutus: Luentosarja (yht. 30 h/5 op/3 ov) jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään yhteiskuntatieteiden filosofiaa ja historiaa (18 h), toisessa osassa tiedekunnan eri laitokset esittävät oman näkökulmansa teemaan ja nykykeskusteluun (12 h). Luennot videoidaan Porin yksikköön ks. opetusohjelma. Kurssilla on käytössä Moodle opetusalusta, jolla julkaistaan luentosarjan sisältö ja ohjelma sekä luennoitsijoiden monisteita/kalvoja ja kirjallisuusluetteloita. Suoritustapa: Laitoksen osuuden luennoitsija ottaa vastaan oman oppiaineensa opiskelijoiden kirjalliset työt. Suoritustavasta on Moodle -alustalla erillinen ohjeistus, jota eri laitokset saattavat vielä täydentää. Kunkin laitoksen luennoitsija antaa tästä lisäinformaatiota. Vastuulaitos: Politiikan tutkimuksen laitos Porin yhdyshenkilö/suorituksen vastaanottaja sosiaalipolitiikan professori 23 Yhteiset metodiopinnot Empiirisen tutkimuksen perusteet (3 op/2 ov) (1. periodi) Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä empiirisen tutkimuksen menetelmistä ja tutkimusprosessista eri vaiheineen. Opiskelija tutustuu tutkimisen tekemisen perusteisiin ja oppii ymmärtämään tutkimusongelman merkityksen tutkimusasetelmien, aineistojen ja analyysitapojen valinnalle. Opiskelija oppii, miten erilaisilla menetelmällisillä lähestymistavoilla voidaan tarkastella samaa tutkimuskohdetta ja miten eri lähestymistavat tuottavat tutkimuskohteesta erilaista tietoa. Sisällölliset teemat: - tutkimusongelman muodostaminen ja tutkimusprosessi - erilaiset tutkimustyypit - aineistot - analyysitavat ja -perinteet Opetusmuoto: Luennot 24 t. Luennot videoidaan Porin yksikköön ks. opetusohjelma. Suoritustapa: Ohjeet pääaineen opetusohjelmassa (oppiaineen vastuuhenkilö) Vastuulaitokset: Naistutkimuksen laitos, Porin yksikkö ja Psykologian laitos

19 24 Porin yhdyshenkilö/suorituksen vastaanottaja tutkimusmenetelmälehtori Marja Alastalo Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op/3ov) (3. periodi) Opintojakso koostuu seuraavista osajaksoista: TILTY1A Tilastotieteen perusteet 3 op TILTY1B SPSS:n perusteet 2 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suorittanut opiskelija hallitsee tilastotieteen peruskäsitteet, ymmärtää tilastoinnin ja otantatutkimuksen eron sekä osaa SPSS-tilasto-ohjelmiston peruskäytön. Opiskelija omaksuu tilastollisen ajattelun peruslogiikan ja käsittää sen merkityksen empiirisessä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Opintojakso tarjoaa välttämättömän pohjan kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimiselle ja antaa valmiudet soveltaa tilastotieteen perusmenetelmiä. Opintojakso toimii johdantokurssina laitosten omalle kvantitatiivisten menetelmien opetukselle. Käsiteltävä asiakokonaisuus: - tilastoyksikkö, muuttuja, havaintomatriisi - multiresponse-muuttujat - muuttujan mitta-asteikot - aineiston tallentaminen ja tallennusvirheiden korjaaminen - sisällön dokumentointi ja puuttuvien tietojen määrittäminen - muuttujamuunnokset - yksi- ja useampiulotteiset jakaumat - keski-, hajonta- ja riippuvuusluvut - tulosten graafinen esittäminen - tilastollisen päättelyn perusteet: normaalijakauma, otantajakaumat - otoskoon määrääminen - tilastollinen hypoteesien testaus Opetusmuoto: 28 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sekä harjoitustyön teon ohjausta. Porissa kontaktiopetuksena ks. opetusohjelma. Suoritustapa: a) luennot, pienryhmäopetus, välitentit ja harjoitustyö tai b) kirjallinen kuulustelu (ks. kirjallisuus) yleisenä tenttipäivänä ja harjoitustyö Kirjallisuus: Pentti Manninen: Johdatus tilastolliseen data-analyysiin, 2004 Pentti Manninen & Matti Ylén: Tilastollisen päättelyn käytäntö (ei luvut 9,11), 2004 Eija Paaso: SPSS-peruskurssin moniste, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD, 2004 (harjoitustyö) Oheislukemistoa: Kuusela: Tilastografiikan perusteet, 2000 ks. myös TILTP1:n, TILTP2:n ja TILTP7:n oheislukemisto. Vastuulaitos: Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Opettaja: Seppo Saloranta

20 25 Tiedonhankinta ja tietotekniikka Tiedonhankinnan perusteet (2 op/1 ov) (1. periodi) Tavoite: Opiskelija oppii tiedonhankinnan perusteet, välttämättömät opiskelun edellyttämät kirjaston käytön sekä tiedonhankinnan taidot ja osaa hyödyntää kirjaston tarjoamia palveluja. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa etsiä kurssikirjoja ja tietyn aihepiirin kirjoja tieteellisten kirjojen kokoelmaluetteloita hyödyntäen. Opiskelija osaa etsiä lehtiartikkeleita kotimaisista ja ulkomaisista julkaisuista sekä kirjaston aikakauslehtikokoelmasta että tietoverkossa olevista artikkelikokoelmista. Sisällölliset teemat: - yleiskuva tiedonlähteistä - tiedonhankinnan perusteet - opiskelussa tarvittavien julkaisujen ja palveluiden käyttö - aineistojen arviointi Opetusmuoto: - Luennot ja harjoitusryhmät, verkko-opiskelua Käytännön toteutus: Kirjasto Tiedonhankintataidot aineopinnoissa (1 op/1 ov) Ajoitus: Kandidaatintutkielma/seminaarivaihe, substanssiopetuksen yhteydessä, ks. oman oppiaineesi opetussuunnitelma Edeltävät opinnot: Tiedonhankintataitojen perusteet Tavoite: Opiskelija oppii oman tieteenalansa systemaattisen tiedonhankinnan kirjaston tarjoamista eri tiedonlähteistä ja taitojen hyödyntämisen oman työn laatimisessa. Opiskelija osaa arvioida eri tiedonlähteitä ja niiden laatua sekä koota ja yhdistää viitteiden- ja lähdeluettelon hallinnan työstämäänsä työhön. Sisällölliset teemat: - oman tieteenalan tärkeimmät tiedonlähteet ja tiedon rakenne - oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen - hakutavat: suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat - tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi - perehtyminen viitteidenhallintaan ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin ja niiden käyttämiseen tieteellisen tekstin tuottamisessa - aineistojen arviointi ja tiedon käytön eettiset piirteet Opetusmuoto: - lähiopetusta atk-opetusluokassa, verkko-opiskelua

21 26 Suoritustapa: Ohjeet pääaineen opetusohjelmassa Vastuulaitokset: Ainelaitokset Käytännön toteutus: Kirjasto ja Porin laitoksen oppiaineet yhteistyössä Tietotekniikan peruskurssi (3 op/2 ov) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät yliopisto-opiskelussa tarvittavat tietotekniset valmiudet. Sisältö: Opintojaksolla opiskelijat perehdytetään tietokoneen yleisimpiin sovellusohjelmiin ja pyritään antamaan valmiudet niiden käytön omatoimiseen jatko-opiskeluun. Lisäksi tarkoituksena on tarjota valmiudet yliopiston keskustietokonejärjestelmän käyttöön sekä perustiedot tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä. Opintojaksolla tutustutaan myös Internet-verkon mahdollisuuksiin, kuten selaimen käyttöön, sähköpostin hallintaan ja materiaalin jakamiseen verkossa. Ajankohta: Opintojakson suorittamista suositellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opintojakso järjestetään syyslukukaudella. Opetusmuoto: Opintojakso painottuu verkossa julkaistavan materiaalin pohjalta tapahtuvaan itseopiskeluun (ks. opintojakson verkkosivut) ja/tai kontaktiopetukseen. Suoritustapa: Harjoitukset, harjoitustyö ja vertaisarviointien suorittaminen. Kirjallisuus: Luentomateriaali (verkossa) Anttila-Raisamo-Laine: Mikrotietokoneen perussovellukset, TAJU, Tampereen yliopisto, Vastuulaitos: Tietojenkäsittelytieteiden laitos

22 27 Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittavat tiedekunnan yleisopinnot. 1. Orientoivat opinnot 1 ov 2. Tilastotieteen perusteet yhteiskuntatieteilijöille 3 ov 3. Johdatus yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4 ov a) Laadullinen tutkimus 2 ov b) Kvantitatiivinen tutkimus 1 ov c) SPSS-peruskurssi 1 ov 4. Tiede ja filosofia 2 ov yhteensä 10 ov Yleisopinnoista ei enää järjestetä opetusta. Katso ohjeet tutkinnostasi vielä puuttuvien opintojaksojen suorittamiseksi tiedekunnan kotisivuilta. Opettajankoulutus Yhteiskuntatieteiden tai psykologian maisterin tutkinnon suorittanut voi saada kelpoisuuden opettajan tehtäviin suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot, jotka voidaan liittää sivuaineena tutkintoon tai suorittaa myöhemmin erikseen. Kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämien opintojen valintaperusteista ja hakumenettelystä tiedotetaan tarkemmin kevätlukukauden alussa tiedekunnan www-sivulla ja ilmoitustauluilla. Kelpoisuus aineenopettajan tehtäviin määräytyy tutkinnon aineyhdistelmän mukaan. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineista vain psykologia on opetettavana aineena lukiossa, lisäksi yhteiskuntaoppi opetettavana aineena koostuu yhteiskuntatieteellisen alan opinnoista (ks. tiedekunnan www-sivut). Eri alojen ammatillisissa oppilaitoksissa esim. ammattikorkeakouluissa on myös erilaisia yhteiskunnallisten aineiden opettajan tehtäviä.