(5) + liitteet

Transkriptio

1 (5) + liitteet DI Miro Aalto, DI Benoît Gouatarbès Tilaaja: NCC Rakennus Oy Tilaus: Yhteyshenkilö: Petri Raunio TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS 1 Tausta Espoon Karakallioon asemakaava-alueelle 1310 suunnitellaan uusia asuinrakennuksia. Kohdealue sijaitsee Rastaalantien ja Kalasääksentien välisellä alueella, ja käsittää myös alueen pohjoispuolen puistoalueet Kalasääksenkujalle asti. Alueen länsipuolella Kalasääksentiehen sekä Poutahaukankujaan rajautuva puistoalue kuuluu myös kohdealueeseen, mutta sinne ei ole suunnitteilla asuinrakennuksia. Rakennukset ovat numeroitu 1 4. Näistä 1 3 ovat asuinrakennuksia, jotka ovat tarkastelun alla. Rakennus 4 kuuluu Karakallion huollolle. Vaikka kohde on vanhalla asumiseen käytettävällä alueella, Espoon kaupungin ohjeistuksen mukaan kohteen piha-alueita tarkastellaan melun kannalta uutena asuinalueena, jolla ulkomelun yleiset ohjearvot ovat db päivällä (klo 7 22) ja db yöllä (klo 22 7) [1]. Parvekkeiden kohdalla sovelletaan kuitenkin vain päiväajan ohjearvoja. Tässä raportissa esitetään kohteen tieliikennemelun mallilaskennan tulokset rakennusten julkisivuilla ja pihoilla sekä arvioidaan hankkeen vaikutuksia jo olemassa oleville rakennuksille. Lisäksi annetaan asemakaavavaatimusta vastaava A-äänitasoerotus eri julkisivuilla niiden osien äänieristyksen mitoitusta varten. Myös Karakallion huollon toiminnasta aiheutuvaa melua on otettu huomioon tässä selvityksessä. 2 Melulaskenta 2.1 Laskenta- ja maastomalli Ympäristömelun laskennat tehtiin Datakustik CADNA/A 4.6 tietokoneohjelmalla käyttäen pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia [2]. Kolmiulotteiseen tietokonemalliin syötettiin alueen maaston korkeuskäyrät, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä liikenneväylien sijainnit ja korkeustiedot. Lisäksi malliin lisättiin lähtötiedoissa olleet pihan korot sekä rakenteet. Rakenteisiin kuuluvat piirustuksissa esitetyt tukimuurit sekä pyöräkatokset. Tukimuurin korot on esitetty myös liitekuvissa. Myös leikki- ja oleskelualueet sekä pihan ajorampit on esitetty mallissa, mutta niillä ei ole vaikutusta melulaskennan tuloksiin. Rakennusten korkeustiedot ja sijainnit syötettiin malliin käyttäen lähtötietoina kohteen korttelisuunnitelmaa, asemapiirustusta ja pohjakarttaa (Optiplan Oy, päiväys , ja ). Hiomotie 19, HELSINKI Y-tunnus Puh akustiikka audiovisual melu etunimi.sukunimi@.fi

2 (5) 2.2 Laskentasuureet ja -pisteet Laskentasuureena on tavallinen. Selvityksen tulokset, eli lasketut melutasot, esitetään sekä julkisivuihin kohdistuvina että pihoilla esiintyvinä melutasoina. Pihojen äänitasot ovat kokonaismelutasoja siinä mielessä, että ne sisältävät kaikki heijastukset kovista pystypinnoista, kuten talojen ulkoseinistä. Tällainen laskentatulos edustaa ulkotilojen, kuten oleskelualueiden, melua. Seinän itsensä heijastusta ei oteta huomioon rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melutasoa arvioidessa. Julkisivuihin kohdistuvan melun ohjearvot koskevat melua, josta heijastuksen osuus on poistettu. Siten aivan seinän lähellä ohjearvoihin verrattava äänitaso on n. 3 db pienempi, kuin mitä melukartta näyttää. Sen sijaan julkisivujen laskentapisteiden tuloksissa äänitaso on suoraan julkisivulle kohdistuva melutaso. Melukartan laskenta tehtiin käyttäen 2 2 m 2 suuruisia laskentaruutuja. Laskentapisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Lähimpien rakennusten julkisivujen melutasojakautumat laskettiin siten, että laskentapisteitä sijoitettiin kunkin kerroksen korkeudelle ja vaakasuunnassa enintään 7 m välein. 2.3 Laskennassa otettiin huomioon Karakalliontien, Rastaalantien sekä Kalasääksentien liikennemäärät. Laskennassa käytetyt keskimääräisen arkivuorokauden liikenteen (KAVL) ennustetiedot vuodelle 20 on esitetty taulukossa 1. Liikennemäärät saatiin Espoon kaupungin liikennesuunnittelulta (Aulis Palola ja Tarja Pennanen ) Taulukko 1. Laskennassa käytetyt liikennetiedot. tie kavl raskas-% nopeus, km/h Karakalliontie Rastaalantie Kalasääksentie (arvio) Päiväosuudeksi vuorokausiliikenteestä oletettiin tavalliseen tapaan 90%. Todettakoon, että melutasot eivät ole herkkiä liikenteen vaihteluille. Esimerkiksi % kasvu liikennemäärissä aiheuttaa melutasoon vain 1,8 db lisäyksen. 2.4 Karakallion huollon toiminta Tässä selvityksesä on otettu huomioon myös Karakallion huollon toiminta. Tästä aiheutuvaa melua on arvioitu suurimman arvioidun meluhaitan mukaan, jota varten on selvitetty lähtötietoina toiminnan laajuus sekä kalusto. Pahimmssa tapauksessa huollon tontilta lähtee tai sinne palaa 6 työkonetta yhteensä kertaa päivässä (4 lähtöä, 4 paluuta). Melulähteeksi on sijoitettu huollon piha-alue, jolta kolmasosan työkoneista on arvioitu lähtevän Kalasääksen tietä pohjoiseen ja kaksi kolmasosaa etelään. Karakalliontiellä koneiden on oletettu jakautuvan kumpaankin suuntaan yhtä suurissa määrin.

3 (5) Päästönä on käytetty Wille 4B valmistajan ilmoittamaa melupäästöä eli A- äänitehotasoa L WA = 102 db. Wille 4B on yksi konetyypeistä, jota on Karakallion huollon kalustossa. Lähtötiedot on saatu Karakallion huollolta ( , Tatu Rasia). Työkoneiden jakaantuminen tontilta eteenpäin on arvioitu. Huomattakoon, että toiminta on verrattain vähäistä ja koneiden jakautumissuhteiden vaikutus ei ole merkittävää melun kannalta. 3 Laskentatulokset Liitteissä on esitetty päiväaikaiset (klo 7 22, liite A1) ja yöaikaiset (klo 22 7, liite B1) keskiäänitasot L Aeq täydennysrakennuksen jälkeen. Vastaavat keskiäänitasot ilman Berttoja (nykytilanne) on esitetty vastaavasti liitteissä A2 ja B2. Pihoille on laskettu keskiäänitaso 2 m korkeudella maanpinnasta ja julkisivuille on laskettu kerroskohtaisesti suurimmat keskiäänitasot. Rakennusten seinillä olevat kahdeksankulmaiset tunnukset ilmoittavat suurimman kyseisillä julkisivuilla esiintyvän keskiäänitason L Aeq. Merkintä on samalla kerroskorkeudella, jolla kyseinen taso esiintyy. 4 Tulosten tarkastelu 4.1 Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ja äänieristysvaatimukset Sisämelun yleiset ohjearvot asuintiloille ovat db päivällä ja 30 db yöllä [1]. Kaavavaatimusta vastaava A-äänitasoerotus ΔL A määritetään julkisivuun kohdistuvan melun A-äänitason ja sisämelun A-äänitason tavoitearvon erotuksena. HUOM! Kaavavaatimus sekoitetaan usein epähuomiossa julkisivun eri osien äänieristysvaatimusten kanssa. ΔL A (tai kaavavaatimus) ei ole sama suure kuin ulkoseinien tai ikkunoiden äänieristys liikennemelua vastaan, vaan se on arvo, mitä on käytettävä julkisivun eri osien äänieristyksen mitoituksessa. Julkisivun osien (esim. ulkoseinän tai ikkunan) äänieristysluku liikennemelua vastaan R A,tr (=R w+c tr) on tarkistettava huonetilakohtaisesti ja se on suurempi kuin ΔL A. Esim. ikkunoiden äänieristysvaatimus riippuu mm. ikkunoiden suhteellisesta pintaalasta ja huonetilavuudesta. Rakennuksien 1 3 itä- ja pohjoisjulkisivuilla lasketut päiväaikaiset keskiäänitasot L Aeq ovat suurimmillaan db. Kaavavaatimusta vastaava A-äänitasoerotus on tällöin ΔL A = 28 db. Suosittelemme, että kaikkien rakennuksien itä- ja pohjoisjulkisivujen eri osien äänieristyksen mitoitus tehdään käyttäen äänitasoerotusta ΔL A 28 db. Lukuunottamatta rakennuksen 3 eteläjulkisivua, kaikkien rakennuksien muilla sivuilla lasketut päiväaikaiset keskiäänitasot L Aeq ovat enintään 58 db. Kaavavaatimusta vastaava A-äänitasoerotus on siis enintään ΔL A = 23 db. Rakennuksen 3 eteläjulkisivulla laskettu päiväajan keskiäänitaso L Aeq on suurimmillaan db ja täten kaavavaatimusta vastaava äänitasoerotus 25 db. 4.2 Piha-alueet Melutason yleiset ohjearvot ulkona ovat db päivällä ja db yöllä [2].

4 (5) Kaikkien rakennuksien piha-alueilla lasketut päiväaikaiset keskiäänitasot L Aeq ovat pääosin alle VNp:n ohjearvon db. Suurimpana poikkeuksena rakennuksen 3 kakkoispuolinen piha-alue, jolla päiväajan keskiäänitasot ylittävät db ohjearvon. Myös yöajan ohjearvo db ylittyy tällä alueella. Tämän alueen läheisyydessä ovat Karakalliontie-Kalasääksentie ja Karakalliontie-Rastaalantie risteysalueet. Myös korttelisuunnitelmissa mainittu meluesteenäkin toimiva betonimuuri sekä pihan ja tien korkoero on siellä matalimmillaan. Ohjearvot ylittyvät paikoitellen myös aivan muurin läheisyydessä Rastaalantie puolella sekä rakennuksen 1 pohjoispäädyssä ja pysäköintikannella. Suunniteluilla leikki- ja oleskelualueilla lasketut melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle päivä- ja yöaikaan. Edellä olevissa laskentatuloksissa (ks. liitteet A ja B) Kalasääksentien puolella on käytetty suunnitelmissa olevaa muuria, joka toimii meluesteen tavoin. Liitteissä C1 ja C2 on esitetty laskenta kokonaan ilman muuria. Suunnitelluilla leikki- ja oleskelualueilla melutasot jäävät tässäkin tilanteessa alle ohjearvojen. Muurilla ei ole myöskään vaikutusta edellä laskettuihin julkisivujen suurimpiin keskiäänitasoihin. Pääkohteen lisäksi melukartassa on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot myös Rastaalaantien itäpuolelle. Myös tällä alueella VNp ohjearvot pysyvät sallituissa rajoissa n pohjoispuolista aluetta sekä Rastaalantien suuntaisen meluesteen aukon läheisyyttä lukuunottamatta. llä ei ole meluestettä eikä sen liikennettä ole otettu huomioon laskennassa. Lisäksi Kalasääksentien länsipuoli on otettu laskennassa huomioon ja melutasot pysyvät ohjearvojen sisällä päivä- ja yöaikaan. Ennustetilanne Rastaalantien itäpuolella ilman Berttoja on esitetty päivä- ja yöajalle liitteissä A2 sekä B2. Tarkastelun perusteella uuden kohteen rakentaminen ei vaikuta Rastaalantien itäpuolelle kohdistuviin melutasoihin. Sama pätee myös Kalasääksen tien länsipuolelle, sillä erolla, että julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melutasot pienenvät nykytilanteeseen verrattuna. On huomattava, että laskentaa varten ei ole saatu tarkkoja piirustuksia Rastaalantien itäpuolisesta alueesta, joten tulosten tulkinnassa on tehty ilmakuviin perustuvia oletuksia oleskelu- ja leikkialueiden sijainneista. Sama koskee Kalasääksentien länsipuolista vanhaa aluetta. 4.3 Parvekkeet un tarkoitetuilla parvekkeilla tulisi tavoitella vastaavia melutason ulko-ohjearvoja, jotka varsinaisiksi ulko-oleskelualueiksi suunnitelluilla pihoilla tulee saavuttaa. Tieliikenteen parvekkeille aiheuttamat keskiäänitasot eivät siis saisi ylittää db päiväaikaan ja db yöaikaan [1]. Kuitenkin Espoon kaupungilta saatujen ohjeiden mukaan (Tarja Pennanen, ) riittää, että päiväajan ohjearvo täyttyy parvekkeilla. Avoimilla parvekkeilla esiintyvä melutaso on yleensä enintään 3 db suurempi kuin julkisivuun kohdistuva melutaso julkisivusta tulevan heijastuksen vuoksi. Parvekkeita on kaikkien rakennusten sivuilla. Avoimilla parvekkeilla esiintyvät keskiäänitasot (L Aeq + 3 db) ylittävät db päiväajan ohjearvot sekä db yöohjearvon kai-

5 (5) killa sivuilla. Nämä parvekkeet tulisi lasittaa, jotta parvekkeilla esiintyvät melutasot alittavat ohjearvot. Parvekelasitusrakenteen äänieristyksen mitoituksen lähtökohtana on julkisivuihin kohdistuvan keskiäänitason ja parvekkeilla sallitun keskiäänitason välinen äänitasoerotus DL A. Kaikkien rakennuksien itä- ja pohjoisjulkisivuilla vaatimus on (yöohjearvon mukaan) enintään DL A = db + 3 db db = 11 db. Parvekkeet on siis varustettava lasituksella, jonka rakenteella saavutetaan 11 db äänitasoerotus. Tämän äänitasoerotuksen saavuttamiseksi suosittelemme lasittamaan ko. parvekkeet 10 mm karkaistulla parvekelasilla (voi olla avattava, lasien välissä välilistat) ja alaosa 4+4 mm laminoidulla lasilla. Parvekkeiden kattoihin tulisi asentaa mm paksuja vaimennusverhouslevyjä kaiunnan vähentämiseksi. Muilla julkisivuilla parvekkeiden äänitasoerotusvaatimus on korkeintaan 8 db. Tavallinen parvekelasituksen rakenne riittää varmistamaan, että melutasot alittavat VNp:n ohjearvot, mikäli parvekkeiden kattoihin asennettaisiin mm paksuja vaimennusverhouslevyjä kaiunnan vähentämiseksi. 4.4 Hankkeen ja Karakallion huollon vaikutus jo olemassa oleville rakennuksille Bertat ja Karakallion huollon rakennus toimivat meluesteinä Rastaalantien ja Karakalliontien aiheuttamasta melusta Kalasääksentien länsipuolella olemassa olevien asuinrakennusten kohdalla. Karakallion huollon huoltoliikenne on hyvin vähäistä, eikä vaikuta melutasoihin Kalasääksentien varrella olevien rakennusten kohdalla. Karakallion huollon tontilla ei ole varsinaista huoltotoimintaa, työkoneet vain lähtevät tontilta ja palaavat sinne. Miro Aalto DI Benoît Gouatarbès DI, FISE AA Viitteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki Road traffic noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:525. Nordic council of ministers. 110 s. melun laskentamalli. Ohje 6/1993. Ympäristöministeriö, Helsinki 1993.

6 Liite A1 +,1m Kalasääksentie (KAVL 20 = 10, 30km/h, raskas 5%) 1 +,86m +,1m +,9m +,3m +,m Rastaalantie (KAVL 20 = 120, km/h, raskas 7%) 2 +,5m +39,7m +38,1m ,5m +,01m Ennuste 20 Päivä (klo 7-22) 1:12 (A4)... db... db... db... db db 4 +36,5m +36,1m Karakalliontie (KAVL 20 = 20, 30km/h, raskas 5%)

7 Liite A2 Rastaalantie (KAVL 20 = 120, km/h, raskas 7%) Ennuste 20 ilman Berttoja ja Karakallion huoltoa Päivä (klo 7-22)... db... db... db... db db Kalasääksentie (KAVL 20 = 10, 30km/h, raskas 5%) 1:12 (A4) Karakalliontie (KAVL 20 = 20, 30km/h, raskas 5%)

8 Liite B ,1m 39 Kalasääksentie (KAVL 20 = 10, 30km/h, raskas 5%) ,86m +,1m +,9m +,3m +,m 52 Rastaalantie (KAVL 20 = 120, km/h, raskas 7%) 2 +,5m +39,7m +38,1m ,5m +,01m 52 Ennuste 20 Yö (klo 22-7) 1:12 (A4)... db... db... db... db db ,5m +36,1m Karakalliontie (KAVL 20 = 20, 30km/h, raskas 5%)

9 Liite B2 Rastaalantie (KAVL 20 = 120, km/h, raskas 7%) Ennuste 20 ilman Berttoja ja Karakallion huoltoa Yö (klo 22-7)... db... db... db... db db Kalasääksentie (KAVL 20 = 10, 30km/h, raskas 5%) 1:12 (A4) Karakalliontie (KAVL 20 = 20, 30km/h, raskas 5%)

10 Liite C1 1 +,9m Rastaalantie (KAVL 20 = 120, km/h, raskas 7%) Ennuste 20 Kalasääksentien puolella ei muuria Päivä (klo 7-22) Kalasääksentie (KAVL 20 = 10, 30km/h, raskas 5%) +,86m 2 +,5m... db... db... db... db db +,m 3 +38,5m +,01m 1:12 (A4) 4 +36,1m Karakalliontie (KAVL 20 = 20, 30km/h, raskas 5%)

11 Liite C2 1 +,9m Rastaalantie (KAVL 20 = 120, km/h, raskas 7%) Ennuste 20 Kalasääksentien puolella ei muuria Yö (klo 22-7) Kalasääksentie (KAVL 20 = 10, 30km/h, raskas 5%) +,86m ,5m... db... db... db... db db ,m ,5m +,01m 52 1:12 (A4) ,1m Karakalliontie (KAVL 20 = 20, 30km/h, raskas 5%)