EU-yhteistyö edistää teknistä turvallisuutta Virossa

Transkriptio

1 1/2004 Virosta tulee Euroopan unionin jäsen TUKESin kollegaviranomainen Virossa on Tehnilise Järelevalve Inspektsioon, jonka pääjohtajana toimii Urmas Leitmäe. EU-yhteistyö edistää teknistä turvallisuutta Virossa Viron EU-jäsenyys tuo uusia mahdollisuuksia ja isoja haasteita monille aloille. Myös tekninen turvallisuus saa nyt aiempaa enemmän painoarvoa. Yleisen hyvinvoinnin parantumisen myötä kiinnitetään suurempaa huomiota turvallisuuteen ja siihen sijoitetaan enemmän voimavaroja. Ulkomaisen pääoman sijoitukset tuovat mukanaan uutta tietotaitoa. Samalla muokkautuvat asenteetkin - onhan turvallisuus kansainvälisesti toimivissa yrityksissä yleensä itsestään selvä toiminnan edellytys. Toiminta EU:n rajavaltion markkinavalvontaviranomaisena on meille tietenkin melkoinen haaste, vaikka jonkin verran olemme jo hankkineetkin kokemusta käytännön valvontatoimista. Sähkölaitteiden markkinavalvonta aloitettiin Virossa jo kymmenen vuotta sitten. Pakollinen ennakkotarkastus poistettiin valvomiltamme tuotteilta 1999 ja muutokseen on oltu tyytyväisiä, vaikka joskus on ilmaistu myös pelkoa markkinoiden villiintymisestä. TURVATEKNIIKAN KESKUS Euroopan yleisiin turvallisuussääntöihin siirtyminen aiheuttanee lisäkustannuksia sellaisille yrityksille, jotka ovat toimineet ainoastaan Virossa. Toisaalta muutokset tehtyään niille avautuu uusia bisnesmahdollisuuksia laajemmilla eurooppalaisilla markkinoilla. Yhteistyö muiden EU-maiden kanssa lisää valvontatoiminnan tehokkuutta ja auttaa siten säästämään yhteisen Eurooppamme voimavaroja luvun alussa aloitettu yhteistyö Suomen ja Viron valvontaviranomaisten välillä on kehittynyt varsinkin TUKESin perustamisen jälkeen. Hiljattain päättyneen EU:n rahoittaman Viron markkinavalvontatoiminnan kehitysprojektin asiantuntijat olivat enimmäkseen suomalaisia, monet heistä TUKESin työntekijöitä. Paljon kiitoksia panoksesta kaikille projektin toteuttamista edesauttaneille! Jäsenvaltioksi tulon myötä yhteistyö laitostemme välillä tiivistyy varmasti entisestään. Urmas Leitmäe TUKES-katsaus 1/2004 1

2 TUKESin vuosikatsaus 2003 Valvonta Laitokset, laitteistot ja tekniset palvelut Kemikaali- ja nestekaasulaitosten, räjähdetehtaiden ja varastojen sekä kaivosten turvallisuustaso on useimmissa kohteissa hyvä. Kertomusvuonna sattui prosessiteollisuudessa kuitenkin kaksi poikkeuksellisen vakavaa onnettomuutta: terästehtaalla tapahtunut räjähdys, jossa kuoli kolme henkilöä sekä puunjalostusteollisuudessa sattunut kemikaalivuoto, joka aiheutti merkittävän ympäristövahingon. Niiden selvitystyössä arvioidaan keinoja vastavien onnettomuuksien estämiseksi. Vaarallisia aineita teollisesti käsittelevät ja varastoivat kohteet tarkastetaan nykyisin 1, 3 tai 5 vuoden välein riippuen kemikaalien tai räjähteiden määrästä. Yritysten toimintatavat ovat kehittyneet varsinkin suuremmissa kohteissa, joilta vaaditaan erityinen turvallisuusselvitys. Osalla toiminta on niin hyvällä tasolla, että tarkastusten väliä voidaan harkita pidennettäväksi. Maakaasun siirtoputkistoon ei tehty suuria laajennuksia vuonna Nykyiseen verkkoon toteutettiin lisäyksiä ja laajennuksia. Turvallisuustaso on hyvä eikä vakavia onnettomuuksia sattunut. Painelaitteiden osalta tutkittiin vuonna 2003 kolmea onnettomuutta ja selvitettiin lievempiä tilanteita. Onnettomuusilmoitusten perusteella kiinteää polttoainetta käyttävien pienten lämpökeskusten takatulen suojaukseen pitäisi kehittää toimivia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan painelaitteiden turvallisuustaso on hyvä. Määräaikaistarkastusten tekemistä valvottiin painelaiterekisterin avulla. Valvontakäyntejä tehtiin kohteisiin, joissa määräaikaistarkastukset olivat jääneet suorittamatta tai käytönvalvojatiedoissa oli ollut puutteita. Käynneillä havaittiin puutteita painelaitteiden sijoituksessa, kunnossapidossa sekä käytönvalvojien säädös- ja painelaiteosaamisessa, ei kuitenkaan vakavia turvallisuuspuutteita. Sähkölaitteistojen turvallisuuteen vaikutetaan sekä urakointi- ja tarkastustoiminnan valvonnan kautta että suoraan laitteistoihin kohdistuvalla valvonnalla. Kenttävalvonnan painopiste oli edellisten vuosien tapaan käytönjohtajaa edellyttävissä laitteistoissa. Huollon ja kunnossapidon puutteet ovat edelleen varsin yleisiä. Tällaisia puutteita havaittiin joka kolmannessa laitteistossa. Kenttävalvonnan lisäksi on vuosittain selvitetty ja saatettu kuntoon TUKESiin rekisteröitävien sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusten laiminlyönnit. Sähköurakoitsijoiden toiminta on kohtuullisen hyvällä tasolla. Käyttöönottotarkastukset tehdään nyt melko säntillisesti: puutteita esiintyi vain noin 10 %:lla urakoitsijoista. Sähkötyöturvallisuudessa puutteita kirjattiin edelleen joka kolmannelle urakoitsijalle, vaikka koulutusta on viime vuosina ollut tarjolla hyvin paljon. Oikeudettoman urakoinnin määrä ja laajuus näyttäisivät olevan lievässä kasvussa, joten merkittävä osa valvonnasta kohdistetaan jatkossakin siihen. Hissiturvallisuutta valvottiin pääosin teknisten palvelujen (asennus- ja huoltoliikkeiden sekä tarkastuslaitosten) valvonnan kautta. Huomiota kiinnitettiin mm. sähkötyöturvallisuuteen vanhojen hissien huollossa. Kertomusvuonna kehitettiin myös uusien hissien markkinavalvontaan liittyviä menettelyjä sekä osallistuttiin siihen liittyvään EU-työskentelyyn. Tarkastuslaitosten ja liikkeiden, käsisammutinliikkeiden sekä paloilmoitinja sammutuslaitteistoliikkeiden toiminta oli valvontahavaintojen perusteella asianmukaista eikä merkittäviä puutteita esiintynyt. Kylmälaiteliikkeiden uusia lakisääteisiä rekisteri-ilmoituksia oli vuoden 2003 loppuun mennessä tullut TUKESille yli Tuotevalvonta Sähkötuotteiden turvallisuuden taso on testaustulosten perusteella jälleen parantunut. Markkinoilta löytyi edellisvuotta paljon vähemmän vaarallisia tuotteita. Palauttamismenettelypäätöksiä tehtiin vain kahdeksan, mikä on pienin määrä yhdeksän vuoden aikana. TUKES sopi Kuluttajaviraston kanssa pienoisakkujen ja paristojen valvonnan aloittamisesta. Vuoden lopussa ilmeni GSM-puhelinten tarvikeakkujen räjähdyksiä, jotka johtivat eräiden akkutyyppien markkinoilta vetämiseen. Samalla aloitettiin tarvikeakkujen testaushanke. Ilotulitteiden myynnissä ei havaittu merkittäviä ongelmia. Myynnissä oli vain hyväksyttyjä tuotteita. Ilotulitteiden väärä käyttö aiheutti edelleen useita silmävammoja. Markkinoilla olevien louhintaräjähteiden käyttö-, varastointi- ja varo-ohjeista löytyi puutteita. Teknisiltä ominaisuuksiltaan vaarallisia tuotteita ei kuitenkaan löytynyt. Kemikaalisäiliöiden valvonnassa löydettiin näytteistä suhteellisen paljon puutteita. Säiliövalmistuksen yleistä tilaa voi pitää korkeintaan tyydyttävänä. Osa puutteista on ollut lieviä merkintäpuutteita, mutta myös rakenteen suhteen on ollut huomautettavaa. Rakenteellisesti puutteelliset säiliöt eivät sinällään ole vaarallisia, mutta niissä piilee ympäristövahinkoriski niiden odotettua lyhyemmän luotettavan käyttöiän takia. Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöitä ja pakkauksia koskevat hyväksynnät ovat siirtyneet VAK-tarkastuslaitoksille ja kuljetettavien painelaitteiden osalta ilmoitetuille laitoksille. Uudessa TUKES-katsaus on Turvatekniikan keskuksen julkaisu teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden ajankohtaisista asioista. Turvatekniikan keskus (TUKES) on viranomainen, jonka toi mi alo ja ovat mm. ke mi kaa li-, painelaite- ja sähköturvallisuus, pelastustoimen laitteet, CE-merkityt rakennustuotteet sekä mittaamisvälineet ja jalometallituotteet. TUKES-katsauksen lomakkeella voit tilata TUKESin esitteitä ja julkaisuja. TUKES-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tutustu myös TUKESin internetpalveluun, Julkaisija: Turvatekniikan keskus PL 123, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09) Internet: Sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi Päätoimittaja: Willy Toiviainen, Toimitussihteeri: Leena Hietanen Taitto: MacAD Oy, paino: Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN TUKES-katsaus 1/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

3 muodossaan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on toiminut hyvin. Valvonnan monivaiheisuuden takia puutteellisia tuotteita pääsee harvoin markkinoille. Kaasulaitteet ovat olleet markkinoilla määräysten mukaisia. Kaasulaitteiden käytössä sattuu kuitenkin joka vuosi onnettomuuksia. Aerosolien vaatimustenmukaisuus on parantunut. Suurin osa aerosolien puutteista koskee merkintöjä. Markkinoille saatetut painelaitteet ovat olleet turvallisia, mutta vaatimustenmukaisuudessa on ollut hajontaa vaihdellen muodollisista puutteista potentiaalisiin käytönaikaisiin vaaratekijöihin. Puutteita esiintyi lähinnä varolaitteiden ja paineenalaisten lisälaitteiden merkinnöissä, asiakirjoissa ja painelaitesäädösten edellyttämissä menettelytavoissa. Taulukko 1. TUKESin tietoon tulleet toimialalla sattuneet onnettomuudet vuosina Onnettomuusryhmä Vaaralliset kemikaalit, TUKESin valvontakohteet Vaaralliset kemikaalit, muut toimialan kohteet * 120* 102* Kaivokset Muut kaivoksissa tapahtuneet onnettomuudet Sähkölaitteet ja -laitteistot Ilotulitteet, omatekoiset pommit ja räjähteet Painelaitteet Hissit Nestekaasu Aerosolit Räjähteet Maakaasu Vaarallisten aineiden kuljetus Yhteensä *) lukumäärään vaikuttaa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmän, PRONTOn, tehokkaampi hyödyntäminen 1) tapaturmasta aiheutunut yhden tai useamman työvuoron menetys 2) Mukana myös ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja, joiden aiheuttamien vahinkojen on arvioitu olevan yli Pelastustoimen laitteista löytyi jonkin verran puutteita kaikissa tuoteryhmissä. Puutteet ja virheellisyydet ovat koskeneet lähinnä merkintöjä ja kirjallisia ohjeita sekä jotakin toimintaominaisuutta. CE-merkityissä rakennustuotteissa ei havaittu markkinoilla vaatimustenvastaisia tuotteita. Mittauslaitteista tavaravirraltaan merkittävimpiä laiteryhmiä ovat kauppavaa at ja polttoainemittarit. Polttoainemittareiden osalta tilanne on säilynyt keskimäärin tyydyttävänä. Vakaamattomia ja myös vakauskelvottomia vaakoja on yleisimmin käytössä erikoistavaramyymälöissä ja leipomoissa. Ravintoloissa on edelleen käytössä paljon säädösten vastaisia alkoholimittareita ja olutta tai siideriä anniskellaan vakaamattomilla laitteilla. Voiteluöljymittauksiin liittyviä tulkintaerimielisyyksiä selvitettiin yhdessä lääninhallitusten ja kuluttajaviraston kanssa. Jalometallituotteita myyville yrityksille annettujen huomautusten määrä kasvoi. Huomautus annettiin noin 60%:ssa käyntikohteista (35% vuonna 2002). Valvontaa kohdistettiin entistä enemmän kello- ja kulta-alan perinteisistä erikoisliikkeistä poikkeaviin myyntipisteisiin ja uusiin toiminnanharjoittajiin. Myynnissä on puutteellisesti merkittyjä tai kokonaan ilman merkintöjä olevia tuotteita. Rekisteröidyn nimileiman puuttuminen varsinkin tuontituotteesta on varsin yleistä. Valvonnassa havaittiin myös pieniä määriä epäjaloista metalleista valmistettuja tuotteita, joita myytiin jalometallituotteina. Onnettomuudet 2003 TUKES asetti vuonna 2003 vakavien onnettomuuksien tutkintaan 10 tutkijaryhmää. Näitä tapauksia olivat: - terästehtaalla sattunut räjähdys, jossa kolme kuoli - nestekaasulämmittimen aiheuttama onnettomuus, jossa kaksi kuoli häkään - omakotitalon nestekaasuräjähdys - kaksi kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa - kaivoksella tapahtunut työtapaturma, jossa yksi kuoli - hissiturma, jossa yksi kuoli puristuttuaan hissikoneiston ja seinän väliin - työtapaturma, jossa työntekijä loukkaantui vakavasti saadessaan päälleen kuumaa polttoöljyä - asfalttiaseman nestekaasuräjähdys, jossa yksi loukkaantui vakavasti - työtapaturma, jossa painelaitteesta lentänyt esine aiheutti yhdelle vakavia vammoja Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 11 henkilöä (9 vuonna 2002). Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia sattui neljä. Näistä kolmessa uhri meni liian lähelle paljasta jännitteistä ilmajohtoa ja yksi aiheutui asuntovaunun sähkölaitteiden asennusvirheestä. Yksi näistä kuolemanjohtaneista tapaturmasta sattui ammattilaiselle, mikä on viime vuosina ollut hyvin harvinaista. Prosessiteollisuudessa sattui kaksi poikkeuksellisen vakavaa onnettomuutta: terästehtaalla tapahtunut räjähdys, jossa kuoli kolme henkilöä ja puunjalostusteollisuudessa sattunut kemikaalivuoto, joka aiheutti merkittävän ympäristövahingon. Tutkimus ja kehitys Vuoden 2003 aikana valmistui ja alkoi useita tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden avulla edistetään turvallisuuskulttuuria ja turvallisia toimintatapoja. Valmistuneita hankkeita olivat mm. - Väitöstutkimus Turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuus: vahvuudet ja kehityshaasteet suuronnettomuusvaarallisissa laitoksissa. - Klooridioksidin turvallinen käsittely tutkimus yhteistyössä alan yritysten kanssa. - Selvitys soodakattiloiden vaaran arvioinnista osana Soodakattilayhdistyksen laajempaa tutkimusta. - Häkävaroittimien vaatimukset ja toiminta hanke. - Valkokultaisten jalometallituotteiden nikkelipitoisuudet -hanke yhteistyössä Kuluttajaviraston kanssa. Uusina hankkeina alkoivat mm. - Turvallisuusindikaattori yhteishanke kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa ( ). Hankkeessa luodaan teknologisen turvallisuuden indikaattorijärjestelmä, jonka avulla pystytään arvioimaan ja mittaamaan toiminnan vaikuttavuutta. - Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmatutkimus yhteisrahoitteisena ja Tampereen teknillisen yliopiston toteuttamana ( ). Hankkeessa selvitetään tapaturmien syitä ja kehitetään menetelmiä niiden ehkäisemiseksi. - Sähköpalojen syttymissyiden ja yleisyyden yhteisrahoitteinen seurantahanke ( ). Hanke on jatkoa vuosina tehdylle tutkimukselle. - Ympäristöriskien hallinnan kehittäminen tutkimushanke ( ) yhteistyössä ympäristöministeriön ja TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-katsaus 1/2004 3

4 Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeessa määritellään kriteerit ympäristöriskianalyyseille ja kehitetään yhteinen terminologia ympäristöriskejä määritteleville käsitteille. - Diplomityö ilmajohdon havaitsemisesta työkoneissa ( ). - Savunpoistolaitteiden toiminta tulipalotilanteissa ja syyt savunpoiston toimimattomuuteen ( ). - Paikallisviranomaisten ohjaushanke. Hankkeessa kehitetään toimintatavat, joilla voidaan tukea ja yhtenäistää pelastusviranomaisten toimintaa kemikaalivalvonnassa. TUKES osallistui aktiivisesti lukuisiin turvallisuutta edistäviin säädöshankkeisiin, neuvottelukuntiin ja yhteistyöverkostoihin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Erityisprojektina kertomusvuonna oli Viron markkinavalvonnan kehittämistä koskeva Phare-hanke. TUKES oli mukana hankkeen toteuttaneessa suomalaisessa konsortiossa ja sen asiantuntijat työskentelivät Virossa projektin nimissä mm. sähköturvallisuuden, kaasulaitteiden ja lakisääteisen metrologian alueilla. Viestintä TUKES viestii aktiivisesti toimialojensa asioista toiminnanharjoittajille ja kansalaisille käyttäen monipuolisesti eri viestintäkanavia: kampanjoita, julkaisuja, verkkoviestintää, messuja ja tilaisuuksia, asiantuntijaluentoja ja artikkeleita sekä lehdistötiedotusta. Näkyvimpiä viestintätoimenpiteitä oli ilotulitteiden turvallista käyttöä koskeva kampanja, joka toteutettiin vuodenvaihteen alla pääosin televisiomainoskampanjana. Kampanja onnistui saavuttamaan merkittävät huomioarvot ja sen viestit menivät mittaustulosten perusteella läpi erittäin hyvin. Kampanja oli myös erittäin kustannustehokas vastaaviin yhteiskunnallisiin kampanjoihin verrattuna. Muita laajoja viestintäkokonaisuuksia olivat - Nestekaasun turvallista käyttöä koskeva viestintä - Liesiturvallisuutta koskeva viestintä (yhteispohjoismainen hanke) - ATEX-tiedotushanke (Räjähdysvaaralliset tilat ja niissä käytettävät laitteet) - TUKES-oppaat: Hapen turvallinen käsittely, Räjähdetilojen ukkossuojaus, Painelaitteet, Kemikaaliputkistot, ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus, Ilotulitteet. - Kiinteistön sähköturvallisuusopas julkaisu yhdessä Kiinteistöalan Kustannuksen kanssa - Kodin sähköturvallisuusopas ja sen verkkosivuston markkinointi TUKESin Internet-sivuilla avattiin kertomusvuonna uusia sähköisiä asiointipalveluja: VAROweb (vaurio- ja onnettomuusrekisteri, josta voi hakea tietoa toimialojen onnettomuuksista), tutkintoilmoittautumispalvelu sekä ilmoittamispalvelu vaarallisia sähkölaitteita koskeville havainnoille. Internet-sivuilla toimivan TUKESin automaattisen tiedotejakelupalvelun käyttäjiä oli vuoden lopussa yli 1500 (1140 vuonna 2002). Verkkosivujen kautta TUKESille tuli vuoden aikana lähes 1700 yhteydenottoa (887 vuonna 2002). TUKESin, lääninhallitusten ja tarkastuslaitosten yhteinen Extranet järjestelmä otettiin käyttöön vakauskehotteiden tilanteen seuraamiseksi, valvontahavaintojen tilastoimiseksi ja tietojen jakamiseksi eri osapuolille. Henkilöstö TUKESilla oli käytössä 116 henkilötyövuotta ja henkilökuntamäärä vuoden lopussa oli 125. Henkilötyövuodet yksiköittäin 2003 (2002) Yksikkö Laitosvalvonta 46 (46) Tuotevalvonta 37 (32) Tuki- ja kehityspalvelut 33 (33) Yhteensä 116 (111) Henkilöstön koulutustaso 2003 Tohtori, lisensiaatti 7 Diplomi-insinööri 32 Muu korkeakoulu 16 Ammattikorkeakoulu 4 Insinööri 21 Muu opisto tai keskiaste 36 Peruskoulu 9 Koulutuspäivät 2003 Keskiarvo 11 päivää/henkilö Ammattikoulutus 1) 642 Kielikoulutus 417 IT-osaaminen, atk 98 Viestintäosaaminen 49 Laatuosaaminen 84 Muu koulutus 114 Yhteensä ) sis. turvallisuusteknillisen, taloudellisen, normatiivisen, hallinnollisen ja johtamiskoulutuksen Talous TUKESin toiminnan kokonaismenot olivat 10,2 milj. euroa. Maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muita tuloja kertyi 1,4 milj. euroa. Menot menolajeittain 2003 (yht. 10,2 milj.euroa) 2,9 0,6 0,6 0,2 0,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstömenot Vuokrat Ostetut palvelut Muut menot Investoinnit Tulot ja korvaukset 2003 (yht. 1,5 milj.euroa) 0,2 0,2 0,2 0,2 0,4 5,4 0,3 Luvat ja hyväksymiset Tarkastukset Tutkinnot ja kokeet Muut suoritteet MIKESin ja EMV:n hallintopalvelut Tuotevalvonnan korvaukset 4 TUKES-katsaus 1/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

5 Johtokunnan kasvot ja kuulumiset TUKESin uusi johtokunta aloitti nelivuotisen toimikautensa viime marraskuussa. Kysyimme sen jäsenten näkemyksiä TUKESin tilanteesta ja erityisesti tulevista koitoksista. TUKESin johtokunnan puheenjohtaja Aimo Kastinen toimii johtajana Kemianteollisuus ry:ssä ja vastaa sen tekniikka- ja turvallisuusosastosta. Hän on lähes päivittäin yhteydessä viranomaisten kanssa monien valtionhallinnon neuvottelukuntien ja työryhmien kautta. - Edustan työni pohjalta prosessiteollisuuden turvallisuuskysymyksiä, mutta johtokunnassa asioita on katsottava laajemmin yleisen turvallisuuden kannalta. Johtokunnan työn tarkoituksena on antaa lisäarvoa valtakunnassa yhteiseksi hyväksi tehtävälle turvallisuustyölle. Kun on mukana osaavassa joukossa, saa lisäarvoa omaankin työhönsä. - TUKESin vahvuuksia ovat vankka luonnontieteiden ja tekniikan osaaminen sekä lainsäädännön, etenkin EU-säädösten hallitseminen. TUKES on ollut koko olemassa olonsa ajan jatkuvan parantamisen ja kehittämisen edelläkävijä. Eteenpäin mennään koko rintamalla. - Monet asiantuntijatehtävät ovat TU- KESissa kuitenkin harvojen erityisasiantuntijoiden varassa. Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen on lähivuosien haaste. Toimintaympäristökin muuttuu kaiken aikaa ja pitäisi ajoissa aistia tulevat muutokset. Johdon on kehitettävä ajoissa vaihtoehtoisia skenaarioita, jotta muutoksiin voidaan sopeutua. Turvallisuustyön tarve ei kuitenkaan häviä mihinkään. Tarvetta on sekä toiminnanharjoittajien omaehtoiselle työlle että julkiselle vallalle. TURVATEKNIIKAN KESKUS Paula Ala-Nojonen vastaa Graninge Kainuu Oy:ssa sähkönsiirtoliiketoiminnasta. Graninge on osa kansainvälistä E.ON energiakonsernia ja Graninge Kainuu Oy:n verkkovastuualueeseen kuuluvat Kainuun maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaalta Kestilän ja Pyhännän kunnat, yhteensä noin 7 % Suomen pinta-alasta. - Lähdin mukaan johtokuntatyöskentelyyn avoimin mielin ja uteliaana. Tässä pääsee seuraamaan valtion viraston toimintaa hyvin läheltä. Jokainen organisaatio tuo uutta tietoa ja avartaa katsantokantoja. Toivon voivani tuoda yritystoiminnan näkökulmaa johtokuntatyöskentelyyn. - Viranomaisvalvontaa on kehitetty määrätietoisesti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Turvallisuuden ja luotettavuuden valvontatyöhön kuuluu jatkuvan parantamisen periaate. Muutospaineita TUKESinkin valvontasektorille tulee mm. kansainvälistymisen sekä vapaan tavaroiden ja työvoiman liikkuvuuden myötä. - Tuotantoteknologia ja toiminnan organisointi teollisuudessa kehittyy, ja siinä kehityksessä turvallisuusvalvonnan on hyvä olla oikeastaan pari askelta edellä. Suomalaiset odottavat korkeaa turvallisuuden tasoa. Isot onnettomuudet järkyttävät kansalaisia, ja he odottavat viranomaisvalvonnan olevan tehokasta. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Leila Öhman on työskennellyt TUKE- Sin palveluksessa lähes sen perustamisesta alkaen. Öhmanin tehtäväkenttään kuuluvat sähkölaitteistojen ja -asennusten turvallisuuden sekä sähköurakoinnin ja tarkastustoiminnan valvonta samoin kuin sähköturvallisuustutkintojen järjestäminen. - Olen johtokunnassa TUKESin henkilöstön edustajana. Yksi arvoistamme on avoimuus ja se toteutuu esimerkiksi johtokuntatyöskentelyn kautta. TU- KESin henkilöstö osallistuu jatkuvasti TUKESin kehittämiseen monella eri tavalla. Henkilöstön näkemysten esilletuominen johtokunnassa on luonnollinen osa kehittämistä. - TUKESin vahvuuksiin kuuluvat mielestäni avoimuus ja aktiivisuus tiedottamisessa, laatujärjestelmä, hankemenettelyt sekä toiminnan joustava mukautuminen ja muutosvalmius. - Henkilöstön kannalta suurimpia haasteitamme on osaamisen kehittäminen: tietotaidon säilyminen ja hyödyntäminen nyt ja tulevaisuudessa. Teemme kovasti töitä osaamisemme kehittymisen eteen, jotta olisimme valmiina ympäristön muutoksiin. Henkilöstön kannalta tärkeää on tietysti myös palkkausjärjestelmän kehittäminen kannustavaksi. SAK:n työympäristöosaston lakimiehen Timo Koskisen tehtäväalueeseen kuuluvat mm. työsuojelu- ja tietosuojaoikeudelliset sekä yleiset työoikeudelliset asiat. TUKES on Koskiselle uusi tuttavuus: hän on aiemmin seurannut ja vaikuttanut lähinnä työsuojelupuolen markkinavalvontaan. - TUKES on keskeinen mm. tuoteturvallisuuteen vaikuttava taho Suomessa, joten sen toiminnan kehittäminen on tärkeää. Toivon saavani johtokuntatyöskentelystä ideoita ja ajatuksia myös muuhun työhöni muilla sektoreilla ja päinvastoin. Edustan näkemystä, jonka mukaan viranomaisilla on merkittävä rooli jatkossakin turvallisuuden varmistajana ja takaajana. Markkinaehtoisuus ja tuotteiden vapaa liikkuvuus ovat EU:nkin perustavanlaatuisia arvoja, mutta turvallisuuden takaamiseksi tulee tarvittaessa uskaltaa ja voida tehdä kansallisiakin tehotoimenpiteitä. - TUKESin toiminta vaikuttaa hyvin organisoidulta ja sen työntekijöillä on TUKES-katsaus 1/2004 5

6 vahva ammattitaito. Verkostoitumisen hyödyntämisessä TUKESilla on vielä kehitettävää. Sama pätee lähestulkoon kaikkiin viranomaisiin. - Eläköityminen ja tuleva sukupolven vaihdos on iso haaste TUKESille. Kuinka ns. hiljainen tieto siirretään uusille toimijoille ja samalla kehitetään toimintaa vastaamaan uuden vuosituhannen tarpeita? Kehityssyklit kaikessa toiminnassa nopeutuvat koko ajan. TUKESilla on oltava valmiutta muuttaa toimintatapoja tarvittaessa. Anja Liukko työskentelee KTM:n teknologiaosastolla pääjuristina. TUKESin kannalta keskeisiä Liukon tehtäviä ovat tällä hetkellä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, lakisääteistä mittausta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus sekä uuden lähestymistavan direktiivejä koskevan neuvoston päätöslauselman jatkotoimenpiteet. - Keskeistä johtokuntatyössä on kartoittaa sidosryhmien näkemyksiä TUKESin toiminnan yleisestä suunnittelusta ja kehittämisestä sekä valvoa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Olen johtokunnassa KTM:n nimeämänä edustajana. Pyrkimyksenäni on välittää ministeriön näkemyksiä johtokuntatyössä. - TUKESin vahvimpia puolia ovat innovatiivisuus ja osaava henkilöstö. Innovatiivisuus ja tosiasioiden hahmottaminen eivät tosin aina ole mielestäni olleet aivan tasapainossa. - Tulevaisuuden haasteisiin kuuluvat EU:n laajentumisen vaikutukset mm. tavaravirtoihin sekä yritysten kansainvälistyminen. Tuote- ja laitosvalvonta on pystyttävä järjestämään tehokkaasti muuttuvissa olosuhteissa. Operatiivisissa kysymyksissä luotan TUKESin asiantuntemukseen. - TUKESin toimialan lainsäädäntöjä ollaan keskeisiltä osiltaan uudistamassa lähivuosina. Merkittäviä sisällöllisiä muutoksia ei ole ensisijaisesti tarkoitus tehdä, vaan uudistustyössä on keskeistä perusoikeusnäkökulma ja muu perustuslaillinen arviointi. Lauri Mäki toimii Kaupan Keskusliiton piirissä Teknisen Kaupan Liiton johtajana vastuualueina alan edunvalvonta ja yhteistyön kehittäminen. Liiton toimialoihin kuuluvat mm. teollisuuden tuotantohyödykkeet, kuten kemikaalit, painelaitteet ja sähkötuotteet. - Olen ollut tiiviisti tekemisissä TUKE- Sin toiminnan piiriin kuuluvien tuotteiden ja toimintojen kanssa järjestötasolla vuodesta 1987 lukien. Teknisen tarkastus- ja viranomaistoiminnan kehittäminen mm. Suomen EU-jäsenyyden myötä on tullut tutuksi. TUKESin kanssa olen ollut eniten tekemisissä sähkölaitteiden osalta toimiessani aiemmin Sähköfoorumin jäsenenä ja nyttemmin työskennellessäni Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen parissa. Painelaitedirektiiviin liittyvien kansallisten säädösten valmistelussa olin myös mukana. - TUKESin toiminnan nykyiseen kehityssuuntaan olen tyytyväinen. Elinkeinotoiminnan puolella odotetaan TUKESilta pätevää ja tehokasta markkinavalvontaa epäkelpojen ja kilpailua häiritsevien tuotteiden ja toimijoiden poistamiseksi markkinoilta. Myös neuvontainformaation tuottamista ja konsultoivaa otetta pidetään tärkeänä. - Itse näen TUKESin roolina myös turvallisuuskasvatuksen tukemisen jo esikouluiästä lähtien, koska paras alusta turvallisuushakuisen käyttäytymisen oppimiseen on juuri siinä vaiheessa, jossa oppimiskyky muutenkin on parhaimmillaan. Tämä merkitsee lähinnä asiantuntijaroolia ja yhteistyötä opetushallituksen ja muiden kouluviranomaisten kanssa opetukseen soveltuvan materiaalin tuottamisessa. Johtokuntaan kuuluu haastateltujen lisäksi myös TUKESin ylijohtaja Seppo Tuominen. Johtokunnan sihteerinä toimii TUKESista johtaja Juha Karjalainen. Hissidirektiivin käyttöönotto evaluoitiin Suomessa Evaluoija Graham White (vas.) kenttäkäynnillä Schindler Oy:n Tapio Härön kanssa. Vuoden alussa arvioitiin EU:n komission toimeksiannosta, miten hissidirektiivin soveltaminen on onnistunut Suomessa. Komission lähettämä arvioija sai kattavan ja yhtenäisen kuvan direktiivin käyttöönotosta, sen seurauksista ja mahdollisista korjaustarpeista sekä markkinavalvonnan toiminnasta. EU:n komissio on hankkinut palautetta hissidirektiivin käyttöönotosta Suomen lisäksi Saksasta, Englannista, Italiasta, Espanjasta, Portugalista ja Belgiasta. Arvioinnin suorittaa evaluointiin erikoistunut, neljästä yrityksestä muodostuva kansainvälinen konsortio, The European Evaluation Consortium (TEEC). Suomessa direktiivin soveltamista kävi evaluoimassa Graham White edustaen englantilaista yritystä The Evaluation Partnership Limited. Kahden ensimmäisen päivän aikana White haastatteli keskeisten asianosaisten edustajia. Kolmantena päivänä hän tutustui kentällä kaikkiaan seitsemän erilaisen uuden hissin tekniikkaan ja toteutuneisiin menettelytapoihin markkinoille saattamisessa. Arvioinnissa oli mukana asiantuntijoita KTM:stä, TUKESista, hissejä asentavista yrityksistä, hissien huoltofirmoista, hissien tilaajilta, teknologiateollisuudesta ja hissitarkastuslaitoksista. 6 TUKES-katsaus 1/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

7 Direktiivi sai suomalaisilta kiitosta ja kritiikkiä Suomen hissimarkkinat ovat kansainvälisessä vertailuissa pienet, ja markkinoillamme on suuri osuus hisseillä, joita myydään kaikkein eniten maailmassa. Lähes poikkeuksetta näillä hissikonsepteilla on tyyppihyväksyntä jostakin eurooppalaisesta ilmoitetusta laitoksesta. Hissimarkkinamme ovat siis pienet, rauhalliset ja riskejä kaihtavat. Silti näissäkin kaikkein koetelluimmissa tuotteissa on eronsa. Vuonna 1999 käyttöönotettu hissidirektiivi on parantanut hissiemme turvallisuutta mm. korin oven ja hälytyspuhelimen ansiosta. Nämä tosin ovat parannuksia, joiden aikaansaajana voidaan pitää käyttöönotettua standardiperhettä EN 81 yhtä lailla kuin itse direktiiviä. Seveso II -direktiivi tuo muutoksia kemikaalien ja räjähteiden varastointiin Arviointitilaisuuksissa löydettiin hissidirektiivistä myös korjattavaa. Lähes kaikki asianosaiset moittivat nykyisen direktiivin markkinoille tuloa koskevia osuuksia monimutkaisiksi ja eräin kohdin jopa virheellisiksi. Osapuolet kritisoivat erityisesti direktiivin kohtaa, joka koskee hissin rakentamista olemassa olevaan kiinteistöön ja suojatilajärjestelyjä. Yleisesti katsotaan, että nykytekniikalla on mahdollista rakentaa hissejä olemassa oleviin kiinteistöihin korvaavin suojatiloin turvallisuutta vaarantamatta. Evaluoinnin tulokset valmistuvat huhtikuun 2004 aikana. Kaikki seitsemän esimerkkimaata käsittävän yhteenvedon aikaansaaminen ja suositusten esittäminen yhteenvedon pohjalta ei kuitenkaan ole helppoa, sillä maat ovat hyvin erilaisia. Lisätietoja: Heikki Viitala, puh. (09) TURVATEKNIIKAN KESKUS Vuonna 1999 julkaistiin SEVESO II -direktiivi, jonka tarkoituksena on parantaa turvallisuutta kemikaaliteollisuudessa. Nyt tätä direktiiviä on muutettu ja tarkennettu kemikaalien ympäristövaikutuksista saadun lisääntyneen tietämyksen sekä viime vuosina tapahtuneiden teollisuusonnettomuuksien vuoksi. Tällaisia vakavia onnettomuuksia olivat esimerkiksi ilotulitevaraston räjähdys Enchedessä Hollannissa ja ammoniumnitraattiräjähdys Toulousessa Ranskassa. Direktiivimuutokset saatetaan voimaan kansallisella lainsäädännöllä viimeistään kesäkuussa Lakimuutokset tarkoittavat joillekin toiminnanharjoittajille lisävelvoitteita. Olennaisimmat muutokset koskevat yrityksiä, jotka käsittelevät ja varastoivat öljytuotteita, ammoniumnitraattia, räjähteitä, tiettyjä syöpää aiheuttavia aineita sekä ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Uudistuksista merkittävin on velvoite laatia toimintaperiaateasiakirja- tai turvallisuusselvitys mm. seuraavien aineiden varastoinnista, kun määrät ylittävät uudet annetut vähimmäisrajat: ammoniumnitraatti ja sitä sisältävät tuotteet sekä kaliumnitraatti dimetyylisulfaatti ja hydratsiini öljytuotteet kuten bensiinit, petrolit ja kaasuöljyt (ei raskas polttoöljy) räjähteet luokissa , 1.5 ja 1.6 ympäristölle vaaralliset aineet vaaralausekkeella R50, R50/53 tai, R51/53 Lisäksi uusi direktiivi painottaa yritysten yhteistyötä alihankkijoiden kanssa sekä yleisön kuulemista pelastussuunnitelmien laadinnan ja päivityksen yhteydessä. Uusien velvoitteiden mukaiset toimintaperiaateasiakirjat tulee laatia ja turvallisuusselvitykset toimittaa viimeistään vuoden kuluttua kansallisten säädösten voimaantulosta, eli kesäkuussa Asiasta julkaistaan kevään 2004 aikana tiedote ja muuta aineistoa TUKESin nettisivuilla. Lisätietoja: Iina-Maria Oja, puh. (09) TUKES-katsaus 1/2004 7

8 Kullan arvoisia palveluja Internetissä TUKES uudisti jalometallialan sähköisiä palvelujaan Turvatekniikan keskuksen Internetsivuilla julkaistiin maaliskuun alussa jalometallituotteiden nimileimarekisteri sähköisessä muodossa. Rekisteri palvelee jalometallituotealan yrittäjiä, alan opiskelijoita ja kuluttajia. Samalla TUKESin nettisivuilla päivitettiin toinenkin sähköinen palvelu, kuluttajille suunnattu opas Kullan arvoista tietoa. Kuluttajaopas kertoo mm. jalometallituotteiden valmistuksesta, selittää ammattitermejä ja opastaa korujen hoidossa. Opas on nyt täydennetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä sekä markkinoilla olevia tuotteita. Molemmat sähköiset palvelut löytyvät TUKESin nettiosoitteesta Nimileimarekisterin suora osoite on ja kulutteet/kuluttajaopas. tajaoppaan Nimileimasta tunnistaa jalometallituotteesta vastaavan Nimileimojen rekisteröinti on palvelu, joka suojaa nimileiman. Samalla se on osa jalometallituotealan valvontaa. Nimileima kertoo yksiselitteisesti jalometallituotteesta vastaavan valmistajan tai maahantuojan. Leima muodostuu yhdestä tai useammasta isosta kirjaimesta. Ennen vuotta 2001 nimileimoiksi hyväksyttiin myös erikokoisten kirjainten sekä kirjainten ja kirjainmerkkien yhdistelmiä tai kuvioita. Suomessa nimileimoja on käytetty jalometallituotteissa tekijän puumerkkinä jo noin 1400-luvulta lähtien. TUKESin ylläpitämän virallisen nimileimarekisterin vanhin tieto on vuodelta Kuva 1. Haetaan kaikki heinolalaiset nimileimanhaltijat, joiden nimessä on sana kulta. Tulokseksi saadaan tiedot 9 yrityksestä tai ammatinharjoittajasta. Kolme nimileimaa on tällä hetkellä käytössä. Yksi nimileima on kuvio, jonka tunnusnumero on 198. Kuluttajaopas antaa vinkkejä vaikkapa korun ostajalle Kullan arvoista tietoa -kuluttajaopas on monipuolinen tietopaketti jalometallituotteiden ostajille ja käyttäjille. Oppaassa on kerrottu lyhyesti, mitä Suomessa myytäviltä jalometalliesineiltä vaaditaan. Kuluttajaopas sisältää myös vinkkejä mm. esineiden hoitoon ja huoltoon. Jos kuluttaja haluaa tarkempia tietoja jalometallituotteita koskevista säädöksistä, niitä löytyy Jalometallituotteet-oppaasta osoitteesta jalometallituotteet/esitteet_ja_oppaat/ jalometallituotteet.pdf. Kuluttajaopas koostuu 12 osiosta: leimat, materiaalit ja pinnoitteet, kivet ja helmet, kultasepän tekniikoita, kellot, muut jalometallituotteet, ostaminen, käyttö ja säilytys, puhdistus ja korjaus, allergiat, lisätietoja ja sanasto. Pdfmuotoisen oppaan voi myös tulostaa. Nimileimarekisterin avulla on helppo löytää tietyn nimileiman vastuutaho tai päinvastoin tietyn yrityksen tai sepän käyttämät leimat. Kaikki kuviolliset nimileimat on yksilöity tunnusnumerolla. Tiedot voi etsiä koko valtakunnan alueelta tai haku voidaan rajata koskemaan vain tiettyä paikkakuntaa. Rekisteri kertoo myös, onko tietty leima yhä voimassa ja onko sen rekisteröinti vahvistettu. Palautetoiminnon kautta voi TUKESille lähettää nimileimarekisteriin liittyviä kommentteja ja ideoita. Kuva 2. Kuluttajaoppaan sivu filigraanitekniikasta Lisätietoja: Paula Ruotsalainen, puh. (09) paula.ruotsalainen@tukes.fi 8 TUKES-katsaus 1/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

9 Sähkötuotteiden turvallisuus parantunut TUKES on havainnut markkinoilla olevien sähkötuotteiden turvallisuuden parantuneen edellisvuosista. Viime vuonna markkinoilta löytyi selvästi aiempaa vähemmän tuotteita, joissa oli vakavia puutteita. Sähkölaitteiden valmistajat ja maahantuojat ovat huolehtineet entistä paremmin tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta. Myös eurooppalaisten viranomaisten yhteistyö markkinavalvonnassa on viime vuosina tehostunut. Suomen markkinoille tulee aiempaa vähemmän vaarallisia sähkötuotteita. Vuoden 2003 aikana TUKESin sähkötuotetarkastajat tekivät yli 2700 valvontatarkastusta sähkölaitteiden jälleenmyyjien, kotimaisten valmistajien ja maahantuojien luona. Yli 700 vaatimustenvastaiseksi epäiltyä sähkötuotetta otettiin tarkempaan tutkimukseen. Testatuista tuotteista lähes kaksi kolmasosaa läpäisi testin moitteetta tai puutteet olivat vain vähäisiä. Kaikkiaan Suomen markkinoilla on useita kymmeniä tuhansia sähkötuotetyyppejä, joten yleisesti ottaen tuotteet täyttävät varsin hyvin turvallisuusvaatimukset. Turvallisuuspuutteita esiintyi eniten valaisimissa, erityisesti erilaisissa koristevalaisimissa, johtokeloissa ja ATK laitteiden virtalähteissä. Verkkojännitteisten (230 V) halogeenilamppujen räjähdykset olivat myös yleistyneet huolestuttavasti. Mittauslaitedirektiivi hyväksytty Yli kolmentoista vuoden valmistelun ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen EU:n ministerineuvosto hyväksyi mittauslaitedirektiivin. Direktiivi koskee mittauslaitteita, joille asetetaan lakisääteisiä vaatimuksia. Tällaisia mittauslaitteita käytetään tyypillisesti kaupankäynnissä ja viranomaistoiminnassa. Esimerkkejä ovat polttoainemittarit, vesimittarit, taksimittarit ja pakokaasuanalysaattorit. Kansallinen soveltaminen alkanee 2007 alussa Direktiivi julkaistaan todennäköisesti kesällä 2004 EU:n virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan 20 päivää julkaisemisesta. Jäsenmaiden on puolestaan alettava soveltaa uusia säädöksiä kahden ja puolen vuoden kuluttua direktiivin julkaisemisesta eli arviolta Vielä tämän jälkeen voidaan kymmenen vuoden ajan saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön mittauslaitteita, jotka ovat ennen tätä ajankohtaa voimassa olleiden vaatimusten mukaisia. Suomessa vastuu direktiivin edellyttämän lainsäädännön valmistelusta on kauppa- ja teollisuusministeriöllä, joka käyttää apunaan TUKESia. TUKES on myös mukana EU:n viranomaisyhteistyössä laatimassa vaatimusten tulkintaa yhtenäistäviä ohjeita. Mittauslaitteet, joille asetetaan säädöksissä vaatimuksia, ovat yksi viimeisistä tuoteryhmistä, joiden yhteismarkkinoiden luominen on vielä kesken. Osalle laitteista on voimassa vanhamuotoisia yksityiskohtaisia direktiivejä, mutta niitä ei ole pystytty päivittämään vastaamaan nykyisiä elektronisia mittauslaitteita koskevia vaatimuksia. Näiden laitteiden osalta toimitaan edelleen valtaosin harmonisoimattomien kansallisten säädösten mukaisesti ja yleensä jokaisessa jäsenmaassa vaaditaan tyyppihyväksyntä erikseen. Vastavuoroinen testaustulosten hyväksyntä on kuitenkin osin onnistuttu toteuttamaan. Lisätietoja: Tuomo Valkeapää, puh. (09) TUKESin Internet-sivuilta myyntikiellot löytyvät tiedot ja kuvat niistä tuotteista, jotka on vuonna 2003 tai myöhemmin määrätty poistettaviksi vähittäismyynnistä vaatimusten vastaisina. Lisätietoja: Olli Tiainen, puh. (09) olli TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-katsaus 1/2004 9

10 Uusia säädöksiä CE-merkityistä rakennustuotteista Uusia TUKES-oppaita Ilotulitteet-opas on tarkoitettu ilotulitteiden maahantuojille ja myyjille. Opas kertoo eri ilotulitetyypeistä, ilotulitteiden turvallisesta käytöstä, valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä ja varastoinnista. Vuoden 2004 alussa tulivat voimaan uudet ympäristöministeriön laki ja asetus rakennustuotteiden hyväksynnästä. Säädöksissä määritellään rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän, tyyppihyväksynnän ja muiden tuotehyväksyntäjärjestelmien perusteet ja eritellään, miten tuotteiden kelpoisuus tulee osoittaa näillä järjestelmillä. Asetuksen voimaantulon myötä Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A3 on kumottu. Asetuksessa säädetään tuotteiden CE-merkinnästä rakennustuotedirektiivin mukaisesti, sekä merkinnän yhteydessä annettavista tiedoista. Lisäksi asetuksessa säädetään eurooppalaiseen tekniseen hyväk- syntään liittyvistä menettelyistä sekä velvollisuuksista CE-merkinnän yhteydessä. Asetukseen sisältyvät myös säännökset varmentamiselinten, tarkastuslaitosten ja testauslaboratorioiden hyväksymisestä riippumattomiksi toimielimiksi. Edellä mainittujen uusien säädösten lisäksi ympäristöministeriö on lisännyt Suomen rakentamismääräyskokoelman kantavia rakenteita koskeviin määräyksiin (B2) uuden kohdan 5.2. Se määrittelee, miten CE-merkittyjen kiviainesten vaatimustenmukaisuus tulee Suomessa osoittaa. Lisätietoja: Timo Pulkki, puh. (09) Käytä nestekaasua oikein -oppassa kerrotaan mm. kaasulaitteiden hankinnasta, asennuksista ja huollosta sekä nestekaasun käytöstä kesämökeillä, veneissä ja matkailuajoneuvoissa. Lisäksi siinä on tietoja nestekaasuonnettomuuksista ja niiden ehkäisystä. Uusia TUKESlaisia Antti Nenonen, ylitarkastaja sähkön paloturvallisuus Jorma Partanen, turvallisuusinsinööri, painelaitteiden käyttö ja niiden turvallisuusvalvonnan kehittäminen Marjo Räisänen, puhelunvälittäjä, puhelinvaihde Tina Sammi, turvallisuusinsinööri, vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden markkinavalvonta 10 TUKES-katsaus 1/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

11 TUKES-julkaisuja Julkaisuja 3/2004 Painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 2/2004 Verkostoituneen organisaation riskitekijät onnettomuustutkinnan näkökulmasta 1/2004 Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta /2003 Sähköllä toimivien konekäyttöisten ovien käytönaikaiset henkilöturvallisuusriskit 6/2003 Klooridioksidin valmistuksen turvallisuusopas Esitteitä ja oppaita Yleiset TUKES yleisesite Säkerhetsteknikcentralen Safety Technology Authority Kemikaaliturvallisuus ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus ATEX Explosionsfarliga områdens säkerhet Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Ilotulitteet Jakeluasemien muuttuvat velvoitteet Kemikaalien täyttö- ja tyhjennyspaikkojen turvallisuus Kemikaaliputkistot Käytä nestekaasua oikein Använd flytgas rätt Nestekaasulaitteet -opas myyjille ja maahantuojille Haluatko tilata ai neis toa tai antaa pa lau tet ta? Faksaa tämä sivu meille TUKESiin nu me roon (09) Flytgasapparater -Handledning för försäljare och importörer Palavan nesteen turvallinen käsittely Räjähdetilojen ukkossuojaus Turvallisuus alkaa johtamisesta Vaaralliset kemikaalit kirjapainossa Painelaiteturvallisuus Painelaitteiden määräaikaistarkastukset Painelaitteet Turvallinen aerosoli Mittaamisvälineet ja jalometallituotteet Jalometallituotteet Ädelmetallprodukter Articles of precious metals Kuluttaja ja kaupankäynnin mittaukset Konsumenten och mätning inom handeln Mittausten luotettavuus kaupankäynnissä Tillförlitligheten av mätningar inom handeln Sähköturvallisuus Kodin Sähköturvallisuusopas (maksullinen, tiedustelut: SPEK , ADATO ) Kodin Sähköturvallisuusvinkit Elsäkerhetstips Liesipalot - riskit ja ennaltaehkäisy Spisbränder -risker och förebyggande Näin vältät sähköpalon Så undviker du elbränder Sähköiset paloriskit Electrical Fire Risks Sähköisissä merkeissä. Opas vähittäismyyjille ja maahantuojille Sähkölaitteiden palo-ominaisuudet Elapparaters brandegenskaper Burning Characteristics of Electrical Equipment Sähköturvallisuuden oma-arviointi. Tarkistuslista sähköurakointiyrityksille Sähköturvallisuussäädökset - taskutieto 2003 Sähköä ilmassa Televisiot tulipalojen aiheuttajina Television as a Cause of Fire Varo hississä kiilautumista Virtaa ja jännitettä Pelastusalalle (maksullinen, 8,41 euroa+alv 8%) Ylös, alas, hissillä turvallisesti Pelastustoimen laitteet Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen asennukset, tarkastukset ja käyttö Rakennustuotteet Rakennustuotteiden CE-merkintä Lisää julkaisuja ja esitteitä pdf-muodossa, TUKES-ohjeet, säädökset, tiedotteet sekä muuta hyödyllistä löydät TUKESin Internet-sivuilta Käy tutustumassa! Tilaan merkitsemäni julkaisut ja esitteet Haluan mukaan lehden jakelulistalle Osoitteen-/nimenmuutos Palautetta/kysymyksiä TUKESille Nimi Toimipaikka Osoite Puh/fax Sähköposti TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-katsaus 1/

12 2 TUKES PALVELUKSESSASI Ylijohtaja Seppo Tuominen Sihteeri Agneta von Wetter-Rosenthal Johtaja Juha Karjalainen (tuki- ja kehityspalvelut) Tiedotus ja tietopalvelut Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen Tiedottaja Paula Kuusio Tiedottaja Leena Hietanen Informaatikko Riitta Viikari Tutkimus ja kehitys Laatupäällikkö Kirsi Levä Yli-insinööri Erik Jernström Vaurio- ja onnettomuusseuranta Turvallisuusinsinööri Merja Rusanen Laitosvalvonta faksi Johtaja Timo Okkonen Osastosihteeri Taria Loginov Sähkölaitteistot Yli-insinööri Harri Westerlund Sähköurakointi Ylitarkastaja Asko Saarela Hissit Ylitarkastaja Heikki Viitala Paloilmoitinlaitteistot Tekn. asiantuntija Hannu Nuolivirta Öljy- ja kaasuasennusliikkeet Ylitarkastaja Raimo Reinivuo Vaaralliset kemikaalit Yli-insinööri Päivi Rantakoski Painelaitteiden käyttö Yli-insinööri Markus Kauppinen Maakaasukohteet, tarkastuslaitokset, autom. sammutuslaitteistot Ylitarkastaja Urho Säkkinen Räjähdetehtaat ja -varastot Ylitarkastaja Tor Erik Ekberg Kaivokset Ylitarkastaja Pekka Heiskanen Tuotevalvonta faksi Johtaja Reijo Mattinen Osastosihteeri Mariana Mattila Sähkötuotteet Yli-insinööri Hannu Mattila Mittaamisvälineet Yli-insinööri Tuomo Valkeapää Jalometallituotteet Ylitarkastaja Paula Ruotsalainen Vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt Yli-insinööri Harri Roudasmaa Kaasulaitteet Turvallisuusinsinööri Seppo Huttunen Räjähteet, ilotulitteet Turvallisuusinsinööri Mikko Ojala Painelaitteet Ylitarkastaja Teuvo Blomberg Aerosolit Turvallisuusinsinööri Matti Turppo Käsisammuttimet, pelastustoimen laitteet Ylitarkastaja Risto Raitio CE-merkityt rakennustuotteet Turvallisuusinsinööri Jukka Lepistö PL 123 (Lönnrotinkatu 37) HELSINKI puhelin (09) , faksi (09) TUKES-katsaus 1/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS